Perhe-eläkkeen yleiskuvaus

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perhe-eläkkeen tarkoitus

Perhe-eläkkeen tarkoitus on korvata sitä menetystä, jonka huoltajan kuolema aiheuttaa perheen toimeentulolle. Perhe-eläkettä voidaan maksaa yksityisten alojen eläkelakien ja julkisten alojen eläkelain lisäksi myös työtapaturma-ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain ja potilasvahinkolain mukaan. Myös kansaneläkelain mukaan voidaan maksaa perhe-eläkettä.

Edunjättäjä

Edunjättäjä on henkilö, jolle on karttunut työeläkettä ja jonka kuoleman jälkeen hänen edunsaajilleen myönnetään työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä.

Edunsaaja

Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä edunjättäjän jälkeen. Perhe-eläkkeeseen on oikeus sekä nais- että miesleskellä leskeneläkkeenä ja alle 18-vuotiaalla lapsella lapseneläkkeenä. Perhe-eläkkeeseen on oikeus myös rekisteröidyn parisuhteen leskellä sekä edunjättäjän entisellä puolisolla, jos edunjättäjä oli velvollinen maksamaan entiselle puolisolleen elatusapua.  

Oikeutta perhe-eläkkeeseen ei ole henkilöllä, joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.

Perhe-eläkkeen peruste ja määrä

Perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kuollessaan saama eläke. Jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän laskennallisen eläkkeen määrä.

Perhe-eläkkeen peruste jaetaan edunsaajien kesken. Perhe-eläkkeiden yhteismäärä voi olla enintään edunjättäjän eläkkeen suuruinen.

Leskeneläkkeen määrää voi vähentää lesken oma eläke, laskennallinen eläke tai muut tulot.

Perhe-eläke määräajaksi

Perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi, jos edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut hukkumisen, muun onnettomuuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Kenellä on oikeus lapseneläkkeeseen?

Oikeus lapseneläkkeeseen on alle 18-vuotiaalla

  • edunjättäjän lapsella
  • lesken lapsella, joka edunjättäjän kuollessa asui tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa.

Alle 18-vuotiaana solmittu avioliitto ei estä oikeutta lapseneläkkeeseen.

Tarkemmat tiedot

Ennen 1.7.1990 kuolleen edunjättäjän jälkeen perhe-eläkettä saavalla pitkäaikaisesti työkyvyttömällä lapsella on oikeus saada perhe-eläkettä niin kauan kuin työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisesti. Perhe-eläkkeen maksamisen jatkaminen sen jälkeen, kun lapsi oli täyttänyt 18 vuotta, edellytti uutta hakemusta.

18-21 -vuotiaalla opiskelevalla lapsella voi olla oikeus kansaneläkelain mukaiseen tai liikennevahingon perusteella maksettavaan perhe-eläkkeeseen.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmästä myönnetään lapseneläke yli 18-vuotiaalle lapselle, joka on työkyvytön tai opiskelee. Lapseneläkettä voi saada kuitenkin enintään 25 ikävuoden täyttämiseen asti.

Edunjättäjän lapsi

Edunjättäjän lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen. Avioliiton aikana syntynyt lapsi katsotaan lähtökohtaisesti puolisoiden yhteiseksi lapseksi.

Avioliitossa olleiden puolisoiden yhteisenä lapsena pidetään myös lasta, joka syntyy edunjättäjän kuoleman jälkeen. Isänsä kuoleman jälkeen syntyneellä lapsella on lapseneläkeoikeus syntymää seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Isyyslain mukaan avioliitossa syntynyt lapsi katsotaan aviopuolisoiden yhteiseksi lapseksi (isyysolettama). Jos lapsen äiti on raskauden aikana solminut uuden avioliiton, lapsella ei ole lapseneläkeoikeutta äidin aikaisemman aviopuolison jälkeen. Isyyslain mukaan lasta pidetään uudesta avioliitosta syntyneenä lapsena. Isyyskanne nostamalla voidaan tämä isyysolettama kumota.

Jos lapsi on annettu adoptoitavaksi ennen edunjättäjän kuolemaa, lapsella ei ole lapseneläkeoikeutta biologisen vanhempansa jälkeen.

Avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen isänsä jälkeen, jos isyys on vahvistettu.

Tarkemmat tiedot

Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella, isyys vahvistetaan isyyslain nojalla. Jos isyys on vahvistettu, lapsella on perhe-eläkeoikeus isänsä jälkeen. Isyyden toteaminen voi tapahtua myös edunjättäjän kuoleman jälkeen oikeusgeneettisen isyystutkimuksen, kuten DNA-näytteen perusteella.

Isyys määräytyy Suomen isyyslain mukaan, jos lapsen äidillä lapsen syntymän aikaan on asuinpaikka Suomessa tai lapsen äidillä ei lapsen syntymän aikaan ole asuinpaikkaa missään valtiossa ja hän oleskelee tuolloin Suomessa tai on täällä turvapaikanhakijana (isyyslaki 48 §). Kun mies haluaa tunnustaa isyytensä, ovat Suomen viranomaiset toimivaltaisia isyyden selvittämistä ja tunnustamista koskevassa asiassa, jos miehellä on Suomessa asuinpaikka, tai miehellä ei ole asuinpaikkaa missään valtiossa, mutta hän oleskelee Suomessa tai on täällä turvapaikanhakijana (isyyslaki 49 §). Isyyden tunnustamisen jälkeen tulee isyyden selvittäneen lastenvalvojan toimittaa isyyden selvittämisestä tehty pöytäkirja ja tunnustamista koskevat asiakirjat maistraatille (isyyslaki 23 §).

Isyydestä vieraassa valtiossa annettu päätös, joka on voimassa siinä valtiossa, tunnustetaan Suomessa pääsääntöisesti ilman eri vahvistusta (isyyslaki 52 §). Korkein oikeus on päätöksessään (KKO 1987-101) pitänyt suomalaisen miehen Neuvostoliitossa tapahtunutta isyyden tunnustamista pätevänä Suomessa. Isyyden tunnustaminen oli tehty Neuvostoliiton lain mukaisesti asianomaisen viranomaisen edessä.

Pohjoismaiden osalta isyysratkaisujen tunnustamisesta on annettu erityislaki (laki pohjoismaisten isyysratkaisujen tunnustamisesta 1980/362). Lain mukaan muissa Pohjoismaissa isyydestä annettu lainvoimainen tuomio on voimassa myös Suomessa.

Adoptiolapsi

Adoptiolapsi on adoptiovanhempiensa lapsi. Adoptiolapsella on lapseneläkeoikeus adoptiovanhempiensa jälkeen, mutta ei biologisten vanhempiensa jälkeen.

Myös lesken adoptiolapsella, jonka leski on adoptoinut ennen edunjättäjän kuolemaa ja joka edunjättäjän kuollessa asui tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa, on oikeus lapseneläkkeeseen.

Lapseneläkeoikeus on myös rekisteröidyn parisuhteen lesken lapsella, jonka edunjättäjä on adoptoinut.

Tarkemmat tiedot

Rekisteröidyn parisuhteen osapuoli on 1.9.2009 alkaen voinut adoptoida toisen osapuolen lapsen. Tällaisen perheen sisäisen adoption jälkeen lasta pidetään rekisteröidyn parin yhteisenä lapsena. Aiemmin rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla ei voinut olla yhteistä lasta.

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet eivät voi ottaa yhteiseksi ottolapsekseen muuta lasta.

Lesken lapsi

Jos lesken alle 18-vuotias lapsi asui edunjättäjän kuollessa samassa taloudessa edunjättäjän ja lesken kanssa, lesken lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen. Lesken lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen, vaikka lesken ja edunjättäjän avioliitto olisi solmittu sen jälkeen, kun edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta.

Jos lapsen isä tai äiti on kuollut ennen isä- tai äitipuolta, lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen myös isä- tai äitipuolensa jälkeen. Edellytyksenä on, että isä- tai äitipuoli on puolisonsa kuoleman jälkeenkin kodissaan huolehtinut lapsipuolensa elatuksesta.

Myös rekisteröidyn parisuhteen lesken lapsella on vastaavasti oikeus lapseneläkkeeseen.

Milloin edunjättäjä, leski ja lapsi ovat asuneet samassa taloudessa?

Edunjättäjän, lesken ja lapsen katsotaan asuneen samassa taloudessa, jos edunjättäjällä, leskellä ja lapsella oli edunjättäjän kuollessa sama osoite. Tilanne edunjättäjän kuolinpäivänä ratkaisee lapsen eläkeoikeuden. Vaikka lapsi myöhemmin muuttaa pois yhteisestä kodista, lapsella on edelleen oikeus lapseneläkkeeseen.

Lapsen katsotaan asuneen edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa, vaikka lapsi koulunkäynnin takia asuu toisella paikkakunnalla edunjättäjän kuollessa. Lapsella pitää kuitenkin olla kotipaikkakuntalain mukainen kotipaikka perheen luona.

Lapsen katsotaan asuvan edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa myös silloin, jos lapsi edunjättäjän kuollessa on tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laitoshoidossa tai lapsi on tilapäisesti otettu sosiaalilautakunnan huostaan.

Jos lesken lapsi on pysyvässä laitoshoidossa, lesken lapsen ei voida katsoa asuneen lesken ja edunjättäjän kanssa samassa taloudessa.

Kasvattilapsi

Kasvattilapsella ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen kasvattivanhempansa jälkeen. Kasvattilapsella tarkoitetaan muun kuin edunjättäjän tai hänen puolisonsa lasta, jonka elatuksesta edunjättäjä oli huolehtinut kodissaan.

Kansaneläkejärjestelmästä kasvattilapsi voi saada lapseneläkkeen kasvattivanhempansa jälkeen.

Lapseneläke ensisijaisesti oman vanhemman jälkeen

Lapseneläkettä voi samanaikaisesti saada vain 2 edunjättäjän jälkeen. Ensisijaisesti lapseneläke myönnetään oman vanhemman jälkeen.
 
Jos lapsi saa jo lapseneläkettä 2 muun edunjättäjän jälkeen ja lapselle myönnetään lapseneläke oman vanhempansa jälkeen, ensiksi myönnetty lapseneläke lakkaa. Jos vain toinen lapseneläkkeistä on myönnetty muun edunjättäjän kuin oman vanhemman jälkeen, se lakkaa kun toinen, oman vanhemman jälkeen myönnettävä eläke alkaa.

Eläke lakkaa siitä ajankohdasta, josta oman vanhemman jälkeen myönnettävä lapseneläke alkaa.

Lesken oikeus perhe-eläkkeeseen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 16.05.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Lesken oikeus leskeneläkkeeseen

Leskeneläkeoikeus syntyy avioliiton perusteella. Avopuolisolla ei ole leskeneläkeoikeutta.

Leskellä on leskeneläkeoikeus, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta ja leski 50 vuotta
  • avioliitto oli edunjättäjän kuolemaan mennessä jatkunut vähintään 5 vuotta
  • leski oli edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta tai leski oli pitkäaikaisesti työkyvytön.

Jos leskellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa, leski saa leskeneläkkeen lievemmin edellytyksin kuin sellainen leski, jolla ei ole tai ole ollut tällaista lasta. Jos yhteinen lapsi on tai on ollut, leskeneläkeoikeuden syntyminen edellyttää vain sitä, että avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta.

Leskellä ja edunjättäjällä on yhteinen lapsi

Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos

  • leskellä ja edunjättäjällä on tai on ollut yhteinen lapsi
  • avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta.

Yhteisenä lapsena pidetään myös lasta

  • joka syntyy edunjättäjän kuoleman jälkeen
  • jonka leski ja edunjättäjä olivat yhdessä adoptoineet.

Jos leski solmii uuden avioliiton edunjättäjän kuoleman jälkeen, mutta ennen lapsen syntymää, lapsi on isyyslain mukaan lesken ja uuden aviopuolison yhteinen lapsi.

Leskellä on eläkeoikeus, vaikka lapsi olisi kuollut jo ennen edunjättäjää. Kuolleena syntyneen lapsen perusteella ei kuitenkaan synny leskeneläkeoikeutta.

Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen lapsen perusteella, jos

  • puolisoiden yhteinen lapsi oli annettu adoptoitavaksi ennen edunjättäjän kuolemaa
  • leski oli adoptoinut edunjättäjän lapsen edunjättäjän kuoleman jälkeen.

Leskellä ja edunjättäjällä ei ole yhteistä lasta

Jos leskellä ja edunjättäjällä ei ole tai ei ole ollut yhteistä lasta, leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ja leski 50 vuotta
  • avioliitto oli ennen edunjättäjän kuolemaa jatkunut vähintään 5 vuotta
  • leski oli edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta tai sai edunjättäjän kuollessa työeläkelakien tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jatkunut vähintään 3 vuoden ajan (pitkäaikaisesti työkyvytön leski).

Vaikka lesken ja edunjättäjän kanssa samassa taloudessa olisi edunjättäjän kuollessa asunut edunjättäjän tai lesken lapsi, leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen lapsen perusteella, koska lapsi ei ole puolisoiden yhteinen.

Tarkemmat tiedot

Milloin henkilön katsotaan täyttäneen tietyn iän?

Henkilön katsotaan täyttävän tietyn iän sinä kalenteripäivänä, jolloin hänen syntymäpäivänsä on.

Edunjättäjän ja lesken on pitänyt solmia avioliitto viimeistään edunjättäjän 65-vuotispäivää edeltävänä päivänä ja lesken 50-vuotispäivää edeltävänä päivänä, jotta leskelle syntyisi leskeneläkeoikeus.

Jos edunjättäjä kuolee lesken 50-vuotispäivänä, leski on edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta.

TELK katsoi, että 50-vuotispäivänään avioitunut leski ei ole avioitunut edunjättäjän kanssa ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta. TELK 910/3004/2008 ja TELK 932/3004/2008

VaKO on päätöksillään 6924/2008/1813 ja 200/2009/1684 vahvistanut tämän tulkinnan.

Avioliitto oli jatkunut vähintään 5 vuotta

Leskeneläkkeen saaminen edellyttää, että avioliitto oli ennen edunjättäjän kuolemaa jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta.

Tarkemmat tiedot

Suomessa rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat 1.3.2017 lukien muuttaa parisuhteensa avioliitoksi. Ilmoitus rekisteröidyn parisuhteen muuttamisesta avioliitoksi tehdään maistraatille. Rekisteröity parisuhde jatkuu avioliittona siitä päivästä, jona maistraatti on saanut ilmoituksen rekisteröidyn parisuhteen muuttamisesta avioliitoksi.

Avioliiton yhdenjaksoisuutta määritettäessä otetaan huomioon rekisteröidyn parisuhteen ja rekisteröityä parisuhdetta välittömästi seuranneen avioliiton yhteiskesto. Avioliitto katsotaan siis solmituksi parisuhteen rekisteröintipäivänä.

Tarkemmat tiedot

Vain viimeisin edunjättäjän kuollessa voimassa ollut avioliitto merkitsevä

Leski oli ollut edunjättäjän kanssa avioliitossa vuosina 1964 - 1992, jolloin liitto oli päättynyt eroon. Leski ja edunjättäjä avioituivat uudelleen 27.9.2006 edunjättäjän jo täytettyä 65 vuotta. Perhe-eläkeoikeutta arvioitaessa vain se avioliitto oli merkitsevä, joka oli voimassa edunjättäjän kuollessa. Leskellä ei ollut oikeutta perhe-eläkkeeseen. TELK 1637/3004/2007
 

Pitkäaikaisesti työkyvytön leski

Leski on pitkäaikaisesti työkyvytön, jos leski edunjättäjän kuollessa oli saanut

  • työkyvyttömyyseläkettä yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta
  • kuntoutustukea 3 vuotta peräkkäin ilman katkoja.

Vaatimus 3 vuoden yhdenjaksoisuudesta täyttyy myös silloin, kun muutoksenhakuelin myöntää leskelle työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti ja eläkettä maksetaan vähintään 3 vuoden ajalta ennen edunjättäjän kuolemaa.

Toisen EU-maan työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki rinnastetaan kansalliseen eläkkeeseen.

Tarkemmat tiedot

Koska rinnastaminen tehdään EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten perusteella, ainoastaan EU-maan eläke otetaan huomioon arvioitaessa, onko leski pitkäaikaisesti työkyvytön.

1.7.1950 tai sitä ennen syntyneen lapsettoman lesken leskeneläkeoikeus

1.7.1950 tai sitä ennen syntyneellä lapsettomalla leskellä on leskeneläkeoikeus, vaikka leski oli solminut avioliiton vasta 50 vuotta täytettyään, jos

  • avioliitto oli solmittu ennen 1.7.1990
  • edunjättäjä oli avioliittoa solmittaessa alle 65-vuotias ja
  • avioliitto oli edunjättäjän kuollessa jatkunut vähintään 3 vuotta.

Tämä ikärajan lievennys koskee vain naisleskiä.

Tarkemmat tiedot

TyEL:n voimaanpanolain 19 §:n mukaan 1.7.1950 tai sitä ennen syntyneellä leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen siten kuin TEL:n muuttamisesta annetun lain (100/1990/) voimaantulosäännöksen 2 momentissa säädetään. TEL:n voimaantulosäännöksen mukaan naisella, joka on 1.7.1990 täyttänyt 40 vuotta ja on avioliitossa edunjättäjän kanssa, on oikeus leskeneläkkeeseen, jos avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ja avioliitto oli edunjättäjän kuollessa jatkunut vähintään 3 vuotta.

Voimaantulosäännöksen mukaan lesken iällä avioliiton solmimishetkellä ei ole merkitystä. Voimaantulosäännöstä ei myöhemmin ole muutettu ja sitä sovelletaan TyEL:n voimaanpanolain viittauksen perusteella edelleen.

Entisen puolison oikeus perhe-eläkkeeseen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 12.02.2019 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Milloin entisellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen?

Edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan velvollinen määräajoin maksamaan entiselle puolisolleen elatusapua

  • tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai tuomion perusteella
  • sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen perusteella.

Entisen puolison perhe-eläkeoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että seuraavat leskeneläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät:

  • avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta
  • entisen puolison tulee lisäksi täyttää ikää ja avioliiton kestoa koskevat edellytykset, jos entisellä puolisolla ja edunjättäjällä ei ole tai heillä ei ole ollut yhteistä lasta.

Tuomioistuimen päätös tai sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus elatusavusta

Elatusavun maksamisvelvollisuuden pitää perustua tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen. Elatusavun maksamisvelvollisuutta koskeva vastaavanlainen päätös tai sopimus voi olla annettu myös toisessa EU-maassa. Ei ole merkitystä, maksoiko edunjättäjä todellisuudessa elatusapua.

Jos elatusapu maksetaan määräaikaisena tuomion tai sopimuksen perusteella, entisellä puolisolla ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen. Oikeutta perhe-eläkkeeseen ei ole myöskään, jos elatusapu on vahvistettu maksettavaksi kertakaikkisena korvauksena.

Jos entinen puoliso ja edunjättäjä ovat tehneet keskinäisen sopimuksen elatusavun maksamisesta, mutta sosiaalilautakunta ei ole vahvistanut sitä, entisellä puolisolla ei ole perhe-eläkeoikeutta.

Rekisteröidyn parisuhteen puolison oikeus perhe-eläkkeeseen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.03.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on tai on ollut yhteinen lapsi

Jos rekisteröidyn parisuhteen osapuoli on adoptoinut toisen osapuolen lapsen, lapsi katsotaan parisuhteen osapuolten yhteiseksi lapseksi. Rekisteröidyn parisuhteen leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos

  • parisuhde oli rekisteröity ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta
  • adoptio tapahtui ennen edunjättäjän kuolemaa.

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla ei ole tai ole ollut yhteistä lasta

Jos parisuhteen osapuolilla ei ole tai heillä ei ole ollut yhteistä lasta, rekisteröidyn parisuhteen leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • parisuhde oli rekisteröity ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ja rekisteröidyn parisuhteen leski 50 vuotta
  • parisuhde oli ennen edunjättäjän kuolemaa jatkunut vähintään 5 vuotta
  • rekisteröidyn parisuhteen leski oli edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta tai sai edunjättäjän kuollessa työeläkelakien tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jatkunut vähintään 3 vuoden ajan (pitkäaikaisesti työkyvytön leski).

Tarkemmat tiedot

Henkilön katsotaan täyttävän tietyn iän sinä kalenteripäivänä, jolloin hänen syntymäpäivänsä on

Edunjättäjän ja rekisteröidyn parisuhteen lesken on pitänyt rekisteröidä parisuhteensa viimeistään edunjättäjän 65-vuotispäivää edeltävänä päivänä ja rekisteröidyn parisuhteen lesken 50-vuotispäivää edeltävänä päivänä, jotta rekisteröidyn parisuhteen leskelle syntyisi leskeneläkeoikeus.

Jos edunjättäjä kuolee rekisteröidyn parisuhteen lesken 50-vuotispäivänä, rekisteröidyn parisuhteen leski on edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta.

Rekisteröity parisuhde oli jatkunut vähintään 5 vuotta

Leskeneläkkeen saaminen edellyttää, että rekisteröity parisuhde oli ennen edunjättäjän kuolemaa jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta.

Rekisteröidystä parisuhteesta annettu laki tuli voimaan 1.3.2002. Rekisteröidyn parisuhteen 5 vuoden kestoaika voidaan siis laskea aikaisintaan lain voimaantulosta 1.3.2002 alkaen.

Tarkemmat tiedot

TELK:n päätös 23.5.2006, 0373/06

Rekisteröidyn parisuhteen eloonjäänyt osapuoli vaati perhe-eläkkeen myöntämistä, koska osapuolet todellisuudessa olivat eläneet parisuhteessa jo ennen kuin parisuhteen rekisteröinti tuli mahdolliseksi. TELK hylkäsi valituksen.

Perustelut: Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaan parisuhteen rekisteröinnillä on samat vaikutukset kuin avioliiton solmimisella ja laissa tai asetuksessa olevaa säännöstä, joka koskee avioliittoa, sovelletaan myös rekisteröityyn parisuhteeseen, jollei toisin säädetä.

Perhe-eläkettä koskevat säännökset ovat pakottavia eikä säännöksistä voida harkinnanvaraisesti poiketa. Perhe-eläkkeen myöntämisedellytysten osalta ei ole säädetty poikkeuksia koskien rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä.

Pitkäaikaisesti työkyvytön rekisteröidyn parisuhteen leski

Rekisteröidyn parisuhteen leski on pitkäaikaisesti työkyvytön, jos leski edunjättäjän kuollessa oli saanut

  • työkyvyttömyyseläkettä yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta
  • kuntoutustukea vähintään 3 vuotta peräkkäin ilman katkoja.

3 vuoden yhdenjaksoisuusvaatimus täyttyy myös silloin, kun muutoksenhakuelimen päätöksellä leskelle myönnetään työkyvyttömyyseläke takautuvasti siten, että eläke tulee maksettavaksi vähintään 3 vuoden ajalta välittömästi ennen edunjättäjän kuolemaa.

Rekisteröity parisuhde oli purettu ennen edunjättäjän kuolemaa

Jos rekisteröity parisuhde oli purettu ennen edunjättäjän kuolemaa, rekisteröidyn parisuhteen entisellä osapuolella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan velvollinen määräajoin maksamaan entiselle osapuolelle elatusapua

  • tuomioistuimen lainvoimaiseen päätöksen tai tuomion perusteella
  • sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen perusteella.

Sillä ei ole merkitystä, maksoiko edunjättäjä todellisuudessa elatusapua.

Rekisteröidyn parisuhteen entisellä osapuolella ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen, jos

  • elatusapu maksetaan määräaikaisena tuomion tai sopimuksen perusteella
  • elatusapu on vahvistettu maksettavaksi kertakaikkisena korvauksena

Perhe-eläkeoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että rekisteröidyn parisuhteen entinen osapuoli täyttää muut perhe-eläkkeen saamisen edellytykset.

Parisuhteiden rekisteröinti ei ole enää mahdollista

Parisuhteiden rekisteröinti ei ole enää mahdollista 1.3.2017 lukien.

Suomessa rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat 1.3.2017 lukien halutessaan muuttaa parisuhteensa avioliitoksi. Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi ei tapahdu automaattisesti, vaan muutos edellyttää parisuhteensa rekisteröineiden puolisoiden yhteistä ilmoitusta maistraattiin. Ulkomailla rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi ei ole mahdollista ilmoitusmenettelyllä.

Perhe-eläke määräajaksi

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Milloin perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi?

Perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi, jos edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut hukkumisen, muun onnettomuuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Poliisille tehtyä katoamisilmoitusta tai muuta vastaavaa selvitystä on yleensä pidetty riittävänä selvityksenä eläkkeen myöntämiselle.

Perhe-eläke voidaan myöntää määräaikaisena seuraavissa tilanteissa:

  • tuomioistuin julistaa henkilön kuolleeksi ilman odotusaikaa tai vain vuoden odotusajan jälkeen
  • tuomioistuin julistaa henkilön kuolleeksi 5 vuoden odotusajan jälkeen.

Kuolleeksi julistamisesta säädetään kuolleeksi julistamisesta annetussa laissa (127/2005).

Mistä alkaen määräaikainen perhe-eläke myönnetään?

Eläkelaitos myöntää perhe-eläkkeen määräajaksi edunjättäjän katoamista tai onnettomuuteen joutumista seuraavan kuukauden alusta.

Katoamis- tai onnettomuuspäivä ja kuolleeksi julistamispäivä voivat olla eri päiviä. Kuolleeksi julistamisesta annetun lain säännöksistä johtuen kuolleeksi julistamispäivä voi olla myöhempi kuin katoamispäivä.

Jos tuomioistuimen myöhemmin määräämä kuolinpäivä poikkeaa perhe-eläkettä myönnettäessä käytetystä katoamispäivästä, eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti, onko syytä muuttaa annettua perhe-eläkepäätöstä. Tässä yhteydessä muutos kuolinpäivässä ei tarkoita tilannetta, jossa tuomioistuin määrää kuolinpäivän kadoksissa oloajan perusteella, eli 5 vuoden kuluttua siitä, kun henkilö on viimeksi ollut elossa.

Edunjättäjän oma eläke lakkautetaan, kun määräaikainen perhe-eläke myönnetään

Jos edunjättäjä sai omaa työeläkettä, eläke lakkautetaan määräaikaisen perhe-eläkkeen alkamispäivästä. Henkilöllä ei siis itsellään voi olla eläkeoikeutta samanaikaisesti kuin henkilön edunsaajille maksetaan määräaikaista perhe-eläkettä.

Jos eläkelaitos myöntää perhe-eläkkeen määräajaksi tai toistaiseksi ja eläkelaitos on samalle ajalle maksanut edunjättäjälle omaa eläkettä, aiheettomasti maksettua edunjättäjän omaa eläkettä ei voi ilman kaikkien osapuolten suostumusta pitää perhe-eläkkeen osasuorituksena. Tämä johtuu siitä, että kuolinpesä tai perikunta, joka on vastuussa aiheettomasti maksetun etuuden palautuksesta, ei aina ole sama ryhmä kuin perhe-eläkkeen edunsaajat.

Kuinka kauan määräaikaista perhe-eläkettä maksetaan?

Perhe-eläkettä maksetaan määräaikaisena siihen saakka kunnes tuomioistuin on julistanut edunjättäjän kuolleeksi. Sen jälkeen perhe-eläke muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti, kuinka pitkäksi ajaksi määräaikainen perhe-eläke voidaan kussakin tapauksessa myöntää.

Perhe-eläkkeen ratkaiseva eläkelaitos

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perhe-eläkehakemuksen ratkaisee

  • sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, jossa edunjättäjän työansioita on vakuutettu eniten 2 viimeisen kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika) tai
  • se eläkelaitos, joka maksoi edunjättäjän eläkettä.

Tarkemmat tiedot

Vuoden 2017 alusta lukien KuEL:n, VaEL:n, KiEL:n tai Kelan toimihenkilöitä koskevien eläkesääntöjen mukaan vakuutetut työansiot lasketaan yhteen JuEL:n mukaisiksi työansioiksi vilmalaitosta koskevaa päättelyä tehtäessä.

Edunjättäjä ei ollut eläkkeellä

Perhe-eläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, jossa edunjättäjän työansioita on vakuutettu eniten 2 viimeisen kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika).

Tarkasteluaika

Perhe-eläkkeen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä 2 vuoden tarkasteluajalla tarkoitetaan

  • sitä vuotta, jona edunjättäjällä oli vakuutettuja työansioita viimeksi ennen kuolinvuotta ja
  • tätä vuotta välittömästi edeltävää vuotta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Tarkasteluajan päättely, edunjättäjällä vakuutettuja työansioita tarkasteluajalla eri eläkejärjestelmissä

Edunjättäjän kuolinvuosi on 2016. Edunjättäjän kunnallinen palvelussuhde on päättynyt ennen eläketapahtumaa. Edunjättäjällä ei ollut KuEL:n mukaan oikeutta lisäeläkeosuuteen tai henkilökohtaiseen eläkeikään.

Edunjättäjällä on vakuutettuja työansioita seuraavasti:

Vuonna 2016

  •  Keva: KuEL-ansioita 15 000 euroa

Vuonna 2015

  • Yksityisen alan eläkelaitos 1: TyEL-ansioita 10 000 euroa
  • Yksityisen alan eläkelaitos 2: YEL-työtulo 20 000 euroa
  • Keva: KuEL-ansioita 35 000 euroa

Vuonna 2014

  • Yksityisen alan eläkelaitos 1: TyEL-ansioita 25 000 euroa
  • Yksityisen alan eläkelaitos 2: YEL-työtulo 20 000 euroa
  • Yksityisen alan eläkelaitos 3: TyEL-ansioita 20 000 euroa
2013 2014 2015 2016 2017

 

 

 

Eläkelaitos 1:   25 000 TyEL

Eläkelaitos 2:   20 000 YEL

Eläkelaitos 3:   20 000 TyEL

Eläkelaitos 1:   10 000 TyEL

Eläkelaitos 2:   20 000 YEL

Keva: 35 000 KuEL

Edunjättäjän kuolinvuosi

Keva: 15 000 KuEL

 

 

Hakemus vireille

Työansioiden tarkasteluaika on vuosi, jona edunjättäjällä oli vakuutettuja työansioita viimeksi ennen kuolinvuotta ja tätä vuotta välittömästi edeltävä vuosi. Tarkasteluaika on vuodet 2014 ja 2015. Tarkasteluajalla yksityisen alan eläkejärjestelmässä on vakuutettu ansioita yhteensä 95 000 euroa ja julkisen alan eläkejärjestelmässä 35 000 euroa. Perhe-eläkehakemuksen ratkaisee yksityisen alan eläkelaitos. Yksityisen alan eläkelaitoksista ansioita on vakuuttanut eniten Eläkelaitos 2. Perhe-eläkehakemuksen ratkaisee Eläkelaitos 2.

Milloin päättelyssä ei käytetä ansioita

Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta perhe-eläkehakemus ratkaistaan tietyissä tilanteissa aina Kevassa, Merimieseläkekassassa tai Melassa.

Keva vilmalaitoksena

Vakuutettujen työansioiden määrästä riippumatta perhe-eläkehakemuksen ratkaisee Keva, jos

  • edunjättäjän virka- tai työsuhteeseen perustuva eläketurva oli eläketapahtumahetkellä järjestetty vain julkisten alojen eläkelain mukaan tai
  • edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 5 momentissa tarkoitettujen lakien mukaiseen lisäeläkeosuuteen tai
  • jos edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain mukaiseen henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään.

Tarkemmat tiedot

Virka- tai työsuhteita eivät ole perhehoitajan, omaishoitajan ja luottamushenkilön tehtävät tai toimeksianto- tai konsulttisopimus. Valtion puolella luottamushenkilöitä ja luottamushenkilöihin verrattavia ovat mm. lautamiehet. Vaikka julkisten alojen vilmalaitoksena toimii aina Keva, päättely on lakikohtaista. Rekisteriteknisesti vilmalaitos on esimerkiksi Valtiokonttori, jos jatkuva virkasuhde on valtion palveluksessa.

Merimieseläkekassa vilmalaitoksena tai yksityisen alan ratkaisevana eläkelaitoksena

Ansioiden määrästä riippumatta perhe-eläkehakemuksen ratkaisee Merimieseläkekassa, jos edunjättäjällä olisi ollut oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.

Merimieseläkekassa ei kuitenkaan ole vilmalaitos, jos

  • edunjättäjän virka- tai työsuhteeseen perustuva eläketurva oli eläketapahtumahetkellä järjestetty vain julkisten alojen eläkelain mukaan tai
  • edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 5 momentissa tarkoitettujen lakien mukaiseen lisäeläkeosuuteen tai
  • jos edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain mukaiseen henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään.

Mela vilmalaitoksena tai yksityisen alan ratkaisevana eläkelaitoksena

Ansioiden määrästä riippumatta perhe-eläkehakemuksen ratkaisee Mela, jos edunjättäjä sai kuollessaan luopumiseläkettä tai luopumistukea.

Mela ei kuitenkaan ole vilmalaitos, jos

  • edunjättäjän virka- tai työsuhteeseen perustuva eläketurva oli eläketapahtumahetkellä järjestetty vain julkisten alojen eläkelain mukaan
  • edunjättäjä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 5 momentissa tarkoitettujen lakien mukaiseen lisäeläkeosuuteen tai
  • jos edunjättäjällä oli säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain mukaiseen henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikään tai
  • edunjättäjällä olisi ollut oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.

Ansioita vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä

Jos työansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä, perhe-eläkkeeseen ei sovelleta vilmamenettelyä.

Edunjättäjä sai eläkettä

Jos edunjättäjä sai kuollessaan eläkettä, perhe-eläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, joka maksoi edunjättäjän eläkettä.

Jos edunjättäjä sai eläkettä useammasta eri eläkelaitoksesta, kukin eläkettä maksanut eläkelaitos myöntää perhe-eläkkeen. Vilmamenettelyä ei näissä tilanteissa sovelleta.

Sopiminen perhe-eläkkeen ratkaisevasta eläkelaitoksesta

Hakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä (hakemusten koneellinen ohjaus) käytetään niitä rekisteritietoja, jotka ovat käytettävissä hakemuksen vireilletulohetkellä. Päättelyssä ei ole käytettävissä kaikkia sellaisia tietoja, joiden perusteella hakemus voitaisiin kaikissa tilanteissa suoraan ohjata siihen eläkelaitokseen, joka pystyy tarkoituksenmukaisimmin käsittelemään hakemuksen ilman tarpeetonta käsittelyviivettä. Tämän vuoksi on sovittu, että perhe-eläkehakemus siirretään tietyissä tilanteissa käsiteltäväksi yksityisen alan lisäeläketurvan vakuuttaneeseen eläkelaitokseen, Kevaan tai Merimieseläkekassaan. 

Nämä tilanteet liittyvät

  • yksityisen alan TEL- ja YEL-lisäeläketurvaan
  • edunsaajien määrän vaihteluun eri eläkejärjestelmissä
  • MEL:n mukaiseen perhe-eläkeoikeuteen. 

Yksityisen alan rekisteröity TEL- tai YEL-lisäeläketurva ja suojattu vapaamuotoinen lisäeläketurva

Perhe-eläkkeen parannetut ehdot eivät vaikuta hakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyyn. Eläkelaitokset voivat sopia, että hakemus käsitellään siinä eläkelaitoksessa, jonka vakuuttamaan työskentelyyn parannetut ehdot liittyvät.

