Yrittäjän työtulo-ohjeiden soveltaminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2018 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjän työtulo-ohjeet vuonna 2018

Yrittäjän työtulo-opas sisältää Eläketurvakeskuksen työtulo-ohjeet yrittäjän YEL-työtulon määrittämiseksi vuonna 2018.

Yrittäjien toimialakohtaisten työtulo-ohjeiden rahasuureet ovat vuoden 2015 tasossa

Yrittäjien toimialakohtaisten työtulo-ohjeiden luvut on laadittu yhteistyössä yrittäjien toimialajärjestöjen kanssa ja työn aikana on kuultu asiantuntijoita YEL-eläkelaitoksista sekä Suomen Yrittäjät ry:stä.

Toimialakohtaisten työtulo-ohjeiden luvut vastaavat vuoden 2015 tasoa ellei yksittäisessä ohjeessa muuta todeta. Toimialajärjestöjen ryhmittelyssä on sovellettu Tilastokeskuksen käyttämää toimialaluokitusta TOL 2008.

Yrittäjän työtulo-ohjeiden luvut soveltuvat pääosin täysipäiväisesti ja ympärivuotisesti harjoitettavaan yrittäjätoimintaan.

Yrittäjän työtulo-oppaaseen sisältyy myös palkkatilastolukuja työtulon määrittämisen helpottamiseksi toimialoille, joille ei ole saatu soveliasta toimialajärjestön ohjetta. Palkkatilastoluvut on tarkistettu vuoden 2016 tasoon ellei yksittäisessä palkkatilastotiedossa muuta todeta.

Yrittäjien toimialakohtaisten työtulo-ohjeiden luvut ovat voimassa sellaisenaan määriteltäessä (takautuvasti) yrittäjän työtuloa vuodelle 2015, ellei yksittäisessä ohjeessa ole muuta todettu. Kun ohjelukuja sovelletaan vuonna 2018, voidaan työtulotasoa tarkistaa palkkakertoimen muutosta vastaavaksi. Tämä koskee erityisesti niitä ohjeita, joissa työtulotasoa ei ole kytketty rahalliseen suureeseen kuten liikevaihtoon tai vuosimyyntiin.

Yrittäjän työtulon määrittäminen työtulo-ohjeiden perusteella

Opas, voimassaoloaika 01.01.2018 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Miksi YEL-työtulo on mitoitettava oikein

Yrittäjän työtulo-ohjeiden tärkein tehtävä on saada määritellyksi yrittäjälle työpanosta vastaava YEL-työtulo. Oikea työpanoksen määrittely on tärkeää seuraavista syistä:

  • Yrittäjä saa työpanosta vastaavalla YEL-työtulolla eläketurvan vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta sekä perhe-eläkkeeseen oikeutetut omaiset yrittäjän kuoltua perhe-eläketurvan.
  • Yrittäjä saa mm. oikeudenmukaisen sairausvakuutuslain mukaisen sairauspäivärahan ja äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, jos YEL-työtulo on oikein mitoitettu. Näin siksi, koska nämä päivärahat määräytyvät vahvistetun YEL-työtulon perusteella, eivät verotuksessa vahvistetun ansiotulon mukaan.
  • Yrittäjän on hyödyllistä myös työttömyysturvasäännösten vuoksi pitää YEL-työtulonsa oikealla tasolla. Yrittäjä pääsee työttömyysturvan piiriin, jos hänen YEL-työtulokseen on vahvistettu vähintään 12 576 euroa (työssäoloehdon alaraja) vuoden 2018 tasossa.

Yrittäjän työtulon määrittäminen toimialakohtaisten työtulo-ohjeiden perusteella

Yrittäjien toimialakohtaisia työtulo-ohjeita käytettäessä työtulon ensisijaisena määrittelyperusteena käytetään yrittäjän oman alan tai lähinnä soveltuvan alan järjestön työtulo-ohjetta. Jos soveliasta toimialajärjestön ohjetta ei ole, työtulon määrittelyssä voidaan käyttää apuna työtulo-oppaaseen sisältyviä palkkatilastolukuja.

Yrittäjän työtulo voidaan vahvistaa ohjeellista tasoa korkeammaksi, jos yrittäjän työpanos tai yritystoiminnan laajuus sitä edellyttävät.

Yrittäjän työtulo voidaan vahvistaa työtulo-ohjeiden edellyttämää matalammalle tasolle perustellusta syystä, esimerkiksi sivutoimisuuden tai kausiluonteisuuden takia. Samoin yrittäjän alentunut työkyky voi vaikuttaa alentavasti YEL-työtuloon.

Yrittäjän työtulo arvioidaan yksilöllisesti

Hyvin pienillä tuloilla toimeentulevien yrittäjien YEL-työtulon oikea määrittely on ongelmallista. Nämä yrittäjät toimivat tyypillisesti ns. luovilla ammattialoilla joilla taloudellinen tulos ei ole aina ensisijaisena tavoitteena. Varsinainen toimeentulo voi tällöin perustua varsinaisen yrittäjätoiminnan rinnalla tehtäviin muihin töihin tai apurahoihin, joilla he usein kattavat myös osan luovan toimintansa tulonhankkimiskuluista. YEL-työtulon alarajan ylittäessään YEL-vakuutuksen hinta suhteessa tuloihin ja saataviin etuihin saattaa tällöin vaikuttaa varsin korkealta ja vakuutettavan kannalta epätarkoituksenmukaiselta. Tällaisissa tilanteissa YEL-työtulo tulisi arvioida yksilöllisesti ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Verotietoja voidaan käyttää tukena yrittäjän työtulon määrittelyssä

Yrittäjän työpanoksen arvon määrittely ei aina ole mahdollista tukeutumalla pelkästään palkkapohjaisiin työtulon vahvistamisperusteisiin. Epäselvissä ja vaikeissa tapauksissa, etenkin jos on kyse takautuvasta vakuuttamisesta, voidaan myös verotietojen perusteella tehdä johtopäätöksiä työtulon oikeasta tasosta.

Käytettäessä verotustietoja tukena yrittäjän työtuloa määriteltäessä on otettava huomioon, että verotuslainsäädännön tulokäsite ja YEL:n työtulokäsite poikkeavat toisistaan. Verotettavaan tuloon vaikuttavat esimerkiksi kirjanpidolliset järjestelyt ja mahdollinen arvioverotus. Lisäksi verotustiedot koskevat aina jo mennyttä aikaa ja verotettava tulo voi vaihdella vuosittain huomattavasti, vaikka yrittäjän työpanos ei tosiasiassa vuosittain paljoakaan muuttuisi.

Palkkakertoimen vaikutus yrittäjän työtulo-oppaan lukuihin vuonna 2018

Yrittäjien toimialakohtaisten työtulo-ohjeiden luvut ovat pääosin vuoden 2015 tasossa. Sovellettaessa yrittäjän työtulo-oppaan lukuja vuonna 2018 on otettava huomioon seuraavaa:

  • Jos toimialakohtaisissa työtulo-ohjeissa esiintyvä YEL-työtulo on sidottu muuhun kuin rahalliseen suureeseen esimerkiksi tuntimäärään tai henkilömäärään, työtulo voidaan tarkistaa vuoden 2018 tasoon kertomalla se palkkakertoimen nousua vastaavalla kertoimella.
  • Yrittäjän työtulo-oppaaseen sisältyvien palkkatilastojen luvut päivitetään palkkakehitystä vastaaviksi vuosittain. Vuonna 2018 työtulo-oppaan palkkatilastot ovat vuodelta 2016 ellei yksittäisessä ohjeessa toisin todeta.

Ammatillinen hakemisto yrittäjän toimialakohtaiseen työtulo-ohjeeseen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

A

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

antenniasennus sähköasennukset
arkkitehdit arkkitehtipalvelut
asianajajat lakiasiainpalvelut
ATK-palvelut, tietotekniikka               palkkatilastoluvut
autokauppiaat

moottoriajoneuvojen kauppa

moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus

autokorjaamot                                                 

moottoriajoneuvojen kauppa

moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus

vähittäiskauppa (auton varaosien kauppa)         

autokoulut                                                   kuljettajakoulutus
autonvuokraus                                              moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing

B

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

baarit                                 palkkatilastoluvut               
bensiinikauppiaat huoltamotoiminta
biljardisalinpitäjät            biljardisalitoiminta
broilerkasvattajat broilerien tuotanto

E

Ammatti/ammattiala                                           Toimialan ohje

edustajat tukkukauppa ja agentuuritoiminta
elektroniikkalaitteiden valmistus                           teknologiateollisuus
elintarviketeollisuus

lihatuotteiden valmistus

leipomotuotteiden valmistus

eläinlääkärit eläinlääkintäpalvelut
erikoishammasteknikot hammasproteesien, keinohampaiden ym. valmistus

F

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

fotokauppiaat          vähittäiskauppa            
fysikaalinen hoito           fysioterapia
fysioterapia fysioterapia

G

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

graafinen teollisuus                     graafinen ala                             
grillit                                       vähittäiskauppa

H

Ammatti/ammattiala                                           Toimialan ohje

hallikauppiaat                                                   vähittäiskauppa
hammashoitajat suun terveydenhoitopalvelut
hammaslaboratoriot hammasproteesien, keinohampaiden ym. valmistus
hammaslääkärit hammaslääkäripalvelut
hammasteknikot hammasproteesien, keinohampaiden ym. valmistus
hattukauppiaat vähittäiskauppa
hautaustoimistot hautaustoimistojen palvelut
henkilöautoliikenne taksiliikenne
hierojat

fysioterapia

palkkatilastoluvut

hissiasennus ja urakonti hissiurakointi
hiusyrittäjät parturit ja kampaamot
hotelli- ja ravitsemusala majoitus- ja ravitsemustoiminta
huoltoasemat huoltamotoiminta
huonekalukauppiaat vähittäiskauppa

I

Ammatti/ammattiala                                           Toimialan ohje

ilmastointiasennus ja urakonti                                LVI-asennus
iltapäiväkerhot palkkatilastoluvut
insinöörotoiminta insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi
internetmyynti palvelujen ja tuotteiden jakelu internetissä
isännöitsijät kiinteistöjen isännöinti

J

Ammatti/ammattiala                                           Toimialan ohje

jalkaterapeutti                                                  jalkaterapia-ala
jätehuolto jätteiden ja jätevesien keruu, kuljetus ja käsittely

K

Ammatti/ammattiala                                           Toimialan ohje

kahvilayrittäjät                                                  palkkatilastoluluvut                                               
kaivertajat                                                        kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa
kalankasvattajat kalanviljely
kalusteasennukset palkkatilastoluvut
kaluste-entisöinti palkkatilastoluvut
kampaamot parturit ja kampaamot
kauneushoitolat kauneudenhoitopalvelut
kasvihuone kauppapuutarha
kattourakoitsijat kattorakenteiden asennus ja kattaminen
kauppa-agentit tukkukauppa ja agentuuritoiminta
kauppapuutarhurit kauppapuutarha
kellosepät kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa
kemiallis-tekninen teollisuus muovituotteiden valmistus
kemikalikauppiaat vähittäiskauppa
kengityssepät palkkatilastoluvut
kenkäkauppiaat vähittäiskauppa
kenttäsahat sahatavaran valmistus
keraaminen suunnittelu taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
kiinteistövälitys kiinteistönvälitys
kiinteistönhoito kiinteistönhoito
kioskikauppiaat vähittäiskauppa
kirja- ja paperikauppiaat vähittäiskauppa
kirjailijat kirjailijat
kirjanpitotoimistot kirjanpito ja tilintarkastus
kirjapainot graafinen ala
kiviteollisuus ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus
kodinkonehuolto kodinkonehuolto
kodinsisustusliikkeet vähittäiskauppa
kodintekniikkakauppa vähittäiskauppa
koneiden ja laitteiden valmistus teknologiateollisuus
konekorjaamot moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus

vähittäiskauppa (auton varaosien kauppa)

koneyrittäjät koneurakointi
konsulttitoiminta

insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi

sähkötekninen suunnittelu

kosmetologit kauneudenhoitopalvelut
kotikutomot tekstiilien valmistus
kotileipomot leipomotuotteiden valmistus
kotiteollisuus tekstiilien valmistus
kotityöpalvelut kotityöpalvelut
koulutus palkkatilastoluvut
kukkakauppiaat vähittäiskauppa
kuljetuspalvelut palkkatilastoluvut
kulkuneuvojen valmistus teknologiateollisuus
kultasepät kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa
kuntohoitajat fysioterapia
kuntokoulut kuntokeskukset
kunto- ja liikuntapalvelut palkkatilastoluvut
kuorma-autoilijat tieliikenteen tavarankuljetus
kuvataiteilijat kuvataiteilijat
kuvanveistäjät kuvanveistäjät
kuvavalmistamot vähittäiskauppa
kylmäasentajat kylmäalan asennus- ja huoltotyöt
kähertäjät parturit ja kampaamot
kääntäjät kääntäminen ja tulkkaus