Tarkemmat tiedot

Alennettujen eläkeikien sekä perhe-eläkkeen saamista koskevien ehtojen laajennusten vakuuttaminen perusturvassa on lopetettu 31.12.2004. Jos henkilö tuona ajankohtana oli eläkkeellä, johon työsuhteen ehtojen mukaan liittyvässä lisäturvassa oli vakuutettu perhe-eläkkeen ehtojen laajennukset, säilyvät oikeudet laajennettuihin perhe-eläkkeen ehtoihin tämän eläkkeen jälkeisessä perhe-eläkkeessä. Sama koskee mainitun järjestelyn piiriin kuuluvaa vakuutettua, joka 1.1.2005 oli täyttänyt lisäeläketurvan eläkeiän.

Tällaisen henkilön jälkeen yksityisellä alalla perhe-eläkkeessä voi olla parannetut perhe-eläkkeen saamisehdot: lapsen eläkkeen pääteikä voi olla 21 tai 24 vuotta ja/tai lesken iältä ja avioliiton kestolta ei vaadita samoja edellytyksiä kuin perusedussa.

Eri eläkejärjestelmissä eri edunsaajat

Perhe-eläkkeessä voi myös tulla tilanteita, joissa edunsaajien määrä vaihtelee yksityisen ja julkisen alan eläkejärjestelmissä. Näin voi olla esimerkiksi tilanteissa, joissa entisen KuEL:n mukaista perhe-eläkettä haetaan entiselle puolisolle avioeron yhteydessä elatusavusta laaditun muun kuin sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen perusteella. Tällaiset sopimukset ovat erittäin harvinaisia.

Jos vilmalaitos näissä tilanteissa on jokin muu kuin Keva ja perhe-eläkkeessä ei ole muita edunsaajia kuin sopimusleski eikä eläkeoikeutta ole yksityisen alan eläkejärjestelmästä, hakemus siirretään Kevaan. Keva myöntää ja maksaa eläkkeen.

Erityistilanteet merenkulkijoille

MEL:ssa perhe-eläkeoikeus on myös ennen 1.7.1955 syntyneellä lapsettomalla naisleskellä, vaikka leski on solminut avioliiton vasta 50 vuotta täytettyään. Tällaisissa tapauksissa asia siirretään Merimieseläkekassan käsiteltäväksi. Merimieseläkekassa myöntää ja maksaa eläkkeen.

Tarkemmat tiedot

MEL:ssa perhe-eläkeoikeus on myös ennen 1.7.1955 syntyneellä lapsettomalla naisleskellä, jos 

  • avioliitto oli solmittu ennen 1.7.1990
  • edunjättäjä oli avioliittoa solmittaessa alle 65-vuotias
  • avioliitto oli edunjättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme vuotta.

Merimieseläkekassa ratkaisee pelkästään MEL:n osalta myös perhe-eläkehakemukset, jotka on myönnetty sellaisen edunjättäjän jälkeen, jonka MEL-eläkkeen eläketapahtuma on sattunut ennen 1.1.1991.

Vilmamenettelyn ja eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyn pääperiaatteet

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Viimeisen eläkelaitoksen periaate (vilma) tarkoittaa sitä, että viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos) toimii eläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena.

Vilmalaitos antaa päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan vilman piiriin kuuluneiden eläkejärjestelmien eläkkeistä. Eläkkeenhakija saa yhden päätösyhdistelmän kaikkien vilman piiriin kuuluvien työeläkelakien mukaisista eläkkeistä.

Vilmalaitos hoitaa päätösyhdistelmän mukaisten eläkkeiden maksamisen ja eläkkeisiin liittyvät muut tehtävät.

Vilmamenettelyyn kuuluu yksityisten alojen työeläkejärjestelmä sekä JuEL:iin sisältyvät eläketurvat.

JuEL koskee

  • valtion palveluksessa olevien eläketurvaa,
  • Kevan jäsenyhteisöjen eli kuntien palveluksessa olevien eläketurvaa,
  • evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa olevien eläketurvaa, ja
  • Kelan palveluksessa olevien eläketurvaa.
Tarkemmat tiedot
Vuoden 2017 alusta lukien kunnallinen eläkelaki (549/2003), valtion eläkelaki (1295/2006), evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008) ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 §:ään perustuvat eläkesäännöt yhdistyivät julkisten alojen eläkelaiksi (81/2016; JuEL). JuEL:ssa vakuutetaan edellä mainituissa laeissa aiemmin vakuutettu eläketurva.

Eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn liittyviä käsitteitä

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä käytetään seuraavia käsitteitä:

  • pääasiallinen laitos
  • päätösyhdistelmä
  • seurannaislaitos
  • tarkasteluaika
  • viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos)
  • vilmaeläke
  • vilmakelpoinen eläke
  • vilmamenettely
  • vilmavapaakirjalaitos
  • yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos

Tarkemmat tiedot

 
Käsite Määritelmä
Pääasiallinen laitos Eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita tarkasteluaikana sellaisessa tilanteessa, jossa vilmamenettely ei tule sovellettavaksi. 
Päätösyhdistelmä Eläkepäätösten yhdistelmä, joka sisältää vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeet.
Seurannaislaitos Vilmatilanteet: Muut päätöksen antavat eläkelaitokset kuin vilmalaitos (vilman ulkopuoliset eläkelaitokset).
Ei-vilmatilanteet: Muu eläkelaitos kuin pääasiallinen laitos.
Tarkasteluaika Se kahden vuoden aika, josta työansiot tutkitaan eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen määrittämiseksi.
Viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos) Eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos tilanteissa, joissa henkilö on työskennellyt useamman vilman piiriin kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä.

Vilmaeläke

Eläke, jossa on vähintään kahden eri vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeitä.
Vilmakelpoinen eläke Eläke, joka määräytyy vain yhden vilmamenettelyyn kuuluvan eläkejärjestelmän työskentelyn perusteella. 
Vilmamenettely Eläkehakemuksen käsittely ja päätöksen antaminen tilanteessa, jossa eläkkeenhakija on työskennellyt vähintään kahden eri vilmamenettelyyn kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä. 
Vilmavapaakirjalaitos Muu vilmamenettelyn piiriin kuuluva eläkelaitos kuin vilmalaitos.
Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos.

Mikä on vilmamenettelyn soveltamisala?

Vilmamenettely koskee tilanteita, joissa työntekijä tai yrittäjä on ollut sekä yksityisten alojen työeläkelainsäädännön että JuEL:n piirissä.

Useamman työeläkelain piirissä työskennelleen henkilön eläke on vilmaeläke, vaikka eläkettä ei myönnettäisikään samasta ajankohdasta kuin yhden eläkejärjestelmän mukaisena. 

Eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin.

Päättely tehdään eläkejärjestelmäkohtaisesti yksityisten alojen ja julkisten alojen (vilmaan kuuluvat, JuEL:ssa vakuutetut eläketurvat) välillä.

Vilmalaitoksena toimii sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita kahden viimeisen kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika).

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä työansiot korotetaan päättelyhetken tasoon palkkakertoimella ja ansioihin ei tehdä PTEL-vähennystä.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Työansioiden päättely

Tarkasteluajalla on vakuutettu työansioita sekä yksityisten että julkisten alojen eläkejärjestelmässä ja useammassa eri yksityisten alojen eläkelaitoksessa

  • Yksityisten alojen eläkelaitos 1: TyEL-ansioita 11 000 euroa ja YEL-työtulo 25 000 euroa
  • Yksityisten alojen eläkelaitos 2: TyEL-ansioita 25 000 euroa
  • Keva: JuEL ansioita 45 000 euroa (vanhan KuEL:n ansioita 20 000 euroa + vanhan VaEL:n ansioita 25 000 euroa)

Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä on vakuutettu ansioita yhteensä 61 000 euroa. Hakemus tulee yksityisten alojen eläkejärjestelmän ratkaistavaksi.

Yksityisten alojen eläkelaitos 1 on vakuuttanut ansioita yhteensä 36 000 euroa (TyEL ansiot + YEL-työtulo).

Eläkelaitos 1 on

  • eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos ja
  • toimii vilmalaitoksena.

Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos on eniten työansioita vakuuttanut eläkelaitos

Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos päätellään työansioiden perusteella.

Yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena toimii se eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita tarkasteluajalla.

Työansioiden määrästä riippumatta vilmalaitoksena toimii tietyissä tilanteissa Keva, Merimieseläkekassa tai Mela ja yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena Merimieseläkekassa tai Mela

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättely ei kaikissa tilanteissa perustu työansioihin.

Nämä tilanteet liittyvät

  • julkisen alan lisäeläkeosuuteen
  • julkisen alan ammatilliseen eläkeikään
  • julkisen alan henkilökohtaiseen eläkeikään
  • ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän soveltamiseen
  • Melan erityisetuuksiin
  • MEL:n alempaan eläkeikään.

Keva on aina julkisten alojen vilmalaitos

Vilmamenettelyyn kuuluvan JuEL:n mukaan vakuutettujen työansioiden osalta vilmalaitos on aina Keva.

Vilman piiriin kuuluvien JuEL:n mukaisten eri eläketurvien (valtion eläketurva, kunnallinen eläketurva,  evankelis-luterilaisen kirkon eläketurva ja Kelan toimihenkilöiden eläketurva) toimeenpano tapahtuu Kevassa.

Viimeisenä eläkelaitoksena toimii Keva silloin, kun työansioita on vakuutettu Kevassa yhteensä enemmän kuin yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä.

Tarkemmat tiedot

Ennen vuotta 2017 päättely julkisissa työeläkelaeissa oli lakikohtaista. Julkisten alojen vilmaan kuuluvien eläkejärjestelmien osalta vilmalaitoksena toimi tällöin Keva. Julkisten alojen osalta päättely oli kuitenkin samaan tapaan eläkejärjestelmäkohtaista kuin yksityisten alojen eläkejärjestelmän osalta. Valtion eläkejärjestelmä (VaEL), kunnallinen eläkejärjestelmä (KuEL), evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmä (KiEL) ja Kelan toimisuhde-eläkkeet olivat kukin oma eläkejärjestelmänsä.

Vuoden 2017 alusta lukien KuEL:n, VaEL:n, KiEL:n tai Kelan toimihenkilöitä koskevien eläkesääntöjen mukaan vakuutetut työansiot lasketaan yhteen JuEL:n mukaisiksi työansioiksi vilmalaitosta määriteltäessä.

Esimerkki: Julkisten alojen vilmalaitoksen päättely ennen vuotta 2017

Tarkasteluajalla oli vakuutettu työansioita KuEL:n ja VaEL:n mukaan.

  • KuEL-työansioita 30 000 euroa
  • VaEL-työansioita 55 000 euroa

VaEL:n mukaan vakuutettuja työansioita oli eniten. Päätösyhdistelmän antoi Keva. Rekisteriteknisesti (esimerkiksi hakemuksen viritys) vilmalaitos oli Valtiokonttori.

Eläkettä maksava eläkelaitos myöntää yleensä uuden eläkkeen

Eläkettä tai luopumistukea maksava eläkelaitos on yleensä vilmalaitos silloin, kun eläkkeensaajalle myönnetään uusi eläke.

Pääsääntö on, että vilmaeläkkeen tai vilmakelpoisen eläkkeen jälkeen myönnettävä uusi eläke on vilmaeläke. Eläkkeensaajalle

  • vanhuuseläkettä,
  • työkyvyttömyyseläkettä,
  • työuraeläkettä,
  • osa-aikaeläkettä, tai
  • osittaista varhennettua vanhuuseläkettä

maksava eläkelaitos hoitaa vilmalaitoksen tehtävät, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi tai vanhuuseläkettä saavalle myönnetään uusi vanhuuseläke.

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu kahden viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana eniten

  • Suomen Pankin eläkesäännön,
  • ortodoksisesta kirkosta annetun lain
  • Ahvenanmaan maakuntalain
  • tai vilmaan kuulumattoman erityiseläkkeen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on tarkasteluaikana vakuutettu eniten jonkin muun sellaisen eläkesäädöksen perusteella, jota toimeenpantaessa ei noudateta viimeisen eläkelaitoksen periaatetta. Näitä muita eläkkeitä kutsutaan erityiseläkkeiksi. 

Vilmamenettelyn piiriin eivät kuulu seuraavat erityiseläkkeet:

  • valtioneuvoston ja kansanedustajien eläkkeet
  • tasavallan presidentin eläke
  • europarlamentaarikkojen eläkkeet
  • valtion taiteilija-apurahoihin perustuvat eläkkeet
  • muut julkisten alojen eläkkeet, jotka eivät perustu rekisteröityihin palvelussuhteisiin.

Jos työansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä tai erityiseläkkeeseen oikeuttavan työskentelyn perusteella, vilmamenettelyä ei sovelleta seurannaisratkaisujenkaan osalta. Näin menetellään myös niissä tilanteissa, joissa henkilö ei hae eläkettä tällaisesta vilmamenettelyn piiriin kuulumattomasta työskentelystä.

Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn, kun kertasuoritetun eläkkeen jälkeen haetaan uutta eläkettä.

Jos eläke on kertasuoritettu ja myöhemmin haetaan uutta eläkettä, eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään uutta eläkettä haettaessa työansioiden perusteella.

Yksityisten alojen rekisteröidyt lisäeläkkeet ja vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Yksityisten alojen rekisteröidyt TEL- ja YEL -lisäeläkkeet ja yksityisten alojen vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn.

Eläkelaitokset voivat kuitenkin sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta, jos vilmamenettelyn noudattamatta jättäminen on eläkehakemuksen käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Työansioiden perusteella vilmalaitos olisi Keva, hakijalla on TEL-lisäeläketurvaa

Eläkkeenhakijalla on työuran aikana vakuutettu työansioita JuEL:n (KuEL:n) mukaan ja TyEL:n (TEL:n) mukaan. Tarkasteluajalla on vakuutettu eniten työansioita JuEL:n mukaan, jolloin vilmalaitokseksi määräytyisi ansioiden perusteella Keva. Eläkehakemuksen käsittely ja lisäturvan laskenta edellyttävät selvittelytyötä yksityisten alojen eläkelaitoksessa. Päätöksen antoon tulisi tarpeetonta viivytystä, jos TEL-lisäeläketurva myönnettäisiin Kevasta.

Keva ja yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos voivat sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta. Keva antaa päätöksen julkisten alojen eläketurvasta ja yksityisten alojen eläkelaitos yksityisten alojen eläketurvasta.

Eläkelaitokset voivat sopia, mikä eläkelaitos ratkaisee eläkehakemuksen 

Jos eläkehakemuksen käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista, eläkelaitokset voivat sopia, että

  • vilmamenettelyä noudatetaan tilanteessa, jossa vilmamenettelyä ei lain mukaan olisi noudatettava
  • vilmalaitoksen tehtävät hoitaa jokin muu eläkelaitos kuin säädösten perusteella määräytyvä eläkelaitos
  • vilmamenettelyä ei noudateta.

Jos sopimismahdollisuutta käytetään, eläkkeenhakijalle on ilmoitettava, mikä eläkelaitos käsittelee eläkkeenhakijan eläkeasian.

Eläkelaitoksen tulee selvittää sopimisen vaikutukset rekistereiden toimintaan. 

Eläketurvakeskuksen ratkaisuvalta toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittelyssä

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mikä eläkelaitos on toimivaltainen ratkaisemaan eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus ratkaisee asian eläkelaitoksen hakemuksesta.

Eläketurvakeskuksen päätökseen toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittämisestä ei saa hakea muutosta.

Ennen vuotta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnetyt eläkkeet eivät kuulu vilmamenettelyyn

Vuonna 2004 vilmamenettely laajentui julkisten alojen eläkejärjestelmiin. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen vilmamenettelyn voimaantulosäännöstä sovelletaan edelleen.

Vilmamenettelyä ei sovelleta hakijan omassa eläkkeessä seuraavissa tilanteissa:

  • Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa tai eläkkeenhakijalla on oikeus saada ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä.
  • Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea.
  • Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.  

Mikä on ei-vilma perhe-eläke?

Vilmamenettelyä ei sovelleta perhe-eläkkeessä, jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu vilmamenettelyä.

Mikä on vilmapäätösyhdistelmä?

Vilmapäätösyhdistelmä on vilmamenettelyn piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkepäätösten yhdistelmä. Kunkin eläkejärjestelmän itsenäisyys säilyy päätöksenteossa.

Vilmalaitos ei anna juridisesti päätöstä toisen eläkejärjestelmän eläkkeestä, vaan muun eläkejärjestelmän päätös sisältyy vilmalaitoksen yhteenvetopäätökseen.

Vilmapäätösyhdistelmässä on päätösosa ja laskelmaosa.

Vilmapäätösyhdistelmän päätösosassa ilmoitettavia tietoja

Päätösosassa eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksen tosiasiaperustelut ja oikeudelliset perustelut.

  • Tosiasiaperusteluna ilmoitetaan päätöksen perusteena olevat pääasialliset syyt.
  • Oikeudellisena perusteluna ilmoitetaan ratkaisun perusteena olevat säännökset ja määräykset.

Päätösyhdistelmään liitetään valitusosoitus.

Tarkemmat tiedot

Päätösosan perustiedot

  • Päätösosassa kerrotaan vireilletulo-, päätös- ja postituspäivämäärä, päätösnumero sekä eläkkeenhakijan henkilötiedot.
  • Päätösyhdistelmässä ilmoitetaan eläkelaji ja eläkkeen alkaminen.
  • Kuntoutustukea koskevassa päätöksessä kerrotaan eläkkeen päättymisajankohta. 
  • Jos eläkelaitos antaa samalla päätösyhdistelmällä päätöksen eläkkeestä, jonka osat alkavat eri ajankohdasta, kaikki alkamisajat ilmoitetaan erikseen. Kun eläkkeen eri osat alkavat eri aikaan, alkamisajankohtien yhteydessä ilmoitetaan paitsi tuolloin alkavan eläkkeen osan määrä, myös eläkkeen kokonaismäärä.
  • Eläkkeen määrä merkitään euroissa/kk eläkkeen alkamishetken tasossa.
  • Päätösosassa mainitaan säännökset ja sovelletut lainkohdat niissä tapauksissa, joissa hakijan hakemus on hylätty.
  • Kun päätöksessä on myönnetty eläke eläkehakemuksen mukaisena, päätösosaan merkitään ainoastaan sovelletut säännökset.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitettavia tietoja

Laskelmaosassa toistetaan eläkkeensaajan nimi ja henkilötunnus sekä päätöksen antopäivämäärä.

Laskelmaosa suositellaan jaettavaksi siten, että laskelmassa erotetaan

  • 31.12.2004 mennessä olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke
  • 1.1.2005 alkaen olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke.

Laskelmaosassa kerrotaan, että eläkkeen perusteena olevat ansiot ja eläkkeet on tarkistettu hinta- ja palkkatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan eläkkeen alkamishetken tasoon.

Ansiot on suositeltavaa ilmoittaa myös ansaintavuoden tasossa, jotta vakuutetun on mahdollista tarkistaa eläkkeen perusteena olevat ansionsa. Ansiot voivat olla joko työntekijän työeläkevakuutusmaksulla vähennettyjä tai vähentämättömiä.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 31.12.2004 asti

31.12.2004 asti karttuneen eläkkeen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Laskelmassa ilmoitetaan eläkkeen perusteena oleva ansiotoiminta.
  • Laskelmassa ilmoitetaan eläkepalkka.
  • Laskelmassa ilmoitetaan kustakin ansiotoiminnasta karttunut eläke.

Ansiotoiminnasta laskelmassa ilmoitetaan työnantajan nimi tai ansiotoiminta yksilöidään muulla tavoin (esim. yrittäjätoiminta).

Ansiotoiminnasta ilmoitetaan alkamis- ja päättymisaika sekä eläkepalkka eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL -työskentelystä sekä julkisen alan lyhytpalvelusta ilmoitetaan työskentelyvuodet ja työskentelystä karttunut eläke.

Julkisen alan työskentelyn keskeytykset voidaan ilmoittaa joko keskeytystä sisältävän palvelun jälkeen tai erikseen laskelmaosan lopussa.

Tiedot ansiotoiminnasta voidaan ilmoittaa laskelmassa ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle tai kronologisessa järjestyksessä palvelusuhteen tai yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.

Tarkemmat tiedot

Ansiotoiminta voidaan päätösyhdistelmällä ryhmitellä joko eri eläkejärjestelmien mukaan tai kronologisessa järjestyksessä.

ETK suosittelee, että ansiotoiminnan ilmoittamisessa päätösyhdistelmissä käytetään seuraavia periaatteita.

Ansiotoiminta ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmien mukaan:

  • Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta ilmoitetaan laskelmalla ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle.
  • Se eläkelaitos, joka tekee päätösyhdistelmän, voi ilmoittaa omat tietonsa ensin.
  • Työsuhteesta ilmoitetaan työnantajan nimi ja kunnallisesta palvelussuhteesta työnantajana ollut kunta tai muu jäsenyhteisö.
  • Valtion palvelussuhteista vapaakirjasanomalla ilmoitetaan työnantajan nimi siinä muodossa kuin se on rekisteriin merkitty.
  • Valtiotyönantajan nimeä ei tarvitse ilmoittaa päätösyhdistelmässä sellaisenaan, vaan vilmalaitos voi päättää, kuinka asian ilmoittaa.
  • LEL:n ja TaEL:n osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
  • Kirkon osalta ilmoitetaan viimeinen työnantaja, jos työskentely on jatkunut keskeytyksettä.
  • Julkisen alan lyhytpalvelusten osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
  • Työ- tai palvelussuhteesta tai yrittäjätoiminnasta näytetään alkamis- ja päättymisaika. Eläkkeen perusteena olevana ansiona ilmoitetaan eläkepalkka ja työtulo euroina kuukaudessa.
  • LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
  • Julkisten alojen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
  • Julkisen palvelussuhteen keskeytysajat (esim. virkavapaat) voidaan merkitä kyseisen palvelussuhteen alle. Palvelussuhteen keskeytykset voidaan merkitä myös laskelmaosan loppuun kohtaan, jossa ilmoitetaan se ansiotoiminta, josta ei kartu eläkettä.

Ansiotoiminta kronologisessa järjestyksessä:

  • Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta voidaan ilmoittaa laskelmalla aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.
  • Yksityisen alan työskentelystä ilmoitetaan työnantajan nimi.
  • Valtion työskentelyn osalta työnantajan nimen tilalle voidaan merkitä valtion palvelu.
  • YEL:n osalta laskelmalle voidaan merkitä  yrittäjätoiminta ja MYEL:n osalta maatalousyrittäjätoiminta.
  • Mikäli julkisten alojen työskentelyyn liittyy keskeytyksiä, keskeytykset voidaan merkitä kyseisen työskentelyjakson jälkeen.
  • Laskelmaan merkitään kustakin työskentelystä eläkkeeseen oikeuttava aika, eläkkeen perusteena ollut ansio ja karttunut eläke.
  • LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
  • Julkisten alojen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 1.1.2005 alkaen

Vuodesta 2005 alkaen ansiotoiminta voidaan ilmoittaa joko eläkejärjestelmittäin eriteltynä tai kronologisessa järjestyksessä.

Tarkemmat tiedot

Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi työ- ja palvelussuhteista:

  • työnantaja
  • kunkin vuoden vuosiansio
  • ansiot kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta yhteensä
  • kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta karttunut eläke

Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi yrittäjätoiminnasta:

  • kunkin yrittäjäjakson työtulo/vuosi
  • yrittäjäjakson vuosityötulot yhteensä
  • yrittäjäjaksosta karttunut eläke

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan eläkkeeseen tulevat korotukset ja vähennykset

Yhteenlaskettujen eläkkeiden summan jälkeen merkitään erikseen eläkkeeseen tehtävät korotukset ja vähennykset.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosaan tehdään yhteenveto

On suositeltavaa, että eläkelaitos ilmoittaa laskelmassa yhteenvedon.

Yhteenvedossa kerrotaan

  • eläkkeen määrät erikseen yksityisiltä aloilta, valtiolta, kunnalta, evankelis-luterilaiselta kirkolta sekä Kelan toimisuhteista
  • eläkkeiden yhteismäärä.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen

Laskelmaosan lopussa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen.

Miten tuleva aika ilmoitetaan vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa?

Viimeisen työskentelyn ansiotietoja, joiden perusteella tulevan ajan palkka muodostuu, ei laskelmalla eritellä.

Vilmapäätösyhdistelmien erityistilanteet

Eläkelaitos voi antaa eri ajankohdista alkavista eläkkeistä eri päätökset

Vilmaeläkkeet voivat alkaa eri aikaan ja vilmalaitoksen tulee antaa eläkkeestä kaksi tai useampia päätöksiä.

Esimerkiksi vanhuuseläkkeet voivat alkaa eri ajankohdista, kun eläkkeenhakijalla on yhden tai useamman, mutta ei kaikkien, eläkejärjestelmän mukaisessa vanhuuseläkkeessään alennettu eläkeikä.

Tarkemmat tiedot

Vanhuuseläkkeet eri ajankohdasta

Kun eri eläkejärjestelmissä on erilainen vanhuuseläkeikä, eläkkeistä annetaan erilliset päätökset.

Ensimmäinen päätös, jos päätös sisältää vain yhden järjestelmän eläkkeen, ei ole vilmapäätösyhdistelmä. Eläke on kuitenkin vilmakelpoinen eläke. Kun toisen järjestelmän eläke myönnetään myöhemmästä ajankohdasta, toinen päätös on vilmapäätösyhdistelmä. Tässä päätösyhdistelmässä mainitaan paitsi sen eläkkeen määrä, joka tällä päätöksellä myönnetään, myös tällä päätöksellä myönnettävän eläkkeen ja aikaisemmin myönnetyn eläkkeen yhteismäärä.

Päätösyhdistelmän laskelmaosassa ei toisteta ensimmäisellä päätöksellä myönnetyn eläkkeen laskelmaa, vaan päätösyhdistelmän laskelmaosaan otetaan eläkelaskelma vain uudesta eläkkeestä.

Työkyvyttömyyseläkkeen vilmaneuvottelusta kerrotaan päätösyhdistelmässä

Vilmaneuvottelun piiriin kuuluvissa työkyvyttömyyseläkepäätöksissä ilmoitetaan, että Keva on pyytänyt arvion eläkkeenhakijan työkyvystä yksityisten alojen eläkelaitokselta.

Perhe-eläkkeen päätösyhdistelmällä huomioitavia asioita

Leskeneläkkeen laskelmalla esitetään leskeneläkkeen vähentämiseen liittyvät tiedot ja leskeneläkkeen vähentämisessä käytetty lesken laskennallisen eläkkeen määrä.

Perhe-eläkkeen korotuksen ajankohta ja prosentti ilmoitetaan samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.

Perhe-eläkepäätösyhdistelmässä kerrotaan edunjättäjän kuolinpäivä.

Päätösosassa voidaan mainita leskeneläkkeen ja lapseneläkkeiden kokonaismäärät sekä perhe-eläkkeen alkamisaika.

Milloin eläkkeelläoloaika ilmoitetaan päätösyhdistelmällä?

Mikäli henkilölle tulee myöhemmin myönnettäväksi eläke siten, että eläkkeelläoloajasta on karttunut uutta eläkettä, ilmoitetaan eläkkeelläoloaika ja eläkkeelläoloajasta karttunut eläke laskelmalla.

Vilmalaitos voi antaa päätöksen selvistä hylkäyksistä ilman vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan

Vilmalaitos voi päätösyhdistelmällään hylätä niin sanotut selvät hylkäykset ilman, että vilmalaitos pyytää vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan.

Tarkemmat tiedot

Yksityisten alojen työskentelyjen selvät hylkäykset

  • TEL-työsuhde on päättynyt ennen 8.7.1961
  • TEL-työsuhde tai yrittäjätoiminta on päättynyt alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005, eikä työsuhteeseen liity tulevan ajan oikeutta
  • MEL-palvelussuhde on päättynyt ennen 1.6.1956
  • YEL- tai MYEL -toiminta on päättynyt ennen 1.1.1970

Kunnallisten palvelussuhteiden selvät hylkäykset

  • Kunnallinen palvelus alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.7.1971 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
  • Alle 1 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.1.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
  • Kaikki kunnalliset palvelussuhteet ovat päättyneet ennen 8.7.1961

Valtion palvelussuhteiden selvät hylkäykset

  • Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967, eikä hakijalla ole myöhempää yli kuukauden kestävää valtion palvelusta
  • Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aiempaan VEL-palvelukseen
  • Kaikki VEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962

Kelan toimisuhdepalvelusten selvät hylkäykset

  • Alle 21-vuotiaana palveltu aika ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 31.12.1966 eikä henkilöllä ole 1.1.1967 jälkeen yhtään vähintään yhden kuukauden pituista palvelussuhdetta

Kirkon palvelussuhteiden selvät hylkäykset

  • Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967
  • Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aikaisempaan KiEL-palvelukseen
  • Kaikki KiEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962

Kokonaishylkäys

  • Kun vilmalaitos antaa eläkkeen kokonaishylkäyksen, ei vapaakirjalaitoksen kantaa tai tietoja tarvitse selvittää.

Perhe-eläkkeen hakeminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perhe-eläkettä on haettava

Perhe-eläkettä on haettava. Alle 15-vuotiaan lapsen lapseneläkettä hakee lapsen edunvalvoja (huoltaja). 15 - 17-vuotias lapsi voi itse hakea lapseneläkettä huoltajan tai edunvalvojan suostumuksella.

Perhe-eläkettä on haettava sitä varten vahvistetulla lomakkeella

  • Leskeneläkkeen hakemus ETK/Kela 7004
  • Lapseneläkkeen hakemus ETK/Kela 7005.

Leskeneläkettä ja lapseneläkettä haetaan eri hakemuksilla. Jokaisesta lapsesta täytetään oma hakemus.

Samalla hakemuksella voi hakea sekä työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä että Kelan perhe-eläkettä.

Eläkehakemukset löytyvät Eläketurvakeskuksen, Kelan ja eläkelaitosten internetsivuilta sekä Työeläke.fi-palvelusta.

Perhe-eläkkeen hakeminen lesken lapselle

Jos perhe-eläkettä haetaan lesken lapselle, joka ei ole edunjättäjän lapsi, hakemuksen liitteenä on oltava selvitys siitä, että lapsi asui edunjättäjän kuollessa vakituisesti lesken ja edunjättäjän yhteisessä kodissa.

Lesken hakemus erityistilanteiden mukaisesta leskeneläkkeen vähentämisestä

Leski voi jo leskeneläkehakemuksessaan pyytää, että leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lesken todellisten tulojen perusteella eikä laskennallisen työeläkkeen perusteella. Hakemukseksi riittää vapaamuotoinen kirje ja selvitys lesken tuloista.

Jos leski on hakemuksessaan pyytänyt todellisten tulojensa mukaista leskeneläkkeen vähentämistä, muuta hakemusta ei tarvita.

Edunjättäjän entisen puolison hakemus

Edunjättäjän entisen puolison tulee liittää eläkehakemukseensa oikeuden päätös tai sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus elatusavusta. Sopimuksesta on käytävä ilmi edunjättäjän kuolinpäivänä voimassa olleen elatusavun indeksikorotettu määrä.

Määräaikaista perhe-eläkettä koskeva hakemus

Kun perhe-eläkettä haetaan sellaisen henkilön jälkeen, joka todennäköisesti on kuollut hukkumisen, muun onnettomuuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi, hakemukseen on liitettävä jäljennös poliisin tutkintapöytäkirjan otteesta tai vastaavasta selvityksestä.

Ulkomailla asumisesta tai työskentelystä ilmoittaminen

Edunhakijan tai edunjättäjän asumisesta tai työskentelystä ulkomailla 16 ikävuoden täyttämisen jälkeen on ilmoitettava erillisellä liitteellä (Asuminen ja työnteko ulkomailla Liite U).

EU/ETA-maat ja Sveitsi

Perhe-eläkehakemus koskee automaattisesti kaikkia niitä EU- ja ETA-maita, joissa hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna asumisen tai työskentelyn perusteella. Tämä koskee myös Sveitsiä.

Sosiaaliturvasopimusmaat ja muut maat

Kun perhe-eläkettä haetaan sosiaaliturvasopimusmaista, siitä on ilmoitettava perhe-eläkehakemuslomakkeella. Eläketurvakeskus lähettää eläkkeenhakijalle erillisen hakemuksen täytettäväksi.

Muista maista perhe-eläkettä on haettava erikseen.

 

 

Perhe-eläkkeen käsittely

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perhe-eläkehakemuksen käsittelevä eläkelaitos

Jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä, perhe-eläkehakemuksen käsittelee se eläkelaitos, joka viimeisen laitoksen periaatteen mukaan olisi hakemuksen ratkaiseva laitos.

Jos edunjättäjä oli kuollessaan eläkkeellä, perhe-eläkehakemuksen käsittelee

  • edunjättäjän eläkettä maksava vilmalaitos, jos edunjättäjän oma eläke oli vilmaeläke
  • kukin edunjättäjän eläkettä maksava laitos, jos edunjättäjän oma eläke ei ollut vilmaeläke.

Päätös lesken laskennallisesta eläkkeestä

Leskellä on oikeus pyynnöstä saada valituskelpoinen päätös laskennallisen eläkkeensä määrästä silloin, kun perhe-eläke myönnetään julkisen alan työeläkelain mukaan ja leski on työskennellyt yksityisen alan työsuhteessa.

Sama koskee tilannetta, jossa perhe-eläkkeen myöntää yksityisen alan eläkelaitos ja leski on työskennellyt julkisen alan  palvelussuhteessa.

Jos perhe-eläke on myönnetty saman järjestelmän piiristä, jossa myös lesken työskentely on vakuutettu, leskelle annetaan pyynnöstä laskelma hänen laskennallisesta eläkkeestään, jollei laskelma sisälly eläkepäätösasiakirjoihin. Näin leski pääsee tarkistamaan leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otetun laskennallisen eläkkeensä määrän.


 

Perhe-eläkkeen peruste

Soveltamisohje, voimassaoloaika 20.09.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kuolinhetkellään saama eläke, johon lisätään mahdollinen eläkkeen tai kuntoutusrahan aikana työansioista ansaittu eläke.

Jos edunjättäjä ei kuolinhetkellään ollut eläkkeellä tai edunjättäjä oli osittaisella vanhuuseläkkeellä, osa-aikaeläkkeellä tai luopumiseläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena on 

  • se työkyvyttömyyseläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos edunjättäjä olisi kuolinpäivänään tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi
  • se vanhuuseläke, johon edunjättäjällä kuollessaan olisi ollut oikeus, jos edunjättäjä kuollessaan oli täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän.

Perhe-eläkkeen peruste määräytyy entisin perustein edunjättäjän saaman eläkkeen tai kuntoutusrahan perusteella, jos

  • edunjättäjän kuollessa työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutustuen tai kuntoutusrahan päättymisestä on kulunut alle 2 vuotta ja
  • perhe-eläkkeen peruste tulisi laskettavaksi työkyvyttömyyseläkkeenä.

Tämä 2 vuoden aika lasketaan kuolinpäivästä taaksepäin.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutusavustus rinnastetaan kuntoutusrahaan perhe-eläkkeen perustetta määrättäessä.

Perhe-eläkkeen perusteessa ei oteta huomioon edunjättäjän Suomesta tai ulkomailta mahdollisesti saamaa ensisijaista etuutta.

Edunjättäjä vanhuuseläkkeellä

Perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän vanhuuseläke, johon lisätään eläke työstä, josta vanhuuseläkettä ei vielä ole myönnetty.

Edunjättäjän vanhuuseläke voi olla varhennettu tai lykätty. Perhe-eläkkeen peruste on tällöin varhennettu tai lykätty vanhuuseläke, johon lisätään mahdollinen vanhuuseläkkeen aikana karttunut eläke.

Edunjättäjä työkyvyttömyyseläkkeellä

Perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki, johon lisätään mahdollinen eläkeaikaisesta työstä karttunut eläke. Jos edunjättäjä oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä, se muutetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruiseksi eläkkeeksi perhe-eläkettä laskettaessa.

Edunjättäjälle hänen eläessään myönnetty työkyvyttömyyseläke on perhe-eläkkeen perusteena, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen maksu ei olisi ehtinyt vielä alkaa. Tällainen eläke indeksoidaan työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden tasosta palkkakertoimella perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Myös mahdollinen työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus on mukana perhe-eläkkeen perusteessa.

Jos edunjättäjä sai kuollessaan kuntoutuskorotuksen sisältävää työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, siitä vähennetään kuntoutuskorotuksen osuus 33 prosenttia.

Edunjättäjä vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä

Jos edunjättäjä oli vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä, perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän kuollessaan saama vanhuuseläke tai täysi työkyvyttömyyseläke. Siihen lisätään mahdollinen eläkeaikaisesta työstä karttunut eläke.

Jos edunjättäjän eläke oli yhteensovitettu ensisijaisen etuuden kanssa, perhe-eläkkeen perustetta muodostettaessa eläkkeestä poistetaan ensisijaisen etuuden vaikutus (pohjaluku). Eläke yhteensovitetaan uudelleen vain työeläkkeiden kesken ilman ensisijaisen etuuden vaikutusta.

Tarkemmat tiedot

Pohjalukumenettely tuli voimaan kahdessa vaiheessa. Ensin pohjalukumenettelyä sovellettiin vain niihin 2004 sääntöjen mukaisten vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella laskettaviin perhe-eläkkeisiin, joiden eläketapahtuma oli 1.1.2012 tai sen jälkeen. Pohjalukumalli laajennettiin 1.1.2015 alkaen koskemaan myös 2004-säännösten mukaan määräytyvien perhe-eläkkeiden tarkistustilanteita.

Jos edunjättäjän vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke oli yhteensovitettu ensisijaisen etuuden kanssa, pohjaluku muodostetaan siten, että yhteensovitus tehdään uudelleen 2004 säännösten mukaisesti pelkästään työeläkkeiden kesken. Ensisijaista etuutta ei siis oteta huomioon yhteensovituksessa. Yhteensovitusrajasta poistetaan mahdollinen Kelan pohjaosaa vastaava vähennys. Näin yhteensovitettuun eläkkeeseen ei lisätä Kelan pohjaosan poistumista kompensoivaa korotusta (posa-korotusta). Jos edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeeseen on tehty kertakorotus, pohjalukuun tehdään kertakorotus alkuperäisellä korotusprosentilla. Pohjalukuun lisätään mahdollinen eläkeaikainen karttuma.

Edunjättäjä työuraeläkkeellä

Perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän työuraeläke. Eläkkeeseen lisätään mahdollinen eläkeaikaisesta työstä karttunut eläke.

Edunjättäjä kuntoutusrahalla

Jos edunjättäjä sai kuollessaan kuntoutusrahaa, perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän kuntoutusraha, josta vähennetään 33 prosentin korotusosuus. Siihen lisätään mahdollinen kuntoutusrahan aikana karttunut eläke.

Jos kuntoutusrahan päättymisestä on edunjättäjän kuollessa kulunut alle 2 vuotta, perhe-eläkkeen peruste on kuntoutusraha, johon lisätään kuntoutusrahan aikana ja kuntoutusrahan päättymisen jälkeen karttunut eläke.

Edunjättäjä kuntoutusavustuksella

Jos edunjättäjä sai kuollessaan kuntoutusavustusta, perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän kuntoutusavustus, johon lisätään mahdollinen kuntoutusavustuksen aikana karttunut eläke.

Jos kuntoutusavustuksen päättymisestä on edunjättäjän kuollessa kulunut alle 2 vuotta, perhe-eläkkeen peruste on kuntoutusavustus, johon lisätään kuntoutusavustuksen aikana ja kuntoutusavustuksen päättymisen jälkeen karttunut eläke.

Edunjättäjä sukupolvenvaihdoseläkkeellä, luopumistuella tai luopumiskorvauksella

Sukupolvenvaihdoseläkkeellä, luopumistuella tai luopumiskorvauksella olleen edunjättäjän jälkeen perhe-eläkkeen peruste on näiden eläkkeiden perusmäärä. Määrään lisätään mahdolliset muiden eläkelakien mukaiset laskennalliset eläkkeet.

Edunjättäjä luopumiseläkkeellä

Jos edunjättäjä kuollessaan sai luopumiseläkettä, perhe-eläkkeen peruste on se vanhuuseläke, johon edunjättäjällä kuollessaan olisi ollut oikeus.

Edunjättäjän eläke oli kertasuoritettu

Jos edunjättäjän eläke oli kertasuoritettu, perhe-eläkkeen peruste on kertasuoritetun eläkkeen pohjana oleva kuukausieläke, joka tarkistetaan työeläkeindeksillä edunjättäjän eläkkeen alkamisvuoden tasosta perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Siihen lisätään edunjättäjän kertasuoritetun eläkkeen aikana ansaitsema eläke.

Jos edunjättäjän vuoden 2004 säännösten mukainen eläke oli kertasuoritettu, kertasuoritetun eläkkeen perusteena olevat vapaakirjat tarkistetaan vuoden 2004 tasoon puoliväli-indeksillä ja siitä perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Siihen lisätään edunjättäjän kertasuoritetun eläkkeen aikana ansaitsema eläke.

Jos kertasuoritettu eläke sisälsi työeläkelisää, vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneen työeläkelisän määrä lasketaan uudelleen.

Jos edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ennen vuotta 2005, vapaakirjoja tarkistetaan eläkeindeksillä vuoden 2004 tasoon ja sen jälkeen palkkakertoimella perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Edunjättäjä oli kuollessaan täyttänyt vanhuuseläkeiän, mutta ei ollut vanhuuseläkkeellä

Jos edunjättäjä kuollessaan oli täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, mutta ei ollut vielä vanhuuseläkkeellä, perhe-eläkkeen peruste on vanhuuseläke, johon edunjättäjällä kuolinhetkellään olisi ollut oikeus. Työ- ja etuusansiot otetaan huomioon edunjättäjän kuolinkuukauden loppuun.

Vaikka edunjättäjän kuollessa saamasta työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutustuen tai kuntoutusrahan päättymisestä olisi alle 2 vuotta, perhe-eläkkeen peruste lasketaan aina uusin perustein.

Edunjättäjä osittaisella vanhuuseläkkeellä

Jos edunjättäjä sai kuollessaan osittaista vanhuuseläkettä, mutta ei ollut vielä täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää, perhe-eläkkeen peruste on se täysi työkyvyttömyyseläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos edunjättäjä olisi tullut työkyvyttömäksi kuolinpäivänään. Tällöin perhe-eläkkeen peruste lasketaan seuraavista osista:

  • maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
  • säästöosuus eli osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu ja vielä myöntämättä oleva eläke
  • osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke
  • tulevan ajan eläkeosa.

Jos edunjättäjä sai kuollessaan osittaista vanhuuseläkettä ja oli täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, perhe-eläkkeen perusteeksi lasketaan se vanhuuseläke, johon edunjättäjällä kuolinhetkellään olisi ollut oikeus. Tällöin perhe-eläkkeen peruste lasketaan seuraavista osista:

  • maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
  • säästöosuus eli osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu ja vielä myöntämättä oleva eläke
  • osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinkuukauden loppuun mennessä ansaittu eläke.

Eläkkeenosat huomioidaan mahdollisine varhennus- ja lykkäyskorotuksineen.

Edunjättäjä osa-aikaeläkkeellä

Jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut täyttänyt vanhuuseläkeikäänsä ja oli osa-aikaeläkkeellä, perhe-eläkkeen peruste on se täysi työkyvyttömyyseläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos edunjättäjä olisi tullut työkyvyttömäksi kuolinpäivänään. 

Jos vanhuuseläkeikänsä täyttänyt edunjättäjä oli kuollessaan osa-aikaeläkkeellä, perhe-eläkkeen peruste on se vanhuuseläke, johon edunjättäjällä olisi kuollessaan ollut oikeus.

Edunjättäjä osa-aikaeläkkeen suuruisella vanhuuseläkkeellä (syntynyt vuonna 1949-1955)

Jos yli 68-vuotiaana kuolleen edunjättäjän osa-aikaeläke on 68 vuoden iässä muuttunut osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, perhe-eläkkeen peruste on lykätyn vanhuuseläkkeen suuruinen. Siihen lisätään osa-aikatyöstä karttunut eläke. 1.1.2017 alkaen osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä työstä ikävälillä 53 - 63 eläkettä karttuu 1,7 %.

Lykkäyskorotus lasketaan koko karttuneen eläkkeen määrään alimmasta vanhuuseläkeiästä 68 vuoden iän täyttämiseen asti. Jos edunjättäjä on täyttänyt 63 vuotta ennen 1.1.2017, lykkäyskorotus lasketaan 1.1.2017 alkaen.

Edunjättäjä osa-aikaeläkkeen suuruisella vanhuuseläkkeellä (syntynyt vuonna 1947 tai 1948)

Jos yli 68-vuotiaana kuolleen edunjättäjän osa-aikaeläke oli 68 vuoden iässä muuttunut osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, perhe-eläkkeen peruste on lykätyn vanhuuseläkkeen suuruinen. Osa-aikaeläkkeen suuruisen vanhuuseläkkeen ja 68 vuoden ikään mennessä karttuneen vanhuuseläkkeen erotukseen lasketaan lykkäyskorotus 68 vuoden iän täyttämisestä perhe-eläkkeen alkamiseen saakka. Lykkäyskorotus lasketaan kuitenkin enintään 31.12.2016 asti.

Edunjättäjä osa-aikaeläkkeen suuruisella vanhuuseläkkeellä (syntynyt ennen vuotta 1947)

Jos yli 65-vuotiaana kuolleen edunjättäjän osa-aikaeläke oli 65 vuoden iässä muuttunut osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, perhe-eläkkeen peruste on 65 vuoden ikään mennessä työstä ja ansion alenemasta karttunut eläke. Siihen lisätään 65 vuoden iästä 68 vuoden iän täyttämiseen asti osa-aikatyöstä karttunut eläke.

Osa-aikaeläkkeen suuruisena maksettavan vanhuuseläkkeen ja 68 vuoden ikään mennessä karttuneen vanhuuseläkkeen erotukseen lasketaan lykkäyskorotus 68 vuoden iän täyttämisestä perhe-eläkkeen alkamiseen.

Lesken- ja lapseneläkkeen määrä

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perhe-eläkkeen peruste jaetaan edunsaajina olevien lesken ja lasten kesken. Kun edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan.

Perhe-eläke, eli leskeneläke ja lapseneläkkeet yhteensä, voi olla enintään edunjättäjän eläkkeen suuruinen.

Täysi leskeneläke on puolet edunjättäjän eläkkeestä, kun edunsaajana on pelkästään leski tai leski ja yksi lapsi. Kun edunsaajina on useampia lapsia, leskeneläkkeen määrä on sitä pienempi, mitä suurempi on lapseneläkkeen saajien lukumäärä.

Jos perhe-eläkkeen saajana on rekisteröidyn parisuhteen leski, hänen osuutensa perhe-eläkkeestä määräytyy samoin kuin lesken osuus perhe-eläkkeestä.

Jos edunsaajana on lisäksi edunjättäjän entinen puoliso, entisen puolison perhe-eläke pienentää leskeneläkettä. Näissä tilanteissa leskelle maksettavan eläkkeen määrä on kuitenkin vähintään puolet koko leskeneläkkeestä.

Lapseneläkkeen määrä riippuu edunsaajina olevien lasten lukumäärästä. Lapseneläkkeiden yhteismäärään ei vaikuta se, onko myös leski edunsaajana. Yhteismäärä jaetaan tasan edunsaajina olevien lasten kesken.

Lesken- ja lapseneläkkeiden yhteismäärä perhe-eläkkeen perusteesta:

Lasten lukumäärä

0

1

2

3

4 tai useampia

Leskeneläke

6/12

6/12

5/12

3/12

2/12

Lapseneläkkeet

-

4/12

7/12

9/12

10/12

Yhteensä

6/12

10/12

12/12

12/12

12/12

 

Entisen puolison eläkkeen määrä

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Edunjättäjän entisen puolison eläkkeen määrään vaikuttaa entiselle puolisolle maksetun elatusavun suuruus. Entisen puolison eläkkeen osuus leskeneläkkeestä on sama kuin mitä 60 prosenttia edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta kuukausittaisesta elatusavusta on edunjättäjän koko eläkkeestä. Entiselle puolisolle maksettavan perhe-eläkkeen määrä vähennetään leskelle maksettavasta eläkkeestä.

Tarkemmat tiedot

Entisen puolison elatusapua korotetaan elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Entisen puolison perhe-eläkkeen määrä lasketaan elinkustannusindeksillä korotetusta elatusavusta. Elinkustannusindeksi löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta.

Entisen puolison tulee liittää perhe-eläkehakemukseensa päätös tai sopimus elatusavusta. Entisen puolison tulisi ilmoittaa myös elatusavun indeksikorotettu määrä. Jos indeksikorotettua määrää ei saada hakijalta, eläkelaitos laskee korotetun määrän.

Elatusapu x 0,6 / edunjättäjän kokonaiseläke x leskeneläke (ennen ensisijaisten etuuksien vähentämistä)

Jos edunsaajana ei ole leskeä, entisen puolison eläke voi olla enintään leskeneläkkeen suuruinen.  

Jos elatusapua saavia entisiä puolisoita on useampia, entisten puolisoiden perhe-eläkkeen yhteismäärä jaetaan entisten puolisoiden kesken elatusapujen suhteessa. Jos edunsaajana on myös leski, entisille puolisoille maksettavien perhe-eläkkeiden yhteismäärä on enintään puolet leskeneläkkeestä.

Jos rekisteröidyn parisuhteen osapuoli oli osapuolten erottua velvollinen maksamaan toiselle osapuolelle elatusapua, parisuhteen eloonjääneellä osapuolella on oikeus samalla tavoin laskettuun perhe-eläkkeeseen kuin edunjättäjän entisellä puolisolla.

Entisen puolison omien työeläkkeiden määrä voi pienentää entiselle puolisolle maksettavan perhe-eläkkeen määrää.

Esimerkki: Entisen puolison eläkkeen määrä

  • Edunjättäjä oli tuomittu maksamaan entiselle puolisolleen elatusapua 100 euroa/kk
  • Edunjättäjän työeläke oli 1 000 euroa/kk
  • Täysi leskeneläke on 500 euroa/kk

60 % elatusavusta on 60 euroa.

Entisen puolison eläke ennen entisen puolison omien työeläkkeiden vähentävää vaikutusta ja ennen ensisijaisten etuuksien vähentämistä on

60 / 1 000 x 500 = 30 euroa/kk.

Leskeneläkkeen vähentäminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2019 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Milloin lesken oma työeläke vähentää leskeneläkettä?

Lesken oma ansiotyöhön perustuva eläke voi vaikuttaa vähentävästi leskeneläkkeeseen. Leskelle maksettava leskeneläke voi  olla pienempi kuin se eläke, joka on lesken osuus edunjättäjän eläkkeen perusteella lasketusta perhe-eläkkeestä.

Leskeneläkettä vähennetään, jos lesken omat ansiotyöhön perustuvat eläkkeet ylittävät eläkkeen vähennyksen perusteen. Leskeneläkkeestä vähennetään puolet siitä määrästä, jolla lesken omat työeläkkeet ylittävät eläkkeen vähennyksen perusteen. Eläkkeen vähennyksen peruste on 708,50 euroa (vuoden 2019 tasossa).

Leskeneläkettä vähennetään joko

  • heti leskeneläkkeen alkaessa
  • 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen
  • nuorimman vähennyksen estävän lapseneläkkeeseen oikeutetun lapsen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta
  • sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona viimeinen vähennyksen estävä lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi on annettu adoptiolapseksi perheen ulkopuolelle tai
  • sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona viimeinen vähennyksen estävä lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi on kuollut.

Myös edunjättäjän entisen puolison ja rekisteröidyn parisuhteen lesken oma työeläke vaikuttaa vähentävästi perhe-eläkkeeseen. 

Leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otettavat lesken omat työeläkkeet

Leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona otetaan huomioon

  • lesken oma eläke, jos leski vähentämishetkellä saa työkyvyttömyys-, työura- tai vanhuuseläkettä tai kuntoutustukea
  • se täysi työkyvyttömyyseläke, joka leskelle olisi myönnetty, jos leski olisi tullut työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä ellei leski tuolloin ole täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää eikä leski saa toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, työuraeläkettä tai kuntoutustukea
  • vähentämisajankohtaa (edunjättäjän kuolinpäivä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivä) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos leski tänä ajankohtana on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä
  • maksussa olevan työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen lisäksi edunjättäjän kuolinpäivää tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivää edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty
  • maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen lisäksi säästöosuus, osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke sekä tulevan ajan eläkeosa, jos leski ei ole täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä
  • maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen lisäksi säästöosuus sekä osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä
  • maksussa olevan luopumistuen perusmäärän lisäksi muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet joko laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä tai vanhuuseläkkeenä riippuen siitä, onko leski vähentämishetkellä täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän vai ei tai
  • 60 prosenttia lesken todellisista ansioista ja lesken saamat, ansioihin perustuvat etuudet (erityistilanteiden mukainen vähentäminen).

Leskellä on oikeus saada valituskelpoinen päätös siitä laskennallisen eläkkeensä määrästä, jota leskeneläkettä vähennettäessä käytetään lesken tulona.

Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohta

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Vähentäminen heti leskeneläkkeen alkaessa

Leskeneläkettä vähennetään heti sen alkaessa, jos edunjättäjän ja lesken yhteisessä kodissa ei edunjättäjän kuollessa asunut lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia ja edunjättäjän kuollessa

  • leski on täyttänyt 65 vuotta tai
  • leski saa omaa työeläkettä, joka on muu kuin osittainen vanhuuseläke, osa-aikaeläke tai luopumiseläke tai
  • luopumistuki, joka ei ole maksussa.

Lesken katsotaan saavan omaa työeläkettä myös silloin, kun

  • leski saa eläkettä vain osasta ansiotyötään
  • oikeus edunjättäjän kuoleman jälkeen myönnettyyn työeläkkeeseen alkaa ennen edunjättäjän kuolemaa
  • eläkettä ei yhteensovituksen tai ensisijaisen etuuden vähentämisen jälkeen ole jäänyt maksettavaksi
  • leski saa edunjättäjän kuollessa ulkomailta tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella maksettavaa eläkettä tai vastaavaa etuutta.

Edunjättäjän entisen puolison ja rekisteröidyn parisuhteen eloonjääneen puolison perhe-eläkettä vähennetään heti eläkkeen alkaessa samoin edellytyksin kuin leskeneläkettä.

Vähentäminen 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen

Leskeneläkettä vähennetään 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen, jos edunjättäjän ja lesken yhteisessä kodissa ei edunjättäjän kuollessa asunut lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia ja edunjättäjän kuollessa

  • leski on alle 65-vuotias
  • leski ei saa omaa työeläkettä, joka on muu kuin osittainen vanhuuseläke, osa-aikaeläke tai luopumiseläke tai
  • luopumistuki, joka ei ole maksussa.

Tarkemmat tiedot

Leskeneläkettä vähennetään 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen esimerkiksi silloin, kun edunjättäjällä ja leskellä on lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, mutta edunjättäjä ja leski asuivat eri osoitteissa edunjättäjän kuollessa.

Leskellä on oikeus 6 kuukauden alkueläkkeeseen, jos lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi täyttää 18 vuotta 6 kuukauden kuluessa edunjättäjän kuolemasta.

Leskeneläkettä vähennetään edunjättäjän kuolinpäivää seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta.

Vähentäminen lapseneläkkeen päättymisen jälkeen

Leskeneläkettä vähennetään, kun lesken huollettavana ei enää ole lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia. Leskeneläkettä vähennetään, kun

  • nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista lapsista täyttää 18 vuotta
  • lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi kuolee
  • lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi annetaan adoptiolapseksi muulle kuin leskelle tai lesken puolisolle.

Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyvä lapsi estää leskeneläkkeen vähentämisen myös edunjättäjän kuoleman ja lapsen syntymän väliseltä ajalta.

Leskeneläkettä vähennetään muutosta seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan edunjättäjän kuolinpäivää seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta.

Lapseneläkettä saavan alaikäisen lapsen muutto kotoa ei aiheuta leskeneläkkeen vähentämistä. Vähennys tehdään vasta lapsen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Leskeneläkkeen vähentämistä ei myöskään tehdä tilanteessa, jossa lapsi avioituu alle 18-vuotiaana, jolloin lesken huoltovelvollisuus lapsen osalta päättyy.

Entisen puolison perhe-eläkkeen vähentäminen

Entisen puolison perhe-eläkettä vähennetään kuten leskeneläkettä joko

  • heti eläkkeen alkaessa tai
  • edunjättäjän kuolinpäivää seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta.

Jos edunjättäjä ja edunjättäjän entinen puoliso olivat palanneet yhteen asumaan ja edunjättäjän ja edunjättäjän entisen puolison kanssa edunjättäjän kuollessa asuivat myös yhteiset alle 18-vuotiaat lapset, entisen puolison perhe-eläkettä vähennetään, kun entisen puolison huollettavana ei enää ole lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia siitä syystä, että

  • nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista lapsista täyttää 18 vuotta
  • lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi kuolee
  • lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi annetaan adoptiolapseksi.

Rekisteröidyn parisuhteen puolison perhe-eläkkeen vähentäminen

Jos parisuhteen toisen osapuolen lapsi on asunut osapuolten yhteisessä kodissa edunjättäjän kuollessa, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen perhe-eläkettä vähennetään, kun parisuhteen osapuolen huollettavana ei enää ole lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia siitä syystä, että

  • nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista lapsista täyttää 18 vuotta
  • lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi kuolee
  • lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi annetaan adoptiolapseksi.

Leskeneläkkeen vähennyksen peruste

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2019 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Leskeneläkkeen vähennyksen peruste on 708,50 euroa (vuoden 2019 tasossa). Määrä tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Vähennyksen peruste määräytyy pääsääntöisesti leskeneläkkeen alkamisvuoden mukaan. Jos edunjättäjä kuolee joulukuussa ja leskeneläke alkaa tammikuussa, vähennyksen peruste on tammikuun palkkakertoimen tasossa.

Jos leskellä on huollettavana lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, vähennyksen peruste määräytyy sen vuoden mukaan, jona leskeneläkkeen vähentäminen ensimmäisen kerran tehdään.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen, on vähennyksen peruste perhe-eläkkeen alkamisvuoden mukainen. Se tarkistetaan tarvittaessa työeläkeindeksillä vähentämishetken tasoon.

Kun leskeneläkkeen vähentäminen tehdään uudelleen esimerkiksi lesken omassa eläkkeessä tapahtuneen muutoksen vuoksi, tarkistetaan vähennyksen peruste työeläkeindeksillä leskeneläkkeen tarkistushetken tasoon.

Tarkemmat tiedot

Tilanne Vähennyksen peruste
Edunjättäjä kuolee joulukuussa 2014, leskeneläkettä vähennetään heti eläkkeen alkaessa tammikuussa 2015 Perhe-eläkkeen alkamisvuoden taso (vuoden 2015 palkkakertoimen taso)
Edunjättäjä kuolee syyskuussa 2015, leskeneläkettä vähennetään alkueläkkeen jälkeen 1.4.2016 alkaen Perhe-eläkkeen alkamisvuoden taso (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2015 palkkakertoimen tasosta vuoden 2016 tasoon)
Edunjättäjä kuolee kesäkuussa 2013, leskellä huollettavana lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, leskeneläkettä vähennetään 1.10.2015 alkaen nuorimman lapsen täytettyä 18 vuotta syyskuussa 2015 Perhe-eläkkeen vähentämishetken taso (vuoden 2015 palkkakertoimen taso)
Edunjättäjä kuolee kesäkuussa 2013, leskellä huollettavana lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, leskeneläkettä vähennetään 1.1.2017 alkaen nuorimman lapsen täytettyä 18 vuotta joulukuussa 2016 Perhe-eläkkeen vähentämishetken taso (vuoden 2017 palkkakertoimen taso)
Edunjättäjä kuolee tammikuussa 2012, hakemus tehdään vasta syyskuussa 2015, leskeneläkettä olisi pitänyt vähentää heti eläkeoikeuden alkaessa 1.2.2012 tai vasta alkueläkkeen jälkeen 1.8.2012 Perhe-eläkeoikeuden alkamisvuoden taso (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2012 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon)
Edunjättäjä kuolee tammikuussa 2008, jolloin ei ollut kiinteää vähennyksen perustetta, hakemus tehdään vasta syyskuussa 2015, leskeneläkettä olisi pitänyt vähentää heti eläkeoikeuden alkaessa 1.2.2008 tai vasta alkueläkkeen jälkeen 1.8.2008 Vuoden 2010 vähennyksen peruste (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2010 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon)
Edunjättäjä kuolee tammikuussa 2012, hakemukset tehdään vasta syyskuussa 2015, leskeneläkettä olisi pitänyt vähentää 1.10.2014 alkaen nuorimman lapsen täytettyä 18 vuotta syyskuussa 2014 Perhe-eläkkeen vähentämishetken taso (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2014 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon)
Edunjättäjä kuolee tammikuussa 2008, jolloin ei ollut kiinteää vähennyksen perustetta, hakemus tehdään vasta syyskuussa 2015, leskeneläkettä olisi pitänyt vähentää 1.10.2009 alkaen nuorimman lapsen täytettyä 18 vuotta syyskuussa 2009 Vuoden 2010 vähennyksen peruste (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2010 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon)
Leskeneläkettä vähennetty ensimmäisen kerran vuonna 2014, leski jää omalle työeläkkeelle vuonna 2015 Perhe-eläkkeen ensimmäisen vähentämishetken taso (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2014 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon)

Ennen vuotta 2010 vähennyksen peruste määräytyi tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan.

Tarkemmat tiedot

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehtiin ennen vuotta 2010, vähentämisessä vaikutti lesken omien työeläkkeiden lisäksi myös edunjättäjän työeläkkeiden yhteismäärä. Tämän yhteismäärän perusteella määräytyi leskeneläkkeen vähennyksen peruste. Vähennyksen peruste määräytyi edunjättäjän kuolinvuoden tasossa.

Leskeneläkkeen vähennyksen peruste määräytyi edunjättäjän eläkkeen perusteella seuraavasti

  • jos edunjättäjän eläke oli enintään 324,77 euroa kuukaudessa (vuoden 2004 tasossa), vähennyksen peruste oli 324,77 euroa
  • jos edunjättäjän eläke oli yli 649,69 euroa, peruste oli 649,69 euroa (vuoden 2004 tasossa)
  • jos edunjättäjän eläke oli suuruudeltaan näiden määrien välillä, perusteena käytettiin edunjättäjän eläkkeen määrää.

Vähennyksen perustetta määriteltäessä otettiin huomioon myös työeläkettä vastaava ulkomailta tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella maksettava etuus sen suuruisena kuin etuutta maksettiin. Jos ulkomaisesta eläketurvasta ei ollut saatavissa riittävää tietoa, eläketurva määriteltiin teoreettisen eläkkeen suuruisena.

Jos leskeneläkkeen ensimmäinen vähentäminen on tehty ennen vuotta 2010 voimassa olleen säännön mukaisesti ja sen jälkeen on tehtävä uusi vähentäminen, tarkistetaan tuolloin vähennyksen perusteena käytetty määrä työeläkeindeksillä leskeneläkkeen tarkistushetken tasoon.

Lesken oma työeläke leskeneläkkeen vähentämisessä

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2019 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Mitkä tulot huomioidaan leskeneläkkeen vähentämisessä?

Jos leski on jo eläkkeellä, leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona otetaan huomioon lesken omaan ansiotyöhön perustuvat työeläkkeet. Työeläkkeet otetaan huomioon ilman ensisijaisen etuuden vähennystä. Jos lesken oma eläke on tarkistettu elinaikakertoimella, eläke otetaan vähennyksessä huomioon elinaikakertoimella tarkistettuna.

Jos vähentäminen tehdään heti leskeneläkkeen alkaessa tai 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen, lesken omat työeläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin niitä maksettiin edunjättäjän kuolinhetkellä. 

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lapseneläkeoikeuden päättyessä, lesken omat eläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne ovat lapseneläkkeen päättymishetkellä, esimerkiksi nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämispäivänä. Lesken omat työeläkkeet otetaan huomioon ilman mahdollista lapsikorotusta.

Jos leski on vanhuuseläkkeellä, vanhuuseläkkeen lisäksi vähentämisessä otetaan huomioon vähentämisajankohtaa edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta vanhuuseläkettä ei ole vielä myönnetty. Lesken maksussa oleva vanhuuseläke ja edellisen vuoden loppuun mennessä ansaittu uusi eläke otetaan huomioon elinaikakertoimella tarkistettuna.

Tarkemmat tiedot

Jos leskelle myönnetty työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke tai työuraeläke on edunjättäjän kuolinhetkellä jo muuttunut vanhuuseläkkeeksi, maksussa olevan vanhuuseläkkeen lisäksi vähentämisessä otetaan huomioon vähentämisajankohtaa edeltävän vuoden loppuun mennessä elinaikakertoimella tarkistettu ansaittu eläke siitä työstä, josta vanhuuseläkettä ei ole vielä myönnetty.

Leskelle on myönnetty eläke, mutta leskeneläkettä vähennettäessä leskeä ei katsota eläkkeellä olevaksi

Leskeä ei pidetä eläkkeellä olevana, jos leski vähentämisajankohtana on

  • osittaisella vanhuuseläkkeellä
  • osa-aikaeläkkeellä
  • luopumistuella, joka ei edunjättäjän kuolinhetkellä ollut maksussa
  • luopumiseläkkeellä.

Tarkemmat tiedot

Luopumistukea ei oteta huomioon leskeneläkkeen vähennyksessä, jos leskelle myönnetyn luopumistuen maksaminen ei ollut edunjättäjän kuollessa vielä alkanut sen vuoksi, että

  • luopumisikä ei ollut täyttynyt
  • ansiot olivat jatkuvasti ylittäneet luopumistuen ansiotulorajan.

Luopumiseläke ei ole varsinainen eläke, joten luopumiseläkettä ei oteta huomioon leskeneläkkeen vähennyksessä. Jos luopumiseläkettä saava leski saa lisäksi omaan ansiotyöhön perustuvaa työeläkettä, otetaan leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona huomioon vain lesken omaan ansiotyöhön perustuva eläke.

Myöskään taiteilijaeläkettä ei oteta huomioon leskeneläkkeen vähennyksessä.

Leski osatyökyvyttömyyseläkkeellä

Jos leski vähentämisajankohtana on osatyökyvyttömyyseläkkeellä, leskeneläkkeen vähentämisessä eläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena.

Jos osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva leski hakee leskeneläkkeen vähentämistä todellisten tulojensa perusteella (erityistilanteiden mukainen vähentäminen), myös osatyökyvyttömyyseläke lasketaan tuloksi.

Leski luopumistuella

Jos leski vähentämisajankohtana on luopumistuella, leskeneläkkeen vähentämisessä MYEL:n mukainen eläke otetaan huomioon perusmäärän mukaisena.

Muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet otetaan huomioon joko laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä tai vanhuuseläkkeenä riippuen siitä, onko leski vähentämishetkellä täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän vai ei.

Lisäeläkkeiden huomioiminen vähentämisessä

Vähentämisessä ei lesken tulona oteta huomioon lesken saamaa

  • rekisteröityä lisäeläkettä
  • rekisteröimätöntä lisäeläkettä.

Julkisten alojen eläkkeet otetaan huomioon sen tasoisina kuin niitä maksetaan vähentämisajankohtana eli joko perus- tai lisäeläketurvan mukaisina.

Lesken ulkomailta saamat eläkkeet

Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon lesken saama

  • työeläkettä vastaava ulkomailta maksettava etuus
  • Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella maksettava etuus.

Etuus otetaan huomioon sen suuruisena kuin sitä maksetaan vähentämisajankohtana. Jos ulkomaisesta etuudesta ei ole saatavissa riittävää tietoa, etuus otetaan huomioon teoreettisen eläkkeen suuruisena.

Lesken oma eläke kertasuoritettu

Jos leskelle myönnetty oma eläke on kertasuoritettu ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä, kertasuoritettua eläkettä ei oteta huomioon leskeneläkettä vähennettäessä. Tämä koskee sekä

  • alle 28,34 euron (vuoden 2019 tasossa) kuukausieläkettä, jonka eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta että
  • 28,34 – 70,85 euron (vuoden 2019 tasossa) kuukausieläkettä, jonka eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena, jollei eläkkeensaaja vastusta sitä.

Leskeneläkkeen vähentämisessä ei oteta huomioon myöskään sitä ansaittua eläkettä, joka leskelle mahdollisesti syntyy kertasuorituksen jälkeisestä saman työeläkelain piirissä tehdystä työstä. Tästä työstä ansaittua eläkettä ei oteta vähentämisessä huomioon myöskään silloin, kun leskelle sen perusteella myönnetään aikanaan vanhuuseläke.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen tulee informoida leskeä siitä, että jos leski ei anna suostumustaan 28,34 – 70,85 euron (vuoden 2019 tasossa) suuruisen kuukausieläkkeen maksamiselle kertasuorituksena, maksussa oleva eläke vähentää leskeneläkettä.

Vuosina 1954–1972 syntynyttä leskeä informoidaan samassa yhteydessä myös siitä, että lesken kertasuoritetun työkyvyttömyys-, työura- ja vanhuuseläkkeen aikana tekemästä työstä karttuu eläkettä 1,7 prosentin mukaan. Myös palkattomista ajoista karttuu eläkettä.

Kertasuoritus heti lesken oman eläkkeen alkaessa, tieto leskeneläkettä myöntävälle eläkelaitokselle myöhemmin

Leskeneläkkeen vähentämistä tehtäessä eläkelaitoksella ei aina ole tietoa lesken oman eläkkeen kertasuorituksesta. Leskeneläkkeen vähentäminen on voitu tehdä myönnetyn eläkkeen perusteella olettaen, että eläke on jatkuva.

Jos lesken oma eläke on maksettu kertasuorituksena heti sen alkaessa, leskeneläkkeen määrä korjataan oman eläkkeen alkamisesta lukien. Näin tehdään, vaikka tieto kertasuorituksesta tulisi eläkelaitokselle myöhemmin.

Vähentämishetkellä jatkuva lesken oma eläke maksetaan myöhemmin kertasuorituksena

Jos lesken oma eläke on vähentämishetkellä jatkuvana, se otetaan huomioon leskeneläkkeen vähentämisessä.

Leskeneläkettä ei tarkisteta, jos vähentämisessä huomioon otettu eläke myöhemmin maksetaan kertasuorituksena. Myöhemmästä kertasuorituksesta huolimatta tällainen eläke vaikuttaa leskeneläkettä vähentävästi.

Leski työkyvyttömyyseläkkeellä tai työuraeläkkeellä ja leskellä on jatkuva työsuhde vähentämishetkellä

Jos leski saa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä leskeneläkkeen vähentämishetkellä ja leski on työskennellyt eläkkeen rinnalla, vähentämisessä otetaan huomioon vain lesken saama eläke. Osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden eläkkeen suuruisena.