L

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

lahjatavarakauppa                            vähittäiskauppa     
laivamuonitus vähittäiskauppa
lasisuunnittelu                        taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
lattiapäällystys lattian päällystys ja seinien verhoilu
lehtiasiamiehet tukkukauppa ja agentuuritoiminta
leipurit leipomotuotteiden valmistus
lihakauppiaat lihatuotteiden valmistus
lihanjalostusala lihatuotteiden valmistus
liikennöitsijät linja-autoliikenne
liikuntapalvelut palkkatilastoluvut
linja-autoilijat linja-autoliikenne
lomamökkien vuokraus lomamökkien vuokraustoiminta
lukkoliikkeet turvaurakointi ja lukkoliikkeet
luontaistuotekauppiaat vähittäiskauppa
LVI-urakointi LVI-asennus
lymfaterapeutit lymfaterapia
lähikaupat vähittäiskauppa
lääkintävoimistelijat fysioterapia
lääkärit lääkäripalvelut

M

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

maa- ja vesirakennus                          maa-ja vesirakentaminen
maalikauppiaat vähittäiskauppa
maalarit rakennusten maalaus ja pintakäsittely
maatalouskauppa vähittäiskauppa
mainonta

mainostoiminta

suora- ja ulkomainonta

mainosala

palkkatilastoluvut

mainostoiminta

mainosvalokuvaajat valokuvaustoiminta
majoituspalvelut

majoitus- ja ravitsemustoiminta

lomamökkien vuokraustoiminta

markkinointi mainostoiminta
matkailuvaunujen yms. huolto palkkatilastoluvut
matkatoimistot palkkatilastoluvut
mehiläishoito mehiläisten hoito
meikkitaiteilijat palkkatilastoluvut
merenkulku- yms. elektroniikan huolto palkkatilastoluvut
messu- ja somistusala messujen ja kongressien järjestäminen
metalliteollisuus teknologiateollisuus
metsäkoneyrittäjät koneurakointi
mittaus- ja säätötyöt

LVI-asennus

nuohous

muotiliikkeet vähittäiskauppa
muoviteollisuus muovituotteiden valmistus
musiikkikauppiaat vähittäiskauppa
musiikkiterapia musiikkiterapia
muusikot muusikot
myyntimiehet tukkukauppa ja agentuuritoiminta
mökkien vuokraus lomamökkien vuokraustoiminta

N

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

nahkatavarakauppa                                  vähittäiskauppa                                    
nuohoojat

nuohous

LVI-asennus

nettimyynti palvelujen ja tuotteiden jakelu internetissä
näkövammaiset hierojat ja kuntohoitajat fysioterapia                                 

O

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

ohjelmistoje valmistus, suunnittelu

ja konsultoinit

tietotekniikkapalvelut     

palkkatilastoluvut                         

ompelijat                                  vaatteiden valmistus
opetus- ja sivistystyö palkkatilastoluvut
oppikirjojen kirjoittaminen tietokirjailijat
optikot optisen alan vähittäiskauppa

P

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

paikallislehdet graafinen ala
pakettiautoliikenne taksiliikenne
paperikauppiaat vähittäiskauppa
parturit parturit ja kampaamot
personal trainer

kuntokeskukset

palkkatilastoluvut

perhepäivähoitajat yksityiset perhepäivähoitajat
pesulat pesulapalvelut
pianonvirittäjät pianonviritys
pintakäsittelijät                   rakennusten maalaus ja pintakäsittely
polkupyörien vähittäskauppa vähittäiskauppa
psykologit psykologipalvelut
puheterapeutit puheterapia
pukimot ja turkisliikkeet vähittäiskauppa
puutuotteiden valmistus puutuotteiden valmistus
puusepät                                          puutuotteiden valmistus
puutarhurit kauppapuutarha
päivittäistavarakauppiaat vähittäiskauppa

R

Ammatti/ammattiala                                           Toimialan ohje

radioliikkeet vähittäiskauppa
rakennusliikkeet talonrakentaminen
rakennuspuusepät        puutuotteiden valmistus
rakennusteollisuus talonrakentaminen
ratsastustallitoiminta palkkatilastoluvut
rauta-maatalouskauppa                             vähittäiskauppa
rauta-värikauppa vähittäiskauppa
ravitsemusliikkeet

majoitus- ja ravitsemustoiminta

palkkatilastoluvut

ravivalmentajat kilpahevostallien ja ratsastustallien toiminta
remontointi palkkatilastoluvut

S

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

sahayrittäjät           sahatavaran valmistus
sairaankuljetus sairaankuljetuspalvelut
saneeraus palkkatilastoluvut
seinänpäällystys                           lattianpäällystys ja seinien verhoilu
siivous siivouspalvelut
sijoitustoiminta palkkatilastoluvut
silmäoptikot optisen alan vähittäiskauppa
sisustusarkkitehdit taiteellinen muotoilu ja suunnittelu
sisustussuunnittelu taiteellinen muotoilu ja suunnittelu
somistamot                                         messujen ja kongressien järjestäminen
sorkanhoitajat palkkatilastoluvut

sosiaalipalvelut, avopalvelut

sosiaalipalvelut, laitoshoito

yksityiset sosiaalihuollon avopalvelut

yksityiset sosiaalihuollon laitospalvelut

suuhygienistit suun terveydenhoitopalvelut
suutarit

jalkineiden ja nahkatavaroiden korjaus

vähittäiskauppa

sähköalan urakoitsijat sähköasennukset
sähkötuotteiden valmistus teknologiateollisuus
sähköliike

sähkötekninen suunnittelu

sähköasennukset

säiliöautot säiliöautoliikenne

T

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

taidegraafikot                               kuvataiteilijat
taidekehystäjät vähittäiskauppa   
taidekäsityöläiset                              taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
taidemaalarit kuvataiteilijat
taideteollisuus taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
taiteilijat kuvataiteilijat
taksiautoilijat taksiliikenne
talonrakennus talonrakentaminen
teknologialaitteiden myynti palkkatilastoluvut
teknologiateollisuus teknologiateollisuus
tekstiilien huolto pesulapalvelut
tekstiilien valmistus tekstiilien valmistus
tekstiilikauppiaat vähittäiskauppa
tekstiilitaiteilijat taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
tekstiiliteollisuus taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
teolliset muotoilijat taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
teollinen ompelu taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
teollisuustaide taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
terveystuotekauppiaat vähittäiskauppa
tiedotus palkkatilastoluvut
tietojenkäsittely tietotekniikkapalvelut
tietokirjailijat tietokirjailijat
tietokoneiden korjaus ja huolto               tietotekniikkapalvelut
tietopankkitoiminta tietotekniikkapalvelut
tietotekniikan palvelut tietotekniikkapalvelut
tietotekniikka tietotekniikkapalvelut
tilitoimisto kirjanpito ja tilintarkastus
toimittajat palkkatilastoluvut
tukipalvelut tietotekniikkapalvelut
tulkit kääntäminen ja tulkkaus
turkisten kauppa vähittäiskauppa
turkistarhaus turkistarhaus
turkkurit turkisvaatteiden- ja tuotteiden valmistus
tuomarit lakiasiainpalvelut
turvaurakointi turvaurakointi ja lukkoliikkeet
turvetuotanto koneurakointi

U

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

urheiluvälinekauppiaat vähittäiskauppa          

V

Ammatti/ammattiala                                            Toimialan ohje

vaatesuunnittelu                              taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
vaatturit vaatteiden valmistus
vahtimestarit palkkatilastoluvut
valokuvaajat valokuvaustoiminta
valokuvaustarvikeliikkeet                                   vähittäiskauppa
valomainonta suora- ja ulkomainonta
varaosien vähittäiskauppa              

moottoriajoneuvojen kauppa

moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus

vähittäiskauppa

vartiointiliikkeet turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut
vedeneristys

kattorakenteiden asennus ja kattaminen

lattianpäällystys ja seinien verhoilu

verhoilijat huonekalujen valmistus ja kodin kalusteiden korjaus
videovuokraus palkkatilastoluvut
viemäri- ja jätevesihuolto jätteiden ja jätevesien keruu, kuljetus ja käsittely
vähittäiskauppiaat vähittäiskauppa
värikauppa vähittäiskauppa

Y

Ammatti/ammattiala                                           Toimialan ohje

ympäristöhuolto                                               jätteiden ja jätevesien keruu, kuljetus ja käsittely

 

Arkkitehtipalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 7111 

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL

Päätoimisena yrittäjänä toimivan arkkitehdin työtulon minimitasona voidaan pitää 40 000 – 49 000 euroa vuodessa. Yrittäjänä vähemmän kuin seitsemän vuotta toimineen kohdalla voidaan enimmäistasosta vähentää enintään 20 prosenttia. Palkkatulon määrä vaihtelee huomattavasti yrittäjän olosuhteista, iästä ja kokemuksesta riippuen.

Biljardisalitoiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9311

Biljardiyrittäjät

Biljardisalinpitäjinä toimii pääasiassa yrittäjiä, jotka ovat oman harrastuksensa kautta siirtyneet alan yrittäjiksi. Useimmiten yrittäjän työpanosta täydentää vain puoliso. Muuta henkilökuntaa on korkeintaan yksi tuntitoiminen työntekijä.

Liikevaihto muodostuu pääosin biljardisalitoiminnan lisäksi kahvio- ja tarvikemyynnistä sekä kurssien ja koulutuksen järjestämisestä. Työtulon ja liikevaihdon suhdetta arvioitaessa on siihen oleellisesti vaikuttavana seikkana otettava huomioon yrityksen tiloistaan maksaman vuokran suuruus biljardipöytien vaatiman suuren tilan takia.

Valtaosa biljardisaleista on 1–2 työntekijän yrityksiä, joiden liikevaihto jää alle 118 000 euroa/v.

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,08            –   8 000
0,08 – 0,17   8 000 – 10 500
0,17 – 0,25 10 500 – 14 500
0,25 – 0,35 14 500 – 19 500
0,35 – 19 500 –

                                                

Bloggaajat

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9003

Bloggaaja voi tehdä bloggausta harrastuksena, työsuhteisena tai yrittäjänä. Yrittäjäbloggaaja toimii ansiotarkoituksessa ja/tai saa toiminnasta tuloa.

Usein toiminta alkaa harrastuksena ja kehittyy vähitellen ammattimaiseksi. Samalla toiminta alkaa myös yleensä tuottaa tuloja. Itsenäinen ammattimainen bloggaaja usein omistaa sivuston itse ja saa tuloja mm. mainoksista ja yhteistyökampanjoista. Bloggaaja voi julkaista nettikaupan linkin sivustollaan ja saada osuuden sen kautta myydyistä tuotteista (affiliate-markkinat). Ammattibloggaajan tulot voivat vaihdella muutamasta satasesta tuhansiin euroihin kuukaudessa.