Vähentämisessä ei siis oteta huomioon jatkuvan työsuhteen ansaittua eläkettä. Näin menetellään siitä riippumatta, onko kyseessä saman tai eri alojen työeläkelakien mukainen työ kuin mistä lesken oma eläke on myönnetty.

Leski saa osa-aikaeläkkeen suuruista vanhuuseläkettä

Lesken osa-aikaeläke muuttuu 68 vuoden iässä osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Jos leski ei vähentämishetkellä ole vielä hakenut työskentelystään karttunutta vanhuuseläkettä, leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke. Ansaittua eläkettä korotetaan mahdollisella lykkäyskorotuksella edeltävän vuoden loppuun asti.

Tarkemmat tiedot

Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneillä henkilöillä osa-aikaeläke on muuttunut osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä. Lykkäyskorotus lasketaan lesken täytettyä 68 vuotta.

Leski vanhuuseläkkeellä ja leski työskentelee vanhuuseläkkeen aikana

Jos leski on vanhuuseläkkeellä ja leski työskentelee vanhuuseläkkeen aikana, vähennyksessä otetaan huomioon maksussa olevan eläkkeen lisäksi vähentämisajankohtaa edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty.

Eläkettä määrättäessä yksityisten alojen työeläkelakien mukaiset eläkkeet otetaan huomioon peruseläketurvan tasoisina ja julkisten alojen eläkelain mukainen eläke lisäeläketurvan mukaisena, jos eläke tulisi sellaisena myönnettäväksi.

Lesken laskennallinen eläke

Soveltamisohje, voimassaoloaika 19.02.2019 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Jos leski ei saa vähentämisajankohtana vielä omaa eläkettä, leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona käytetään lesken ansiotyöhön perustuvaa laskennallista työeläkettä.

Laskennallinen eläke tarkistetaan elinaikakertoimella.

Leskeneläkettä vähennetään laskennallisen työeläkkeen perusteella myös silloin, kun leski saa

  • osittaista vanhuuseläkettä
  • osa-aikaeläkettä
  • luopumiseläkettä.

Tarkemmat tiedot

Myös silloin, kun leski saa kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustusta, vähennetään leskeneläkettä laskennallisen työeläkkeen perusteella. Kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustusta ei pidetä omaan ansiotyöhön perustuvana työeläkkeenä.

Leski ei ole vielä vanhuuseläkeiässä

Lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista työkyvyttömyyseläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos leski olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä.

Jos perheen nuorin lapsi täyttää 18 vuotta lesken 6 kuukauden alkueläkkeen aikana, lesken omat eläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne olisivat lapsen 18 vuoden iän täyttämispäivänä, vaikka leskeneläkettä vähennetään vasta 7. kuukauden alusta. Samoin menetellään, jos lesken alkueläkkeen aikana lapseneläkeoikeus päättyy adoption tai lapsen kuoleman johdosta.

Leski on vanhuuseläkeiässä, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä

Leskeneläkkeen vähentämisessä lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos

  • leski on viimeistään edunjättäjän kuolinpäivänä täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän ja
  • leski ei ole vielä vanhuuseläkkeellä.

Vanhuuseläkeiällä tarkoitetaan tässä myös rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaista alennettua eläkeikää tai julkisten alojen työeläkelakien mukaista alempaa eläkeikää.

Ansaittu eläke tarkistetaan elinaikakertoimella.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään edunjättäjän kuolinpäivää seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta, lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke. Jos vähentämisen ajankohta on alkueläkkeen alkamisajankohtaa seuraavan vuoden puolella, lesken laskennallinen eläke tarkistetaan työeläkeindeksillä seuraavan vuoden tasoon.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lapseneläkeoikeuden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon lapseneläkeoikeuden päättymistä edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke.

Leski täyttää vanhuuseläkeiän alkueläkkeen aikana

Jos leski 6 kuukauden kuluessa edunjättäjän kuolemasta täyttää jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän ja jää vanhuuseläkkeelle, leskeneläkettä vähennettäessä 7. kalenterikuukauden alusta otetaan huomioon myönnetyn vanhuuseläkkeen lisäksi mahdollisesti vielä myöntämättömän, edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitun eläkkeen määrä.

Jos leskellä on 6 kuukauden kuluessa edunjättäjän kuolemasta oikeus omaan vanhuuseläkkeeseen, mutta hän ei tänä aikana vielä hae eläkettä, leskeneläkettä vähennettäessä edunjättäjän kuolemaa seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta käytetään lesken laskennallista työkyvyttömyyseläkettä sen suuruisena kuin se olisi edunjättäjän kuolinpäivänä.

Leski on täyttänyt julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaissa mainittujen lakien mukaisen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alemman eläkeiän tai henkilökohtaisen eläkeiän, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä

Lesken omana eläkkeenä otetaan vähentämisessä huomioon edunjättäjän kuolinvuotta tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämisvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos

  • leski on täyttänyt vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan julkisten alojen alemman eläkeiän tai henkilökohtaisen eläkeiän (63–65) ja
  • julkinen palvelus on jatkunut yhdenjaksoisena eläkeiän täyttämiseen.

Lesken omana eläkkeenä otetaan vähentämisessä huomioon edellisen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos

  • leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, mutta ei henkilökohtaista eläke-ikää ja
  • lesken palvelussuhde on ollut yhdenjaksoinen edunjättäjän kuolinpäivään tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämispäivään.

Vähentämisessä käytettävä lesken oma eläke sisältää lisäeläkeosuuden. Normeerausvähennystä ei tehdä, jos julkinen palvelus on jatkunut yhdenjaksoisena vähentämisajankohtaan asti. Jos palvelus ei ole ollut yhdenjaksoinen vähentämisajankohtaan asti, lesken ansaittuun eläkkeeseen tehdään normeerausvähennys.

Eläkelaitokset saavat tiedon mahdollisesta julkisen tai yksityisen alan alennetusta vanhuuseläkeiästä työsuhdeotteelta.

Laskennallisen eläkkeen lykkäyskorotus

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lesken täytettyä ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän, eikä leski tuolloin ole vielä vanhuuseläkkeellä, laskennalliseen vanhuuseläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotus. Lykkäysaika lasketaan ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta vähentämisajankohtaan. Jos leski on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, lykkäyskorotukseen ei ole oikeutta samalta ajalta.

Jos leski on syntynyt vuosina 1940–1948, mutta vähentämisajankohtana leski ei ole vanhuuseläkkeellä, yksityisten alojen työeläkelakien mukaiseen laskennalliseen vanhuuseläkkeeseen lasketaan vuoden 2016 säännösten mukainen lykkäyskorotus 68 vuoden iän täyttämisestä vähentämisajankohtaan.

Tarkemmat tiedot

Vuonna 1939 ja sitä ennen syntyneiden leskien mahdollista laskennallista vanhuuseläkettä lykättäessä lykkäyskorotus lasketaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti 65 vuoden iän täyttämisestä vähentämisajankohtaan.
 

Leski saa osittaista vanhuuseläkettä

Osittaista vanhuuseläkettä saavan lesken työeläkkeenä pidetään laskennallista työkyvyttömyyseläkettä, jos leski ei ollut täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää edunjättäjän kuolinpäivänä. Laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan seuraavista osista:

  • maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
  • säästöosuus eli osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu ja vielä myöntämättä oleva eläke
  • osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke
  • tulevan ajan eläkeosa.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saava leski oli täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän edunjättäjän kuolinpäivänä, leskeneläkkeen vähentämisessä lesken omana eläkkeenä pidetään laskennallista vanhuuseläkettä. Laskennallisen vanhuuseläkkeen määrä lasketaan seuraavista osista:

  • maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
  • säästöosuus eli osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu ja vielä myöntämättä oleva eläke
  • osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke.

Leski saa kuntoutusrahaa

Kuntoutusrahaa saavan lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään kuntoutusrahaa, josta on vähennetty 33 prosentin korotusosa.

Leski on työskennellyt ulkomailla

Jos leski on ollut työssä ulkomailla tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, mutta leski ei vielä saa ulkomaantyön perusteella eläkettä, vähentämisessä lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon ulkomailla tehdyn työn osalta laskennallinen eläke.

Tarkemmat tiedot

Lesken työskentely myös muussa kuin EU-maassa otetaan vähentämisessä huomioon. Eläketurvakeskus selvittää, minkä suuruisena eläke huomioidaan.

Päätös lesken laskennallisesta eläkkeestä

Leskellä on pyynnöstä oikeus saada valituskelpoinen päätös laskennallisen eläkkeensä määrästä silloin, kun

  • perhe-eläke myönnetään julkisten alojen eläkelain mukaan ja
  • leski on työskennellyt yksityisen alan työsuhteessa.

Sama koskee tilannetta, jossa perhe-eläkkeen myöntää yksityisen alan eläkelaitos ja leski on työskennellyt julkisen alan palvelussuhteessa.

Jos perhe-eläke on myönnetty saman järjestelmän piiristä, jossa myös lesken työskentely on vakuutettu, leskelle annetaan pyynnöstä laskelma lesken laskennallisesta eläkkeestä, jollei laskelma sisälly eläkepäätösasiakirjoihin. Näin leski pääsee tarkistamaan, miten vähentämisessä käytetty laskennallinen eläke on laskettu.

Vähentämisessä käytettävä lesken eläke - yhteenvetotaulukko

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otettava lesken oma eläke ja laskennallinen eläke, kun leskeneläkettä vähennetään ensimmäisen kerran

Lesken tilanne vähennyshetkellä

Vähentämisessä otetaan huomioon

Vähentämisessä ei oteta huomioon

Leski ei ole omalla eläkkeellä, eikä ole täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää

Laskennallinen työkyvyttömyyseläke

-

Leski täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä

Edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke

-

Leski on omalla eläkkeellä, ei työskentelyä eläkkeen rinnalla

Maksussa oleva eläke tai eläkkeet

Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä

Kertasuoritettua eläkettä, jos kertasuoritus ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä

Leski on luopumistuella

Maksussa oleva luopumistuen perusmäärä

Lisäksi muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä tai vanhuuseläkkeenä

-
Leski on osittaisella vanhuuseläkkeellä, ei ole täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää Maksussa oleva eläke, säästöosuus, edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke niistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista eläkettä ei ole vielä myönnetty ja tulevan ajan eläkeosa

Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä

-
Leski osittaisella vanhuuseläkkeellä, on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän

Maksussa oleva eläke, säästöosuus ja edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke niistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista eläkettä ei ole vielä myönnetty

Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä

-

Leski on työkyvyttömyyseläkkeellä tai työuraeläkkeellä, työskentelee eläkkeen rinnalla

Maksussa oleva eläke tai eläkkeet

Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä

Laskennallista eläkettä eläkeaikaisesta työstä

Kertasuoritettua työkyvyttömyyseläkettä, jos kertasuoritus ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä

Lesken osa-aikaeläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Leski ei vielä hae työskentelystään karttunutta vanhuuseläkettä

Edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jota korotetaan mahdollisella lykkäyskorotuksella edeltävän vuoden loppuun asti

-

Leski on vanhuuseläkkeellä, työskentelee vanhuuseläkkeen rinnalla

Maksussa oleva eläke tai eläkkeet. Lisäksi edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke niistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista eläkettä ei ole vielä myönnetty

Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä

Kertasuoritettua eläkettä, jos kertasuoritus ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä

 

Vähennetyn leskeneläkkeen laskeminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Miten leskeneläkkeen vähentäminen suoritetaan?

Leskeneläkkeen vähentäminen suoritetaan seuraavasti:

  • Vähennyksen perusteen suuruinen määrä vähennetään lesken omasta työeläkkeestä.
  • Jos lesken oma eläke ylittää vähennyksen perusteen, puolet ylitteestä vähennetään leskeneläkkeestä.

LITA-vähennys tehdään leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen.

Esimerkki: Leskeneläkkeen vähentäminen

  • Leskeneläkkeen täysi määrä on 450,50 euroa/kk.
  • Vähennyksen peruste on 686,50 euroa.
  • Lesken oman työeläkkeen määrä on 873,35 euroa/kk.

Leskeneläkkeen vähentäminen:

Lesken oma eläke 873,35 euroa/kk
- Vähennyksen peruste 686,50
Ylite 186,85
Puolet ylitteestä 93,43 euroa/kk

Maksettava leskeneläke on 450,50 – 93,43 = 357,07 euroa/kk.

Suhteellinen vähentäminen

Jos leskellä on oikeus saada useamman työeläkelain mukaista leskeneläkettä, tehdään suhteellinen leskeneläkkeen vähentäminen.

Kunkin työeläkelain mukaisesta leskeneläkkeestä vähennetään se osuus ylitteen puolikkaasta, mitä kyseisen työeläkelain mukainen leskeneläke on kaikista työeläkelakien mukaisista leskeneläkkeistä. Toisen EU-maan leskeneläke rinnastetaan työeläkelakien mukaisiin leskeneläkkeisiin.

Miten lasketaan?

Suhteellinen leskeneläkkeen vähentäminen tarkoittaa, että kunkin työeläkelain mukaisesta leskeneläkkeestä vähennetään suhteellinen osuus ylitteen puolikkaasta. Vähennettävä suhteellinen osuus ylitteen puolikkaasta saadaan, kun

  • jaetaan kyseisen työeläkelain mukaisen leskeneläkkeen määrä kaikkien työeläkelakien mukaisella leskeneläkkeen määrällä
  • kerrotaan osamäärällä ylitteen puolikas.

Vähennetyn leskeneläkkeen tarkistaminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Leskeneläkkeen määrä tarkistetaan

Leskeneläkkeen määrä tarkistetaan ja vähentäminen tehdään uudelleen, jos

  • ensimmäinen vähentäminen on tehty laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella tai
  • erityistilanteiden mukaisena vähentämisenä lesken todellisten tulojen perusteella ja
  • leskelle myöhemmin myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke, ensimmäinen vanhuuseläke tai luopumistuki.

Tarkemmat tiedot

Jos leskelle myöhemmin myönnetään osittainen vanhuuseläke, ei leskeneläkkeen määrää tarkisteta eikä uutta vähentämistä tehdä.

Leskeneläke tarkistetaan lesken oman eläkkeen alkamisesta lukien.

Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon

  • leskelle myönnetty eläke sekä
  • eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei ole vielä myönnetty eläkettä.

Osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena.

Tarkemmat tiedot

Jos leskelle on myönnetty julkisten alojen eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ammatillisen työkyvyttömyyden perusteella, mutta yksityisten alojen eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty, otetaan vähennyksessä huomioon julkisten alojen työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä yksityisten alojen eläkelakien mukaan ansaittu eläke.

Tarkistus tehdään siitä syystä, että laskennallinen työkyvyttömyyseläke voi poiketa huomattavasti leskelle myönnetyn lopullisen eläkkeen määrästä.

Leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä. Peruste tarkistetaan työeläkeindeksillä tarkistushetken tasoon.

Leskelle myönnetään luopumistuki

Jos leskelle myönnetään luopumistuki, leskeneläke tarkistetaan. Vähentäminen tehdään luopumistuen osalta sen todellisen määrän perusteella. Vähentämisessä huomioidaan lisäksi muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä.

Leskeneläkkeen määrää ei tarkisteta

Leskeneläkkeen määrää ei tarkisteta eikä uutta vähentämistä tehdä, jos

  • vähentäminen on tehty lesken laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella ja leskelle myöhemmin myönnetään vanhuuseläke
  • vähentämisessä on otettu huomioon jonkin työeläkelain mukainen vanhuuseläke ja leskelle myöhemmin myönnetään uutta vanhuuseläkettä
  • vähentämisessä on otettu huomioon luopumistuen perusmäärä ja mahdolliset muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet laskennallisina
  • osa-aikaeläkkeellä olevan lesken leskeneläkkeen vähentäminen on tehty laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella ja leskelle myöhemmin myönnetään vanhuuseläke

Tarkemmat tiedot

Vanhuuseläketilanteissa leskeneläkkeen vähentäminen tehdään vain kerran. Vähentämistä ei tarvitse tehdä uudelleen, kun laskennallisena vanhuuseläkkeenä aiemmin huomioon otetusta työskentelystä myöhemmin myönnetään eläke.

Lesken täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi

Leskeneläkkeen vähentämistä ei tehdä uudelleen, jos lesken täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi.

Leskelle myönnetään kuntoutusraha

Jos leskeneläkettä on vähennetty lesken laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, vähentämistä ei tehdä uudelleen, kun leskelle myönnetään kuntoutusraha.

Lesken työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi

Kun lesken oma työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, leskeneläkkeen vähentämistä ei tehdä uudelleen.

Leskeneläkkeen vähentämistä ei tehdä uudelleen siinäkään tapauksessa, että eläkkeeseen lisätään eläkkeen rinnalla tehdystä työstä ansaittu uusi eläke.

Kertakorotus ei aiheuta leskeneläkkeen tarkistamista

Kertakorotuksen liittäminen lesken omaan työkyvyttömyyseläkkeeseen ei aiheuta leskeneläkkeen tarkistamista.

Yhteenvetotaulukko

Lesken omat eläkkeet ja ansiotyö leskeneläkkeen vähentämisessä

Uudelleen vähentäminen

Lesken tilanne

Tehdäänkö uusi vähentäminen?

Vähentämisessä ei oteta huomioon

Vähennys tehty laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella

Myönnetään oma työkyvyttömyyseläke tai ensimmäinen vanhuuseläke

Uusi vähentäminen

Myönnetty eläke ja eläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta eläkettä ei vielä myönnetä.

Lesken oman työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotusta

Vähennys tehty luopumistuen perusteella (vähentämisessä huomioitu lisäksi muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet joko laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä tai vanhuuseläkkeenä)

Myönnetään oma työkyvyttömyyseläke tai ensimmäinen vanhuuseläke

Ei uutta vähentämistä -

Vähennys tehty laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella

Myönnetään vanhuuseläke

Ei uutta vähentämistä

-

Vähennys tehty työkyvyttömyyseläkkeen perusteella

Eläke muuttuu osaeläkkeeksi

Ei uutta vähentämistä

-

Vähennys tehty laskennallisen eläkkeen perusteella

Myönnetään kuntoutusraha

Ei uutta vähentämistä

-

Vähennys tehty työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen perusteella

Eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi

Ei uutta vähentämistä

Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertynyttä karttumaa

 

Vähennys tehty vanhuuseläkkeen perusteella, leskellä ollut vanhuuseläkeaikaista työskentelyä ensimmäisen vähentämisen jälkeen

Vanhuuseläkeaikainen karttuma lisätään vanhuuseläkkeeseen

Ei uutta vähentämistä

-

Vähennys tehty laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, koska leski osa-aikaeläkkeellä

Osa-aikaeläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi

Leski hakee työskentelystä karttuneen vanhuuseläkkeen

 

 

Ei uutta vähentämistä

 

Uusi vähentäminen

-

Vähennys tehty laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella, koska leski osa-aikaeläkkeellä

Osa-aikaeläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi

Leski hakee työskentelystä karttuneen vanhuuseläkkeen

 

 

Ei uutta vähentämistä

 

Ei uutta vähentämistä

-

Lesken oman eläkkeen yhteensovitusmuutokset tai LITA-vähennysmuutokset

Jos lesken oman eläkkeen määrä muuttuu sen vuoksi, että eläkkeeseen tehdään uusi LITA-yhteensovitus tai LITA-vähennys, ei leskeneläkkeen määrää tarkisteta. Leskeneläkettä ei tarkisteta, koska leskeneläkkeen vähentämisessä lesken oma työeläke otetaan huomioon ilman ensisijaisen etuuden vaikutusta.

Lesken oman eläkkeen päättyminen

Lesken työkyvyttömyyseläkkeen lakkaaminen ei eläkkeen päättymisvaiheessa aiheuta leskeneläkkeen tarkistamista.

Jos vähentämisessä huomioitu lesken saama työkyvyttömyyseläke lakkaa ja leskelle myöhemmin myönnetään osittainen vanhuuseläke, leskeneläkkeen määrää ei tarkisteta.

Tarkistusta ei tehdä myöskään silloin, jos päättyneen eläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke entisin perustein.

Jos työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke myönnetään myöhemmin uusin perustein, leskeneläke tarkistetaan ja vähentämisessä otetaan huomioon myös edellisen eläkkeen aikainen ja sen jälkeen ansaittu uusi eläke.

Yhteenvetotaulukko

Lesken oman eläkkeen yhteensovitusmuutokset ja eläkkeen päättyminen

Lesken tilanne

Tehdäänkö uusi vähentäminen?

Lesken oman eläkkeen yhteensovitus/LITA-vähennys muuttuu LITA-etuuden muutoksen vuoksi

Ei uutta vähentämistä

Lesken työkyvyttömyyseläke päättyy

Ei uutta vähentämistä päättymisvaiheessa

Lesken työkyvyttömyyseläke päätyy ja leskelle myöhemmin myönnetään osittainen vanhuuseläke Ei uutta vähentämistä

Lesken päättyneen eläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke entisin perustein

Ei uutta vähentämistä

Lesken päättyneen eläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke uusin perustein

Uusi vähentäminen

Vähentämisessä huomioon myös edellisen eläkkeen aikainen ja sen jälkeen karttunut uusi eläke

 

Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Milloin on kyse erityistilanteiden mukaisesta leskeneläkkeen vähentämisestä?

Erityistilanteiden mukaisesta leskeneläkkeen vähentämisestä on kysymys silloin, kun vähentäminen tehdään lesken todellisten tulojen perusteella.

Erityistilanne on esimerkiksi silloin, kun leskelle on karttunut huomattava eläke aikaisemman työnteon perusteella, mutta leskeneläkkeen vähentämistä ensimmäistä kertaa tehtäessä leski ei enää ole työssä tai leski jää myöhemmin työttömäksi. Lesken laskennallinen eläke voi tällöin olla oleellisesti suurempi kuin lesken todelliset tulot leskeneläkkeen vähentämisen ajankohtana. Jotta leskeneläke mitoitettaisiin näissä tilanteissa oikean suuruiseksi, leski voi hakea leskeneläkkeen vähentämistä todellisten tulojensa perusteella.

Erityistilanteiden mukaista leskeneläkkeen vähentämistä on haettava

Leskeneläkkeen vähentäminen lesken todellisten tulojen perusteella edellyttää lesken hakemusta. Hakemuksessa leski ilmoittaa ne tulot, joiden perusteella hän haluaa vähentämisen tehtäväksi.

Vähentämisessä käytetään hekemusta edeltävän kuuden kuukauden ajalta

  • lesken keskimääräisiä ansiotuloja
  • ansiotuloihin perustuvia etuuksia.

Erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset

Soveltamisohje, voimassaoloaika 29.11.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Edellytykset erityistilanteiden mukaiseksi leskeneläkkeen vähentämiseksi

Lesken tulona leskeneläkettä vähennettäessä voidaan käyttää lesken keskimääräisiä ansiotuloja ja niihin perustuvia etuuksia, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • leski ei vielä saa omaa työeläkettä tai leski saa osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai luopumiseläkettä
  • leski on tehnyt erityistilanteiden mukaista vähentämistä koskevan hakemuksen 5 vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta tai myöhemmin, jos leskeneläkettä vähennetään ensimmäisen kerran vasta nuorimman perhe-eläkkeeseen oikeutetun lapsen täyttäessä 18 vuotta
  • 60 prosenttia lesken ansiotuloista, ansiotuloihin perustuvat etuudet sellaisenaan sekä osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke ja luopumiseläke ovat yhteensä vähintään 25 prosenttia pienemmät kuin lesken laskennallinen työeläke.

Tarkemmat tiedot

Leskeneläkettä voidaan vähentää erityistilanteiden mukaisesti myös silloin, kun leski saa kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustusta. Kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustusta ei pidetä omaan ansiotyöhön perustuvana työeläkkeenä.

Lesken katsotaan saavan eläkettä, vaikka eläkettä ei LITA-yhteensovituksen tai LITA-vähennyksen jälkeen ole jäänyt maksettavaksi. Näissä tapauksissa erityistilanteiden mukainen vähentäminen ei siis ole mahdollista.

Erityistilanteiden mukainen vähentäminen lesken ilmoituksen tai hakemuksen perusteella

Leski voi perhe-eläkehakemuksessaan ilmoittaa ansiotasonsa huomattavasta alentumisesta aikaisemmasta tasosta esimerkiksi työstä poisjäännin takia. Tällöin eläkelaitos selvittää, täyttyvätkö erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset.

Eläkelaitos selvittää leskeltä

  • millä tavoin lesken tulot ovat muuttuneet aikaisemmasta
  • minkä suuruiset lesken tulot muutoksen jälkeen ovat.

Leski voi osoittaa ansiotulojensa alentumisen työnantajan palkkatodistuksella. Yrittäjänä toimiva leski osoittaa ansioidensa alentumisen sillä, että työtuloa on alennettu. Tarvittaessa eläkelaitos hankkii selvityksen lesken työttömyys- tai sairauspäivärahan suuruudesta.

Lesken ei tarvitse tehdä erillistä hakemusta, jos erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset täyttyvät tämän selvityksen perusteella.

Kun leski hakee erityistilanteiden mukaista vähentämistä myöhemmin kuin perhe-eläkettä hakiessaan, hakemukseksi riittää kirje ja edellä kerrottu selvitys muuttuneista tuloista.

Erityistilanteiden mukaisen vähentämisen ajankohta

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Milloin leskeneläkkeen vähentäminen voidaan tehdä lesken todellisten tulojen perusteella?

Leskeneläkkeen vähentäminen voidaan tehdä lesken todellisten tulojen perusteella silloin, kun leskeneläkettä vähennetään ensimmäisen kerran.

Leski voi hakea todellisten tulojen mukaista vähentämistä myös myöhemmin, jos lesken olosuhteet muuttuvat oleellisesti siitä, mitä ne olivat leskeneläkettä ensimmäistä kertaa vähennettäessä. Hakemus on kuitenkin tehtävä viimeistään 5 vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta.

Jos perheessä on alle 18-vuotiaita lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, leskeneläkettä vähennetään ensimmäisen kerran nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta tai viimeisen vähentämisen estävän lapsen perhe-eläkeoikeuden päättyessä adoption tai lapsen kuoleman vuoksi. Tällöin vähentäminen voidaan tehdä lesken todellisten tulojen mukaan, vaikka edunjättäjän kuolemasta on jo kulunut yli 5 vuotta.

Vähentäminen tehdään takautuvasti hakemusta edeltävän 6 kuukauden ajalta

Lesken ansiotulojen ja niihin perustuvien etuuksien mukainen vähentäminen voidaan tehdä takautuvasti hakemusta edeltävän 6 kuukauden ajalta. Tietämättömyys menettelyn mahdollisuudesta ei pidennä leskeneläkkeen takautuvaa tarkistamisaikaa.

Joskus leski hakee leskeneläkkeensä vähentämisen tarkistamista niin pian olosuhteissaan tapahtuneen muutoksen jälkeen, että lesken tulot eivät vielä ole ehtineet alentua riittävästi. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun työttömäksi jääneellä leskellä hakemusta edeltäneeseen 6 kuukauden aikaan sisältyy vielä työssäoloaikaa. Eläkelaitos voi tällöin seurata tilannetta ja tarkistaa leskeneläkkeen vähentämisen myöhemmin, jos erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset täyttyvät myöhemmästä ajankohdasta.

 

Erityistilanteiden mukaisessa vähentämisessä huomioon otettavat lesken tulot

Soveltamisohje, voimassaoloaika 08.12.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Lesken ansiotulona otetaan huomioon ne työansiot, jotka kartuttavat eläkettä. Ansioihin ei tehdä PTEL-vähennystä. Ansioita ei tarkisteta vuodenvaihteen yli palkkakertoimella tai muullakaan indeksillä.

Leski saa kuntoutusrahaa

Kuntoutusrahaa saavan lesken tuloina otetaan huomioon kuntoutusraha, josta on vähennetty 33 prosentin korotusosuus.

Lisäksi otetaan huomioon 60 prosenttia niistä ansiotuloista, joita leski mahdollisesti saa kuntoutusrahan rinnalla. Käytännössä tämä johtaa yleensä siihen, etteivät erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset täyty. Vähentämisessä käytetään tällöin lesken laskennallista työkyvyttömyyseläkettä.

Leski ei ole työssä eikä saa ansiotuloihin perustuvaa etuutta

Jos leski ei ole ansiotyössä eikä saa ansiotuloihin perustuvaa etuutta, leskeneläkettä vähennettäessä leskellä ei katsota olevan lainkaan tuloja. Vähentäminen tehdään lesken todellisten nollatulojen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Vähentäminen silloin, kun leskellä ei ole tuloja lainkaan (VaKO 150/2006, poikkeuksellinen eläkesovitus)

Leskeneläkkeeseen tehtiin eläkesovitus 1.2.2003 alkaen lesken laskennallisen eläkkeen perusteella. Edunjättäjän kuolinhetkellä leskellä voimassa ollut työsuhde päättyi 30.6.2004. Leski oli vaatinut poikkeuksellisen eläkesovituksen tekemistä vastaamaan senhetkisiä tosiasiallisia tulojaan. Leski oli kertonut tilanteensa muuttuneen toukokuusta 2005 lähtien niin, että hän oli tehnyt satunnaisia konsulttitöitä kotoa käsin entiselle työnantajalleen.


VakOn mukaan leskeneläkkeen poikkeuksellista eläkesovitusta koskeva säännös on tarkoitettu suojaamaan tilanteita, joissa lesken laskennallisen eläkkeen perusteella laskettu eläke ei vastaa lesken todellisia tuloja ja taloudellista asemaa. Säännöksen voidaan tulkita tarkoittavan suojata myös leskiä, joilla ei ole tuloja lainkaan. Leskeneläkkeeseen tuli tehdä poikkeuksellinen eläkesovitus lesken todellisten nollatulojen perusteella.

Ansiotuloihin perustuvat etuudet

Ansiotuloihin perustuvia etuuksia ovat esimerkiksi sairauspäiväraha ja työttömyyspäiväraha. Tarvittaessa etuudet muutetaan vastaamaan kuukausittain maksettavaa määrää. Kuukaudessa maksettavan työttömyyspäivärahan määrä saadaan kertomalla päivärahan määrä 21,5:llä. Kuukaudessa maksettavan sairauspäivärahan määrä saadaan kertomalla päiväraha 300:lla ja jakamalla tulo 12:lla.

Maksussa olevana bruttomääräisenä ja tarvittaessa kuukausimääräiseksi muutettuna otetaan huomioon myös

  • osatyökyvyttömyyseläke
  • osa-aikaeläke
  • luopumiseläke
  • työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke
  • liikennevakuutuslain mukainen omaan vammaan perustuva jatkuva korvaus
  • sotilasvammalain nojalla myönnetty päiväraha ja elinkorko
  • työskentelyyn perustuva vapaamuotoinen lisäeläke.

Erityistilanteiden mukaisen vähennyksen laskeminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Kun tutkitaan, voidaanko leskeneläkettä vähentää lesken todellisten tulojen perusteella, lesken ansiotulot muutetaan vastaamaan työeläkkeen määrää. Ansiotulojen bruttomäärästä otetaan tällöin huomioon 60 prosenttia.

Lesken saamat etuudet otetaan huomioon maksettavan bruttomäärän suuruisina.

Lesken ansiotulojen ja ansiotuloihin perustuvien etuuksien mukainen vähentäminen voidaan tehdä takautuvasti hakemusta edeltävän 6 kuukauden ajalta. Vähentämisessä käytetään näin ollen lesken keskimääräisiä ansiotuloja ja ansiotuloihin perustuvia etuuksia hakemusta edeltävän 6 kuukauden ajalta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki, Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteessa

Edunjättäjä on kuollut syyskuussa 2011. Leskeneläkkeen vähentämisessä käytettiin lesken laskennallista työkyvyttömyyseläkettä, koska leski oli silloin vielä työssä.

Leski jäi työttömäksi kesäkuussa 2013. Hän hakee marraskuussa 2015 leskeneläkkeen määrän tarkistamista.

Lesken tulona on leskeneläkkeen lisäksi työttömyyspäiväraha, 30 euroa/pv. Kuukausituloksi muutettuna työttömyyspäiväraha on 30 x 21,5 = 645 euroa/kk.

Aikaisemmassa leskeneläkkeen vähentämisessä käytetty lesken laskennallinen eläke on indeksikorotettuna 1 000 euroa/kk. 
Ansioiden väheneminen:

Laskennallinen eläke  1 000 e
Työttömyyspäiväraha  645 e
Erotus  355 e

Erotus on yli 25 % lesken laskennallisesta eläkkeestä.

Leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona käytetään työttömyyspäivärahan perusteella laskettua 645 euron tuloa.

Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään takautuvasti toukokuun alusta 2015.
 

Erityistilanteiden mukaisen vähentämisen päättyminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Lesken todellisten tulojen perusteella vähennettyä leskeneläkettä maksetaan toistaiseksi.

Kun lesken olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, että edellytykset erityistilanteiden mukaiseen vähentämiseen eivät enää täyty, leskeneläke tarkistetaan. Tällainen olosuhteiden muutos on kun

  • leskelle myönnetään oma eläke
  • lesken ansiotulot nousevat.

Tarkistuksen jälkeen leskeneläkettä vähennetään joko lesken laskennallisen tai leskelle myönnetyn oman eläkkeen perusteella.

Lesken on ilmoitettava sellaisista olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa maksettavan leskeneläkkeen määrään.

Lesken ansiotulot nousevat

Kun lesken ansiot nousevat niin suuriksi, että erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset eivät enää täyty, leskeneläke tarkistetaan ja vähentäminen tehdään lesken laskennallisen eläkkeen perusteella. Tarkistus voidaan tehdä myös takautuvasti.

Leskeneläkettä ei tarkisteta, jos lesken ansiot nousevat lyhytkestoisen, enintään noin 6 kuukautta jatkuvan työn johdosta.

Kun erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset ovat lesken ansiotulojen nousun vuoksi päättyneet, ei erityistilanteiden mukaista vähentämistä voida tehdä uudelleen, vaikka lesken ansiotulot laskisivat työn päätyttyä.

Tarkemmat tiedot

Perhe-eläkkeen myöntänyt eläkelaitos valvoo lesken tuloja oman valvontamenettelynsä mukaisesti. Eläkelaitos ottaa huomioon sen, miten pitkän ajan tällaisen vähentämisen aiheuttaneen tilanteen voidaan arvioida jatkuvan.

Leskelle myönnetään oma eläke

Erityistilanteiden mukainen vähentäminen päättyy, kun leskelle myönnetään työeläkelakien tai niihin rinnastettavien lakien mukainen vanhuuseläke, työuraeläke, työkyvyttömyyseläke tai luopumistuki. Leskeneläkkeen määrä tarkistetaan ja vähentäminen tehdään uudelleen lesken oman eläkkeen perusteella.

Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon

  • leskelle myönnetty eläke sekä
  • eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei ole vielä myönnetty eläkettä.

Vähentäminen tehdään uudelleen lyhyeksikin aikaa myönnetyn kuntoutustuen perusteella. Tällöin erityistilanteiden mukainen vähentäminen päättyy. Vaikka kuntoutustuki lakkaa, leskeneläkettä ei tarkisteta.