Ammattibloggaajan työtulon arviointi perustuu hänen tekemänsä työn määrään (työpanokseen). Täyspäiväisesti työskentelevän ammattibloggaajan työpanoksen voidaan katsoa vastaavan esimerkiksi toimittajan työtä ja toimittajan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Broilerien tuotanto

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 01472

Suomen Broileryhdistys

Broilereita, kpl/v. Yksiköitä (= 1000 kpl) Yrittäjän työtulo, e/v.
             – 100 000        – 100            –   9 500
100 000 – 200 000 100 – 200   9 500 – 19 000
200 000 – 300 000 200 – 300 19 000 – 28 000
300 000 – 400 000 300 – 400 28 000 – 37 500
400 000 – 400 – 37 500 –

Eri kasvattamoissa työtulo voi vaihdella edellä mainituista ± 30 prosenttia.                                                                               

Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 237

Tätä ohjetta voidaan soveltaa pääsääntöisesti myös toimialaluokiin 08111 ja 08113.

Kiviteollisuusliitto               

Luonnonkiviteollisuuden yritykset louhivat luonnonkiveä ja valmistavat kivestä mm. muistomerkkejä, rakennus- ja ympäristökivituotteita sekä sisustuskivituotteita. Monilla yrityksillä on myös kivituotteiden asennustoimintaa.

Yrittäjän työtulo määräytyy yrityksen liikevaihdon mukaan seuraavasti:

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
      – 0,2 29 500 – 35 500
0,2 – 0,5 35 500 – 41 500
0,5 – 1,0 41 500 – 47 500
1,0 – 2,0 47 500 – 53 500
2,0 – 5,0 53 500 – 65 500
5,0 –   65 500 –

 

Eläinlääkintäpalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 75

Suomen Eläinlääkäriliitto       

Vuosityötulon arvioimisperusteena pidetään 1 500 euroa normaalin työskentelyviikon viikkotuntia kohden. Viikkotuntien lukumäärää arvioitaessa otetaan huomioon kaikki potilasvastaanottoon liittyvä työ sekä potilaskäynteihin käytetty aika.

Työtulo voi kuitenkin vaihdella esitetystä euromäärästä ± 50 prosenttia pääasiassa vastaanottotyön palvelutasosta ja rationalisointiasteesta riippuen.

Jos eläinlääkäri on erityisesti perehtynyt johonkin eläinlääketieteen erikoissektoriin, viikkotuntia kohden laskettu euromäärä on arvioitava korkeammaksi kuin 1 500 euroa.

Laskuesimerkki:

Työskentelyaika keskimäärin 30 tuntia viikossa,

työtulo: 30 x 1 500 = n. 45 000 euroa/v.

Fysioterapia

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 86901

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI   

Yrittäjätyötulo määräytyy liikevaihdon perusteella:

Liikevaihto milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,04 21 000 – 24 000
0,04 – 0,12 24 000 – 28 000
0,12 – 0,20 28 000 – 32 000
0,20 – 0,30 32 000 – 36 000
0,30 – 0,50 36 000 – 40 000
0,50 – 0,85 40 000 – 44 000
0,85 –  44 000 –

Suomen Fysioterapeutit      

Fysioterapeuttiyrittäjän työtulo määräytyy kokemuksen, erityisosaamisen, liiketoimintamuodon ja toiminnan laajuuden perusteella. Keskimääräisenä työtulon arvioinnin perustana käytetään alan työehtosopimuksen palkkaa lisättynä neljän vuoden palvelulisällä. Päätoimisen, yksin toimivan fysioterapeuttiyrittäjän minimityötuloksi arvioidaan 28 000 euroa vuodessa. 

Fysioterapia-alan Näkövammaiset

Yhdistyksen jäsenten työtulot vaihtelevat huomattavasti työskentelyn määrästä riippuen. Yleispätevää työtuloa ei siksi pysty määrittämään.

Päätoimisen yrittäjän työtuloksi arvioidaan 10 000 euroa vuodessa. Lisäksi on kuitenkin otettava huomioon yrittäjän fyysinen kunto ja vammaisuuden aste. Suurin osa jäsenistä toimii yrittäjinä osa-aikaisesti.                              

Graafinen ala

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 18

Graafinen Teollisuus

Graafisella alalla toimintaa harjoittavan yrittäjän työtulon minimitasona pidetään yrityksen palveluksessa olevan korkeimmin palkatun henkilön vuosiansiota korotettuna 20 prosentin yrittäjälisällä.

Graafisen alan työehtosopimusten ja palkkatilastojen perusteella arvioituna yrittäjän työtulon olisi oltava vähintään:

Yrittäjä verrattavissa Yrittäjän työtulo vähintään, euroa/v
painaja (yksinyrittäjä) 32 000
työhön osallistuva työnjohtaja 43 000
tuotantopäällikkö 45 500

 

Hammaslääkäripalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 8623

Suomen Hammaslääkäriliitto

Hammaslääkärin vuosityötulon perusteena pidetään 1 815 euroa normaalin työskentelyviikon viikkotuntia kohden. Viikkotuntien lukumäärää arvioitaessa otetaan huomioon kaikki potilasvastaanottoon liittyvä työ. Huomioitavaa on, että 5-10 prosenttia kaikista hammaslääkäreistä toimii sivutoimisesti ammatinharjoittajana, tyypillisesti yhden päivän viikossa.

Yksittäisen hammaslääkärin kohdalla työtulo voi kuitenkin vaihdella esitetystä euromäärästä ± 25 prosenttia.

Jos hammaslääkäri on erityisesti perehtynyt johonkin hammaslääketieteen erikoisalaan, viikkotuntia kohden laskettu euromäärä on arvioitava korkeammaksi kuin 1 815 euroa.

Laskuesimerkki:

Työskentelyaika keskimäärin 35 tuntia viikossa,

työtulo 35 x 1 815 euroa = n. 63 500 euroa/v.

Hammasproteesien, keinohampaiden ym. valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 325

Hammaslaboratorioliitto        

Hammasteknikot valmistavat toimeksiannosta (lähinnä hammaslääkärin) erilaisia hammasproteeseja ’asennuspaikkaa näkemättä’. Kliinisen sovittamisen ja asennustyön tekee hammaslääkäri.

Hammasteknikkoyrittäjän työtulon määrittely perustuu laillistettujen hammasteknikoiden työehtosopimuspalkkoihin korotettuna 30 prosentin yrittäjälisällä.

Kokemusvuodet alalla huomioon ottaen työtulo muodostuu seuraavaksi:

Laillistamisesta on kulunut Yrittäjän työtulo, euroa/v
alle  4 vuotta 30 000 –
4 – 10 vuotta 32 000 –
yli  10 vuotta 33 500 –

 

Erikoishammasteknikkoliitto

Erikoishammasteknikot ovat jatkokoulutettuja hammasteknikkoja, joilla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain nro 559 ja asetuksen nro 564 mukainen oikeus harjoittaa ammattiaan.

Erikoishammasteknikolla on oikeus itsenäisesti sovittaa, valmistaa ja korjata kokoproteeseja. Hän hallitsee koulutuksensa perusteella kokoproteesien valmistuksen sekä kliiniset että tekniset työvaiheet.

Erikoishammasteknikko, joka voi olla yrittäjä, itsenäinen ammatinharjoittaja tai toisen palveluksessa toimiva, on usein myös hammashoitotiimin oman alansa asiantuntija. Hän työskentelee myös yhteistyössä muiden suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa irrotettavien proteesien valmistajana ja sovittajana sekä hammasteknikon koulutuksen saaneena myös kiinteiden proteesien valmistajana.

Erikoishammasteknikkoliiton laskelmien ja tutkimusten mukaan erikoishammasteknikkoyrittäjien työtuloksi arvioidaan 28 000 – 35 000 euroa vuodessa.                                                                                                                                 

Hautaustoimistojen palvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9603

Suomen Hautaustoimistojen Liitto          

Työtulon määrittely perustuu ammattitaitoisen myyjän vuosiansioon korotettuna 20 prosentin yrittäjänlisällä.

Hautaustoimistoyrittäjän minimityötuloksi katsotaan siten 25 000 euroa vuodessa, mikä sopii käytettäväksi lähinnä 1 – 3 henkilön yrityksissä.

Yrittäjän työtulon määräytymiseen vaikuttavat mm. paikkakunnan suuruus, henkilökunnan määrä, muiden alan palvelujen määrä paikkakunnalla ja liikkeen muut palvelut (kukkamyynti, erilaiset sidontatyöt, pitopalvelu, hautakivien myynti, kuljetusten määrä ja pituus).

Hissiurakointi

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 43292

Suomen Hissiyhdistys SUHY

Hissialalla toimivien yrittäjien työtulo riippuu yrityksen liikevaihdon rakenteesta. Työtulon sidonnaisuus liikevaihtoon ei välttämättä ole suoraan verrannollinen. Hissejä myyvillä ja toimittavilla yrityksillä työtulo liikevaihtoon nähden on oleellisesti pienempi kuin pelkkää asennus-, huolto- tai konsulttitoimintaa tarjoavilla yrityksillä. Alalla on viime vuosina tullut myös yksityisiä elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat hissien asennustyötä.

Työtulo-ohjeen taustalla on myös seuraavia näkökohtia:

  •  Hissiasennus- ja huolto on toimintaa, jonka harjoittamiseen on asetettu ehdot sähköturvallisuuslaissa.
  •  Hissiurakoitsijan vastuut asentamiensa ja huoltamiensa hissien turvallisuudesta on määritelty sähköturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.
Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,10 25 000 – 32 000
0,10 – 0,25 28 500 – 37 000
0,25 – 0,50 33 500 – 45 000
0,50 – 0,85 38 500 – 55 000
0,85 –       53 500 –

 

Huoltamotoiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 47301

Suomen Bensiinikauppiaitten Liitto 

Huoltamoyrittäjän työtulon ensisijaisena määrittelyperusteena pidetään vastaavissa tehtävissä olevan työsuhteisen huoltamoesimiehen ansiotasoa. Perheenjäsenen työtulo noudattaa yrittäjän työtuloa työpanos ja laatu huomioon ottaen.

Toissijaisesti yrittäjän työtulon määräytymisperusteena voidaan pitää liikevaihtoa.

Kokonaismyynti*, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
      – 1,7 19 000 – 25 000
1,7 – 2,5 25 000 – 32 000
2,5 – 3,2 32 000 – 38 000
3,2 –     38 000 –

*) Sisältää komissiomyynnin.                      

Huonekalujen valmistus ja kodin kalusteiden korjaus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka

31         Huonekalujen valmistus

3101     Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus

3102     Keittiökalusteiden valmistus    

3612     Muiden huonekalujen valmistus

9524     Huonekalujen ja kodin kalusteiden korjaus

162       Puutuotteiden valmistus

Suomen Verhoilijamestarien Liitto

Liitto esittää verhoilijan työtuloksi hyvälle ammattimiehelle maksettavaa palkkaa korotettuna 20 prosentin yrittäjälisällä. Työtulon tulisi kuitenkin olla vähintään 25 500 euroa vuodessa.

Kaluste-entisöinti, ks. Palkkatilastoluvut: C kaluste-entisöinti.

Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 7112

Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL

SKOL:n jäsenyrityksissä (pääasiassa insinööritoimistoja) yrittäjän keskiansioksi arvioidaan 35 000 – 45 000 euroa vuodessa. Työtulon määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti yrittäjän olosuhteista, iästä, kokemuksesta sekä lisäksi myös suhdannetilanteesta riippuen.

Jalkineiden ja nahkatavaroiden korjaus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9523

Suutariliikkeiden Liitto

Suutaritoiminta on erittäin kausiluonteista ja sääherkkää. Toimintaedellytykset ovat kaventuneet ja suutarille palvelusta kertyvä tuotto on kenkien rakenne- ja hintatasomuutosten myötä olennaisesti pienentynyt.

Liikevaihdon perusteella yrittäjän työtulo muodostuu seuraavaksi, kun korjaustyön osuus on vähintään 75 prosenttia kokonaisliikevaihdosta.

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,02             –  9 000
0,02 – 0,03   9 000 – 12 500
0,03 – 0,05 12 500 – 16 000
0,05 – 16 000 –

Työtuloon vaikuttavia erityistekijöitä ovat:

  • liikkeen kotipaikkakunnan taajama-aste
  • liikkeen sijainti paikkakunnalla
  • liikkeen koneistusaste
  • työsuoritteiden/vähittäismyynnin prosenttiosuus koko liikevaihdosta.

Jos vähittäismyynnin ja oman valmistuksen osuus on yli 25 prosenttia kokonaisliikevaihdosta, voidaan näiden osalta soveltaa vähittäiskaupan työtuloperustetta ryhmä I. Tällöin vähittäismyynniksi katsotaan jalkineiden, laukkujen yms. nahkatavaroiden myynnin lisäksi myös tavanomaisen suutaritoiminnan ohessa tapahtuva jalkinetarvikkeiden myynti. Oma valmistus ajoittuu yleensä jalkinekorjaustoiminnan hiljaisiin aikoihin ja voi sisältää tuotteina mm. mittatilausjalkineita, sandaaleja, tohveleita, avokkaita sairaanhoitajille yms., lapikkaita, laukkuja, vöitä, kukkaroita.

Jalkojenhoito

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 86909, 96022

Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto

Työtulo perustuu kunnallisen työehtosopimuksen mukaiseen jalkojenhoitajan/jalkaterapeutin kuukausipalkkaan. Jalkojenhoitajan palkkaus perustuu koulutason tutkinnon suorittaneiden palkkaustasoon ja jalkaterapeutin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden palkkaustasoon.

Toimiessaan yksityisenä ammatinharjoittajana jalkojenhoitajan/jalkaterapeutin tulot riippuvat paikkakunnasta ja toimipisteestä sekä siitä, toteuttaako yrittäjä kaikkia jalkojenhoidon/jalkaterapian osa-alueita.

  Kokemusvuosia alalla Yrittäjän työtulo, euroa/v
Jalkojenhoitaja alle 4 vuotta 18 500 –
  4 vuotta ja enemmän 20 000 –
Jalkaterapeutti alle 4 vuotta 23 000 –
  4 vuotta ja enemmän 27 000 –

 

Jätteiden ja jätevesien keruu, kuljetus ja käsittely

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka E, 36-39

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP

Ympäristöhuoltoala käsittää jätteisiin, jätevesiin ja pilaantuneisiin maihin liittyviä käsittely- ja kuljetuspalveluja. Merkittävin osa toimialan liikevaihdosta tulee erilaisten jätemateriaalien kuljetuksesta, esikäsittelystä, kierrätyksestä ja muusta hyödyntämisestä. Haja-asutusalueiden vesihuoltotoiminta koostuu kaivojen tyhjennyksistä ja jätevesien puhdistusjärjestelmien huolloista.

Alaan kuuluu myös ympäristöteknologiaan erikoistuneita yrityksiä, jotka tuottavat ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita tai jalostavat teollisuuden sivutuotteita erilaisiksi uusiraaka-aineiksi tai kierrätyspolttoaineeksi. Ympäristögeotekniikka-alan toiminta koostuu mm. pilaantuneiden maiden puhdistamisesta ja käsittelystä. Joidenkin yritysten tuloista merkittävä osa tulee erilaisesta opastuksesta ja neuvonnasta.

Monet alan yrittäjistä harjoittavat osana yrityksensä toimintaa luvanvaraista kuorma-autoliikennettä (jätekuljetukset). Yrittäjän työtulon minimitasona voidaan pitää kuorma-autoliikenteen työehtosopimuksen mukaista taulukkopalkkaa yli 12 vuotta ammatissa toimineille täysperävaunun kuljettajille korotettuna 30 prosentin yrittäjälisällä.

Yleisenä alan ohjeellisena yrittäjän työtulona voidaan pitää 35 000 - 40 000 euroa/vuosi. Vuosityötuloa tulee lisätä 2 700 euroa tehollisessa käytössä olevaa lisäautoa kohden.

Muiden ympäristöhuoltoalan yrittäjien vuositulo voidaan rinnastaa ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton yksityisellä sektorilla toimivien jäsenten keskimääräiseen ansiotasoon, jolloin yrittäjän työtulo olisi 45 000 euroa/vuosi.

Kalanviljely

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 0321 ja 0322 

Suomen Kalankasvattajaliitto

Kalankasvattajiin kuuluvat ruokakalatuottajat (tuottavat pääasiassa kirjolohta), poikastuottajat (tuottavat kirjolohenpoikasia jatkokasvatukseen tai muita lajeja istutettaviksi vesistöihin), luonnonravintolammikkotuottajat (tuottavat istutuspoikasia luonnonravinnolla ilman ruokintaa) ja onkilammikkoyrittäjät (ostavat muualta onkikokoisen kalan ongittavaksi, ei ruokita).

Kalanviljelijäyrittäjän työtuloa määrättäessä työtulon perusteena voidaan käyttää yrityksen liikevaihtoa.

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,08            – 15 500
0,08 – 0,35 15 000 – 24 000
0,35 – 0,65 24 000 – 30 500
0,65 – 1,00 30 500 – 37 000
1,00 – 1,70 37 000 – 48 000
1,70 –       48 000 –

 

Kattorakenteiden asennus ja kattaminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 4391

Kattoliitto

Kattoliitto ry on Suomessa toimivien vedeneristysalan urakoitsijaliiketoimintaa harjoittavien yritysten yhteenliittymä, jonka jäseninä ovat alan keskeiset urakoitsijat ja teollisuus. Kattoliitto on vedeneristysalan työnantaja- ja elinkeinopoliittinen toimialajärjestö, joka mm. solmii alan työehtosopimuksen työntekijöitä edustavan Rakennusliiton kanssa.

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
      – 0,4 38 000 – 45 000
0,4 – 1,2 45 000 – 50 000
yli 1,2 –    50 000 –

 

Kauneudenhoitopalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 96022

Suomen Kosmetologien Yhdistys

Kosmetologin työtuloksi arvioidaan 15 000 – 30 000 euroa vuodessa. Työtulon suuruuteen vaikuttavat hoitolan sijainti, paikkakunta ja kosmetologisten erikoishoitojen määrä. Arvio soveltuu lähinnä ilman muita työntekijöitä toimivan kosmetologin vähimmäistyötuloksi.

Kauppapuutarha

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yksivuotisten kasvien viljely, toimialaluokka 011

Kauppapuutarhaliitto

Yrittäjän työtulo voidaan kasvihuonepinta-alan ja yrityksen liikevaihdon perusteella arvioida seuraavasti:

Kasvihuoneala m2 Liikevaihto € Yrittäjän työtulo, euroa/v
alle         1 000 alle 100 000 17 000 –
1 000 –   3 000 100 000 – 200 000 20 000 –
3 000 –   5 000 200 000 – 300 000 23 000 –
5 000 – 10 000 300 000 – 400 000 29 000 –
yli         10 000 yli 500 000 36 000 –

Pinta-alaluokissa on lähtökohtana valottoman pitkän viljelykauden viljely. Kirjattujen ohjeellisten liikevaihtojen perusteella luokkavalintaa voidaan tarkentaa alaspäin lyhytkautisessa viljelyssä tai ylöspäin tehokkaassa ympärivuotisessa tuotannossa.

Kiinteistöjen isännöinti

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 6832

Suomen Isännöintiliitto

Isännöitsijän työtulo määräytyy liikevaihdon perusteella seuraavasti:

Liikevaihto x 0,5/henkilökunnan määrä. Minimissään työtulo on 24 000 euroa vuodessa.

Laskuesimerkkejä:

  • Liikevaihto 130 000 e/v ja henkilöitä isännöitsijä + yksi työntekijä 130 000 x 0,5/2 = n. 32 500 e/v.
  • Liikevaihto 400 000 e/v ja työntekijöitä kolme yrittäjän lisäksi 400 000 x 0,5/4 = n. 50 000 e/v.
  • Liikevaihto 400 000 e/v ja työntekijöitä yrittäjän lisäksi kaksi kokopäiväistä ja yksi puolipäiväinen 400 000 x 0,5/3,5 = n. 57 000 e/v.

Kiinteistönhoito

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 8110

Kiinteistötyönantajat

Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyritykset tarjoavat valtakunnallisesti monipuolisia kiinteistönhoito- ja siivouspalveluja.

Kiinteistönhoitoyrittäjän työtulo muodostuu yrityksen henkilökunnan suuruuden mukaan seuraavasti:

Yrityksessä henkilöitä Yrittäjän työtulo, euroa/v
yrittäjä mukaan lukien  
  1 –   2 30 000 –
  3 –   7 34 500 –
  8 – 12 38 500 –
13 – 19 52 500 –
20 – 64 500 –

Siivousyrittäjän työtulo ks. Siivouspalvelut

Kiinteistönvälitys

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 6831

Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto

Kiinteistönvälitystyötä tekevien tulot riippuvat paikkakunnan koosta, henkilön asemasta yrityksessä, tehtävistä, koulutustasosta, iästä ja kokemuksesta. Työtulo määräytyy peruspalkan ja myyntiprovision yhteismäärästä, provision ollessa kokonaisuudesta 2/3.

Välitystyötä tekevien palkansaajien työtulot vaihtelevat 30 000 eurosta 77 000 euroon, mediaanin ollessa 41 700.  Kiinteistönvälitysalan yrittäjien työtulot vaihtelevat 35 000 eurosta 100 000 euroon, mediaanin ollessa 50 000.  Aseman mukaan erot ovat suuria. Parhaimmin tienaavat myyntijohtajat (keskimäärin yli 77 000 euroa) ja -päälliköt (keskimäärin 71 000 euroa) ja vähiten vastaavasti myyntisihteeri (keskimäärin 33 000 euroa).

Kiinteistönvälitysalan yrityksistä 85 prosenttia on 1-4 henkilön yrityksiä, 13 prosenttia 5-19 henkilön yrityksiä ja 2 prosenttia yli 20 henkilön yrityksiä.

Työtuloa määriteltäessä on otettava huomioon seuraavia näkökohtia:

  • Alueelliset ja yrityskohtaiset erot ovat merkittäviä.
  • Tulotaso nousee iän myötä.
  • Valtaosa palkkatuloista muodostuu myyntipalkkioista ja peruspalkka on usein pieni. Myös erityisesti luontoiseduissa ja muissa
  • Tulospalkkioissa/bonuksissa on suuria eroja.
  • Alan kokonaistulot koostuvat välityspalkkiotuloista, mistä syystä ala on erityisen suhdanneherkkä.
  • Osa kiinteistönvälittäjistä työskentelee välitystehtävien ohella esim. isännöitsijä-, tilitoimisto- tms. tehtävissä.
  • Osa kiinteistönvälittäjistä saa jo eläkettä muista tehtävistä, jolloin ansiotaso välitysalalla on keskimääräistä pienempi.

Kilpahevostallien ja ratsastustallien toiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9319

Suomen Ravivalmentajat       

Ammatikseen ravivalmentajina toimivilla on yleensä Suomen Hippos ry:n myöntämä ammattilisenssi, jonka yhtenä vaatimuksena on toimiminen yrittäjänä. Osa ravivalmentajista toimii samalla maatalousyrittäjinä ja he ovat MYEL:n piirissä. Suurimmalla osalla alan yrittäjistä on vain 1–2 työntekijää yrittäjän itsensä lisäksi. Päätoimisena ravivalmentajana toimivien yrittäjien minimityötulon voisi arvioida olevan 17 000 euroa, mutta lukema voi vaihdella merkittävästi.