Perhe-eläkkeen kertakorotus

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Kertakorotuksen lisääminen perhe-eläkkeeseen

Jos perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän saama työkyvyttömyyseläke tai laskennallinen työkyvyttömyyseläke, perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus. Perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä

  • perhe-eläke on jatkunut 5 kalenterivuotta, jos perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän laskennallinen työkyvyttömyyseläke
  • edunjättäjän työkyvyttömyyseläke ja sen perusteella myönnetty perhe-eläke yhdessä ovat jatkuneet 5 kalenterivuotta.

Kertakorotusprosentti määräytyy sen mukaan, mikä edunjättäjän ikä olisi ollut korotushetkellä. Jos edunjättäjä kertakorotushetkellä olisi täyttänyt 56 vuotta, perhe-eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta.

Kertakorotus lisätään maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen, jossa on otettu huomioon ensisijaisten etuuksien vaikutus. Perhe-eläkettä ei siis lasketa korotushetkellä kokonaan uudestaan.

Jos perhe-eläkkeen perusteena olevaan edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeeseen on lisätty edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdystä työstä karttunut eläke, kertakorotus tehdään samalla myös eläkeaikaiseen karttumaan.

Kertakorotuksen lisääminen kertasuoritettuun eläkkeeseen

Jos perhe-eläke maksetaan kertasuorituksena, perhe-eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.

Jos edunjättäjän työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena, eläkkeeseen ei ole tehty kertakorotusta. Kun perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kertasuoritetun eläkkeen pohjana oleva kuukausieläke, perhe-eläkkeen perusteeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän eläke olisi ollut maksussa 5 kalenterivuotta, jos eläke olisi ollut jatkuvamaksuinen. Kertakorotusprosentti määräytyy edunjättäjän iän mukaan korotushetkellä.

Jos edunjättäjän kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke jatkuvamaksuisena olisi edunjättäjän kuollessa ollut maksussa alle 5 vuotta, perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän eläke ja perhe-eläke yhteensä ovat jatkuneet 5 kalenterivuotta. Jos kuitenkin myös perhe-eläke maksetaan kertasuorituksena, perhe-eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.

Esimerkki: Kertakorotus kertasuoritettuun eläkkeeseen

  •  Vuonna 1970 syntynyt edunjättäjä on kuollut vuonna 2015
  •  Hänelle oli myönnetty kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke vuonna 2011
  •  Edunsaajina ovat leski ja lapsi

Perhe-eläke maksetaan kertasuorituksena vasta, kun eläkkeeseen tehdään leskeneläkkeen vähentäminen lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen vuoden alusta, johon mennessä työkyvyttömyyseläke ja sen perusteella myönnetty perhe-eläke ovat yhdessä jatkuneet 5 kalenterivuotta. Kertakorotus tehdään perhe-eläkkeeseen vuoden 2017 alusta.

Esimerkki: Kertakorotus edunsaajamuutostilanteessa

Perhe-eläkkeen perusteena oleva työkyvyttömyyseläke on 806,97 euroa/kk. Edunsaajina ovat leski ja kaksi lasta.

Eläkkeet (tarkasteluvuoden indeksitasossa) ovat:

Leskeneläke: 5/12 x 806,97 = 336,24 euroa/kk

Lapseneläkkeet: 7/12 x 806,97 = 470,73 euroa/kk

Kummankin lapsen eläke on 235,37 euroa/kk. Tässä tilanteessa leskeneläkkeellä tasataan perhe-eläke yhteensä edunjättäjän eläkkeen suuruiseksi eli leskelle maksetaan käytännössä yksi sentti vähemmän.

Perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus, kun perhe-eläke on ollut maksussa 5 kalenterivuotta. Edunjättäjä olisi ollut kertakorotushetkellä 48-vuotias, joten perhe-eläkkeen kertakorotusprosentti on 8.

Leskeneläke: 336,23 x 1,08 = 363,13 euroa/kk

Lapseneläkkeet: 235,37 x 1,08 = 254,20 euroa/kk

Edunsaajien lukumäärä muuttuu

Toinen lapsi täyttää 18 vuotta kertakorotuksen tekemisen jälkeen.

Leskeneläke: 6/12 x 806,97 = 403,49 euroa/kk

Lapseneläke: 4/12 x 806,97 = 268,99 euroa/kk

Kertakorotus lisätään uudelleen maksettavaan perhe-eläkkeeseen edunsaajamuutoksen jälkeen. Korotusprosentti pysyy aina samana.

Kertakorotettuina eläkkeet ovat:

Leskeneläke: 403,49 x 1,08 = 435,77 euroa kuukaudessa

Lapseneläke: 268,99 x 1,08 = 290,51 euroa kuukaudessa.

Perhe-eläkkeen alkaminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perhe-eläkettä maksetaan edunjättäjän kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Leskeneläke alkaa edunjättäjän kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden alusta myös silloin, kun puolisoiden yhteinen, leskeneläkkeeseen oikeuttava lapsi syntyy edunjättäjän kuoleman jälkeen.

Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneelle lapselle maksetaan lapseneläkettä lapsen syntymää seuraavan kuukauden alusta.

Jos perhe-eläkkeen hakeminen viivästyy, perhe-eläkettä ei makseta takautuvasti ilman pätevää syytä pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneen 6 kuukauden ajalta.

Jos perhe-eläke myönnetään määräajaksi, perhe-eläkettä maksetaan edunjättäjän katoamista tai onnettomuuteen joutumista seuraavan kuukauden alusta.

Jos tuomioistuimen myöhemmin määräämä kuolinpäivä poikkeaa perhe-eläkettä myönnettäessä käytetystä katoamispäivästä, eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti, onko syytä muuttaa annettua perhe-eläkepäätöstä. Tässä tarkoitettu muutos kuolinpäivässä ei ole tilanne, jossa tuomioistuin määrää kuolinpäivän vain kadoksissa oloajan perusteella (5 vuotta siitä, kun edunjättäjä viimeksi ollut elossa).

Lesken- ja lapseneläkkeen kertasuorituksen edellytykset

Soveltamisohje, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Kertasuoritus on eläkkeen maksutapa, jonka eläkelaitos voi harkintansa mukaan edellytysten täyttyessä valita kuukausittaisen eläkkeen maksamisen sijasta.

Eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena lesken- ja lapseneläkkeen, joka ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on kertasuorituksen rajamäärää pienempi.

Leskeneläke voidaan maksaa kertasuorituksena, jos se leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen jää kertasuoritusrajaa pienemmäksi.

Eläkelaitoksen ei tulisi maksaa lesken- ja lapseneläkettä kertasuorituksena ennen kuin on todennäköistä, että eläkkeeseen ei tule enää muutoksia. Koska lesken- ja lapseneläkkeen määrä muuttuu edunsaajien lukumäärän muuttuessa, voidaan kertasuorituksena maksaa

  • lapseneläke, jos lapseneläkettä maksetaan vain 1 lapselle
  • vanhimman lapsen lapseneläke, jos lapseneläkettä maksetaan useammalle lapselle
  • leskeneläke, jos edunsaajana on vain leski ja leskeneläkkeen vähentäminen on tehty leskelle myönnetyn eläkkeen tai hänen laskennallisen vanhuuseläkkeensä perusteella.

Jos kuitenkin kokonaisperhe-eläkkeen määrä on ensimmäistä päätöstä annettaessa kertasuorituksen alempaa rajamäärää pienempi, perhe-eläke voidaan maksaa kokonaisuudessaan heti kertasuorituksena.

Eläkelaitoksen ei tulisi maksaa eläkettä kertasuorituksena myöskään silloin, jos se taho, jolle eläke maksetaan, voi vaihtua. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun eläke maksetaan laitoshoidon, -huollon tai perhehoidon ajalta kunnalle tai kuntayhtymälle.

Lesken- ja lapseneläkkeen kertasuorituksen käsittely

Soveltamisohje, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Eläkelaitos voi maksaa lesken- ja lapseneläkkeen kertasuorituksena, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on kertasuoritusrajaa pienempi. Takautuvalta ajalta lesken- ja lapseneläke maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä.

Kun tarkastellaan, jääkö lesken- ja lapseneläkkeen määrä alle kertasuoritusrajan, kunkin edunsaajan eläkettä pidetään erillisenä eläkkeenä.

Leskeneläke voidaan maksaa kertasuorituksena, jos se leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen, mutta ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä, jää kertasuoritusrajaa pienemmäksi.

Eläke maksetaan kertasuorituksena vain osalle edunsaajista

Jos leskeneläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on yli kertasuorituksen edellytyksenä olevan rajamäärän, mutta lapseneläke sen sijaan jää alle tämän rajamäärän, lapseneläke maksetaan kertasuorituksena. Leskeneläkettä sen sijaan maksetaan kuukausittain.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen aiheuttaa sen, että esimerkiksi "uusperheen" lapsettoman lesken perhe-eläkkeen määrä jää alle rajamäärän, se maksetaan kertasuorituksena. Sen sijaan saman edunjättäjän jälkeen myönnetyt lapseneläkkeet maksetaan edelleenkin kuukausittain, jos niiden määrä on yli kertasuorituksen rajamäärän. Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa lesken- ja lapseneläkkeitä kuukausittain, vaikka erillisten eläkkeiden kertasuorituksen maksamisen edellytykset olisivat olemassa.

Kertasuorituksesta valituskelpoinen päätös

Eläkelaitos antaa kertasuorituksesta päätöksen, johon tulee liittää laskelma kertasuorituksen määrästä sekä valitusosoitus.

Vilmatilanteissa päätöksen antaa vilmalaitos. Ei-vilmatilanteissa päätöksen antaa kukin eläkkeen myöntävä eläkelaitos.

Lesken- ja lapseneläkkeen kertasuorituksen määrä

Soveltamisohje, voimassaoloaika 08.12.2016 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Kertasuorituksen määrään vaikuttavat

  • eläkkeensaajan kuukausieläkkeen määrä ja
  • hänen ikänsä kertasuorituksen ajankohtana.

Kertasuoritus lasketaan kertasuorituspäätöksen jälkeiselle ajanjaksolle. Takautuvalta ajalta perhe-eläke maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä.

Lesken- ja lapseneläkkeen kertasuorituksen perusteeksi tuleva vuotuinen eläke lasketaan kullekin edunsaajalle erikseen. Kertasuorituksen ajankohtana maksussa oleva kuukausieläke kerrotaan luvulla 12, jolloin saadaan eläkkeensaajan vuotuisen eläkkeen määrä. Kuukausieläkkeen määrästä vähennetään ensisijainen etuus ennen kuin sen määrä muutetaan vuotuiseksi eläkkeeksi.

Sen jälkeen edunsaajan vuotuinen eläke kerrotaan jäljempänä olevassa taulukossa ilmenevällä, lasten lukumäärästä riippuvalla kertoimella. Kertasuoritus lasketaan kertomalla muunnettu vuotuinen eläke eläkkeensaajan ikää vastaavalla kertoimella.

Eläkkeensaajan ikä

Eläkkeensaajan ikä määritellään kuukauden tarkkuudella kertasuorituksen ajankohtana. Täysien kuukausien yli meneviä päiviä ei oteta huomioon.

Kuukauden 1. päivänä syntyneet

Kuukauden 1. päivänä syntyneen ikä on sama kuin kaikilla muillakin samassa kuussa syntyneillä. Esimerkiksi, jos henkilö on syntynyt 1.6.2002 ja kertasuorituksen ajankohta on 1.4.2016, niin eläkkeensaajan ikä on 13 vuotta 9 kuukautta.

Kertasuorituksen perusteeksi otettava edunsaajan eläke

Kertasuorituksen perusteeksi otettava edunsaajan eläke saadaan, kun vuotuinen eläke kerrotaan ensin seuraavasta taulukosta ilmenevällä, edunsaajina olevien lasten lukumäärästä riippuvalla kertoimella 31.12.2016 asti.

Eläkettä saavien lasten lukumäärä Lesken ja entisen puolison kerroin Lasten kerroin
0 1,00 -
1 1,00 1,00
2 1,16 1,04
3 1,80 1,10
4 tai enemmän 2,60 1,24

Edunsaajina olevien lasten lukumäärästä riippuvalla kertoimella 1.1.2017 alkaen.

Eläkettä saavien lasten lukumäärä Lesken ja entisen puolison kerroin Lasten kerroin
0 1,00 -
1 1,00 1,00
2 1,15 1,02
3 1,77 1,06
4 tai enemmän 2,53 1,13

Leskeneläkkeen kertasuoritus

Lesken vuotuinen eläke muunnetaan ensin yllä mainitun taulukon mukaisella kertoimella. Sen jälkeen muunnettu vuotuinen leskeneläke muunnetaan kertasuoritukseksi kertasuorituskertoimella, jona käytetään eläkkeensaajan ikää vastaavaa kerrointa taulukosta vanhuus- ja leskeneläkkeen kertasuorituskertoimet.

Lapseneläkkeen kertasuoritus

Lapsen vuotuinen eläke muuunnetaan ensin yllä mainitun taulukon mukaisella kertoimella. Sen jälkeen muunnettu vuotuinen lapseneläke muunnetaan kertasuoritukseksi kertasuorituskertoimella, jona käytetään eläkkeensaajan ikää vastaavaa kerrointa taulukosta lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet. Lapseneläkkeen pääteiästä riippuen käytetään taulukon

  • pääteikä 18 vuotta
  • pääteikä 21 vuotta tai
  • pääteikä 24 vuotta

kerrointa.

Leskeneläkkeen vähentäminen

Leskeneläke voidaan maksaa kertasuorituksena, jos se leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen jää kertasuoritusrajaa pienemmäksi.

Kertakorotus

Jos perhe-eläke maksetaan kertasuorituksena, perhe-eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.

Kertasuorituksen ajankohta

Lesken- ja lapseneläkkeiden kertasuoritus tulee maksaa kaikille kertasuoritukseen oikeutetuille edunsaajille samasta ajankohdasta, jos kertasuoritus on mahdollinen useammalle edunsaajalle samasta ajankohdasta.

Eläkkeen kertasuorituksen kertoimien peruste ja käyttö

Soveltamisohje, voimassaoloaika 11.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksella kertasuorituskertoimet ja niiden määräytymisen perusteet.

Kertasuorituskertoimet on määritelty ottaen huomioon, mikä on eläkkeensaajan keskimääräinen jäljellä oleva elinikä kertasuoritushetkellä. Kuolevuuden muutoksista johtuen kertoimet tarkistetaan aika ajoin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella antamia kertasuorituskertoimia sovelletaan työeläkelakien mukaisiin eläkkeisiin, myös yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan eläkkeisiin. Naisiin ja miehiin sovelletaan samoja kertoimia.

Kertasuorituksen laskennassa käytetään kertasuorituksen ajankohtana voimassa olevia kertasuorituskertoimia.

Kertasuorituksen rajamäärät

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2019 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta, jos eläke ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on pienempi kuin 28,34 euroa/kk (vuoden 2019 tasossa).

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena eläkkeensaajan suostumuksella, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on vähintään 28,34 euroa/kk, mutta enintään 70,85 euroa/kk (vuoden 2019 tasossa).

Kertasuorituksen rajamääriä korotetaan vuosittain palkkakertoimella.

Tarkemmat tiedot

Kertasuorituksen rajamäärää tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella kun taas eläkettä tarkistetaan työeläkeindeksillä. Indeksien eroista johtuen voi eläkkeen määrä ajan myötä jäädä kertasuoritusrajaa pienemmäksi. Eläke voidaan maksaa kertasuorituksena siitä ajankohdasta, josta sen määrä jää kertasuorituksen rajamäärää pienemmäksi.
 

Eläkkeensaajan suostumus

Eläkelaitoksen on pyydettävä eläkkeensaajalta suostumus, kun kertasuoritettavana on eläke, jonka määrä on vähintään 28,34 euroa/kk, mutta enintään 70,85 euroa/kk (vuoden 2019 tasossa).

Eläkelaitoksen on ilmoitettava eläkkeensaajalle eläkkeen maksamisesta kertasuorituksena ja annettava tälle mahdollisuus kohtuullisessa ajassa vastustaa maksutapaa.

Suostumuksen pyytämisen yhteydessä eläkelaitos informoi eläkkeensaajaa siitä, mikä vaikutus valitulla maksutavalla on uuden eläkkeen karttumiseen ja mahdollista perhe-eläkettä määrättäessä leskeneläkkeen vähentämiseen.

Eläkkeet, jotka otetaan huomioon kertasuorituksen rajamäärää tarkasteltaessa

Kun tarkastellaan, jääkö eläkkeen määrä alle rajamäärän, otetaan huomioon kertasuorituksen ajankohtana eläkkeensaajan saama

  • työeläke
  • rekisteröity lisäeläke.

Vilmalaitos ottaa tarkastelussa huomioon

  • päätösyhdistelmään sisältyvien eläkkeiden yhteismäärän
  • eläketapahtumahetkeen mennessä vilmajärjestelmän piirissä ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei vielä ole myönnetty.

Ei-vilmatilanteissa eläkelaitos ottaa huomioon maksamansa eläkkeen määrän. Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ottaa huomioon myös eläketapahtumahetkeen mennessä yksityisten alojen eläkelakien mukaan ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty.

Etuuden maksamisen yleiset menettelytavat

Soveltamisohje, voimassaoloaika 21.09.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Regressioikeus 

Henkilölle voi tulla myönnettäväksi ensisijainen etuus takautuvasti samalle ajalle, jolle henkilölle on jo myönnetty toissijaista etuutta. Toissijaista etuutta maksaneelle taholle voi tällöin tulla regressioikeus myöhemmin myönnettyyn ensisijaiseen etuuteen.

Muulla taholla voi olla regressioikeus

  • koko eläkkeeseen tai
  • eläkkeen osaan.

Muulla taholla on regressioikeus, jos 

  • toissijaista etuutta myönnettäessä ei ole ollut ennakoitavissa, että henkilölle myönnetään myöhemmin takautuvalle ajalle ensisijainen etuus. Myöhemmin myönnetty etuus voi olla joko aiemmin myönnetyn etuuden saamisen kokonaan estävä etuus tai etuuden määrää vähentävä etuus.
  • toissijaista etuutta myönnettäessä voidaan ennakoida, että samalle ajalle tullaan todennäköisesti myöntämään ensisijainen etuus. Toissijainen etuus myönnetään esimerkiksi siksi, että jo ennakkoon arvioidaan ensisijaisen etuuden myöntämisen kestävän pitkään. Eläkkeenhakijan toimeentulo turvataan ensisijaisen etuuden käsittelyn ajaksi toissijaisen etuuden avulla. 

Regressioikeus voi olla esimerkiksi 

  • sosiaalietuuksien maksajalla (esimerkiksi sairauspäiväraha, työttömyysetuudet ja koulutusetuudet, Kelan eläkkeet)
  • muulla taholla (esimerkiksi työnantaja ja sosiaalilautakunta), jonka maksaman suorituksen ajalta maksetaan myöhemmin takautuvasti työeläkettä. 

Takautuva eläke 

Takautuvalla eläkkeellä tarkoitetaan kaikkia niitä eläke-eriä, jotka kohdistuvat eläkkeen säännöllisen maksun alkamista edeltävään aikaan.

Takautuvaa eläkettä määriteltäessä eläkkeen maksun alkamisajankohta johdetaan laskennallisesti eläkepäätöksen antamisesta.

Eläkkeen maksupäivänä pidetään sitä päivää, jona eläkelaitos on antanut määräyksen eläkkeen maksamisesta. Eläkkeen maksupäivänä pidetään siten päivää, jolloin pankkiin toimitettava maksutiedosto tehdään eläkelaitoksessa.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen maksun alkamisajankohtaa ei ratkaista todellisen maksuhetken perusteella. Eläkkeen maksupäivä on eri päivä kuin se päivä, jona eläke on eläkkeensaajan nostettavissa ja johon päivään esimerkiksi viivästyskorotus lasketaan.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ja selvittää erikseen, kenelle takautuva eläke tulee maksettavaksi.

Eläkkeen maksun alkamisaika ja pidätysaika määrätään seuraavasti:

  • Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
  • Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke. 

Pidätysaika päätöksen itseoikaisu-, tarkistamis- tai muutoksenhakutilanteessa

Kun Kela on hakenut takautuvasti myönnetyn työeläkkeen maksamista itselleen siksi, että työeläkelaitos itseoikaisee tai tarkistaa lainvoimaista eläkettä tai eläkkeen määrä muuttuu valituksen johdosta, pidätetään

  • varsinainen takautuva eläke ja
  • päätöksenantokuukautta seuraavan kalenterikuukauden eläke. 

Takautuva eläke toiselle eläkelaitokselle eläkejärjestelyn vaihtuessa

Eläkejärjestelyn vaihtuessa eläkelaitoksesta toiseen voi käytännössä tulla tilanteita, joissa väärä eläkelaitos on maksanut eläkkeensaajalle eläkettä rekisteriviiveiden takia. 

Eläkelaitosten välinen kustannustenjako oikaistaan niin, että eläkkeestä vastuussa oleva eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen bruttomääräisenä eläkkeen virheellisesti maksaneelle eläkelaitokselle. 

Yksityiskohtaisesta toimintatavasta sovitaan eläkelaitosten kesken.

Ennakkoilmoitus 

Toissijaista etuutta maksaneen tahon tulee yleensä toimittaa eläkkeen maksajalle ennakkoilmoitus siitä, että toissijaista etuutta maksaneella taholla mahdollisesti on regressivaatimus eläkkeeseen

Ennakkoilmoituksessa saamista ei vielä tarvitse yksilöidä tarkasti. 

Ennakkoilmoitus voidaan toimittaa eläkelaitokselle 

  • lomakkeella (esimerkiksi Perimisilmoitus –lomakkeella ETK/Kela 7301)
  • vapaamuotoisesti.

Tarkemmat tiedot

Vapaamuotoisesta ilmoituksesta tai eläkelaitoksen yhteydenotosta tehdään kirjaus eläkeasiakirjoihin.

Ennakkoilmoitusta ei ole toimitettu

Eläkelaitos ottaa yleensä yhteyttä toissijaisen etuuden maksajaan, jos 

  • ennakkoilmoitusta ei ole toimitettu eläkelaitokseen ja
  • eläkelaitos eläkeasiaa käsiteltäessä huomaa, että takautuvaa eläkettä on tulossa ajalle, jolta on mahdollisesti maksettu toissijaista etuutta.

Työkyvyttömyyseläkkeessä ei edellytetä ennakkoilmoitusta

Työkyvyttömyyseläkkeessä ei edellytetä ennakkoilmoitusta sairausvakuutusrahastolta, jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaa noudattaen.

Ensisijaisuusajan jälkeen maksettu sairauspäiväraha voi tulla korvattavaksi samalle ajalle takautuvasti myönnetyllä työkyvyttömyyseläkkeellä. Näissä tilanteissa eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ilman sairausvakuutusrahastolta tullutta ennakkoilmoitusta.

Työuraeläkkeessä ei edellytetä ennakkoilmoitusta

Työuraeläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle ensisijaisuusajasta riippumatta, jos työuraeläke myönnetään takautuvasti samalle ajalle sairauspäivärahan kanssa.

Työuraeläkkeessä ei edellytetä ennakkoilmoitusta sairausvakuutusrahastolta. Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ilman sairausvakuutusrahaston ennakkoilmoitusta.

Vanhuuseläkkeessä ei edellytä ennakkoilmoitusta

Vanhuuseläkkeessä ei edellytetä ennakkoilmoitusta sairausvakuutusrahastolta. Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ilman ennakkoilmoitusta.      

Maksuvaatimus

Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeensaajan eläkettä muulle taholle vain, jos eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tullut eläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää

Eläkelaitos voi maksaa 2 viikon määräajan jälkeen tulleen ilmoituksen perusteella eläkkeen muulle taholle, jos eläkkeen maksaminen on käsittelyteknisesti mahdollista. 

Vilmaeläkkeet

Vilmaeläkkeissä vilmalaitos hoitaa eläkkeen maksamisen muulle kuin eläkkeensaajalle. 

Koko eläkkeen maksupäivä on vilmalaitoksen maksupäivä. 

Liikamaksun palautus

Kela voi palauttaa liikamaksun asiakkaalle, jos työeläkelaitos on maksanut regressinä liikaa työeläkettä Kelalle.

Ainoastaan niissä tilanteissa, joissa regressipyyntöjä on usealta eri taholta, työeläkelaitos ottaa yhteyttä Kelaan ja pyytää liikamaksun palauttamista takaisin työeläkelaitokselle.

Kunnalle ja työnantajalle voi tulla maksettavaksi myös vastaista eläkettä 

Kunnalle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi maksettava eläke voi olla

  • takautuvaa eläkettä tai
  • vastaista eläkettä. 

Työnantajalle voi tulla maksettavaksi 

  • kuntoutujalle takautuvasti myönnetty kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus
  • vastainen kuntoutusetuus, jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkkaa kuntoutuksen ajalta. 

Kenelle lisäeläke maksetaan?

Rekisteröity lisäeläke voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.

Eläkesäätiön tai –kassan säännöissä määrätään, voidaanko rekisteröimätön lisäeläke maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle. 

Kenelle vapaaehtoiseen TyEL-vakuutukseen perusturva eläke maksetaan?

Eläke, joka perustuu vapaaehtoisesti järjestettyyn TyEL:n mukaiseen eläketurvaan (esimerkiksi luottamustoimen perusteella maksettu eläke), voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.

Kenelle viivästyskorotus maksetaan?

Viivästyskorotus maksetaan yleensä vain eläkkeensaajalle. 

Jos eläke maksetaan kuolinpesälle, myös viivästyskorotus maksetaan kuolinpesälle. 

Viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myös 

  • työnantajalle tai
  • sosiaalilautakunnalle.  

Veron ennakonpidätys 

Lähtökohtaisesti eläkelaitos pidättää veron myös siitä osasta eläkettä, joka maksetaan muulle kuin eläkkeensaajalle. 

Takautuvasta eläkkeestä pidätettävä vero määräytyy ennakkoperintälain ja -asetuksen sekä verohallituksen antamien päätösten mukaisesti. 

Veroa ei pidätetä eläkkeestä, joka maksetaan: 

  • sairausvakuutusrahastolle
  • työnantajalle
  • työttömyyskassalle (työttömyyspäivärahan ja koulutusetuuden korvaaminen)
  • Kelalle (työttömyyspäivärahan, koulutusetuuden, työmarkkinatuen, eläketuen ja opintorahan korvaaminen)
  • Kelalle (aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaaminen). 

Kun Kelalle maksetaan takautuvaa eläkettä Kelan aiemmin maksaman verovapaan etuuden (eläkkeensaajien asumistuki, ylimääräinen rintamalisä, perustoimeentulotuki, asumislisä) korvaukseksi, tästä osasta takautuvaa eläkettä pidätetään vero. 

Päätös eläkkeensaajalle ja regressivaatimuksen tekijälle 

Kun viranomainen, laitos tai muu taho on hakenut eläkkeensaajan eläkkeen maksamista itselleen, takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan yleensä päätös sekä eläkkeensaajalle että regressivaatimuksen tekijälle. Päätöksiin liitetään muutoksenhakuohje. 

Päätöksen sijasta kirje eläkkeensaajalle 

Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä eläkkeen maksamisesta ulosottoviranomaiselle. Eläkkeen maksamisesta ei tässä tilanteessa anneta päätöstä. 

Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä myös siitä, että eläkkeestä aletaan periä YEL-vakuutusmaksuja. Eläkkeensaajan pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös. 

Päätöksen sijasta kirje regressivaatimuksen tekijälle 

Regressivaatimuksen tekijälle ilmoitetaan kirjeellä, jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi ajalta, johon regressivaatimus kohdistuu. Asiasta ei anneta päätöstä regressivaatimuksen tekijälle. 

Sosiaalilautakunnalle ilmoitetaan kirjeellä, jos eläkettä ei voida maksaa sosiaalilautakunnalle siksi, että eläkkeensaaja ei ole suostunut eläkkeen maksamiseen sosiaalilautakunnalle harkinnanvaraisin perustein. Sosiaalilautakunnan pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös.

Etuuden maksamisjärjestys

Soveltamisohje, voimassaoloaika 13.02.2019 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Eläke maksetaan työeläkelaeissa säädetyssä maksamisjärjestyksessä silloin, kun 

  • eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen työeläkelakien tai muiden lakien perusteella ja
  • kahdella tai useammalla viranomaisella, kunnalla, laitoksella, toimielimellä tai muulla taholla on oikeus eläkkeeseen.

Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeestä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa

Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeesttä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa.

Jos eläke myönnetään takautuvasti sellaiselle ajalle, jolta muu taho on maksanut työeläkkeestä vähennettävää etuutta, maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun etuutta jää vähentämisen jälkeen maksettavaksi.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Maksamisjärjestyksen soveltaminen, kun takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen ajalta on maksettu Kelan kuntoutusrahaa

  • Henkilölle on myönnetty takautuva työkyvyttömyyseläke 1000 € samalle ajalle, jolta henkilö on saanut Kelan kuntoutusrahaa 400 € (muuta kuin eläkkeensaajan kuntoutusrahaa).
  • Henkilö on lisäksi saanut Kelan työttömyyspäivärahaa 300 €.
  • TyEL:n 43 §:n 3 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkettä maksetaan Kelan kuntoutusrahan ajalta vain kuntoutusrahan määrän ylittävä osa.
  • Työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään ensin 400 € TyEL:n 43 §:n 3 momentin perusteella. Tätä osuutta takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei maksetaan millekään taholle.
  • Tämän jälkeen ylitteestä 600 € (1000-400) maksetaan Kelalle työttömyyspäivärahan korvaamiseksi 300 €.
  • Loput 300 € maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Työeläkelaissa säädetty muulle taholle maksamisen järjestys

Maksamisjärjestys on seuraava:

1) Sairausvakuutusrahasto 

  • sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
  • osasairauspäiväraha
  • tartuntatautilain mukainen tartuntatautipäiväraha (sairausvakuutuslaki 8 luku 1 a § ja 12 luku 3 § ja 5 §)

2) Eläkelaitos 

  • YEL-vakuutusmaksupidätykset
  • MYEL-vakuutusmaksupidätykset

3) Eläkelaitos 

  • aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperintä kuittaamalla

4) Työnantaja tai sairauskassa 

  • sairausajan palkka
  • palkka kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta saavalle
  • palkka tai sitä vastaava korvaus ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin

5) Työttömyyskassa tai Kela 

  • työttömyyspäiväraha
  • työmarkkinatuki
  • koulutuspäiväraha
  • koulutustuki
  • liikkuvuusavustus (työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
  • vuorottelukorvaus (vuorotteluvapaalaki 19 §, työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
  • eläketuki (eläketukilaki 13 §)

6) Kela 

  • takautumisoikeus työeläkkeen valituksen ja tarkistamisen vuoksi
  • takautumisoikeus perhe-eläkkeen myöntämisen vuoksi (kansaneläkelaki 72 § 1 ja 2 momentti, rintamasotilaseläkelaki 17 §, laki eläkkeensaajan asumistuesta 30 §)

7) Kela

  • perustoimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)

8) Sosiaalihuoltolain mukainen toimielin (sosiaalilautakunta) 

  • täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)

9) Kunta tai kuntayhtymä 

  • laitoshoito
  • laitoshuolto
  • perhehoito
  • lastensuojelusta aiheutuneet kustannukset (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 ja 14 §)

10) Kela 

  • opintotuki (opintotukilaki 28 §)

11) EU- tai ETA-maan laitos 

  • eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaan (14.5.2010/354)

12) Ulosottoviranomainen

  • ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 2 §:n mukaan (30.12.2008/1097)

13) EU- tai ETA-maan laitos 

  • muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan (14.5.2010/354)

14) Sosiaaliturvasopimusten mukaiset sosiaaliturvasopimusmaiden laitokset

  • eläkkeen ja muun etuuden aiheeton maksu sosiaaliturvasopimuksen määräysten mukaan

15) Sosiaalihuoltolain mukainen toimielin (sosiaalilautakunta)

  • maksu suostumuksen ja harkinnanvaraisten perusteiden mukaisesti.

Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan takautuvan eläkkeen maksussa 

Työeläkkeiden takautuvien eläke-erien maksussa sovelletaan maksamisjärjestystä silloin, kun takautuviin eläke-eriin kohdistuu useita maksuhetkellä tiedossa olevia päällekkäisiä vaatimuksia.

Päällekkäiset vaatimukset voivat kohdistua erilaisille ajanjaksoille, jotka ovat vain osittain päällekkäisiä. Takautuvasti maksettava eläke voi jakautua hyvinkin lyhyisiin ajanjaksoihin, joilta eläke maksetaan eri tahoille.

Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan jatkuvasti suoritettavan vastaisen eläkkeen maksussa                             

Maksamisjärjestystä sovelletaan myös silloin, kun jatkuvasti suoritettavaan eläkkeeseen kohdistuu eri tahojen päällekkäisiä vaatimuksia. Päällekkäisiä vaatimuksia voivat olla esimerkiksi: 

  • maksamattomien YEL- ja MYEL-vakuutusmaksujen periminen eläkkeestä
  • aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla aiheeton maksu vastaisista eläke-eristä
  • työnantaja perii itselleen kuntoutujan kuntoutusajalta maksettavaa kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta
  • kunta perii eläkettä laitoshoidon tai laitoshuollon, perhehoidon tai lastensuojelusta aiheutuneiden kustannusten korvaukseksi
  • ulosottoviranomaisten vaatimus (eläkelaitokselle on toimitettu maksukielto)
  • sosiaalilautakunta pyytää maksamaan eläkettä harkinnanvaraisten perusteiden nojalla ja eläkkeensaaja suostuu maksuun. 

Veron ennakonpidätys, viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu

Takautuvaa eläkettä eri tahoille maksettaessa eläkkeen verotuskohtelu voi vaihdella

Eroja on myös siinä, miten viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu käyttäytyvät maksettaessa takautuvaa eläkettä.

Perhe-eläkkeen maksaminen Kelalle kansaneläkkeen, eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi

Soveltamisohje, voimassaoloaika 20.09.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Mitä tarkoitetaan regressimenettelyllä?

Takautuva perhe-eläke voidaan maksaa Kelalle

  • edunsaajan oman kansaneläkkeen
  • kansaneläkkeen ja eläkkeensaajien asumistuen
  • kansaneläkkeen ja ylimääräisen rintamalisän tai
  • takuueläkkeen korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Takuueläke on tullut voimaan 1.3.2011 alkaen.

Menettelystä takautuvan eläkkeen maksamisessa käytetään nimeä regressimenettely.

Tarkemmat tiedot

Perhe-eläkkeen regressimenettely on ollut voimassa eläkelaitosten ja Kelan välillä 1.2.2011 lukien. Käytännössä Kelalle on voitu maksaa takautuvasti aikaisintaan 1.2.2011 lukien myönnettyjä perhe-eläkkeitä (eläketapahtuma tammikuussa 2011).

Regressimenettely on ollut keskeytettynä 1.5.2008 lukien. Regressimenettelyä ei noudateta sellaiseen perhe-eläkkeeseen, jonka edunjättäjä on kuollut 1.5.2008 ja 31.12.2010 välisenä aikana.

Käytännössä Kelalle tulee yleensä maksettavaksi

  • leskeneläkettä
  • edunjättäjän entisen puolison leskeneläkettä
  • rekisteröidyn parisuhteen osapuolen leskeneläkettä
  • lapseneläkettä, jos lapsi saa Kelan työkyvyttömyyseläkettä.

Tarkemmat tiedot

Lapseneläkkeen maksaminen Kelalle on harvinaista, koska lapseneläkkeensaajat ovat alle 18-vuotiaita.

Samalle ajalle myönnetty takautuva perhe-eläke maksetaan Kelalle

Kelalle maksetaan perhe-eläkettä vain, jos perhe-eläke myönnetään samalle ajalle, jolta edunsaaja on saanut

  • omaa kansaneläkettä
  • kansaneläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea
  • kansaneläkettä ja ylimääräistä rintamalisää tai
  • takuueläkettä.