Ravivalmentajien suhdannevaihtelut ovat suuret. Yrityksen liikevaihto ja tulos voivat vaihdella vuosittain huomattavasti. Sen lisäksi alan yrittäjien tulonmuodostus, siis se mistä toiminnasta liikevaihto ja tulos syntyvät, vaihtelee yrittäjäjoukon keskuudessa suuresti. Näiden syiden takia työtulo on määrättävä tapauskohtaisesti.

Seuraavat näkökohdat tulisi ottaa huomioon työtuloa määrättäessä:

  • ravivalmentajan verollinen tulo voi olla hyvinkin matala, minkä vuoksi YEL:n mukainen työtulo voi olla suurempi kuin verollinen tulo
  • tulot vaihtelevat toiminnan menestyksen, laajuuden ja luonteen mukaan
  • alalla on yrittäjiä, joilla ravivalmentajana toimiminen on vain osa toimeentuloa
  • toiminnan mahdollinen yhteys maatalousyrittämiseen.

Ks. myös Palkkatilastoluvut; Eläinten hoitoon liittyviä palveluja, A ratsastustallitoiminta.

Kirjailijat

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9003             

Suomen Kirjailijaliitto -  Finlands svenska författareförening

Kirjailijoiden tulonmuodostus on epäyhtenäinen ja vuosittain suuresti vaihteleva. YEL-työtulon määrääminen sillä perusteella, kuinka paljon palkkaa maksettaisiin ulkopuoliselle samasta työstä, on äärimmäisen vaikea tehtävä. Kaunokirjallista työtä ei tehdä työsuhteessa eikä alalla sen vuoksi ole työehtosopimuksia. Kirjailijoista valtaosa (87 prosenttia) työskentelee vapaina taiteilijoina tai freelancereina, ainoastaan 4 prosenttia yrittäjinä. Eräät kirjailijat tekevät kirjailijan työtään sivutoimisesti muun työn ohella, jolloin he voivat laskea itselleen tuntipalkkaan perustuvan vuositulon Suomen Tietokirjailijat ry:n ohjeen (Tietokirjailijat) mukaisesti. Tyypillisempää kaunokirjailijoille kuitenkin on, että työtä tehdään päätoimisesti.

Kaunokirjallisuudesta saatavat tulot ovat Suomessa yleisesti ottaen pieniä ja vaihtelevat lisäksi paljon vuosittain. Kirjailijaliiton vuonna 2010 tekemän tulotutkimuksen mukaan kirjailijan kaunokirjallisesta työstä saamien tulojen mediaani on noin 2 000 euroa vuodessa. Yli 8 400 euroa vuodessa kaunokirjallisesta työstään ansaitsi 18 prosenttia kirjailijoista, vain 10 prosenttia ansaitsi yli 16 800 euroa. Alle 5 000 euroa taas ansaitsi n. 75 prosenttia kirjailijoista.

Kirjailijan tulojen vaihtelu johtuu osin kaunokirjallisen työn luonteesta. On tavallista, että kirjaa kirjoitetaan vuosia ilman, että työstä syntyy lainkaan tuloja. Kirjan myynnin tuottamat tulot realisoituvat suhteellisen lyhyen ajan kuluessa sen julkaisun jälkeen, jolloin vuositulot voivat hetkellisesti nousta huomattavasti palatakseen pian taas hyvin pieniksi. Myyntimäärien ennakoiminen on myös erittäin vaikeaa.

Itse kirjoitustyö tehdään monesti apurahakauden aikana. Vakuutettavaa YEL-työtuloa arvioitaessa on vähentävänä tekijänä otettava huomioon taiteellisesta toiminnasta saatu sellainen apuraha, johon liittyy lain mukaan eläketurva tai jonka perusteella kirjailija on velvollinen järjestämään itselleen eläketurvan. Useiden kirjailijoiden suurin tulonlähde on apurahat, mistä johtuen heidän YEL:n piirin kuuluva osa ansioista on pieni.

Kirjailijan YEL-työtulo on arvioitava ETK:n yrittäjän työtulon määrittelyä koskevan ohjeen mukaisesti yksilöllisesti ja ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Suuntaa antavana ohjeena YEL-työtuloa määrättäessä voidaan ottaa huomioon kirjailijantyöstä saadut vuosiansiot keskimäärin. Työtulo määritellään vuosimyynnin perusteella:

Vuosiansiot, euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
          –10 000           –  7 400
10 000–20 000   7 400–10 000
20 000–30 000 10 000–12 000
30 000–40 000 12 000–15 000
40 000– 15 000–

Kaunokirjallisuuden käännöstyöt ks. Kääntäminen ja tulkkaus.

Kirjanpito ja tilintarkastus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 6920

Suomen Taloushallintoliitto    

Liiton jäsenyrityksissä yrittäjän työtulon vähimmäistasona voidaan pitää 20 000 euroa vuodessa. Työtulon määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti alueellisesti, yrittäjän olosuhteista, iästä, koulutuksesta ja kokemuksesta riippuen.

Koneurakointi

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 42KO  

Koneyrittäjien liitto

Ohjetta voidaan soveltaa metsä-, maarakennus- ja turvetuotannon koneyrittäjiin.

Koneyrittäjien vähimmäistyötuloksi esitetään koneurakointialojen työntekijöiden keskimääräistä palkkaa korotettuna 25 prosentin yrittäjälisällä.

Työtulo nousee yrityksessä työskentelevien työntekijöiden lukumäärän kasvaessa seuraavasti:

Yrityksessä henkilöitä yrittäjä mukaanlukien Yrittäjän työtulo, euroa/v
1  –   2 27 000 – 39 000
3  –   4 30 000 – 46 000
5  – 10 38 000 – 56 000
yli   10  55 000 –

Ohje koskee täysiaikaista yrittäjätoimintaa. Osa-aikaisuudesta tai kausiluonteisuudesta aiheutuva vuosityöajan pieneneminen voi vaikuttaa työtuloon alentavasti. Vastaavasti vuosityöajan ylittyminen voi korottaa työtuloa. Yrityksessä työskentelevillä henkilöillä tarkoitetaan henkilömäärää, joka keskimäärin on täysiaikaisesti yrityksen palveluksessa.

Kotityöpalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 812

Suomen Kotityöpalveluyhdistys 

Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry:n jäsenet tuottavat palveluja asiakaskoteihin ja/tai sosiaalihuollon tukipalveluja. Yrittäjän työtulo määräytyy hänen yritykseen tekemänsä työpanoksen mukaisesti. Vuonna 2013 työtulo on ollut 12 000 – 45 500 euroa vuodessa.

Ks. myös Yksityiset sosiaalihuollon avopalvelut

Kuljettajakoulutus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 8553

Suomen Autokoululiitto

Perustana on 15 vuoden alan kokemuksen omaavan liikenneopettajan kuukausipalkka, joka on laskettu keskiarvona eri paikkakuntien kalleusluokkien mukaan. Saatuun arvoon on lisätty työehtosopimuksen tasoinen johtajaopettajan lisä. Tämän mukaan yrittäjän työtulon minimitasona pidetään 34 000 euroa vuodessa.

Ks. myös Palkkatilastoluvut:P Koulutus, yksityinen opetus- ja sivistystyö.

          

Kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 4777

Suomen Kelloseppäliitto - Suomen Kultaseppien Liitto

Yrittäjän työtulo määräytyy vastuunalaisille hoitajille maksettujen palkkojen perusteella korotettuna 20 prosentin yrittäjälisällä. Vuosimyynnin noustessa 0,14 miljoonaan euroon vuodessa voidaan yritystoimintaa pitää täysiaikaisena. Työtulo muodostuu yrityksen vuosimyynnistä riippuen seuraavaksi:

Vuosimyynti, milj. euroa Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,08 (osa–aikaista) 11 500 – 13 500
0,08 – 0,10 13 500 – 15 000
0,10 – 0,14 15 000 – 20 500
0,14 – 0,18 (täysiaikaista) 20 500 – 26 000
0,18 – 0,25 26 000 – 37 500
0,25 –     37 500 –

 

Kuntokeskukset

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9313

Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY

Toimiala on kehittynyt viime vuosina valtavasti. Alalla on syntynyt monimuotoista yritystoimintaa.

Toimialalla toimivien yritysten koko vaihtele merkittävästi. Pienimmät toimijat /palveluntarjoajat (esim. Pt-palvelut ovat usein toiminimiä, henkilöyrittäjiä, sivutoimisia yrittäjiä) liikuttavat muutamia ihmisiä kuukaudessa ja liikevaihto on vuodessa muutamia tuhansia euroja. Toisessa ääripäässä ovat kuntosaliketjut, joiden taustalla toimii pääomasijoittajat tai yksityiset yrittäjät. Näiden liikevaihto on nykyään jo kymmeniä miljoonia euroja.

Toimiala- ja liiketoimintaosaaminen on kehittynyt yhä ammattimaisempaan suuntaan. Yritysten monimuotoisuus, toiminimet, pienet salit, terveysliikuntakeskukset, kuntosaliketjut ovat muokanneet myös asiakasmääriä.

Yritysten tyypillinen asiakaspohja on 500 – 3 000 henkilöä. Suurimmissa yksityisissä yrityksissä on noin 20 000-40 000 henkilöä.

Kuntokeskuksissa työskentelevien työntekijöiden keskimääräinen vuosipalkka vaihtelee koulutuksen ja tehtävien vaatimusten mukaan 20 000 – 38 000 euron välillä.

Kuntokeskusyrittäjän työtulo voidaan arvioida suuntaa antavasti liikevaihdon perusteella seuraavasti:

 Liikevaihto milj. euroa/v Yrittäjän työtulo euroa/v
      – 0,3 20 000 –
0,3 – 1,0 27 000 –
yli milj. 38 000 –

 

Kuvataiteilijat

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9003

Suomen Taiteilijaseura

Kuvataiteilijoiden myyntitulot saattavat vaihdella huomattavasti. On myös varsin tavanomaista, että päätoimisellakin kuvataiteilijalla on itsenäisen toimintansa ohella työsuhteinen sivutoimi (esimerkiksi taideopettaja). Tällöin kuvataiteilijan yrittäjätyö saattaa yrittäjäeläkelain näkökulmasta olla lähinnä sivutoimiseksi katsottavaa.

Kuvataiteilijan yrittäjäeläkkeen perusteena oleva työtulo määritellään kuvataiteilijan vuosimyynnin perusteella:

Vuosimyynti, euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
           – 11 000            –   7 600
11 000 – 22 000   7 600 – 10 000
22 000 – 33 000 10 000 – 12 000
33 000 – 43 000 12 000 – 15 000
43 500 –  15 000 –

Taulukossaa tarkoitetaan vuosimyyntiä, josta on vähennetty taiteellisen toiminnan aiheuttamat kustannukset. Jos taiteilija on arvonlisäverotuksen piirissä, tarkoitetaan vuosimyynnillä arvonlisäverotonta vuosimyyntiä, josta on vähennetty taiteellisen toiminnan kustannukset ilman arvonlisäveroa. Kuvataiteilijoiden tulonhankintakustannukset vaihtelevat suuresti. Jos taiteilijalle on myönnetty taiteelliseen työskentelyyn apuraha, johon liittyy eläketurva tai jonka perusteella taiteilija on velvollinen järjestämään itselleen eläketurvan, tämä apuraha otetaan yrittäjän eläkelain mukaista työtuloa vahvistettaessa vähentävänä tekijänä huomioon.

Kuvanveistäjät

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9003

Suomen Kuvanveistäjäliitto

Kuvanveistäjän vuosittaiset myyntitulot ja tulonhankintakustannukset voivat vaihdella suuresti. Tyypillisesti tulonhankintakustannukset jakautuvat usealle vuodella ja myyntitulot kohdentuvat vain osalle vuosista.

On myös varsin tavanomaista, että päätoimisellakin kuvanveistäjällä on itsenäisen taiteellisen toimintansa ohella työsuhteinen sivutoimi. Tällöin kuvanveistäjän yrittäjätyö saattaa yrittäjäeläkelain näkökulmasta olla lähinnä sivutoimiseksi katsottavaa.