Kelalle maksetaan takautuvalta ajalta enintään Kelan maksamaa määrää vastaava perhe-eläke. Säännös perhe-eläkkeen maksamisesta Kelalle on ehdoton.

Tarkemmat tiedot

Kelan etuuksien maksupäivät

Kela maksaa seuraavat etuudet kuukauden 7. päivä:

  • kansaneläke
  • rintamalisä
  • ylimääräinen rintamalisä.

Jos kuukauden 7. päivä ei ole pankkipäivä, Kela maksaa etuudet edellisenä pankkipäivänä.

Kela maksaa takuueläkkeen kuukauden 22. päivä.

Kela maksaa asumistuen kuukauden 4. päivä.

Mikä katsotaan takautuvaksi perhe-eläkkeeksi?

Takautuvaksi perhe-eläkkeeksi katsotaan

  • varsinainen takautuva perhe-eläke
  • päätöksenantokuukauden perhe-eläke tai
  • päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden perhe-eläke.

Rekisteröity lisäeläke

Maksettavaksi voi tulla myös rekisteröidyn lisäeläkkeen osuutta.

Kelan maksuvaatimus takautuvasta perhe-eläkkeestä

Eläkelaitoksen tulee maksaa takautuvasti myöntämänsä perhe-eläke Kelalle, jos Kela on esittänyt takautuvan perhe-eläkkeen maksuvaatimuksen eläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

Yhteydenotto Kelaan, jos Kelalle maksettava määrä enintään 10 euroa

Jos Kelalle maksettava määrä on enintään 10 euroa, työeläkelaitos voi soittaa Kelan Eteläiseen vakuutuspiiriin ja sopia, että regressiä ei tarvitse maksaa Kelalle.

Minkä Kelan etuuden korvaukseksi?

Takautuvalla perhe-eläkkeellä korvataan Kelan etuudensaajalle maksamaa

  • työkyvyttömyyseläkettä
  • vanhuuseläkettä tai
  • takuueläkettä.

Eläkkeensaajien asumistukea tai ylimääräistä rintamalisää korvataan vain, jos perhe-eläkettä samalla maksetaan myös kansaneläkkeen korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajien asumistukea voi saada myös sellainen henkilö, joka ei saa lainkaan kansaneläkettä.

Ylimääräisen rintamalisän maksaminen edellyttää, että henkilö saa kansaneläkettä.

Takuueläkettä maksetaan yleensä kansaneläkkeen kanssa.

Käytännön menettely

Perhe-eläkehakemus Kelan kautta

Jos perhe-eläkehakemus tulee Kelan kautta, Kelassa tarkistetaan, saako edunsaaja

  • omaa kansaneläkettä ja sen lisäksi
  • eläkkeensaajien asumistukea tai
  • ylimääräistä rintamalisää tai
  • takuueläkettä.

Tarkemmat tiedot

 Edunsaajia voivat olla

  • leski
  • edunjättäjän entinen puoliso
  • rekisteröidyn parisuhteen eloonjäänyt osapuoli
  • edunjättäjän lapsi
  • lesken lapsi.

Ennakkoilmoitus

Kela liittää hakemukseen ennakkoilmoituksen takautuvan perhe-eläkkeen perinnästä (regressi- ja perimisilmoitus ETK/Kela 7027 tai VEV10 Kansaneläke: ennakkoilmoitus).

Tarkemmat tiedot

Regressi- ja perimisilmoitus ETK/Kela 7027 löytyy Kelan internet–sivuilta www.kela.fi kohdasta Lomakkeet.

Perhe-eläkehakemus suoraan eläkelaitokseen

Jos perhe-eläkehakemus tulee suoraan eläkelaitokseen, eläkelaitos ilmoittaa hakemuksen vireilletulosta Kelalle sähköpostitse. Ilmoitukset lähetetään sähköpostiosoitteeseen etelainenvp_elake_opinto_perhekeskus@kela.fi.

Sähköpostissa kerrotaan:

  • missä eläkelaitoksessa perhe-eläkehakemus on tullut vireille
  • edunjättäjän nimi ja henkilötunnus
  • edunsaajan (lesken, entisen puolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen) nimi ja henkilötunnus
  • missä muussa eläkelaitoksessa perhe-eläkehakemus on vireillä, jos se on tiedossa.

Kelan sähköpostilaatikon kautta hoidetaan vain perhe-eläkehakemusten vireilletuloilmoitukset. Sähköpostilaatikon kautta ei välitetä varsinaisessa perinnässä tarvittavia eläketietoja.

Ennakkoilmoitus

Kela tarkistaa, saako edunsaaja kansaneläkettä. Jos edunsaaja saa kansaneläkettä, Kela lähettää eläkelaitokselle ennakkoilmoituksen takautuvan eläkkeen perinnästä.

Takautuvan perhe-eläkkeen pidätysaika

Ennakkoilmoituksen saanut eläkelaitos pidättää myöntämänsä takautuvan perhe-eläkkeen kokonaan. Eläkelaitoksia voi olla 1 tai useampi.

Eläkelaitos pidättää perhe-eläkkeen varsinaiselta takautuvalta ajalta. Lisäksi eläkelaitos pidättää perhe-eläkkeen päätöksenantopäivästä riippuen seuraavasti:

  • Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan perhe-eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden perhe-eläkettä pidetään takautuvana perhe-eläkkeenä. Takautuvan perhe-eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
  • Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan perhe-eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan perhe-eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden perhe-eläke.

Pidätysajan jälkeinen perhe-eläke maksetaan edunsaajalle

Pidätysajan jälkeinen perhe-eläke on jatkuvaa perhe-eläkettä. Jatkuva perhe-eläke maksetaan edunsaajalle, jollei millään muulla taholla ole eläkkeen maksamisjärjestyksen mukaan oikeutta saada perhe-eläkettä.

Päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden perhe-eläkettä ei tarvitse pidättää, jos eläkelaitos ehtii antaa perhe-eläkepäätöksen ennen Kelan eläkkeen maksupäivää (25. päivä). Kelalla ei ole tällöin perhe-eläkkeeseen kohdistuvaa regressivaatimusta, koska Kela ehtii huomioida työeläkkeen edunsaajan kansaneläkkeessä.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki Takautuvan perhe-eläkkeen pidättäminen

Edunjättäjä on kuollut 1.11.2015. Työeläkelaitos antaa perhe-eläkepäätöksen 3.12.2015. Työeläkelaitos pidättää päätöksenantokuukauden eli joulukuun eläkkeen. Tammikuun 2016 perhe-eläke maksetaan suoraan edunsaajalle.

Jos työeläkelaitos antaa perhe-eläkepäätöksen 27.12.2015, työeläkelaitos pidättää päätöksenantokuukauden eli joulukuun 2015 perhe-eläkkeen lisäksi päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eli tammikuun 2016 perhe-eläkkeen. Helmikuun 2016 perhe-eläke maksetaan suoraan edunsaajalle.

Takautuva perhe-eläke pidätetty, vaikka maksupäivän perusteella ei olisi tullut pidättää

Jos eläkelaitos on pidättänyt takautuvan perhe-eläkkeen, vaikka takautuvaa perhe-eläkettä ei Kelan eläkkeen maksupäivän perusteella olisi tullut pidättää, Kela ilmoittaa eläkelaitokselle, ettei se peri takautuvaa perhe-eläkettä. Ilmoituksen voi tehdä perimisilmoituksella tai muulla tavoin.

Kelalle maksaminen, kun edunsaaja kuolee takautuvan perhe-eläkkeen pidätysaikana

Takautuva perhe-eläke maksetaan edellytysten täyttyessä Kelalle, vaikka edunsaaja kuolee takautuvan perhe-eläkkeen pidätysaikana. Kelalle voi tulla maksettavaksi vielä kuolinkuukauden perhe-eläke.

Kuolinpesälle maksetaan se perhe-eläke, joka ylittää Kelalle maksetun perhe-eläkkeen määrän.

Kelan perimisilmoitus

Kela tekee perimisilmoituksen saatuaan sähköisesti tiedon perhe-eläkkeen alkamisesta ja perhe-eläkkeen maksun alkamisesta. Perimisilmoituksessa käytetään lomaketta regressi- ja perimisilmoitus ETK/Kela 7027 tai kirjeitä VEG81, AEG81, GEG81 ja YHV50 Takautuvan työeläkkeen tai korvauksen periminen.

Tarkemmat tiedot

Perhe-eläkkeen maksun alkamispäivän ilmoittaminen on eläkepäätössanoman pakollinen tieto.

Tarkemmat tiedot

Jos Kela on maksanut useampaa kuin 1 etuutta takautuvasti myönnettävän perhe-eläkkeen ajalta, voi Kelasta tulla jokaisesta etuudesta oma perimisilmoituksensa. Jos takautuva perhe-eläke ei riitä kattamaan kaikkia Kelan samalta ajalta maksamia etuuksia, jakaa eläkelaitos takautuvan perhe-eläkkeen maksun siten, että maksu kattaa aina 1 tai useamman Kelan perimän etuuden liikamaksun kokonaan.

Esimerkki: Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaaminen

Takautuva perhe-eläke ajalla 1.8.2017–30.9.2017  2 x 150 euroa = 300 euroa

Kelan maksamat etuudet:

Kansaneläkkeen liikamaksu ajalla 1.8.2017–30.9.2017  2 x 100 euroa = 200 euroa

Takuueläkkeen liikamaksu ajalla 1.8.2017– 30.9.2017  2 x 75 euroa = 150 euroa

Takautuvasta perhe-eläkkestä kohdistetaan ensin joko 200 euroa kansaneläkkeeseen tai 150 euroa takuueläkkeeseen. Loppuosa takautuvasta perhe-eläkkeestä kohdistetaan siihen etuuteen, jota ei saada maksettua kokonaan takautuvasta perhe-eläkkeestä.

Takautuva perhe-eläke eri eläkelaitoksista

Takautuvaa perhe-eläkettä voi tulla maksettavaksi eri eläkelaitoksista silloin, kun perhe-eläke ei ole vilmaeläke.

Tarkemmat tiedot

Perhe-eläke ei ole vilmaeläke, jos edunjättäjä sai eläkettä useasta eläkelaitoksesta. Tällöin kukin eläkelaitos myöntää perhe-eläkkeen.

Perhe-eläke on vilmaeläke silloin, kun

  • edunjättäjä ei ollut eläkkeellä tai
  • edunjättäjän eläke on vilmaeläke.

Kela perii takautuvaa perhe-eläkettä yhdeltä eläkelaitokselta kerrallaan, vaikka useampi eläkelaitos on ilmoittanut perhe-eläkkeen myöntämisestä.

Muut eläkelaitokset voivat maksaa pidättämänsä takautuvan perhe-eläkkeen vasta, kun Kela on ilmoittanut, ettei Kelalla ole perittävää tältä eläkelaitokselta.

Tarkemmat tiedot

Kela ilmoittaa eläkelaitokseen regressivaatimuksen raukeamisesta kirjeellä VEV12 Ilmoitus: vaatimus raukeaa.

Takautuvaa eläkettä maksetaan sekä ennakonpidätyksellä vähennettynä että ilman ennakonpidätystä

Eläkelaitos maksaa takautuvan perhe-eläkkeen Kelalle bruttoeläkkeestä, kun perhe-eläkettä maksetaan Kelan eläkkeen korvaukseksi.

Perhe-eläkkeestä pidätetään vero, kun perhe-eläkettä maksetaan

  • eläkkeensaajien asumistuen tai
  • ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajien asumistuki ja ylimääräinen rintamalisä ovat verottomia etuuksia.

Kela erittelee maksupyynnössään verottomat ja verolliset etuudet.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki

Takautuvan perhe-eläkkeen bruttomäärä on 1 000 euroa. Kela perii regressinä 200 euron kansaneläkettä ja lisäksi eläkkeensaajien asumistukea ja/tai ylimääräistä rintamalisää.

Takautuva työeläke, brutto 1 000 euroa
Kansaneläke Kelalle 200 euroa
Verotettava työeläke 800 euroa
Vero 300 euroa
Nettoeläke 500 euroa, josta maksetaan Kelalle eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän osuus

Maksukohteen yksilöinti Kelalle

Eläkelaitoksen tulisi yksilöidä maksukohde maksaessaan takautuvaa perhe-eläkettä Kelalle. Yksilöinnissä tulisi näkyä ainakin

  • henkilötunnus
  • henkilön nimi
  • henkilön syntymäaika.

Yksilöinti helpottaa maksun kohdentamista oikein.

Työeläkelaitos myöntää perhe-eläkkeen ensisijaisen perhe-eläkkeen viivästyessä

Työeläkelaitos ja LITA-laitos voivat sopia, että työeläkelaitos maksaa perhe-eläkettä, jos perhe-eläkkeen käsittely LITA-laitoksessa viivästyy.

LITA-laitos korvaa myöhemmin myöntämästään perhe-eläkkeestä työeläkelaitokselle sen osuuden, joka olisi vähentänyt työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä. LITA-laitos maksaa työeläkelaitokselle koko sen määrän, jonka työeläkelaitos on maksanut perhe-eläkkeenä LITA-laitoksen puolesta.

Työeläkelaitos maksaa näissä tilanteissa Kelalle takautuvan perhe-eläkeosuuden, jos takatuvan perhe-eläkkeen Kelalle maksamista koskevat ehdot täyttyvät.

Regressimenettely Suomen perhe-eläkkeestä, jos perhe-eläkettä haetaan Suomen lisäksi toisesta EU-/ETA-maasta tai sosiaaliturvasopimusmaasta

Kansaneläkkeensaaja asuu Suomessa

Regressimenettelyä sovelletaan Suomesta myönnettävään työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeeseen, jos kansaneläkettä saava edunsaaja asuu Suomessa.

Perhe-eläkehakemus Kelan kautta

Jos perhe-eläkehakemus tulee Kelan kautta, Kela liittää hakemukseen ennakkoilmoituksen mahdollisesta Suomen takautuvan perhe-eläkkeen perinnästä.

Perhe-eläkehakemus suoraan eläkelaitokseen

Jos eläkehakemus tulee suoraan eläkelaitokseen, eläkelaitos ilmoittaa perhe-eläkehakemuksen vireilletulosta Kelan sähköpostilaatikkoon etelainenvp_elake_opinto_perhekeskus@kela.fi. Takautuva perhe-eläke pidätetään kokonaan.

Ulkomailta myönnettävään perhe-eläkkeeseen Kela ei tässä tilanteessa sovella regressimenettelyä.

Kansaneläkkeensaaja ei asu Suomessa

Jos kansaneläkettä saava edunsaaja ei asu Suomessa, regressisäännöstä ei sovelleta Suomesta eikä ulkomailta tulevaan perhe-eläkkeeseen.

Näissä tilanteissa Suomenkaan perhe-eläkettä koskevan hakemuksen vireilletulosta ei lähetetä ennakkoilmoituksia eikä takautuvaa perhe-eläkettä pidätetä.

Etuuden maksaminen Kelalle ja sosiaalilautakunnalle toimeentulotuen korvaamiseksi

Soveltamisohje, voimassaoloaika 24.05.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimeentulotuen muodot

Toimeentulotuki muodostuu

  • perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot)
  • täydentävästä toimeentulotuesta ja
  • ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kela. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntää ja maksaa kunnan sosiaalilautakunta.

Tarkemmat tiedot

Ahvenanmaan kunnissa kunnan sosiaalilautakunta myöntää ja maksaa myös perustoimeentulotuen.

Tarkemmat tiedot

Sosiaalilautakunta–käsite tässä ohjeessa:

Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitaa kunnan määräämä monijäseninen toimielin (sosiaalihuoltolaki 6 §). Tässä ohjeessa käytetään kunnan määräämästä monijäsenisestä toimielimestä nimitystä sosiaalilautakunta.

  • Toimielin voi olla nimeltään joku muukin, esimerkiksi perusturvalautakunta (johtokunta, toimikunta tms.) tai näitä tehtäviä voi hoitaa kunnanhallitus. Toimielimen tehtäviä voidaan antaa myös sen jaostolle. Toimielimen päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää lautakunnan alaisille viranhaltijoille.
  • Toimielimen määräämällä johtavalla sosiaalihuollon viranhaltijalla on oikeus mm. toimielimen puolesta panna vireille korvaus- ja muut hakemukset. Tätä toimivaltaa käyttävillä henkilöillä voi olla eri nimikkeitä.
  • Jos kunnan koko sosiaalihuolto on annettu kuntayhtymän hoidettavaksi, asettaa kuntayhtymä vastaavan toimielimen. Kunnassa ei tällöin ole erillistä asiaa hoitavaa toimielintä. Kuntayhtymästä käytettiin aiemmin nimeä kuntainliitto.

Toimeentulotuen ennakko

Kela tai sosiaalilautakunta voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen, jos Kela tai sosiaalilautakunta on myöntänyt henkilölle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.

Kela tai sosiaalilautakunta voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on myönnetty.

Kelalle maksetaan perustoimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty Kelan ilmoittama rahamäärä.

Sosiaalilautakunnalle maksetaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty 

  • eläke kokonaisuudessaan tai
  • sosiaalilautakunnan ilmoittama rahamäärä.

Miltä ajalta eläke maksetaan Kelalle tai sosiaalilautakunnalle?

Eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseltä ajalta

Kelalle tai sosiaalilautakunnalle voidaan maksaa ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi yleensä vain sellaisia eläke-eriä, jotka 

  • kohdistuvat eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseen aikaan
  • kohdistuvat samaan aikaan myönnetyn toimeentulotuen ennakon kanssa. 

Kelan ja sosiaalilautakunnan asiana on toimeentulotukea myöntäessään tarkistaa, että eläkehakemus on vireillä.

Ennen eläkehakemuksen vireilletuloa maksettua toimeentulotukea ei yleensä voida pitää ennakonluonteisena.

Poikkeustapauksissa eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävältä ajalta

Takautuvasti myönnettävä eläke voidaan poikkeustapauksissa maksaa Kelalle tai sosiaalilautakunnalle jo ennen eläkehakemuksen vireilletuloa myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi.

Kelan tai sosiaalilautakunnan tulee perustella poikkeus.

Eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävälle ajalle kohdistuvan eläkkeen maksaminen Kelalle tai sosiaalilautakunnalle on perusteltua esimerkiksi silloin, kun 

  • eläkkeensaaja joutuu odottamaan työkyvyttömyyseläkkeen jatkamiseen tarvittavaa lääkärinlausuntoa
  • eläkettä on haettu hyvin pian toimeentulotuen myöntämisen jälkeen (Kela tai sosiaaliviranomaiset ovat neuvoneet henkilöä hakemaan eläkettä toimeentulotukea myöntäessään)
  • ensimmäinen eläkehakemus on hylätty ja myöhemmin uuden eläkehakemuksen perusteella myönnetään eläke. Näissä tilanteissa voi olla perusteltua maksaa eläke takautuvasti Kelalle tai sosiaalilautakunnalle myös ajalta ennen uuden eläkehakemuksen vireilletuloa.

Kelalle maksaminen

Ennakkoilmoitus

Kela ilmoittaa eläkelaitokselle ennakkoilmoituksella (PCV02 Tiedustelu työeläkelakien mukaisesta etuudesta), että Kela tulee mahdollisesti perimään itselleen ennakkona myönnetyn perustoimentulotuen ajalle takautuvasti myönnettyä työeläkettä.

Yhteydenotto Kelaan

Eläkelaitos kysyy ennen päätöksensä antamista Kelasta puhelimitse, mikä tapauksessa on pidätysaika. Samalla eläkelaitos ilmoittaa Kelalle, jos eläkelaitos on saanut regressipyyntöjä usealta eri taholta. Eläkelaitos pidättää eläkkeen Kelan ilmoituksen mukaan.

Asia hoidetaan soittamalla Kelan valtakunnalliselle viranomaislinjalle.

Yhteystiedot:

  • puhelin 020 692 235 (arkisin klo 9-16)
  • perustoimeentulotuen alavalintanumero on 4.

Perimisilmoitus 

Kela lähettää eläkelaitokselle perimisilmoituksen (PCV04 Perustoimeentulotuen periminen työeläkelain mukaisesta etuudesta) saatuaan tiedon työeläkkeen myöntämisestä. 

Kelalle maksettavan eläkkeen määrä

Kela ilmoittaa perimisilmoituksella eläkelaitokselle hakemansa eläkkeen tarkan euromäärän. Kelalle maksetaan Kelan ilmoittama euromäärä.

Sosiaalilautakunnalle maksaminen

Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä

Sosiaalilautakunnalle maksetaan koko kuukauden eläke, jos

  • toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä ja
  • eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä.

Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen 

Sosiaalilautakunnalle maksetaan puolen kuukauden eläke, jos 

  • toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen ja
  • eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä. 

Käytännössä sosiaalilautakunnalle maksetaan usein koko maksuunpanokuukauden eläke 

Sosiaalilautakunta pyytää yleensä maksamaan eläkkeen itselleen eläkkeen ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun asti, koska toimeentulotukea joudutaan usein maksamaan vielä eläkkeen maksun alkamiskuukauden aikanakin. 

Sosiaalilautakunnalle voidaan maksaa koko maksun alkamiskuukauden eläke, vaikka eläkkeen säännöllinen maksu alkaisi jo kuukauden 16. päivänä. 

Sosiaalilautakunnalle voidaan siis maksaa myös viimeisen puolen kuukauden eläke, vaikka se ei enää olekaan takautuvaa eläkettä. 

Sosiaalilautakunnalle maksettavan eläkkeen määrä 

Jos sosiaalilautakunta ilmoittaa eläkelaitokselle hakemansa eläkkeen tarkan euromäärän, sosiaalilautakunnalle maksetaan sosiaalilautakunnan ilmoittama euromäärä. 

Sosiaalilautakunnan ei tarvitse hakemuksessaan ilmoittaa lopullista euromäärää, jos toimeentulotuen maksaminen jatkuu edelleen. Sosiaalilautakunnalle voidaan tällöin maksaa koko takautuva eläke eläkehakemuksen vireilletulosta ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun. Edellytyksenä on, että toimeentulotukea on maksettu koko tänä aikana. 

Eläkelaitoksen on eläkepäätöstä antaessaan tarkistettava toimeentulotuen määrä sosiaalilautakunnalta, jos toimeentulotuen maksaminen ei ole jatkuvaa.

Sosiaalilautakunnan maksamat kertakorvaukset 

Sosiaalilautakunta on voinut maksaa eläkkeensaajalle kertakorvauksen erittelemättä sitä ennakonluontoisesta toimeentulotuesta. 

Tarkemmat tiedot

Kertakorvauksia ovat esimerkiksi vuokra tai lääkkeet päivystystilanteissa.

Jos sosiaalilautakunta hakee itselleen takautuvaa eläkettä eläkkeensaajalle myönnetyn kertakorvauksen korvaamiseksi, eläkelaitos voi maksaa sosiaalilautakunnalle joko erilliskorvauksen määrän tai esimerkiksi yhden kuukauden eläkkeen. 

Sosiaalilautakunnan tulee maksaa kustannusten yli jäävä osa eläkkeestä eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Sosiaalilautakunnan on korvauksen maksuvaiheessa pitänyt tehdä päätös, että maksettu kertakorvaus peritään takaisin eläkkeestä toimeentulotukilain 23 §:n perusteella.

Maksetaan lähtökohtaisesti vain takautuva eläke

Toimeentulotuen ennakon korvaukseksi Kelalle tai sosiaalilautakunnalle voidaan lähtökohtaisesti maksaa vain takautuva eläke.

Tarkemmat tiedot

Muissa tilanteissa sosiaalilautakunnalle voi tulla maksettavaksi sekä takautuvaa että vastaista eläkettä.

Valtakirjan perusteella ei voi maksaa Kelalle tai sosiaalilautakunnalle

Eläkettä ei voi maksaa Kelalle tai sosiaalilautakunnalle valtakirjan tai vastaavan asiakirjan perusteella.

Kelan tai sosiaalilautakunnan hakemus 

Kela tai sosiaalilautakunta hakee eläkkeen maksua itselleen: 

  • ETK:n lomakkeella 2166
  • Kuntaliiton vastaavalla lomakkeella
  • Kelan lomakkeella PCV04.

Kela lähettää aina kirjeen. Sosiaalilautakunnan hakemus voi olla myös vapaamuotoinen. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. 

Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin: 

  • eläkkeensaajaa koskevat tiedot
  • eläkelaitosta koskevat tiedot
  • tieto siitä, että sosiaalilautakunta hakee eläkettä toimeentulotuen ennakon korvaukseksi (myös lainkohta)
  • tieto siitä, mille ajalle ennakko kohdistuu ja jatkuuko ennakon maksu edelleen
  • aika, jolta eläke pyydetään maksamaan sosiaalilautakunnalle
  • maksettavaksi haetun eläkkeen määrä sosiaalilautakunnalta silloin, kun eläkkeen määrä on hakemusta tehtäessä mahdollista ilmoittaa.

Tarkemmat tiedot

Kela ilmoittaa hakevansa eläkkeestä maksettavaksi myöntämänsä perustoimeentulotuen määrän tai sen määrän, joka perustoimeentulotuen korvaukseksi on vielä mahdollista periä.

Lähtökohtana on, että Kelan tai sosiaalilautakunnan viranomaisena antama selvitys on oikea. Eläkelaitoksen vastuulla on varmistaa, että hakemus on asianmukainen ja hakemuksessa on riittävät tiedot.

Jos eläkkeensaajalle on myönnetty samalla ajalle sekä perustoimeentulotukea Kelasta että ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea sosiaalilautakunnasta, lähettävät Kela ja sosiaalilautakunta omat hakemuksensa takautuvan eläkkeen maksamisesta Kelalle tai sosiaalilautakunnalle.

Eläkepäätös ja maksupäätös 

Päätös toimeentulotuen ennakon korvaamisesta eläkkeestä tehdään yleensä jo eläkeasiaa ratkaistaessa, koska kyse on takautuvasti myönnetyn eläkkeen maksamisesta Kelalle tai sosiaalilautakunnalle. 

Sekä sosiaalilautakunnalle että eläkkeensaajalle annettavassa päätöksessä tulee ilmoittaa ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.

Tarkemmat tiedot

Kela toivoo, että eläkelaitokset eivät lähettäisi Kelaan päätöstä takautuvan eläkkeen maksun jakautumisesta tilanteissa, joissa eläke maksetaan Kelaan perustoimeentulotuen korvaamiseksi.

Jos eläkkeenhakijalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos voi ilmoittaa hylkäävästä päätöksestä sosiaalilautakunnalle kirjeellä. 

Myöhemmät maksupäätökset Kelalle tai sosiaalilautakunnalle 

Kelan tai sosiaalilautakunnan hakemus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös. 

Eläkelaitos selvittää Kelan tai sosiaalilautakunnan aiemman hakemuksen perusteella, tuleeko Kelalle tai sosiaalilautakunnalle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke 

  • muutoksenhaun
  • itseoikaisun tai
  • uuden hakemuksen perusteella. 

Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa Kelalta tai sosiaalilautakunnalta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita.

Eläkelaitoksen tulee tarkistaa Kelan tai sosiaalilautakunnan oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon Kelan tai sosiaalilautakunnan hakemus kohdistuu.

Liikamaksun palautus

Kelan tai sosiaalilautakunnan on maksettava toimeentulotuen takaisinperintään käytetyn eläkkeen jäljelle jäävä eläke välittömästi toimeentulotuen saajalle

Jos takautuvasti myönnetty eläke on suurempi kuin samalta ajalta myönnetty ennakonluontoinen toimeentulotuki, Kela tai sosiaalilautakunta ei voi käyttää yli jäävää eläkettä ennen eläkkeen alkamista annetun toimeentulotuen korvaamiseen.

Kelan tai sosiaalilautakunnan on maksettava yli menevä osa eläkkeensaajalle itselleen.

Ainoastaan niissä tilanteissa, joissa regressipyyntöjä on usealta eri taholta, liikamaksu palautetaan takaisin eläkelaitokselle. Kela kysyy liikamaksun palauttamista varten tarvitsemansa tiedot eläkelaitoksesta, ja tiedot saatuaan palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle. Jos liikamaksu on suoritettu sosiaalilautakunnalle, tulee eläkelaitoksen ottaa yhteyttä sosiaalilautakuntaan ja pyytää liikamaksun palauttamista takaisin eläkelaitokselle.

Tarkemmat tiedot

Liikamaksun palautus koskee pääsääntöisesti vain sosiaalilautakuntaa. Kela ilmoittaa eläkelaitokselle maksamansa perustoimeentulotuen tarkan määrän, jolloin liikamaksua Kelalle ei pääsääntöisesti muodostu.

Maksamisjärjestys 

Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen Kelalle perustoimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 7.

Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen sosiaalilautakunnalle täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 8

Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee Kelan tai sosiaalilautakunnan vaatimuksen edelle. 

Kelan tai sosiaalilautakunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Kelan tai sosiaalilautakunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Kelalle tai sosiaalilautakunnalle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko

Viivästyskorotus 

Kelalle ei makseta mahdollista eläkkeen viivästyskorotusta. Sosiaalilautakunnalle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Kelalle tai sosiaalilautakunnalle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Eläkehakemus ei ole vireillä 

Kelan tai sosiaalilautakunnan hakemus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai sosiaalilautakunnalle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta. 

Jos Kelan tai sosiaalilautakunnan hakemus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai sosiaalilautakunnalle on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää hakemuksen eläkelaitokselle, kun rekisteriin tulee ilmoitus eläkehakemuksesta.

Etuuden maksaminen kunnalle laitoshoidon, laitoshuollon ja perhehoidon korvaamiseksi

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito

Kunta tai kuntayhtymä voi laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon korvaukseksi saada itselleen eläkkeensaajan eläkkeen.

Tarkemmat tiedot

Jäljempänä tässä ohjeessa kunnalle tai kuntayhtymälle maksamisesta käytetään ilmaisua kunnalle maksaminen.

Eläkelaitoksen on kunnan vaatimuksesta maksettava eläkkeensaajan eläke kunnalle, jos kunta on järjestänyt eläkkeensaajalle 

  • laitoshoitoa
  • laitoshuoltoa tai
  • perhehoitoa. 

Tarkemmat tiedot

Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa

  • sairaalassa
  • hoitolaitoksessa tai
  • muussa vastaavassa toimintayksikössä.

Hoito on aina laitoshoitoa, kun se on järjestetty

  • sairaalan vuodeosastolla
  • terveyskeskuksen vuodeosastolla
  • vanhainkodissa
  • kehitysvammaisten erityishuollon laitoksessa
  • päihdehuollon laitoksessa.

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön

  • hoidon
  • kasvatuksen tai
  • muun ympärivuorokautisen ylläpidon järjestämistä henkilön oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa.

Eläke maksetaan laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon ajalta.

Vaatimus eläkkeen maksamisesta kunnalle voi kohdistua vain hoidettavan tai huollettavan henkilön omaan eläkkeeseen.

Tarkemmat tiedot

Kunta ei voi vaatia lapsen vanhemman eläkettä maksettavaksi itselleen, vaikka kunta voi periä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvausta sekä

  • lapsen vanhemmilta
  • lapsen tai nuoren omista tuloista, korvauksista ja saamisista.

Milloin kunnalle maksu voi alkaa?

Jos laitoshoidossa, laitoshuollossa tai perhehoidossa olevalle henkilölle myönnetään eläke, eläke maksetaan kunnan vaatimuksesta kunnalle eläkkeen alkamista seuraavan kuukauden alusta

Kunnalle voi tulla maksettavaksi myös takautuvaa eläkettä

Eläke voidaan maksaa kunnalle aikaisintaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta, jos kunnan hakemus tulee eläkelaitokselle, kun eläke on jo maksussa.

Miltä ajalta ja minkä määräisenä eläke maksetaan kunnalle?

Kunta voi periä eläkkeensaajan eläkkeen jatkuvasti niin kauan kuin eläkkeensaajalle järjestetty laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito jatkuu. 

Kunnalle maksetaan koko kuukauden eläke

Kunnan tulee käyttää eläke hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen. Kunnan on huolehdittava, että henkilön käyttöön jää laissa säädetyt käyttövarat. 

Kunnalla on velvollisuus maksaa mahdollinen hoitomaksun yli menevä eläke eläkkeensaajalle itselleen. 

Kunnan hakemus 

Kunta voi hakea eläkkeen maksua itselleen: 

  • ETK:n lomakkeella 2166
  • Kuntaliiton vastaavalla lomakkeella
  • Kelan lomakkeella EV 255. 

Kunnan hakemus voi olla myös vapaamuotoinen. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. 

Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin: 

  • eläkkeensaajaa koskevat tiedot
  • eläkelaitosta koskevat tiedot
  • tieto siitä, että kunta hakee eläkettä laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi (myös lainkohta)
  • tieto siitä, milloin hoito on alkanut
  • tieto siitä, jatkuuko hoito vai onko hoito jo päättynyt
  • tieto siitä, mistä alkaen eläke pyydetään maksamaan kunnalle. 

Maksupäätökset 

Kunnalle ja eläkkeensaajalle annettavissa päätöksissä tulee olla ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.

Jos eläkkeensaajalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos ilmoittaa kunnalle kirjeellä hylkäävästä ratkaisusta. Näissä tilanteissa kunnalle ei anneta päätöstä. 

Myöhemmät maksupäätökset kunnalle 

Kunnan hakemus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös. 

Eläkelaitos selvittää kunnan aiemman hakemuksen perusteella, tuleeko kunnalle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke 

  • muutoksenhaun
  • itseoikaisun tai
  • uuden hakemuksen perusteella. 

Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa kunnalta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita. 

Eläkelaitoksen tulee tarkistaa kunnan oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon kunnan hakemus kohdistuu.

Eläkehakemus ei ole vireillä 

Kunnan hakemus eläkkeen maksamisesta kunnalle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta. 

Jos hakemus on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää sen eläkelaitokselle, kun ilmoitus eläkehakemuksesta tulee rekisteriin. 

Jos eläkehakemus ei tule kohtuullisessa ajassa, Eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen tulee ilmoittaa asiasta kunnalle. 

Maksamisjärjestys 

Eläkkeen maksaminen kunnalle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi on sijalla 9

Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee kunnan vaatimuksen edelle. 

Kunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Kunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Kunnalle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko. 

Viivästyskorotus 

Kunnalle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Kunnalle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Etuuden maksaminen sosiaalilautakunnalle harkinnanvaraisten perusteiden perusteella

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Milloin eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi sosiaalilautakunnalle?

Eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi sosiaalilautakunnalle joko 

  • ehdottomien perusteiden tai
  • harkinnanvaraisten perusteiden perusteella.

Tarkemmat tiedot

Eläke maksetaan sosiaalilautakunnalle ehdottomien perusteiden perusteella, jos sosiaalilautakunta on myöntänyt henkilölle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.

Tarkemmat tiedot

Sosiaalilautakunta–käsite tässä ohjeessa:

Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitaa kunnan määräämä monijäseninen toimielin (sosiaalihuoltolaki 6 §). Tässä ohjeessa käytetään kunnan määräämästä monijäsenisestä toimielimestä nimitystä sosiaalilautakunta.

  • Toimielin voi olla nimeltään joku muukin, esimerkiksi perusturvalautakunta (johtokunta, toimikunta tms.) tai näitä tehtäviä voi hoitaa kunnanhallitus. Toimielimen tehtäviä voidaan antaa myös toimielimen jaostolle. Toimielimen päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää lautakunnan alaisille viranhaltijoille.
  • Toimielimen määräämällä johtavalla sosiaalihuollon viranhaltijalla on oikeus mm. toimielimen puolesta panna vireille korvaus- ja muut hakemukset. Tätä toimivaltaa käyttävillä henkilöillä voi olla eri nimikkeitä.
  • Jos kunnan koko sosiaalihuolto on annettu kuntayhtymän hoidettavaksi, asettaa kuntayhtymä vastaavan toimielimen. Kunnassa ei tällöin ole erillistä asiaa hoitavaa toimielintä. Kuntayhtymästä käytettiin aiemmin nimeä kuntainliitto.

Harkinnanvaraiset perusteet 

Eläkelaitos voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että eläke maksetaan eläkkeensaajan asuinkunnan sosiaalilautakunnalle

Edellytyksenä sosiaalilautakunnalle maksamiselle on, että eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eläkkeensaajan 

  • elämäntapojen
  • sairauden tai
  • muun erityisen syyn vuoksi eikä eläkkeensaajalle ole määrätty edunvalvojaa. 

Tarkemmat tiedot

Menettelyllä voidaan välttyä hakemasta eläkkeensaajalle edunvalvojaa.

Sosiaalilautakunta hakee ja käyttää harkinnanvaraisilla perusteilla maksetun eläkkeen eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan perheen huoltoon. 

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan perheellä tarkoitetaan niitä henkilöitä, joiden elatuksesta eläkkeensaaja on velvollinen huolehtimaan. Elatusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotuesta annetun lain 2 §:ssä.

Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan henkilön velvollisuutta pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Eläkkeensaajalla on velvollisuus pitää huolta puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muissa laeissa säädetään.

Eläkettä ei makseta elatustuen korvaukseksi

Työeläkelaeissa ei ole säännöstä, jonka perusteella eläkelaitos voisi maksaa eläkettä Kelalle Kelan maksaman elatustuen korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Kunta on 31.3.2009 asti voimassa olleen elatusturvalain mukaan voinut maksaa elatustukea, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt lapsen elatusavun maksamisen. TyEL:n 122 §:n mukaan elatusvelvollisen eläkettä on voitu harkinnanvaraisin perustein maksaa sosiaalilautakunnalle elatustuen suuruinen määrä, jos sosiaalilautakunta on hakenut sitä ja eläkkeensaaja on suostunut tällaiseen osittaiseen menettelyyn.

Elatustuki siirtyi 1.4.2009 alkaen Kelan maksettavaksi. Uudessa elatustukilaissa tai työeläkelaeissa ei toistaiseksi ole säännöstä, jonka perusteella työeläkelaitos voisi maksaa eläkettä Kelalle Kelan maksaman elatustuen korvaukseksi. Jos eläkelaitos on ennen 1.4.2009 maksanut sosiaalilautakunnalle vain elatustuen suuruista osaa eläkkeestä, ei sosiaalilautakunnalle maksu ole voinut jatkua 1.4.2009 jälkeen.

Eläke elatusavun korvaukseksi

Sosiaalilautakunta voi hakea itselleen lapsen elatusavun suuruista osaa eläkkeensaajan eläkkeestä, jos eläkkeensaaja on laiminlyönyt elatusavun maksamisen. Edellytyksenä sosiaalilautakunnalle maksamiselle on 

  • eläkkeensaajan suostumus ja
  • harkinnanvaraisen maksamisen edellytysten täyttyminen.

Eläke maksetaan sosiaalilautakunnalle enintään siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Sosiaalilautakunta hankkii eläkkeensaajan suostumuksen 

Sosiaalilautakunta hankkii eläkkeensaajan suostumuksen eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle. 

Suostumuksen on oltava riittävän yksilöity. Suostumuksessa on oltava ainakin 

  • eläkkeensaajan selkeä suostumus siihen, että eläke maksetaan sosiaalilautakunnalle
  • päiväys
  • allekirjoitus. 

Eläkelaitos lähettää sosiaalilautakunnan hakemuksen takaisin sosiaalilautakunnalle täydentämistä varten, jos eläkelaitos on saanut sosiaalilautakunnalta hakemuksen, josta puuttuvat perustelut tai eläkkeensaajan suostumus.

Sosiaalilautakunnan on esitettävä harkinnanvaraisten perusteiden olemassaolo 

Sosiaalilautakunnan on esitettävä hakemuksessaan vakuuttavat ja asialliset perustelut sille, miksi eläke tulisi maksaa sosiaalilautakunnalle eikä eläkkeensaajalle itselleen. Hakemuksessa tulee yksilöidä myös säännökset. 

Sosiaalilautakunnan velvollisuutena on osoittaa eläkkeensaajan huollettavina olevat henkilöt. 

Pelkästään eläkkeensaajan normaalista poikkeava elämäntapa ei riitä perusteeksi sille, että eläke tulisi maksaa sosiaalilautakunnalle. Sosiaalilautakunnan tulee näyttää, että eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan huollettavien toimeentulo on vaarantunut.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan elämäntapa tai elämänasenne voi olla sellainen, että eläkkeensaajan rahankäyttöä on tarpeellista valvoa eläkkeensaajan suostumuksen perusteella. Kyseessä voi olla esimerkiksi henkilö, joka on 

  • sairas
  • vammainen
  • päihdeongelmainen tai
  • peliriippuvainen.

Eläkelaitoksen harkintavalta sosiaalilautakunnan esittämistä perusteista 

Eläkelaitoksen ei tarvitse vaatia sosiaalilautakunnalta yksityiskohtaista arviota henkilön tilanteesta. Sosiaalilautakunnan hakemuksessa riittää tieto siitä, että henkilön toimeentulo voi vaarantua, jos eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen. 

Eläke voidaan maksaa sosiaalilautakunnalle, vaikka eläkkeensaaja ei saisi 

  • toimeentulotukea
  • muuta tukea
  • huoltoa tai hoitoa. 

Eläkkeen maksaminen sosiaalilautakunnalle ei ole mahdollista, jos eläkkeensaaja ei ole antanut suostumustaan eläkkeen maksamiseksi sosiaalilautakunnalle. 

Eläkettä ei voida ilman suostumusta maksaa sosiaalilautakunnalle, vaikka sosiaalilautakunnan esittämät perusteet puoltaisivat maksamista. 

Sosiaalilautakunnan hakemus 

Sosiaalilautakunta voi hakea eläkkeen maksua harkinnanvaraisin perustein 

  • lomakkeella ETK 2164
  • muulla eläkelaitoksen hyväksymällä lomakkeella tai
  • erillisellä asiakirjalla. 

Lain edellyttämä suostumus katsotaan annetuksi, kun 

  • eläkkeensaaja on rastittanut lomakkeesta kohdan 3 (”Suostun siihen, että eläkkeeni maksetaan sosiaalilautakunnalle”)
  • eläkkeensaaja on rastittanut vanhasta lomakkeesta kohdan 3 (”Minulla ei ole huomautettavaa sosiaalilautakunnan hakemuksen suhteen”)
  • vapaamuotoisessa hakemuksessa esitetty suostumus on riittävästi yksilöity siten, että suostumuksesta käy selvästi ilmi eläkkeensaajan suostumus eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle. 

Suostumuksessa tulee aina olla päiväys ja allekirjoitus. 

Muun tahon kuin sosiaalilautakunnan hakemus 

Esityksen eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle voi tehdä myös muu taho kuin sosiaalilautakunta. Muita tahoja ovat 

  • eläkkeensaaja
  • eläkkeensaajan puoliso
  • muu omainen
  • muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii eläkkeensaajasta. 

Eläkkeen maksaminen sosiaalilautakunnalle edellyttää perusteltua hakemusta ja eläkkeensaajan suostumusta. 

Sosiaalilautakuntaa on kuultava, jos esityksen eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle tekee muu taho kuin sosiaalilautakunta. 

Päätös 

Jos eläke maksetaan sosiaalilautakunnalle, päätös maksamisesta annetaan sekä eläkkeensaajalle että sosiaalilautakunnalle. Päätökseen liitetään valitusosoitus. 

Jos eläkkeensaaja ei anna suostumusta, sosiaalilautakunnalle ilmoitetaan kirjeellä siitä, ettei sosiaalilautakunnan hakemusta voi hyväksyä. Sosiaalilautakunnan pyynnöstä asiasta annetaan päätös. 

Eläkkeensaaja vaatii sosiaalilautakunnalle maksettavaa eläkettä maksettavaksi itselleen 

Eläkkeensaaja voi milloin tahansa peruuttaa aiemmin antamansa suostumuksen eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle. 

Eläkkeensaajan tulee kirjallisesti vaatia eläkkeen maksamista itselleen. Vaatimukselle ei tarvitse ilmoittaa mitään perustetta. Eläkelaitoksella ei ole harkintavaltaa asiassa.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkkeensaajan vaatimuksesta ja maksunsaajan muuttumisesta sosiaalilautakunnalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin sosiaalilautakunta voi neuvotella asiasta eläkkeensaajan kanssa ja harkita edunvalvojamääräyksen hakemista. 

Uusi päätös maksunsaajan muuttuessa 

Eläkelaitos antaa uuden maksupäätöksen, jos maksunsaaja muuttuu 

  • suostumuksen peruuttamisen tai
  • eläkkeensaajan vaatimuksen vuoksi. 

Päätös osoitetaan sekä eläkkeensaajalle että sosiaalilautakunnalle. 

Sosiaalilautakunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Sosiaalilautakunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Sosiaalilautakunnalle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko. 

Viivästyskorotus 

Sosiaalilautakunnalle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Sosiaalilautakunnalle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Etuuden maksaminen kuolinpesälle

Soveltamisohje, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Eläkkeen maksamiseen kuolinpesälle vaikuttaa se, onko eläkkeenhakijalle, eläkkeensaajalle tai edunjättäjälle annettu päätös lainvoimainen vai ei.

Tarkemmat tiedot

Päätös tulee lainvoimaiseksi, kun päätöksestä ei ole valitettu laissa säädetyn valitusajan kuluessa.

Päätös ei ole lainvoimainen

Eläkehakemus vireillä

Kuolinpesällä on oikeus jatkaa eläkeprosessia, jos

  • eläkehakemus on laitettu vireille eläkkeenhakijan eläessä, mutta
  • eläkkeenhakija kuolee ennen eläkepäätöksen antamista.

Mahdollinen eläke maksetaan kuolinpesälle.

Kuolinpesä ei voi hakea eläkettä kuolleen henkilön puolesta.

Kuolinpesän valitusoikeus

Kuolinpesällä on oikeus valittaa eläkepäätöksestä kuolleen henkilön puolesta, jos eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee valitusaikana ennen kuin eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Valitusoikeus on kaikilla kuolinpesän osakkailla. Muita osakkaita on kuultava valituksen johdosta.

Mahdollinen eläke tai eläkkeen korotus maksetaan kuolinpesälle.

Muutoksenhakuprosessin jatkaminen

Kuolinpesällä on oikeus jatkaa vireilläolevaa muutoksenhakuprosessia, jos

  • eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja on eläessään valittanut eläkepäätöksestä, mutta
  • eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee muutoksenhaun vireilläolon aikana.

Mahdollinen takautuva eläke maksetaan kuolinpesälle.

Perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös ei ole lainvoimainen

Jos perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätös, ei ole lainvoimainen, kuolinpesällä on oikeus

  • hakea muutosta eläkepäätökseen tai
  • jatkaa vireillä olevaa muutoksenhakuprosessia.

Kuolinpesälle tulee maksaa mahdollinen maksamatta jäänyt eläke.

Päätös on lainvoimainen

Kuolinpesä ei voi vaatia päätöksen oikaisua, jos eläkkeenhakijan tai eläkkeensaajan eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Edunjättäjä ei ole hakenut oikaisua

Kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia oikaisua edunjättäjän eläkkeeseen, jos edunjättäjä ei ole itse eläessään hakenut muutosta lainvoimaiseen eläkepäätökseen.

Kuolinpesälle ei siksi makseta edunjättäjälle maksamatta jäänyttä osuutta.

Tarkemmat tiedot

Vakuutusoikeus on 14.6.2001 antamillaan päätöksillä 1159/98/1549 ja 7765/98 katsonut, että kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia eläkettä,

  • johon edunjättäjällä olisi ollut oikeus, mutta
  • jota edunjättäjä ei ollut eläessään hakenut.

Edunjättäjän leski tai kuolinpesän osakkaat eivät voi edunjättäjän kuoltua vaatia myöskään edunjättäjän omaan eläkkeeseen oikaisua, jos

  • päätös on saanut lainvoiman ja
  • edunjättäjä ei ole itse hakenut päätökseen oikaisua eläessään.

Perhe-eläke lasketaan kuitenkin niin, että perhe-eläkkeen perusteena on oikean suuruinen eläke.

Edunjättäjä on hakenut oikaisua

Jos edunjättäjä on itse hakenut oikaisua lainvoimaiseen päätökseen, mutta kuolee ennen päätöksen oikaisemista, kuolinpesä voi jatkaa oikaisuprosessia.

Mahdollinen maksamatta jäänyt eläke tulee tällöin maksaa kuolinpesälle.

Taulukko verotuksesta, lisäeduista ja viivästyskorotuksesta

Soveltamisohje, voimassaoloaika 21.09.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Taulukossa on kerrottu

  • pidätetäänkö muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen suoritettavasta etuudesta veron ennakko
  • maksetaanko saajataholle rekisteröity lisäeläke
  • maksetaanko saajataholle viivästyskorotus.
     
Suorituksen saaja Ennakonpidätys Rekisteröity lisäeläke Viivästyskorotus

Eläkelaitos


Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla

Riippuu takaisinperintävuodesta

Kyllä Kyllä
EU/ETA -maan laitos Kyllä Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti Ei

Kela

Aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Kela

Vanhuuseläke Kelan kuntoutusrahan korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Opintorahan korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Asumislisän korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Kela

Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Perustoimeentulotuen korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Kela

Eläketuen korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Perhe-eläke edunsaajan oman kansaneläkkeen korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Perhe-eläke eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Sairausvakuutusrahasto

Työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke sairauspäivärahan korvaukseksi

Ei Ei Ei

Sosiaalilautakunta

Ehdottomin perustein ja harkinnanvaraisin perustein

Kyllä Kyllä Kyllä

Sosiaaliturvasopimus-

maan laitos

Kyllä Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti Ei

Työnantaja

Sairausajan palkan korvaukseksi

Ei Kyllä Kyllä

Työnantaja

Irtisanomisajan palkan korvaukseksi, jos työntekijä on sairaana irtisanomisaikana

Ei Kyllä Kyllä

Työnantaja

Työnteosta maksetun palkan korvaukseksi

Ei Kyllä Kyllä

Työttömyyskassa

Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi

Ei Kyllä Ei
Ulosotto Kyllä Kyllä Kyllä
YEL/MYEL -laitos Kyllä Kyllä Ei

 

Maksaminen etuudensaajalle

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Pääsääntöisesti eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen

Pääsääntöisesti eläke maksetaan täysi-ikäiselle eläkkeensaajalle itselleen.

Eläke maksetaan kuukausittain siten, että eläke on eläkepäätöksessä ilmoitettuna eräpäivänä nostettavissa eläkkeensaajan ilmoittamalta tililtä Suomessa toimivassa rahalaitoksessa.

Eläke voidaan eläkkeensaajan pyynnöstä maksaa myös eläkkeensaajan ulkomaisessa pankissa olevalle tilille.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos maksaa eläkkeen kuukausittain sovittuna maksupäivänä suomalaiseen pankkiin. Suomalainen pankki välittää eläkkeen edelleen ulkomaiseen pankkiin.

Ulkomaille maksettaessa eläke ei ole eläkkeensaajan nostettavissa päätöksessä mainittuna maksupäivänä. Maksuviiveen johdosta eläkkeeseen ei makseta viivästyskorotusta. 

Jatkuvan eläkkeen maksupäivä ilmoitetaan eläkepäätöksessä 

Eläkkeensaajalle vahvistetaan eläkepäätöksessä eläkkeen maksupäivä. Eläkkeen maksupäivä on päivä, jona eläke on eläkkeensaajan nostettavissa. Eläkepäätöksessä vahvistettu maksupäivä on eläkelaitosta sitova eräpäivä. 

Tarkemmat tiedot

Velkakirjalain mukaan eräpäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään, jos eräpäivä sattuu 

  • pyhäpäiväksi
  • itsenäisyyspäiväksi
  • vapunpäiväksi
  • jouluaatoksi
  • juhannusaatoksi tai
  • arkilauantaiksi.

Eri eläkelaitosten maksupäiviä 

Yksityisen alan eläkelaitosten yleisin eläkkeen maksupäivä on kuukauden 1. päivä. Jos kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä, eläke maksetaan kuukauden 1. pankkipäivänä. 

Maksupäivää ei ole esimerkiksi verotussyistä mahdollista siirtää edellisen kuukauden puolelle niissä tapauksissa, joissa kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä. 

Työeläkkeitä maksetaan myös muina päivinä. Säännöllisesti maksettavien eläkkeiden maksupäiviä ovat muun muassa: 

  • Mela 2. pankkipäivä
  • kunta-alan eläkkeiden maksupäivä 3. arkipäivä
  • valtion eläkkeiden maksupäivä 20. päivä
  • kirkon ja Kelan henkilöstön eläkkeiden maksupäivä kuukauden 1. arkipäivä
  • MEK kuukauden viimeinen päivä. 

Eläkesäätiöiden ja –kassojen maksupäivät vaihtelevat eläkesäätiöittäin ja -kassoittain kuukauden 1. päivästä kuukauden viimeiseen päivään. Eläkkeen maksupäivä määritellään eläkesäätiön tai –kassan säännöissä.

Eläkkeen maksaminen, kun eläkkeensaaja on konkurssissa

Jos eläkkeensaaja on konkurssissa, eläkkeen osaa ei makseta konkurssipesälle konkurssin ajalta. Eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Ennen 1.9.2004 alkaneissa konkursseissa osa velallisen eläkkeestä kuului konkurssipesälle. 1.9.2004 voimaantulleen konkurssilain mukaan luonnollisen henkilön konkurssipesään ei kuulu luonnollisen henkilön konkurssin alkamisen jälkeen saama omaisuus tai ansaitsema tulo. Tämän vuoksi 1.9.2004 jälkeen alkaneissa konkursseissa eläkkeen osaa ei makseta konkurssipesälle.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen maksaminen, kun samalta ajalta on maksettu kuntoutusrahaa Kelasta

Jos eläkkeensaajalle on myönnetty työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke takautuvasti samalle ajalle, jolta eläkkeensaajalle on jo maksettu Kelan kuntoutusrahaa, maksetaan takautuvasta eläkkeestä eläkkeensaajalle vain kuntoutusrahan ylittävä osa.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä ei makseta minnekään siltä osin kuin takautuvasti myönnetty eläke vastaa Kelan kuntoutusrahaa.

Jos Kela on maksanut eläkkeensaajalle eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä tai työuraeläkkeestä ei vähennetä eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Tällöin koko takautuva eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan kuntoutusrahan osuutta ei ole tarkoituksenmukaista vähentää työeläkkeestä, koska Kela tarkistaa kansaneläkkeen ja eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrän takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen vuoksi.

Tarkemmat tiedot

Kelan kuntoutuksen ajalta maksama ylläpitokorvaus on kuntoutusrahaetuus, jota ei huomioida kuntoutusrahaa eläkkeestä vähennettäessä.

Eläkelaitos selvittää eläkeasiaa ratkaistessaan eläkkeenhakijan Kelan kuntoutusrahatiedot

  • oman käyttöliittymän kautta tai
  • Arek-työpöydän käyttöliittymän kautta.

Eläkelaitos pidättää tarvittaessa takautuvan eläkkeen, jos takautuva eläke myönnetään Kelan kuntoutusraha-ajalle.

Kela saa tiedon myönnetystä eläkkeestä käyttöliittymän välityksellä ja ilmoittaa eläkelaitokselle kirjeellä maksetun kuntoutusrahan määrän.

Tarkemmat tiedot

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen maksamista koskevaa ohjeistusta tilanteessa, jossa eläkkeensaajalle on jo maksettu samalta ajalta kuntoutusrahaa Kelasta, sovelletaan tilanteisiin, joissa takautuva aika ajoittuu 1.1.2017 tai sen jälkeiseen aikaan.

Laissa olevan säännöksen perusteella eläke voidaan maksaa muulle taholle

Vain laissa olevan säännöksen perusteella eläke tai osa eläkkeestä voidaan maksaa muulle taholle kuin eläkkeensaajalle.

Eläkettä ei saa siirtää toiselle eikä pantata

Eläkettä ei saa siirtää toiselle henkilölle.

Eläkettä ei saa myöskään pantata. Eläkkeen panttaamista tarkoittava sopimus on mitätön.

Maksaminen, kun etuudensaajalla on laillinen edustaja

Soveltamisohje, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Kun henkilölle on määrätty edunvalvoja

Saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, voidaan suorittaa vain edunvalvojalle tai edunvalvojan osoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Oikeusministeriön antaman ohjeen mukaan edunvalvojan tehtävänä on

  • ilmoittaa eläkelaitokselle, mille tilille eläke tulee maksaa ja
  • ilmoittaa pankille, kuka saa nostaa päämiehen tilillä olevia varoja.

Jos eläkkeensaajalle on määrätty työeläkeasiassa puhevaltainen edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille.

Eläkelaitoksen ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa eläkettä osissa, esimerkiksi niin, että puolet eläkkeestä maksettaisiin edunvalvojalle ja puolet eläkkeensaajalle.

Kun henkilö on vajaavaltainen

18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen

Vajaavaltaiseksi julistetun eläkkeensaajan eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

15–17 –vuotias vajaavaltainen

Jos perhe-eläkkeen lapseneläkettä on hakenut 15–17 -vuotiaan vajaavaltaisen huoltaja tai muu edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Jos 15–17 –vuotias on itse hakenut perhe-eläkkeen lapseneläkettä, eläkkeen maksamiseksi tarvitaan huoltajan tai muun edunvalvojan suostumus. Edunvalvojan suostumuksella eläke voidaan maksaa alaikäiselle itselleen tai huoltajan ilmoittamalle muulle tilille.

Alle 15-vuotias vajaavaltainen

Alle 15-vuotiaan eläke maksetaan aina edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille.

Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia

Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia,

  • eläke maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon tai
  • eläke voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista, jos tehtävien jaosta ei ole päätetty.

Lähiomaisen tai muun henkilön puhevalta

Jos eläkettä on hakenut eläkkeensaajan puolesta eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai muu henkilö eläkkeensaajan sairauden tai muun syyn perusteella, eläke voidaan maksaa ainoastaan eläkkeensaajan tilille.

Tämän varmistamiseksi lähiomaisen tai muun henkilön tulee esittää esimerkiksi

  • tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan eläkkeensaaja
  • pankin antama todistus siitä, että tili on eläkkeensaajan tili tai
  • muu vastaava selvitys.

Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös edellä esitetty selvitys.

Valtuutetun puhevalta

Jos eläkkeensaaja on valtakirjalla valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan eläkkeensaajan itsensä omistamalle tilille.

Valtuutetun tulee esittää tilin varmistamiseksi esimerkiksi tiliote tai muu selvitys siitä, että tilin omistaja on eläkkeensaaja.

Edunvalvontavaltuutetun puhevalta

Jos eläkkeensaaja on edunvalvontavaltuutuksella valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille.

Edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse esittää erillistä näyttöä siitä, että tili, jolle eläke maksetaan, on eläkkeensaajan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. Valtuuttajan rahavarat on esimerkiksi talletettava eri tilille kuin valtuutetun omat rahavarat (laki edunvalvontavaltuutuksesta 16 §).

Valtuutetulle säädetty velvollisuus laatia luettelo valtuuttajan omaisuudesta ja toimittaa luettelo holhousviranomaiselle antaa viranomaiselle mahdollisuuden valvoa valtuuttajan varallisuusasemassa tapahtuvia muutoksia ja valtuutetun toimintaa. Näin voidaan varmistaa se, että valtuutetun ilmoittamalle tilille maksettu eläke tulee käytetyksi eläkkeensaajan hyväksi.

Virheellinen maksu

Jos eläkkeensaajalle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitoksen tulee maksaa eläke edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle tilille.

Eläkkeensaajalle itselleen maksettu suoritus on pätemätön, jos eläkelaitos tiesi tai sen olisi olosuhteisiin nähden pitänyt tietää, että eläkkeen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle. Eläkelaitos on tällöin velvollinen maksamaan eläkkeen edunvalvojalle ja perimään eläkkeen takaisin eläkkeensaajalta takaisinperintää koskevien säännösten mukaisesti.

Tarkemmat tiedot

Jos edunvalvontamääräys on asianmukaisesti rekisteröity holhousasioiden rekisteriin, eläkelaitoksen ”olisi olosuhteisiin nähden pitänyt tietää”, että eläkkeen vastaanottaminen kuuluu edunvalvojalle.

Jos eläke on myönnetty toistaiseksi, eläkelaitoksen ei kuitenkaan edellytetä selvittävän joka suorituksen yhteydessä, onko eläkkeensaajalle tällä välin määrätty edunvalvoja.

Jatkopäätöksen yhteydessä voidaan lähtökohtaisesti luottaa siihen, että jo ensimmäisen päätöksen yhteydessä on selvitetty, kenelle eläke tulee maksaa. Jos on aihetta epäillä, että olosuhteet ovat muuttuneet, asia tulee selvittää.

Menettely maksun saajan muuttuessa

Jos eläke on maksettu eläkkeensaajalle itselleen ja eläkelaitos saa tiedon siitä, että henkilölle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitos ilmoittaa maksamisen muutoksesta eläkkeensaajalle esimerkiksi kirjeellä.

Samoin menetellään, jos edunvalvontamääräys päättyy tai määräys lakkautetaan, ja eläke maksetaan jatkossa eläkkeensaajalle itselleen.

Uutta eläkepäätöstä ei anneta, koska eläkepäätöksessä vahvistetut eläkkeen määrä ja perusteet eivät muutu. Muutos eläkkeen maksamisessa johtuu holhousviranomaisen eikä eläkelaitoksen päätöksestä.

Eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuus eläkelaitokselle

Työeläkelaeissa on säännöksiä, joiden mukaan eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan tietyistä muutoksista eläkelaitokselle.

Tarkemmat tiedot

Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen saajan on ilmoitettava eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta, ryhtymisestään ansiotyöhön ja kuntoutuksen keskeytymisestä.

Ilmoittamisen osalta ovat voimassa samat periaatteet kuin toimimisesta eläkeasioissa toisen puolesta yleensä.

Vajaavaltaisen puolesta ilmoittamisesta vastaa edunvalvoja. Näin on myös silloin, kun henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu siten, että rajoitus kattaa eläkeasiat.

Eläkepäätöksessä on korostettava edunvalvojan ilmoitusvelvollisuutta silloin, kun päätös koskee sellaisen henkilön oikeutta, joka on vajaavaltainen, tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Päätöksessä on selkeästi kerrottava ne asiat, joista edellytetään ilmoitusvelvollisuutta eläkelaitokselle.

Edunvalvontamääräyksen päättymisestä ja edunvalvojan vaihtumisesta tulisi myös ilmoittaa eläkelaitokselle.

Eläkkeen maksamisen vanhentuminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Oikeus saada työeläkelakien mukaan myönnettyä eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.

Eläkkeen vanhentumista koskevaa säännöstä sovelletaan myös

  • kuntoutusrahan
  • kuntoutuskorotuksen
  • kuntoutusavustuksen
  • rekisteröidyn lisäeläkkeen
  • palkattomien aikojen (mukaan lukien opiskelu ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito) perusteella karttuneen eläkkeen 

maksamisen vanhentumiseen.

Viiden vuoden vanhentumisaika

Oikeus saada eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003, vanhentumislaki) säädetään joko 10 §:n mukaisilla vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.

Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että etuudensaaja yksilöi velan katkaisutoimessa. Etuudensaajan on siten yksilöitävä velka ja ilmoitettava eläkelaitokselle vaatimuksensa määrä ja peruste kohtuudella vaadittavalla tavalla, jollei velan määrä ja peruste ole eläkelaitoksen tiedossa.

Vapaamuotoiset katkaisutoimet

Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisella katkaisutoimella tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

  • etuudensaaja vaatii maksua tai muutoin muistuttaa eläkelaitosta maksusta
  • eläkelaitos maksaa saatavaa tai muuten tunnustaa sen
  • osapuolet sopivat esimerkiksi saatavan maksujärjestelyistä.

Oikeudelliset katkaisutoimet

Velan vanhentumisen katkaiseminen oikeudellisella katkaisutoimella tarkoittaa, että

  • velkoja panee vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa, kuluttajariitalautakunnassa tai laissa säädetyssä muussa toimielimessä tai menettelyssä, jossa voidaan antaa ratkaisu tai ratkaisusuositus, taikka toimielimessä, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle;
  • velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta tai velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velka muutoin otetaan huomioon menettelyn yhteydessä
  • velkoja laittaa vireille ulosottoasian tai velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä (VakO 2945/95, VakO 3394/95).
  • saatava otetaan käsiteltäväksi tuomioistuinsovittelussa tai sellaisessa sovittelumenettelyssä, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (394/2011) säädetään.

Eläkkeen maksamisen 5 vuoden vanhentumisaika voi pidentyä vuodella siten kuin vanhentumislain 11 §:n 3 momentissa säädetään.

Tarkemmat tiedot

Jos velkoja peruuttaa hakemuksensa tai asian käsittely päättyy muusta syystä ilman, että velalliselle on toimitettu sellaista tiedoksiantoa tai muuta velkojan vaatimusta koskevaa ilmoitusta, joka lain mukaan olisi ollut toimitettava, vanhentumisajan ei katsota katkenneen.Tällöin velka vanhentuu kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää tällä tavoin vain kerran. (vanhentumislaki 11 § 3).

Vanhentumisaika alkaa kulua jokaisen eläke-erän osalta siitä hetkestä, jona kyseinen eläke-erä olisi pitänyt maksaa.

Eläkkeen maksupäivä vahvistetaan eläkkeensaajalle eläkepäätöksessä, jonka jälkeen se on eläkelaitosta sitova eräpäivä.

Vanhentuminen keskeytyy velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa mainituissa tilanteissa. Vanhentuminen katsotaan katkenneeksi sinä päivänä, jona lainvoimaiseksi tullut tuomio on annettu tai asian käsittely on muutoin päättynyt.

Eläkepäätökseen perustuva saaminen

Eläkepäätökseen perustuva saaminen on voinut syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa

  • eläkelaitos on maksanut henkilölle myönnettyä eläkettä jostain syystä liian pienenä
  • eläke-erä on eläkkeen maksamisessa tapahtuneen virheen vuoksi jäänyt kokonaan maksamatta
  • henkilölle on virheellisesti jäänyt maksamatta jokin eläkkeeseen liittyvä erä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä kuntoutuskorotus.

Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen tai muun etuuden lisäys (esimerkiksi kuntoutuskorotus) takautuvasti vanhenee 5 vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jona eläke tai etuus olisi pitänyt maksaa. Eläkelaitos voi halutessaan maksaa myös vanhentuneen eläke-erän.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki Eläkkeen lisäyksen vanhentuminen

Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.11.2013 alkaen toistaiseksi. Eläkepäätöksen mukaan eläke maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä.

Eläkelaitos on maksatusvirheen vuoksi maksanut eläkkeen alusta lukien liian pienenä. Asia huomataan 20.11.2019. Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeen erotus viivästyskorkoineen 5 vuodelta takautuvasti (asian vireille tulosta laskettuna) eli 1.12.2014 alkaen.

Eläkkeen maksun korotus ajalta 1.11.2013 – 30.11.2014 on vanhentunut, koska marraskuussa 2014 (1.11.2014) maksamatta jäänyt eläkkeen lisäys olisi pitänyt maksaa tai vanhentuminen olisi pitänyt katkaista viimeistään 1.11.2019 ja virhe huomattiin vasta 20.11.2019.

Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa erotuksen myös vanhentuneelta ajalta.

Eläkepäätökseen perustuvasta saamisesta on kyse myös silloin, jos eläkkeensaajalle lisätään eläkepäätöksen antamisen jälkeen eläkkeeseen oikeuttavia työansioita.

Eläkepäätös oikaistaan eläkkeen alusta lukien niin, että puuttuvat ansiot huomioidaan eläkkeen määrässä. Oikeus saada takautuvasti eläkkeen lisäystä näiden ansioiden perusteella vanhenee kuitenkin 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki Takautuva eläkkeen lisäys puuttuvien ansioiden johdosta

Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.7.2014 lukien. Päätöksen antamisen jälkeen 1.8.2020 saadun selvityksen perusteella henkilöllä on ollut eläkkeeseen oikeuttavia työansioita vuonna 2012.

Eläkepäätös oikaistaan niin, että puuttuvat työansiot huomioidaan eläkkeessä eläkkeen alusta 1.7.2014 lukien.

Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen lisäys on vanhentunut ajalta ennen 1.8.2015 (selvityksen esittämisestä 1.8.2020 laskien 5 vuotta taaksepäin). Eläkkeensaajalle ei näin ollen makseta eläkkeen lisäystä ajalta 1.7.2014 – 31.7.2015.

Eläkelaitos voi halutessaan maksaa eläkkeen lisäyksen eläkkeensaajalle myös vanhentuneelta ajalta.

Vanhentumisen katkaisemisesta uusi 5 vuoden vanhentumisaika

Kunkin eläke-erän osalta lasketaan 5 vuoden vanhentumisaika siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt eläkepäätöksen mukaan maksaa. Jos vanhentuminen 5 vuoden määräajan kuluessa katkaistaan, katkaisemisesta alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika.

Vanhentumisen katkaisu tarkoittaa sitä, että eläkkeensaajan oikeus maksun saamiseen ei vanhene, jos katkaisuun johtava toimi tehdään ennen vanhentumisajan umpeutumista.

Eläkelaitoksen on saatava tieto katkaisutoimesta ennen vanhentumisajan umpeutumista, jotta katkaisuvaikutus syntyy.

Vanhentuminen katkeaa vanhentumislain 10 §:n vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.

Tarkemmat tiedot

Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.6.2013 lukien toistaiseksi. Eläke on maksettu alusta lukien liian pienenä. Eläkkeensaaja huomaa asian 15.5.2018 ja vaatii eläkelaitokselta maksua.

Eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen 1.6.2013 maksetun eläke-erän osalta olisi vanhentunut 1.6.2018, mutta koska vanhentumisen katkaisemisesta 15.5.2018 alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika, eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen vanhenee vasta 15.5.2023.

Vanhentumisen vaikutukset

Jos saatava on työeläkelakien vanhentumissäännösten nojalla vanhentunut, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa vanhentunutta eläke-erää tai etuutta eläkkeensaajalle.

Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa eläkkeensaajalle myös vanhentuneita eläkkeitä tai etuuksia.

Eläkeoikeuden vanhentuminen

Eläkeoikeus ei itsessään vanhene, vaan eläkkeeseen oikeutettu voi hakea eläkettään miten myöhään tahansa.

Työeläkelaeissa on kuitenkin erityissäännökset siitä, miltä ajalta eläke voidaan myöntää takautuvasti eläkkeen hakemisesta lukien.

Eläkkeen maksamisen vanhentumista koskevaa säännöstä ei sovelleta seuraavissa tilanteissa:

  • Eläkkeenhakija on lähettänyt eläkehakemuksen, mutta eläkepäätöstä ei ole jostain syystä annettu. Eläkettä maksetaan siitä lukien, kun sitä aikanaan tehdyn sopimuksen perusteella olisi tullut maksaa.
  • Eläkelaitos on hylännyt esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen useasti ja myöhemmin valitusvaiheessa saadaan selvitys, jonka perusteella eläke tulee myönnettäväksi alkuperäisen hakemuksen perusteella. Eläke tulee maksaa alkuperäisen hakemuksen nojalla alusta lukien mahdollisine viivästyskorotuksineen.