Kuvanveistäjän yrittäjäeläkkeen perusteena oleva työtulo määritellään nettovuosimyynnin perusteella:

Nettomyyntitulo, euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
           – 15 000            –   7 600
15 000 – 25 000   7 600 – 11 000
25 000 – 35 000 11 000 – 13 000
35 000 – 45 000 13 000 – 15 500
45 000 –  15 500 –

Taulukossa nettomyyntitulolla tarkoitetaan vuosimyyntiä, josta on vähennetty taiteellisen toiminnan aiheuttamat kustannukset. Jos taiteilija on arvonlisäverotuksen piirissä, tarkoitetaan vuosimyynnillä arvonlisäverotonta vuosimyyntiä, josta on vähennetty taiteellisen toiminnan kustannukset ilman arvonlisäveroa.

Kylmäalan asennus- ja huoltotyöt

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 4321

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto / Suomen Kylmäyhdistys  

Taulukko perustuu huolto- ja asennustoimintaa tekevän tavanomaisen yrityksen liikevaihtoihin. Jos liikevaihto on poikkeuksellisen materiaalipainotteinen, voidaan yritykseen soveltaa yhtä liikevaihtoluokkaa alempaa työtulon määrää. Jos yrittäjän omaan työpanokseen liittyy erityisen vaativaa teknistä suunnittelua tms., voidaan taulukkoarvoja korottaa 10–30 prosenttia.

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,15 29 000 – 40 000
0,15 – 0,40 35 000 – 48 000
0,40 – 0,60 41 000 – 54 000
0,60 – 1,00 49 000 – 65 000
1,0 –       58 000 –

 

Kääntäminen ja tulkkaus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 7430

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto 

Kauno- ja tietokirjallisuuden kääntäjien työtulon määrittämisestä ei voi antaa tarkkoja ohjeita, sillä kirjallisuuden kääntäjien vuositulot saattavat vaihdella huomattavasti töiden määrän ja lajin mukaan.

Päätoimisten kirjallisuuden kääntäjien verotettava vuositulo on Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton keväällä 2013 tekemän jäsenkyselyn mukaan mediaanivuosiansiot olivat 14 929 euroa. Ansioiden keskiarvo oli 12 900 euroa. Työ ei myöskään välttämättä ole jatkuvaa, vaan toimeksiantojen välillä saattaa olla pitkiäkin taukoja.

Jos kaunokirjallisuuden kääntäjälle on myönnetty taiteelliseen työskentelyyn apuraha, johon liittyy eläketurva tai jonka perusteella kääntäjä on velvollinen järjestämään itselleen eläketurvan, tämä apuraha otetaan yrittäjän eläkelain mukaista työtuloa vahvistettaessa vähentävänä tekijänä huomioon.

Asiatekstikääntäjät ja tulkit toimivat usein yrittäjinä. Yleensä kyseessä on pieni yhden hengen käsityöläisyritys, jossa tulot muodostuvat pääasiassa kääntäjä- ja/tai tulkkiyrittäjän omasta työpanoksesta. Yrittäjän tulot riippuvat eri tekijöistä, mm. kulloisestakin markkinatilanteesta sekä siitä, onko yrittäjällä vakiintunut asiakaskunta, joka mahdollistaa suhteellisen vakaan ansiotason.

Erityisesti aloittelevien kääntäjien ja tulkkien tulotaso saattaa alussa olla hyvinkin matala. Käännösalan palkkiotaso on viime aikoina laskenut ja monet asiatekstikääntäjät kamppailevat toimeentulonsa kanssa.

Myös asiatekstinkääntäjän ja tulkin työtuloa vahvistettaessa tulee kuitenkin ottaa huomion, ettei työ välttämättä ole jatkuvaa, vaan toimeksiantojen määrät voivat huomattavastikin vaihdella vuosittain. 

Av-kääntäjät ovat suuressa murroksessa. Nykyisin monet av-kääntäjät toimivat yrittäjänä, myös töissä, joita he aikaisemmin tekivät työsuhteisena. Hintataso on laskenut hyvin alas. Varsin maltillisiin kuukausiansioihin päästäkseen on varauduttava pitkiin työpäiviin ja -viikkoihin. Ja tällöinkin ansiot jäävät alhaisiksi, varsinkin jos huomioi sen, että av-kääntäjät usein ovat pitkästi koulutettuja ja valtaosalla on ylempi korkea-asteen koulutus.

Lakiasiainpalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

 Toimialaluokka 6910

Suomen Asianajajaliitto

Päätoimisena yrittäjänä aloittavan asianajajan työtulon minimitasoksi arvioidaan vuonna 2014 noin 33 500 euroa vuodessa. Asianajajan keskiansioksi arvioidaan noin 45 500 – 51 500 euroa vuodessa. Työtulon määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti asianajajan olosuhteista, iästä ja kokemuksesta riippuen.

Asianajotoimintaa harjoittavat Suomen Asianajajaliittoon kuuluvien lakimiesten (asianajajien) ohella myös monet muut henkilöt. Heidän työtulonsa saattaa jäädä edellä mainittujen ohjearvojen alapuolelle.

Lattianpäällystys ja seinien verhoilu

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 4333   

Lattian- ja seinänpäällysteliitto                          

Tässä määritelty työtulo koskee sellaista lattian- ja seinänpäällysteitä kiinnittävää yritystä, jossa on toimiva omistajajohtaja (ns. perheyritys). Työtulo ei siis koske sellaisia yrityksiä, jotka lattian- ja seinänpäällysteiden kiinnitystyön lisäksi harjoittavat muuta toimintaa taikka laajamittaista alan materiaalikauppaa ja joilla on palkattu johto.

Yrityksessä henkilöitä Yrittäjän työtulo, euroa/v
yrittäjä mukaan lukien  
1 – 4 21 500 – 27 000
5 – 9 28 000 – 54 000
yli 9    55 000 –

 

Leipomotuotteiden valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 107

Suomen Leipuriliitto          

Työtulo on suhteutettu esimiestehtävissä toimivien työnjohtajien ja tuotantopäälliköiden normaalityöajan ansiotasoon, jota on korotettu 20 prosentin yrittäjälisällä.

Yrittäjä verrattavissa Yrittäjän työtulo, euroa/v
työhön osallistuva työnjohtaja 46 500 –
tuotantopäällikkö 64 500 –

Työtuloperustetta voidaan soveltuvin osin soveltaa myös päätoimisiin ns. kotileipomoihin.  

Lihatuotteiden valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 101

Lihakeskusliitto

Liha-alalla teollista toimintaa harjoittavan yrittäjän työtulon minimitasona pidetään yrityksen palveluksessa olevan korkeimmin palkatun henkilön (työntekijän tai toimihenkilön) vuosiansiota korotettuna 20 prosentin yrittäjälisällä.

Lihanjalostusalan teknisten toimihenkilöiden työehto-ohjepalkkojen tason mukaan arvioituna yrittäjän työtuloksi tulisi muodostua vähintään:

Yrittäjä verrattavissa Yrittäjän työtulo, euroa/v
työhön osallistuva työnjohtaja 40 000 –
vastuullinen työnjohtaja 45 000 –
tuotantopäällikkö, osastopäällikkö,vastuunalaisissa tehtävissä 59 500 –

 

Linja-autoliikenne

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 4939 

Linja-autoliitto           

Yrittäjän työtulo voidaan määritellä linja-autonkuljettajien keskipalkkaa ohjeena pitäen. Yrittäjän minimityötuloksi tulee tällöin 30 500 euroa vuodessa.

Määrittely perustuu Tilastokeskuksen tilastoon yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten linja-autonkuljettajien säännöllisen työajan keskiansioista vuonna 2013.

Lomamökkien vuokraustoiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 5520

Tätä ohjetta sovellettaessa on otettava huomioon, että tiedot mökkien viikkovuokrien hinnoista perustuvat vuoden 2011 työtulo-ohjeen tietoihin.

Mökkivuokrausyrittäjistä valtaosa on ensisijaisesti maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavia henkilöitä, joille mökkien vuokraus muodostaa lisäansion. Tulo luetaan verotuksellisesti pääomatuloihin, eikä huoltoon yms. Sitoutuvaa työpanosta huomioida työtulona verotuksessa.

Jos vuokraustoiminta on kuitenkin selvästi maataloudesta eroavaa ansiotoimintaa, saattaa YEL:n soveltaminen tulla kysymykseen, mikäli toiminta on riittävän laajaa. Yrittäjätoimintaa voidaan pitää täysiaikaisena kun yrityksellä on vähintään 10 majoitusyksikön tarjonta, eli noin 40 majoituspaikkaa.

Yrittäjän työtulon arvioinnissa tulisi ottaa huomioon mm. seuraavia näkökohtia:

  •  itsepalveluperiaatteella toimivan mökin käyttöaika vuodessa (viikkoja)
  •  mökin huoltoon sitoutuva työpanos (siivous, polttoainehuolto, laitteiden toiminnan tarkastus, pikku korjaukset)
  •  työtunteihin vaikuttaa oleellisesti se, onko kyseessä varusteiltaan nykyaikainen tai vanhanaikainen lomamökki
  •  varustetasoltaan nykyaikaisen mökin kunnossapitoon on arvioitu kuluvan aikaa vuokrauspäivää kohden noin puoli tuntia, eli vuokraviikossa 4 tuntia/mökki.

Mökkiä kohti muodostuva yrittäjätulo voidaan arvioida kaavamaisesti: Mökin viikkovuokra on tasosta riippuen 400 – 1 000 euroa/viikko, mistä yrittäjätulon osuus noin 20 prosenttia eli 80 – 200 euroa viikko.

Vuonna 2015 huoltotyön tuntihinnaksi arvioidaan maatalouden keskituntiansioita seuraten 11,02 euroa tunti (Maaseudun työnantajaliitto).

Vuokra viikonlopusta on yleensä 3/7 viikkovuokrasta. Huoltotyö vuokrapäivää kohden on sama kuin viikkojaksossa.

Laskuesimerkki:

Hyvä käyttöaste ja varustetaso (viikkovuokra esim. 750 euroa, josta yrittäjätulo 20 prosenttia on 150,00 euroa), 15 viikkovuokrausta + 5 viikonloppua:

Yrittäjätulo = 15 x 150,00 e + 5 x 3/7 x 150,00 e = 2 571,43 e

Vastaava huoltopanos = (15 x 4 h + 5 x 2 h) x 11,02 e/h = 771,40 e

Yrittäjän työtulo yhdestä mökistä: 2 571,43 e + 771,40 e = 3 342,83 e/v.

Jos yrittäjällä olisi 10 vastaavaa majoitusyksikköä ja kysyntä keskimäärin vastaava, lasketaan täysiaikaisen yrittäjän työtulo

10 x 3 342,83 e/v = n. 33 400 e/v.

Esimerkkilaskelmaa voidaan tapauskohtaisesti muuttaa yrittäjätoiminnan laajuus ym. seikat huomioon ottaen.

Vuokraustoiminnan ohessa tapahtuvat ohjelmapalvelut, elintarvikkeiden myynti ja ateriapalvelut vaikuttavat yritystoimintaan työtuloa korottavasti.

LVI-asennus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 43220

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU

Yrittäjän työtulon määräytyminen LVI-urakointiliikkeessä riippuu yrityksen liikevaihdon rakenteesta. Pienin työtulo on myyntitoimintapainotteisella yrittäjällä ja suurin erityisosaamista vaativan toiminta-alueen yrittäjällä, jossa yrittäjä itse osallistuu erityistehtäviin.

Mittaus- ja säätötöiden osalta LVI-TU:n piiriin kuuluvat sellaiset yrittäjät, jotka asennustyön lisäksi toimittavat yleensä myös tavaraa. Nuohoustoiminnan ohessa tapahtuvat mittaus- ja säätötyöt ks. Nuohous.