Vanhentumisajat siirtymäaikana (2007 - 2012)

Ennen vuotta 2007 maksetun eläkkeen vanhentumisaika on lyhentynyt 10 vuodesta 5 vuoteen asteittain niin, että nykyistä 5 vuoden vanhentumisaikaa on sovellettu vuodesta 2013 alkaen.

Tarkemmat tiedot

Siirtymäaikana eli vuosina 2007 – 2012 vanhentumisaika vuosina 2008 ja 2009 on 10 vuotta, vuonna 2009 yhdeksän, vuonna 2010 kahdeksan, vuonna 2011 seitsemän ja vuonna 2012 kuusi vuotta.

Etuuden keskeyttäminen tai lakkauttaminen, kun etuudensaaja on todennäköisesti kuollut

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Eläkkeen maksaminen päättyy sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa. Normaalisti eläke maksetaan

  • eläkkeen päättymispäivään asti, esimerkiksi määräaikainen eläke tai
  • kuolinkuukauden loppuun asti.

Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen

Eläkelaitos voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä.

Edellytyksenä eläkkeen maksamisen keskeyttämiselle on, että eläkelaitos on pyytänyt eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta eläkkeensaaja ei ole esittänyt tällaista selvitystä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.

Eläke voidaan keskeyttää esimerkiksi, jos

  • ulkomailla asuvan eläkkeensaajan elossaolosta ei saada varmistusta eikä eläkkeensaaja vastaa eläkelaitoksen lähettämään asuin- ja yhteystietoja koskevaan kyselyyn
  • eläkkeensaajan ilmoittama pankkitili ei enää ole käytössä, eikä eläkkeensaajalta saada uusia tilitietoja
  • eläkelaitos saa uskottavaan selvitykseen perustuvan pyynnön keskeyttää eläke, esimerkiksi tieto eläkkeensaajan katoamisesta.

Näissä tapauksissa keskeytystä seuraa yleensä eläkkeen lakkautus.

Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen maksun keskeyttämisestä annetaan valituskelpoinen päätös, jos päätöksen antaminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Eläkelaitos antaa pyynnöstä aina päätöksen eläkkeen maksun keskeyttämisestä.

Tarkemmat tiedot

Joissakin tilanteissa esimerkiksi omaisilla ja mahdollisilla perhe-eläkkeen edunsaajilla voi olla tarve saada asiassa päätös.

Keskeyttämispäätöksessä tulee olla ainakin

  • eläkkeen keskeyttämisen syy
  • tieto siitä, mitä tietoja eläkelaitos tarvitsee eläkkeen maksamisen jatkamiseksi.

Keskeyttämispäätös voidaan toimittaa eläkkeensaajan viimeiseen tiedossa olleeseen osoitteeseen.

Keskeyttämispäätöstä ei tarvitse antaa tiedoksi esimerkiksi haastemiehen tai virallisen lehden kautta.

Keskeyttämisen jälkeiset toimet

Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen on väliaikaista. Keskeyttäminen päättyy, kun

  • eläkkeensaajalta saadaan selvitys, jonka perusteella eläkkeen maksaminen voidaan aloittaa uudestaan tai
  • eläkelaitos saa vahvistuksen sille, että eläkeoikeutta ei enää ole.

Etenkin ulkomaille maksettavien eläkkeiden keskeyttäminen voi kestää pitkään.

Eläkelaitos selvittää takautuvasti maksettavien eläke-erien mahdollisen viivästyskorotuksen ja maksuerien vanhentumisen, jos eläke laitetaan maksuun keskeytyksen jälkeen.

Eläkkeen lakkauttaminen eläkkeensaajan katoamispäivään

Eläkelaitos voi lakkauttaa eläkkeen eläkkeensaajan katoamispäivään, jos eläkkeensaajan kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että eläkkeensaaja on kuollut

  • hukkumisen
  • muun onnettomuuden tai
  • muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Eläkkeen lakkauttamispäivä ja eläkkeensaajan kuolleeksi julistamispäivä voivat olla eri päiviä.

Tarkemmat tiedot

Kuolleeksi julistamisesta annetun lain (127/2005) säännöksistä johtuen kuolleeksi julistamispäivä voi olla myöhempi päivä kuin eläkkeensaajan katoamispäivä. Työeläkelaeissa oleva säännös mahdollistaa eläkkeen lakkauttamisen, vaikka eläkkeensaaja ei ole vielä väestökirjanpidon tietojen mukaan kuollut.

Eläkkeen lakkauttaminen on mahdollista, kun eläkkeensaajan kuolemaa voidaan pitää todennäköisenä, mutta henkilön rekisteröiminen kuolleeksi vaatii tuomioistuimen päätöksen.

Eläkelaitos voi lakkauttaa eläkkeen saatuaan eläkkeensaajan katoamisesta riittävän selvityksen. Eläkelaitoksen ei tarvitse odottaa tuomioistuimessa tehtävää kuolleeksi julistamista. Riittävänä selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi

  • poliisille tehtyä katoamisilmoitusta tai
  • muuta vastaavaa selvitystä.

Tarkemmat tiedot

Käytännössä vaadittava selvitys on yleensä samantasoista, mitä vaaditaan maksettaessa määräaikaista perhe-eläkettä.

Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen lakkauttamisesta annetaan oma erillinen päätös, vaikka lakkautuksen yhteydessä annettaisiin päätös määräaikaisesta perhe-eläkkeestä.

Eläkkeestä voidaan antaa keskeyttämispäätös ennen lakkautuspäätöksen antamista. Keskeyttämispäätöksen antaminen ei ole välttämätöntä. Keskeyttämispäätöksen antaminen harkitaan tapauskohtaisesti henkilön katoamisesta saatavan selvityksen perusteella.

Päätös toimitetaan henkilölle, joka hoitaa kadonneen henkilön asioita.

Eläkelaitos ei anna asiassa uutta päätöstä, kun tuomioistuin määräajan kuluttua julistaa henkilön kuolleeksi.

Lakkautuspäätöksen antamisen yhteydessä harkitaan mahdollinen aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä.

Lakkautuspäätöksen jälkeiset toimet

Eläkkeen lakkautuksen jälkeen on mahdollista, että eläkkeensaajan todellisesta kuolinpäivästä saadaan uutta tarkempaa tietoa.

Kuolinpäiväksi voidaan myöhemmin todeta eri päivä kuin alun perin on arvioitu.

Tarkemmat tiedot

Näin voi olla silloin, kun eläkkeensaajan eläke on lakkautettu katoamisen perusteella, mutta myöhemmin saadaan kiistaton selvitys siitä, että eläkkeensaaja on kuollut myöhemmin. Eläkkeensaajan esimerkiksi luullaan kadonneen kotimaassa, mutta hänen todetaan siirtyneen ulkomaille ja kuolleen siellä myöhemmin.

Eläke maksetaan kuolinpäiväkuukauden loppuun asti perikunnalle, jos eläkkeensaajan kuolinpäivä uuden selvityksen mukaan on myöhäisempi kuin eläkkeen lakkautuspäivä. Eläkelaitos voi näissä tilanteissa joutua hakemaan virheellisen perhe-eläkepäätöksen poistamista.

Kuolleeksi julistaminen 1 vuoden odotusajan perusteella

Eläkkeen lakkautuspäivä ja tuomioistuimen määräämä eläkkeensaajan kuolinpäivä voivat erota toisistaan myös silloin, kun tuomioistuin julistaa henkilön kuolleeksi 1 vuoden odotusajan perusteella. Tuomioistuin määrää näissä tilanteissa kuolinpäiväksi päivän, jona henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut. Eläkkeensaajan eläke lakkautetaan kuitenkin katoamispäivään.

Eläkelaitos voi oikaista eläkkeen lakkautuspäätöksen, jos tuomioistuimen ja eläkelaitoksen kuolinpäivän määrittelyn erot johtaisivat muutokseen henkilön eläkeoikeudessa. Jos eläkkeen lakkautuspäätöksen antamisen jälkeen on annettu perhe-eläkepäätös, oikaisu ei ole tarpeen.

Tarkemmat tiedot

Kuolinpäivän määrittelyn eroksi eläkelaitoksen ja tuomioistuimen välillä ei katsota tilanteita, joissa tuomioistuin määrää kuolinpäivän vain kadoksissaoloajan perusteella (5 vuotta siitä, kun henkilö on viimeksi ollut elossa).

Eläkkeen lakkautuspäätös poistetaan, jos myöhemmin osoittautuu, että henkilö on elossa. Eläkelaitos maksaa eläkkeeseen tarvittaessa viivästyskorotuksen. Jos lakkauttamisesta on pitkä aika, vanhimmat eläke-erät voivat olla vanhentuneita.

Kadonneen henkilön kuolleeksi julistaminen

Kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi tuomioistuimen tai maistraatin päätöksellä kuolleeksi julistamisesta annetun lain mukaisella menettelyllä.

Eläkelaitoksella ei ole oikeutta hakea henkilön kuolleeksi julistamista.

Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä ilman odotusaikaa

Kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi voidaan hakea välittömästi katoamisen jälkeen, jos

  • kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai siihen rinnastettavassa tilanteessa
  • ei ole syytä olettaa kadonneen henkilön pelastuneen.

Tarkemmat tiedot

Esimerkkejä onnettomuudesta ovat muun muassa

  • lento-onnettomuudet
  • merihaverit
  • tulipalot
  • räjähdykset.

Näissä tilanteissa uhreja ei voida tunnistaa, mutta kadonnut henkilö on luotettavan selvityksen mukaan ollut aluksella, rakennuksessa, lentokoneessa tms.

Tuomioistuin vahvistaa kuolinpäiväksi katoamispäivän.

Tarkemmat tiedot

Katoamistilanteet ovat eläkeoikeuden päättymisen kannalta selkeitä, koska katoamiseen ei liity epävarmuustekijöitä. Myös tuomioistuimen päätös asiassa saadaan yleensä nopeasti. On mahdollista, että tapaukset etenevät niin nopeasti, että eläkelaitos ei ole ehtinyt vielä antaa eläkkeen lakkautuspäätöstä.

Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä odotusajan kuluttua

Muissa tapauksissa kuolleeksi julistamista voidaan hakea niin sanotun odotusajan kuluttua. Odotusajan pituus riippuu henkilön katoamisolosuhteista. Odotusajan laskenta aloitetaan siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Odotusaika on 1 vuosi, jos

  • katoaminen on tapahtunut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaaraa tai
  • olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että henkilö on kuollut.

Vuoden odotusaikaa sovelletaan tilanteissa, joissa olosuhteet ja muut seikat selvästi viittaavat siihen, että henkilön kadoksissaolo johtuu henkilön kuolemasta.

Odotusaika on 5 vuotta, jos henkilö katoaa, mutta mitään erityistä katoamiseen vaikuttavaa onnettomuutta tai tapahtumien kulkua ei ole.

Tuomioistuin määrää henkilön kuolinpäivän samalla kun se julistaa henkilön kuolleeksi. Kuolinpäiväksi on määrättävä

  • päivä, jona kadonnut henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut tai
  • viimeistään se päivä, jona on kulunut 5 vuotta siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Eläkkeen lakkautuspäivä voi olla eri päivä kuin tuomioistuimen määräämä kuolinpäivä, jos

  • kuolleeksi julistaminen tapahtuu odotusajan jälkeen ja
  • kuolinpäivä määrätään 5 vuoden säännön perusteella.

Kuolleeksi julistaminen maistraatin päätöksellä

Henkilö voidaan julistaa maistraatin päätöksellä kuolleeksi, kun on kulunut

  • 100 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on syntynyt ja
  • 5 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö tiettävästi on viimeksi ollut elossa.

Maistraatin tulee vuosittain omasta aloitteestaan selvittää, onko väestökirjanpitojärjestelmän tietojen mukaan elossa sellaisia henkilöitä, joiden kohdalla edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

Maistraatti määrää henkilön kuolinpäiväksi 1. päivän tammikuuta sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut

  • 100 vuotta henkilön syntymästä ja
  • 5 vuotta siitä, kun henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Jos asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan määrittää se päivä, jona henkilö todennäköisesti on kuollut, määrätään tämä päivä kuolinpäiväksi.

Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, jos kuolleeksi julistaminen tapahtuu maistraatin päätöksellä. Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, vaikka kuolinpäivä olisi laskennallinen tammikuun 1. päivä.

Tarkemmat tiedot

Eläke lakkautetaan aina maistraatin määräämään kuolinpäivään, koska työeläkelaeissa säädetty lakkautusmahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa kuolema on tapahtunut hukkumisen tai muun vastaavan onnettomuuden perusteella. Määrävuosien täyttäminen ei ole tällainen tapahtuma.

Edunsaajien määrän muuttumisen vaikutus perhe-eläkkeeseen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Kun edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe-eläkkeen määrä ja jakautuminen edunsaajien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Lapseneläkkeiden tarkistaminen

Lapseneläkkeiden yhteismäärä ja jakautuminen lasten kesken tarkistetaan, kun joku lapsista lakkaa olemasta edunsaaja. Lapsi lakkaa olemasta edunsaaja, kun

  • lapsi täyttää 18 vuotta
  • lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelle tai
  • lapsi kuolee.

Tarkistus tehdään myös silloin, kun edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyy lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi tai edunsaajaksi tulee lapsi, jolle ei aikaisemmin ole haettu lapseneläkettä.

Leskeneläkkeen tarkistaminen

Leskeneläkkeen osuus perhe-eläkkeestä määritellään uudelleen, kun lapseneläkettä saavien lasten lukumäärä muuttuu. Jos edunsaajana on lesken lisäksi ollut vain yksi lapsi, leskeneläkkeen määrä ei muutu lapsen lakatessa olemasta edunsaaja.

Jos leskeneläkkeen saajina on ollut sekä leski että entinen puoliso, leskeneläkkeen määrä tarkistetaan, kun entisen puolison eläke lakkaa. Vastaavasti entisen puolison eläke tarkistetaan, jos lesken leskeneläke lakkaa.

Esimerkki: Edunsaajien määrän muuttumisen vaikutus perhe-eläkkeeseen

  • Edunjättäjä kuolee syyskuussa 2014
  • Edunjättäjä ei ollut vielä eläkkeellä
  • Perhe-eläkkeen perusteena olevan työkyvyttömyyseläkkeen määrä on 1 200 euroa/kk (vuoden 2014 tasossa)
  • Edunsaajina on leski ja kaksi lasta

Leskeneläkkeen määrä on 5/12 x 1 200 = 500 euroa/kk.

Lapseneläkkeiden yhteismäärä on: 7/12 x 1 200 = 700 euroa/kk.

Kummankin lapsen osuus eläkkeestä on 350 euroa/kk.

Edunsaajien lukumäärä muuttuu, kun edunsaajana oleva lapsi täyttää 18 vuotta maaliskuussa 2016. Muiden edunsaajien (leski ja lapsi) perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan 1.4.2016 alkaen.

Perhe-eläkkeen perusteena olevan työkyvyttömyyseläkkeen määrä vuoden 2016 tasossa on 1 204,78 euroa/kk

Leskeneläkkeen määrä on 6/12 x 1 204,78 = 602,39 euroa/kk.

Lapseneläkkeen määrä on 4/12 x 1 204,78 = 401,59 euroa/kk.

Perhe-eläkkeen lakkaaminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 08.02.2019 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perhe-eläke lakkaa, kun edunsaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä.

Lapseneläkkeen lakkaaminen

Lapseneläke lakkaa sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen työkyvyttömyys tai opiskelu ei siirrä lakkaamisaikaa myöhemmäksi.

Lapseneläke lakkaa myös, kun lapsi adoptoidaan muulle kuin edunjättäjän leskelle tai edunjättäjän lesken uudelle puolisolle. Eläke lakkaa adoptiota seuraavan kuukauden alusta. Lapsen adoptiovanhemmat ovat velvollisia ilmoittamaan lapseneläkettä saavan lapsen adoptiosta.

Lapseneläke myönnetään ensisijaisesti oman vanhemman jälkeen. Lapseneläkkeeseen ei ole oikeutta useamman kuin kahden edunjättäjän jälkeen samanaikaisesti. Jos kahden edunjättäjän jälkeen lapseneläkettä saavalle lapselle myönnetään myöhemmin hakemuksesta lapseneläke oman vanhemman jälkeen, muun edunjättäjän jälkeen ensiksi myönnetty lapseneläke lakkaa. Muun edunjättäjän jälkeen ensiksi myönnetty lapseneläke lakkaa siitä ajankohdasta, josta lapsen oman vanhemman jälkeen myönnettävä lapseneläke alkaa.

Oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa aina lapsen kuollessa. Eläke maksetaan vielä kuolinkuukaudelta.

Leskeneläkkeen lakkaaminen

Leskeneläke lakkaa lesken kuoltua. Eläke maksetaan vielä kuolinkuukaudelta.

Leskeneläke lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta. Leskeneläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle solmimastaan avioliitosta. Yli 50-vuotiaana avioituneen lesken leskeneläke jatkuu.

Leski ei voi saada takaisin lakkautettua leskeneläkettään, jos uusi avioliitto myöhemmin purkautuu.

Tarkemmat tiedot

Milloin leski on täyttänyt 50 vuotta?

Henkilön katsotaan täyttävän tietyn iän sinä kalenteripäivänä, jolloin henkilön syntymäpäivä on.

Jos leskeneläkettä saava leski solmii uuden avioliiton 50-vuotispäivänään, lesken leskeneläke jatkuu eikä leskeneläkettä lakkauteta edes lesken pyynnöstä.

Leskeneläkkeen kertasuoritus uuden avioliiton vuoksi

Alle 50-vuotiaana uudelleen avioituneelle leskelle maksetaan kertasuoritus. Se on yhtä suuri kuin leskeneläke olisi ollut 3 vuoden ajalta.

Kertasuoritus lasketaan viimeksi maksetun kuukausieläkkeen perusteella. Jos perhe-eläke on vilmaeläke, kertasuoritus lasketaan vilmalaitoksen viimeksi maksaman eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Viimeksi maksettu eläke tai eläkkeiden yhteismäärä on uuden avioliiton solmimiskuukauden bruttoeläke. Joulukuussa avioliiton solmineelle leskelle lasketaan kertasuoritus joulukuun leskeneläkkeen perusteella. Siihen ei tule indeksitarkistusta, vaikka kertasuoritus maksetaan vasta seuraavan vuoden puolella.

Kertasuorituksesta kuitataan se, mitä leskeneläkettä on maksettu liikaa avioliiton solmimisen jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Jos edunjättäjä on kuollut ennen 1.7.1990, leskelle maksetaan kertasuorituksena se määrä, jonka leski olisi saanut kahden vuoden ajalta leskeneläkkeenä, jos leski olisi ollut yksin perhe-eläkkeen edunsaajana.
 

Entisen puolison perhe-eläkkeen ja rekisteröidyn parisuhteen lesken leskeneläkkeen lakkaaminen

Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläke ja rekisteröidyn parisuhteen lesken leskeneläke lakkaa samoilla edellytyksillä kuin leskeneläke.

TyEL:n ja MEL:n mukaisen perhe-eläkkeen kustantaminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

TyEL:n ja MEL:n mukaiset perhe-eläkkeet lukuun ottamatta MEL-ylitteitä ovat kokonaan TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisesti kustannettavia ja kuuluvat kustannustenjakoperusteen hyvitettävien eläkkeiden osaan \(E_v^b\). Suureessa \(E_v^b\) ei oteta huomioon eläkelaitoksen maksamia palkattomien aikojen perusteella karttuneita eläkkeen osia.

 

YEL:n mukaiset eläkkeet kustannustenjaossa

Soveltamisohje, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

YEL-toimintaa harjoittavat eläkelaitokset kustantavat yhteisesti YEL:n alaisiin yrittäjätoimintajaksoihin perustuvan eläkkeen. YEL-eläke kuuluu kokonaan hyvitettävien eläkkeiden osaan \(E_v^y\).

YEL:n mukainen eläke ilmoitetaan eläkemenotiedostolla vähentämättömänä, vaikka eläkettä olisi vähennetty saamatta jääneiden vakuutusmaksujen perusteella. Vähennyksen määrä kirjataan vakuutusmaksuksi tai jos vakuutusmaksu kuuluu toiselle eläkelaitokselle, vakuutusmaksu tilitetään sille. Näitä tilityksiä ei hoideta kustannustenjaon yhteydessä.

MYEL:n mukaiset eläkkeet kustannustenjaossa

Soveltamisohje, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos kustantaa MYEL:n alaisiin yrittäjätoimintajaksoihin perustuvan eläkkeen. Kustannustenjaon yhteydessä muut eläkelaitokset perivät maksamansa MYEL-eläkkeen, mukaan lukien MYEL-eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvän kuntoutuskorotuksen, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta eläkkeiden perintätiedostolla.

Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta peritään vähentämätön eläke, vaikka MYEL-eläkettä olisi vähennetty saamatta jääneiden vakuutusmaksujen perusteella. Vähennyksen suuruinen määrä tilitetään Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle. Näitä tilityksiä ei hoideta kustannustenjaon yhteydessä.

JuEL:n mukaiset eläkkeet kustannustenjaossa

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Julkisten alojen eläkelain JuEL:n mukaiset eläkkeet kustantaa Keva kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoitajana.

JuEL:n mukaista toimintaa harjoittavalle Kevalle hyvitettävät ja Kevalta perittävät eläkkeet, mukaan lukien eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvä kuntoutuskorotus, käsitellään kustannustenjaossa siten, että eläkkeet esitetään päätöksellä eriteltyinä Kevan (Laki Kevasta 66/2016), valtion (Laki valtion eläketurvan rahoituksesta 66/2016), Kirkon eläkerahaston (Laki evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta 68/2016) ja Kansaneläkelaitoksen (Laki Kansaneläkelaitoksesta 731/2001) rahoitusvastuun mukaisiin osiin.

Kustannustenjaon yhteydessä eläkelaitoksille hyvitetään niiden maksamat muut kuin eläkelaitoksen omalla vastuulla olevat JuEL:n mukaiset eläkkeet. Nämä eläkkeet kuuluvat osaan \(E_v^d\) ja ne peritään eläkkeiden perintätiedostolla vakuuttaneelta eläkelaitokselta. Eläkkeet eritellään perintätiedostolla Kevan rahoitusvastuun mukaiseen osaan.

MYEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet ja etuudet kustannustenjaossa

Soveltamisohje, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Mela kustantaa MYEL-lisäeläkkeen indeksikorotuksineen. Koko maksettu eläkkeen määrä peritään Melalta kustannustenjaon yhteydessä.

Palkattomilta ajoilta karttunut eläkkeen osa kustannustenjaossa

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Eläketurvakeskus jakaa vuosittain maksetut palkattomilta ajoilta  karttuneet eläkkeen osat ja niihin tehtävien indeksi- ja kuntoutuskorotusten kustannukset eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden suhteessa

  • TyEL-, MEL- ja YEL-eläkelaitoksille
  • Melalle
  • JuEL:n mukaista toimintaa harjoittavalle Kevalle hyvitettävät ja Kevalta perittävät eläkkeet, mukaan lukien eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvä kuntoutuskorotus, käsitellään kustannustenjaossa siten, että eläkkeet esitetään päätöksellä eriteltyinä Kevan (Laki Kevasta 66/2016), valtion (Laki valtion eläketurvan rahoituksesta 66/2016), Kirkon eläkerahaston (Laki evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta 68/2016) ja Kansaneläkelaitoksen (Laki Kansaneläkelaitoksesta 731/2001) rahoitusvastuun mukaisiin osiin.
  • Suomen Pankille
  • Ortodoksisen kirkon papiston eläkekassalle ja
  • Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden suhteessa.

Palkattomiin aikoihin perustuva tulevan ajan eläkkeen osa jaetaan niiden eläkelakien ja eläkelaitosten vakuuttamien työansioiden suhteessa, jotka kohdistuvat tulevan ajan tarkasteluaikaan. Työansioihin tehdään PTEL-vähennys 31.12.2016 saakka.

Kuntoutusrahaan sisältyvä palkattomien aikojen perusteella karttunut eläkkeen osa on kuntoutusrahan myöntäneen eläkelaitoksen yksityisten ja julkisten eläkelakien ja eläkesääntöjen mukaista. TyEL:n tai MEL:n mukaiseen kuntoutusrahaan sisältyvä palkattomien aikojen perusteella karttunut eläkkeen osa on TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaa.

Palkattomilta ajoilta karttuneen eläkkeen osan käsittelyyn EU-eläketilanteessa on erilliset ohjeet.

Eläkelaitokset ilmoittavat maksamansa palkattomilta ajoilta karttuneet eläkkeen osat eläkelajeittain eläkemenotiedostolla. Kuntoutusrahaan sisältyvää palkattomien aikojen perusteella karttunutta eläkkeen osaa ei kuitenkaan erotella myöntävän lain eläkeosista eläkemenotiedostolla.

Lapsenhoito- ja opiskeluajoilta karttunut etuus kustannustenjaossa

Soveltamisohje, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Alle kolmivuotiaan lapsen hoidosta ja opiskelusta karttuu työeläkkeeseen verrattavaa etuutta. Valtio kustantaa lain valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (VEKL) perusteella karttuneen etuuden. Myös etuuteen tehtävä indeksi- ja kuntoutuskorotus ovat VEKL:n mukaista etuutta.

VEKL:n perusteella saa tulevan ajan eläkettä, kun työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen. Tämä tulevan ajan eläke jaetaan niiden eläkelakien ja eläkelaitosten vakuuttamien työansioiden suhteessa, jotka kohdistuvat tulevan ajan tarkasteluaikaan. Työansioihin tehdään PTEL-vähennys 31.12.2016 saakka.

VEKL:n mukaiset etuudet ja niistä aiheutuneet hoitokulut selvitellään vuosittain Eläketurvakeskuksessa tehtävässä VEKL-selvittelyssä. Eläkelaitokset ilmoittavat maksamansa VEKL:n perusteella karttuneet etuudet eläkemenotiedostolla.

VEKL:n perusteella karttuneen etuuden käsittelyyn EU-eläketilanteessa on erilliset ohjeet.

Vuodesta 2007 lähtien myös kuntoutusrahaan ja kuntoutusavustukseen sisältyvät VEKL:n perusteella karttuneet etuudet peritään valtiolta. Vuonna 2006 maksettuja kuntoutusrahaan ja kuntoutusavustukseen sisältyviä VEKL:n perusteella karttuneita etuuksia ei kuitenkaan voi periä takautuvasti.

Leskeneläkkeen vähentäminen

Esimerkki, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perustiedot

  • Edunjättäjä kuolee marraskuussa 2012
  • Hän oli vuonna 2007 myönnetyllä vanhuuseläkkeellä
  • Edunjättäjän vanhuuseläke oli 1 750,00 euroa/kk (vuoden 2012 tasossa)
  • Edunsaajana on 61-vuotias leski, joka ei ole vielä työeläkkeellä
  • Leskelle myönnetään 6 kuukauden alkueläke 1.12.2012 alkaen

Lesken alkueläke

Leskeneläkkeen määrä on 1 750,00 / 2 = 875,00 euroa/kk.

Määrä vuonna 2013 on 875,00 x 2475 / 2407 = 899,72 euroa/kk.

Leskeneläkkeen vähentäminen

Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään 6 kuukauden jälkeen eli 1.6.2013.

Lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon se laskennallinen eläke, joka hänelle olisi myönnetty työkyvyttömyyseläkkeenä, jos hän olisi tullut työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä.

Laskennallinen eläke on 1 670,00 euroa/kk (vuoden 2012 tasossa).

Lesken laskennallinen eläke tarkistetaan työeläkeindeksillä laskentavuodesta 2012 leskeneläkkeen vähentämisvuoden 2013 tasoon.

Lesken laskennallinen eläke vuonna 2013 on 1 670,00 x 2475 / 2407 = 1 717,18 euroa/kk.

Vähennyksen peruste tarkistetaan perhe-eläkkeen alkamisvuodesta vähentämisvuoden tasoon työeläkeindeksillä.

Vähennyksen peruste on 645,50 x 2475 / 2407 = 663,74 euroa.

Ylite on 1 717,18 – 663,74 = 1 053,44 euroa.

Leskeneläkkeen vähennyksen määrä on 1 053,44 / 2 = 526,72 euroa.

Leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen leskeneläkkeen määrä 1.6.2013 alkaen on

899,72 – 526,72 = 373,00 euroa/kk.

Leskeneläkkeen vähentäminen, nuorin lapsi täyttää 18 vuotta joulukuussa

Esimerkki, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perustiedot

  • Edunjättäjä oli kuollut vuonna 2007
  • Edunsaajina olivat leski ja alaikäinen lapsi
  • Edunjättäjän eläke oli 2 760,15 euroa/kk
  • Leskeneläke 6/12: 1 380,08 euroa/kk
  • Lapseneläke 4/12: 920,05 euroa/kk

Leskeneläkkeen vähentäminen

Lapsi täyttää 18 vuotta joulukuussa 2012. Leskeneläkkeeseen tehdään vähennys tammikuusta 2013 alkaen.

Puolet edunjättäjän eläkkeestä vuonna 2013 on 2 760,15 /2 x 2475 / 2127 = 1 605,87 euroa/kk.

Lesken oma laskennallinen eläke on 1 938,00 euroa/kk.

Vähentämisen peruste vuoden 2013 tasossa on 500 x 1,327 / 1,000 = 663,50 euroa.

Vähennetty leskeneläke on 1 605,87 – 0,5 x (1 938,00 – 663,50) = 968,62 euroa/kk.

Leskeneläkkeen uudelleen vähentäminen

Esimerkki, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perustiedot

  • Edunjättäjä kuoli vuonna 1997
  • Leskeneläkkeen vähentäminen on tehty ensimmäisen kerran alkueläkkeen jälkeen vuonna 1997
  • Edunjättäjän eläke vuonna 1997 oli 1 420,60 euroa/kk
  • Leskeneläke oli puolet tästä eli 710,30 euroa/kk

Leskeneläkkeen ensimmäinen vähentäminen

Vuonna 1997 eläkesovitusperuste oli tuona vuonna sovellettavan ylärajan suuruinen eli 639,61 euroa.

Lesken oma laskennallinen eläke oli 1 470,10 euroa/kk.

Ylite oli 1 470,10 - 639,61 = 830,49 euroa.

Vähennys oli 830,49 / 2 = 415,25 euroa.

Vuonna 1997 vähennetty leskeneläke oli 710,30 - 415,25 = 295,05 euroa/kk.

Leskeneläkkeen uusi vähentäminen

Leski alkaa saada vanhuuseläkettä vuonna 2012. Vanhuuseläkkeen määrä on 1 530,12 euroa/kk. Eläke on tarkistettu elinaikakertoimella.

Leskeneläkkeen vähennyksessä käytetään samaa vähennyksen perustetta kuin ensimmäisellä kerralla. Tämä tarkistetaan vuoden 2012 tasoon ensin vuoteen 2004 asti puoliväli-indeksillä, koska edunjättäjä oli alle 65-vuotias ja sen jälkeen työeläkeindeksillä.

Vähennyksen peruste on 639,61 x 2151 / 1791 x 2407 / 2028 = 911,73 euroa

Ylite on 1 530,12 – 911,73 = 618,39 euroa.

Vähennys on 618,39 / 2 = 309,20 euroa.

Edunjättäjän eläke tarkistetaan vuoden 2012 tasoon ensin puoliväli-indeksillä vuoteen 2004 asti ja sen jälkeen työeläkeindeksillä vuoteen 2012.

Edunjättäjän eläke on 1 420,60 x 2151 / 1791 x 2407 / 2028 = 2 025,00 euroa/kk.

Leskeneläke on puolet tästä eli 1 012,50 euroa/kk.

Vähennetty leskeneläke on 1 012,50 – 309,20 = 703,30 euroa/kk.

Kertakorotusta ei tule, koska edunjättäjä oli jo täyttänyt 50 vuoteen 2005 mennessä.

Perhe-eläkkeeseen tehdään kertakorotus ja leskeneläkkeen vähennys samasta ajankohdasta

Esimerkki, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perustiedot

  • Perhe-eläke on alkanut vuonna 2008
  • Edunsaajina oli tuolloin leski ja lapsi
  • Lesken (s. 1962) oma työkyvyttömyyseläke oli alkanut jo ennen vuotta 2005
  • Edunjättäjä (s. 1965) oli jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2006
  • Lapsi täyttää 18 vuotta joulukuussa 2011
  • Leskeneläkkeeseen tehdään vähennys 1.1.2012
  • Edunjättäjän eläke (ilman kertakorotusta) oli 557,32 euroa/kk vuoden 2012 indeksitasossa 
  • Lesken oma eläke on 899,25 euroa/kk vuoden 2012 tasossa

Leskeneläkkeen vähentäminen

Leskeneläkkeen vähentämisessä käytetään leskelle maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä kertakorotuksella korotettuna.

Lesken oma eläke on 899,25 euroa/kk vuoden 2012 tasossa. Määrässä on mukana 1.1.2010 eläkkeeseen lisätty kertakorotus.

Ylite on 899,25 – 645,50 = 253,75 euroa.

Vähennys on 253,75 / 2 = 126,88 euroa.

Leskeneläke on (557,32 / 2) – 126,88 = 151,78 euroa/kk.

Leskeneläkkeen kertakorotus

Leskeneläkkeeseen tehdään samalla myös kertakorotus, koska edunjättäjän eläkkeen alkamisesta on kulunut yli 5 vuotta 1.1.2012.

Edunjättäjän ikä kertakorotushetkellä olisi ollut 46 vuotta. Korotusprosentti on näin ollen 10 %.

Leskeneläke kertakorotuksen jälkeen on 151,78 x 1,1 = 166,96 euroa/kk.

Lesken oma eläke alkaa leskeneläkkeen kertakorotuksen jälkeen

Esimerkki, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Perustiedot

  • Perhe-eläke on alkanut vuonna 2009
  • Edunjättäjä oli syntynyt vuonna 1962 ja ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo ennen vuotta 2005
  • Leskeneläkkeen vähentäminen on tehty vuonna 2009 lesken laskennallisen eläkkeen perusteella
  • Vähennysperusteena on ollut edunjättäjän oma vuoden 2009 eläke, 495,10 euroa/kk
  • 1.1.2010 on maksettavaan perhe-eläkkeeseen tehty kertakorotus (9 %)
  • 1.2.2012 alkaen leskelle myönnetään oma työkyvyttömyyseläke
  • Eläkkeen määrä on 815,23 euroa/kk

Leskeneläkkeen uusi vähentäminen

Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään uudelleen 1.2.2012 alkaen.

Edunjättäjän eläke 495,10 euroa/kk on työeläkeindeksillä vuoden 2012 tasoon korotettuna  521,31 euroa/kk.

Tätä samaa määrää käytetään vähennyksen perusteena vähennettäessä leskeneläkettä uudelleen. Määrään ei tehdä kertakorotusta.

Ylite on 815,23 – 521,31 = 293,92 euroa.

Vähennys on 293,92 / 2 = 146,96 euroa.

Leskeneläke on (521,31 / 2) – 146,96 = 113,70 euroa/kk.

Leskeneläkkeen kertakorotus

Leskeneläkkeeseen tehdään vielä kertakorotus. Leskeneläke kertakorotuksen jälkeen on 113,70 x 1,09 = 123,93 euroa/kk.