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,10 22 500 – 32 000
0,10 – 0,20 28 500 – 38 000
0,20 – 0,35 36 000 – 44 000
0,35 – 0,50 39 000 – 46 500
0,50 – 0,85 45 000 – 53 500
0,85 –    51 000 –

 

Lymfaterapia

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 86909

Suomen Vodder-Lymfaterapeutit

Yhdistykseen kuuluu noin 300 jäsentä, joilla kaikilla on jokin hoitoalan peruskoulutus; kosmetologi, jalkojenhoitaja, fysioterapeutti, sairaanhoitaja, kuntohoitaja yms. Yrittäjän työtuloa määriteltäessä tulee se määrätä yrittäjän peruskoulutuksen mukaista ohjetta soveltaen. Myös erityisperustelut määräytyvät kyseisen terapeutin peruskoulutuksen mukaan.

Lääkäripalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 8621, 8622

Suomen Lääkäriliitto                

Vuosityötulon arviointiperusteena pidetään yleislääkärin osalta vähintään 3 150 euroa ja erikoislääkärin osalta vähintään 3 550 euroa potilaiden vastaanottoon käytettyä normaalin työskentelyviikon viikkotuntia kohden. Yksittäisen erikoislääkärin työtulo voi kuitenkin vaihdella ko. erikoisalan palkkioperusteista johtuen.

Laskuesimerkki:

Yleislääkärin potilasvastaanotto 10 tuntia viikossa,

työtulo 10 x 3 150 = n. 31 500 euroa/v.

Vakuuttamisvelvollisuus määräytyy kuitenkin todellisen vuosityötulon perustella riippumatta siitä miksi YEL-työtulo olisi tämän ohjeen viikkotunnin arvon ja käytetyn viikoittaisen työajan perusteella arvioitavissa.

Maa- ja vesirakentaminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 42

INFRA

Yrittäjien työtulon minimitasoksi esitetään työntekijän korkeinta työehtosopimuspalkkaa korotettuna 25 prosentin yrittäjälisällä eli  40 600 euroa vuodessa.

Yrityksen liikevaihdon sekä teknisten toimihenkilöiden lukumäärän mukaan työtuloa tulisi korottaa seuraavasti:

Liikevaihto,milj. euroa/v Teknisten toimihenk. lukumäärä Yrittäjän työtulo, euroa/v
      – 0,6 yrittäjä itse 40 000 – 44 000
0,5 – 1,2 1 – 2 44 000 – 50 000
1,2 – 2,5 2 – 3 50 000 – 68 000
2,5 –  4 – 68 000 –

 

Mainostoiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 731

Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL  


Liitto edustaa markkinointiviestintään liittyviä asiantuntijapalveluita tuottavia toimistoja. Alalla toimivien yritysten liikevaihto vaihtelee yli kahdesta sadasta miljoonasta muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon, joten palkkatulojenkin vaihteluväli on suuri.

Suuri osa yrittäjävetoisista yrityksistä on pieniä. Yrittäjän työtulon määrä vaihtelee yrityksen toiminnan luonteen, palvelun kattavuuden ja paikkakunnan mukaan, mutta suoraa suhdetta yrittäjätulon ja yrityksen koon mukaan ei pidä asettaa. Alalla toimii harvoin yrittäjiä, joiden ansio jää YEL:n alarajalle ja alan yrittäjä voi myös ansaita selvästi yli YEL:n ylärajan.

Ks. myös Palkkatilastoluvut: M, markkinointi ja myynti.
 

Majoitus- ja ravitsemustoiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimiala 55, 56

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa

Yrittäjän työtulo perustuu majoitus- ja ravitsemisalan esimiesten säännöllisen työajan keskiansiotasoon.

Liikevaihto huomioon ottaen yrittäjän työtulo muodostuu seuraavaksi:

Vuosimyynti, milj. euroa Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,30 26 500 – 30 000
0,30 – 0,35 30 000 – 33 500
0,35 – 0,55 33 500 – 40 000
0,55 – 0,75 40 000 – 45 500
0,75 –   45 500 –

 Hyvin suuri osa ravitsemisliikkeistä on pieniä 1–3 työntekijän yrityksiä, joiden liikevaihto jää alle 0,3 miljoonaa euroa vuodessa. Ks. myös Palkkatilastoluvut: I, kahvilayrittäjät ja pienet baarit.                                        

Yrittäjän perheenjäsenen työtulo riippuu hänen työpanoksensa määrästä ja laadusta. Hyvän ammattityöntekijän ansiotason mukaan arvioiden työtulo on kuitenkin vähintään  26 500 euroa/vuosi.

Mehiläisten hoito

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 01499

Suomen Mehiläishoitajain Liitto           

Yrittäjän työtuloksi määritellään lähtökohtaisesti 100 euroa mehiläisyhteiskuntaa kohti. Lukuarvo tarkoittaa tavanomaista mehiläistarhausta, jossa on kyse pelkästään hunajan tuotannosta. Tällöin noin 100 mehiläisyhteiskunnan yritys voidaan katsoa täysiaikaiseksi.

Työtuloa arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon (± 50 prosenttia) hunajatuotannon laajuus ja tehokkuus sekä oheistoimintana muun muassa markkinointi, kalustonvalmistus, kaupallinen emonkasvatus ja hunajan jatkojalostus. Erikoistuminen vaikuttaa työtuloon lähinnä korottavasti. Liitto toteaa jäsenistönsä työtuloksi yrityskoosta riippuen 10 000 – 30 000 euroa vuodessa.

Laskelma arvioi koko yrityksen työtuloa, joka tarvittaessa jaetaan eri perheenjäsenten kesken heidän työpanoksensa mukaan.

Messujen ja kongressien järjestäminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 8230

Messu- ja Somistusalan Liitto  

Yrityksessä henkilöitä yrittäjä mukaan lukien Yrittäjän työtulo, euroa/v
 1 –   3 18 000 – 20 500
 4 – 10 20 500 – 30 000
11 –    30 000 –

 

Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 452

Autoalan ja Korjaamoiden Liitto        

Yrittäjän työtulo muodostuu seuraavaksi:

Yrityksessä henkilöitä yrittäjä mukaan lukien Yrittäjän työtulo, euroa/v
1 17 500 –
2 18 500 –
3 19 500 –
4 21 000 –
5 22 000 –
6 24 000 –

Kysymys on korjaamotoiminnasta, joka on usein erikoistumiseen perustuvaa kapea-alaista esimerkiksi peltikorjausta tai myös joskus yleiskorjaustyyppistä. Yrityskohtaiset vaihtelut ovat suuria varsinkin yrityksen alkuvaiheessa. Myös alueelliset vaihtelut ovat suuria.                                                

Suomen Kolarikorjaamoiden liitto SKKL 

Jäsenyritysten harjoittama kolarikorjaamotoiminta kattaa automaalauksen ja –peltityön sekä erillisinä että saman yrityksen harjoittamina liiketoimintoina. Osa harjoittaa myös autohuolto- sekä korjaustoimintaa.

Autoalan Keskusliiton arvion mukaan yrittäjätyötulo alalla vaihtelee 16 000 – 40 000 euroon vuodessa. Yrittäjän työtulon laskennallisena perusteena yrittäjät ovat käyttäneet alan ammattilaisen palkkaa sopivalla kertoimella tarkistettuna. Liikevaihtoon tai yrittäjän palkkaan työtuloa ei useinkaan ole sidottu.

Moottorikorjaamoiden yhdistys

Jäsenyritykset ovat keskittyneet pääasiallisesti vaativaan auton moottoreiden korjaukseen, koneistamiseen ja varaosakauppaan. Jäsenistön suorittamia muita työtehtäviä ovat korjauskoneistukset muihin laitteisiin, hiontatyöt, hoonaukset, sorvaukset, särötarkastukset, tasapainotukset, täyttöhitsaukset ja teollisuuden alihankinnat. Yrityskohtaiset vaihtelut ovat suuria varsinkin toiminnan alkuvaiheessa. Myös alueelliset vaihtelut ovat suuria.

Yrittäjän työtulo muodostuu seuraavaksi:

Yrityksessä henkilöitä yrittäjä mukaan lukien Yrittäjän työtulo, euroa/v
1 16 000 –
2 17 500 –
3 18 500 –
4 19 500 –
5 21 000 –
6 22 000 –

 

Moottoriajoneuvojen kauppa

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 451

Autoalan Keskusliitto   

Autojen ja niiden varaosien kauppa.

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        –   0,9            – 17 000
  0,9 –   1,5 17 000 – 25 000
  1,5 –   3,1 25 000 – 39 500
  3,1 –   5,9 35 500 – 51 500
  5,9 – 13,6 51 500 – 62 000
13,6 – 19,9 62 000 – 71 500
19,9 – 71 500 –

Autonvaraosakauppa, katso Vähittäiskauppa, ryhmä I.

Muovituotteiden valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 222

Muoviteollisuus

Muoviteollisuusyritys valmistaa hankkimistaan kerta- tai kestomuoveista asiakkailleen tuotteita. Muovituotteiden valmistus- ja työstömenetelmiä on käytössä laaja joukko. Tuotantomenetelmät valitaan aina sen mukaan, millaisia muoveja tuotannossa käytetään ja mitä tuotteita niistä valmistetaan. Monissa muoviyrityksissä on myös omaa työvälineiden ja muottien valmistusta. Edelleen eri materiaalien yhdisteleminen muoveihin sekä muovituotteiden jatkojalostus, kuten painaminen tai jopa kierrätys ovat tyypillistä muoviyrityksen toimintaa.

Muovialan yrittäjän työtulon minimitasona pidetään ylemmän vaativuusluokan työntekijöiden keskivuosiansiota korotettuna 30 prosentilla. Täten yrittäjätulo olisi seuraava:

Työn vaativuusluokka Yrittäjän työtulo, euroa/v
4, vaativa tuotantotehtävä 40 000 –
6, vaativa kunnossapidon erityisammattitehtävä 44 500 –

 

Musiikkiterapia

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 86909

Suomen musiikkiterapiayhdistys

Musiikkiterapeutin vuosityötulon määrä riippuu oleellisesti työtuntimäärästä, työn suuntautumisesta sekä terapeutin koulutuksesta ja työkokemuksesta. Vuosittainen työviikkomäärä vaihtelee eri-ikäisten asiakkaiden mukaan siten, että esimerkiksi pääasiassa kouluikäisten parissa toimivan musiikkiterapeutin työvuosi saattaa jäädä lyhyemmäksi kuin aikuisten kanssa työskentelevän. Toisaalta asiakasryhmän vaativuus saattaa vaikuttaa viikottaiseen työtuntimäärään vähentävästi.

Päätoimisena ammatinharjoittajana toimivan musiikkiterapeutin vuosityötulon arvioimisperusteena pidetään 870 euroa normaalin työskentelyviikon työtuntia kohden. Viikkotuntien lukumäärää arvioitaessa otetaan huomioon kaikki vastaanottoon liittyvä työ. Musiikkiterapeutin työtulon arviointiperuste voi vaihdella ± 25 prosenttia työn kausiluonteisuuden ja asiakasryhmien lisäksi terapiatilojen vaihtelevuudesta tai muista kustannuksista johtuen.

Laskuesimerkkejä:

  1. Työskentelyaika keskimäärin 38 tuntia työskentelyviikossa, työtulo 38 x 870 euroa = n. 33 000 euroa.
  2. Työskentelyaika keskimäärin 15 tuntia työskentelyviikossa, työtulo 15 x 870 euroa = n. 13 000 euroa.

Muusikot

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 90100

Suomen Muusikkojen Liitto ja Muusikkoyrittäjät

Valtaosa päätoimisesta muusikkoyrittäjyydestä on kevyen musiikin orkesteritoimintaa. Yrittäjämuusikoiden ansiotaso saattaa vaihdella huomattavastikin vuodesta toiseen riippuen mm. julkaistuista äänitteistä, hiteistä, ohjelmatoimistosta, julkisuudesta, toiminnan kuluista jne. Mitään vakiintunutta tulotasoa ei voida asettaa.

Vakuutettavaa YEL-työtuloa arvioitaessa on vähentävänä tekijänä otettava huomioon taiteellisesta toiminnasta saatu sellainen apuraha, johon liittyy lain mukaan eläketurva tai jonka perusteella muusikko on velvollinen itse järjestämään itselleen eläketurvan.

Lähinnä oikea teoreettinen mittapuu yrittäjämuusikon ansiotasolle voisi olla ravintolamuusikkojen työehtosopimus, jossa määritellään orkesterin etumiehen / bändileaderin päiväpalkka 129,98 euroa/päivä. Sen mukaan säännöllisesti keskimäärin neljä keikkaa viikossa tekevän ravintolamuusikon vuosiansioksi (48 vko) muodostuisi noin 24 900 euroa. Todellisuudessa keikkapäiviä on vähemmän yleisimmin kahdesta kolmeen viikossa. Keskimäärin kolme keikkaa viikossa säännöllisesti tekevän keikkamuusikon vuosipalkka on samoilla perusteilla noin 18 700 euroa

Päätoimisen kevyen musiikin esitys- ja orkesteritoimintaa harjoittavan muusikkoyrittäjän työtuloa arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää edellä mainittuja lukuja.

Nuohous

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 8122

Nuohousalan Keskusliitto       

Piirinuohoojina toimivien yrittäjien työtulo on keskimäärin 24 000 euroa/vuosi.

Työtuloperuste on määritelty edellytyksellä, että nuohouspiiri on riittävän suuri turvaamaan ympärivuotisen toimeentulon. Pienemmissä nuohouspiireissä voidaan arvioida työtuloksi 15 000–18 000 euroa/vuosi.

Lisäksi osa nuohousalan yrittäjistä on laajentanut toimenkuvaansa käsittämään ilmanvaihtolaitteistojen puhdistus-, mittaus-, säätö- ja huoltotyöt. Näiden nuohoojayrittäjien työtulo on lähellä yllä olevia työtulolukuja. Yrittäjän työtuloon vaikuttavana tekijänä on otettava huomioon liikevaihdon suuruus.

Varsinaiset asennustyöt, katso myös LVI-asennus.

Optisen alan vähittäiskauppa

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 47783

Suomen Optinen Toimiala

Optikkoyrittäjän vähimmäistyötuloksi esitetään työntekijäasemassa olevien optikoiden keskimääräistä aloituspalkkaa korotettuna 20 prosentin yrittäjälisällä. Optikoiden aloituspalkka on noin 2 500 - 2 750 euroa kuukaudessa riippuen paikkakunnasta, erikoistumisesta ja lisäkoulutuksesta sekä henkilöstön saatavuudesta. Yrittäjän vähimmäistyötulo vuodessa on tällöin vastaavasti 36 000 euroa. Työtulo nousee yrityksessä työskentelevien työntekijöiden lukumäärän kasvaessa.

Palvelujen ja tuotteiden jakelu internetissä

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka  47

Nettimyyntiyritykset

Nettimyyntiyritykselle on tyypillistä erilaisten palveluiden ja tuotteiden jakelu internetiä hyödyntäen.

Usein toiminta saattaa alkaa harrastuksena ja kehittyä vähitellen ammattimaiseksi. Samalla toiminta alkaa myös yleensä tuottaa tuloja. Tällöin yrityksen toiminnassa (työn tekemisessä) alkaa korostua enemmän ansiotarkoitus kuin harrastustoiminta. 

Nettiyrittäjän, joka osallistuu itse työ tekemiseen esim. hankkimalla myytävät tuotteet ja hoitamalla niiden jakelun sekä ylläpitämällä sivustoa tai palvelua, työtulo on arvioitavissa tehdyn työpanoksen perusteella.

Nettiyrittäjän työtulon arviointi voi usein kuitenkin muodostua vaikeaksi, koska varsinainen työpanos ja -tulot saattavat kohdentua aivan eri ajankohtiin. Nettimyyntiyrityksille on tyypillistä, että töitä voidaan ulkoistaa ja oma työpanos voi jäädä pieneksi. Yrityksen toiminta voi perustua esim. mainostilan tai jopa pelkän idean myyntiin, jolloin varsinaiseen myyntiin liittyvä työpanos voi olla vähäinen suhteessa tuloihin. Lähtökohta kuitenkin on, että toimivan ja tuloja saavan yrityksen toiminnan edellytyksenä on aina työn tekeminen. Jos nettiyrittäjä siis tekee tai on tehnyt työtä yrityksessään ja vaikka hänen työtulonsa (työpanoksen) määrittely on usein vaikeaa, kyse on yrittäjätoiminnasta, joka tulee vakuuttaa, jos YEL:n edellytykset täyttyvät.

Yrittäjän työtuloa arvioitaessa voidaan hyödyntää vähittäiskaupan ohjetta. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös toiminnasta saatavat tulot.

Parturit ja kampaamot

Opas, voimassaoloaika toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 96021

Suomen Hiusyrittäjät        

Työtulo arvioidaan ammattitaitoisen henkilökunnan lukumäärän perusteella seuraavasti:

Yrityksessä henkilöitä Yrittäjän työtulo, euroa/v
1 (yksinyrittäjä) 21 000 – 23 500
2–3 23 500 – 25 500
4–5 25 500 – 27 000
6–7 27 000 – 29 000
8–     29 000 –

                               

Pesulapalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9601

Tekstiilihuoltoliitto

Pesulayrittäjän työtulo on porrastettu yrityksen henkilökunnan määrän mukaan.

Työtulo vaihtelee 1 – 2 henkilön liikkeissä paikkakunnasta ja toiminnan laadusta riippuen alan korkeimman työehtosopimuspalkan mukaisesti lisättynä 20 prosentin yrittäjälisällä.

Yrityksessä henkilöitä yrittäjä mukaan lukien Yrittäjän työtulo, euroa/v
 1 –   2 26 000 –
 3 –   4 29 000 –
 5 –   7 30 500 –
 8 – 10 32 500 –
11– 20 35 500 –
21–     45 500 –

Henkilömäärän kasvu yli 20:n ei enää olennaisesti vaikuta työtuloon. Yrittäjän työtuloa korottaa liikevaihdon suuruus ratkaisevasti.                                    

Pianonviritys

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9529

Suomen Pianonvirittäjät

Päätoimisesti alalla työskentelevän työtulo on vähintään 15 000 euroa vuodessa.

Uudella ammatinharjoittajalla asiakaspiirin hankkiminen kestää yleensä useita vuosia. Tänä aikana ansiotaso voi olla varsin matala. Paikkakuntakohtaiset erot työllisyystilanteessa ovat hyvin suuret. Työ on kausiluonteista. Keväällä ja etenkin kesällä on kysyntä vähäistä, syksyllä voi esiintyä ruuhkaakin.

Puheterapia

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 86909

Suomen Puheterapeuttiliitto 

Keskimääräinen palkansaajapuheterapeutin vuosityötulo on 41 600 euroa. Ammatinharjoittajana toimivan puheterapeutin vuositulo määräytyy ensisijaisesti liiketoiminnan laajuuden ja vuosittaisen liikevaihdon perusteella.

Ammatinharjoittajapuheterapeutin vuosituloon vaikuttaa myös mm. työtuntimäärä. Päätoimisena ammatinharjoittajana toimivan puheterapeutin vuosityötulon arvioimisperusteena pidetään n. 905 euroa normaalia työskentelyviikkoa kohden, joka vastaa työsuhteisena työskentelevien puheterapeuttien kokonaispalkan keskiarvoa vuoden 2013 palkkatutkimuksen mukaan.

 Laskuesimerkkejä:

  1. Työskentelyaika keskimäärin 38 tuntia työskentelyviikossa, työtulo: 46 x 905 euroa = 41 600 euroa/v.
  2. Työskentelyaika keskimäärin 25 tuntia työskentelyviikossa (osa-aikainen), työtulo: 46 x 592 euroa = 27 250 euroa/v.

Puutuotteiden valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 162

1623     Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus

1624     Puupakkausten valmistus

1629     Muiden puutuotteiden valmistus

Asennukset: ks. Palkkatilastoluvut: F, kalusteasennus

Puuteollisuusyrittäjät

Työtuloasteikko perustuu jäsenistön keskuudessa suoritettuun tiedusteluun. Sen mukaan yrittäjän työtulo porrastuu yrityksen henkilökuntamäärän lisäksi vuosiliikevaihdon perusteella, koska alihankintaostojen merkitys on olennaisesti kasvanut (alkavan) yrityksen toiminnassa.

Yrityksessä henkilöitä yrittäjä mukaan lukien Liikevaihto, milj.euroa/v Yrittäjän työtulo euroa/v
        – 0,07 26 000 –
2 – 3 0,07 – 0,30 27 000 –
4 – 6 0,30 – 0,55 30 000 –
7 – 9 0,55 – 1,00 36 000 –
10 –  1,00 –  48 000 –

 

Psykologipalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 86909

Suomen Psykologiliitto

Psykologin vuosityötulon perusteena pidetään 1 351 euroa normaalin työskentelyviikon viikkotuntia kohden. Viikkotuntien määrää arvioitaessa otetaan huomioon kaikki ammatinharjoittamiseen liittyvä toiminta. Palkansaajan työvuosi ja 37 viikoittaista työtuntia tuottavat ammatinharjoittajalle saman ansion, joka vastaa liiton yksityisellä sektorilla palkkatyössä työskentelevien keskimääräistä ansiota.

Laskuesimerkkejä:

  1. Työskentelyaika keskimäärin 37 tuntia työskentelyviikossa, työtulo 37 x 1 351 euroa = noin 50 000 euroa/v.
  2. Työskentelyaika keskimäärin 20 tuntia työskentelyviikossa, työtulo 20 x 1 351 euroa = noin 27 000 euroa/v.
  3. Työskentelyaika keskimäärin 6 tuntia työskentelyviikossa, työtulo 6 x 1 351 euroa = noin 8 100 euroa/v.

Rakennusten maalaus ja pintakäsittely

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 4334

Pintaurakoitsijat

Pintakäsittelyalan yrittäjien työtulon määrittelyssä lähtökohtana pidetään vaativimman ammattiryhmän palkkaa. Yrityksen toiminnan laajentuessa myös yrittäjän työtulo kasvaa. Minimityötulona pidetään siten 36 500 euroa vuodessa. Tätä työtuloa voidaan soveltaa pieniin, pääasiassa korjaustyötä harjoittaviin yrityksiin, joissa maalausliikkeen harjoittaja itse osallistuu alan varsinaiseen työhön.

Mitä suurempi on yrityksen henkilökunnan lukumäärä ja uudisrakennustöiden osuus yrityksen koko toiminnasta, sitä korkeammaksi työtulo on arvioitava.

Sahatavaran valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 161

Sahayrittäjät

Yhdistyksen jäsenet ovat pääasiassa pieniä saha- ja höyläämöalan yrittäjiä. Tyypillisiä alan yrittäjiä ovat noin kuusi kuukautta vuodessa siirrettävällä sahalla rahtisahausta tekevät tai ympärivuotista puun sahausta ja jatkojalostusta harjoittavat yrittäjät.  Piensahayrittäjän työtulotasoksi yhdisys arvioi 17 000 – 28 000 euroa vuodessa yrityksen toimintamuoto, sijainti ja laajuus huomioon ottaen.

Sairaankuljetuspalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 86904

Suomen Sairaankuljetusliitto

Yrittäjän työtulo voidaan määritellä sairaankuljettajien työehtosopimuksen taulukkopalkkoja ohjeena pitäen. Yrittäjän minimityötuloksi tulee tällöin 27 400 euroa vuodessa.

Laskelma perustuu työehtosopimukseen vastaten tilannetta 1.1. 2015 (sisältää hoitotason lisän ja 7 vuoden kokemus lisät. Työnkuva laaja).

Siivouspalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 8121

Kiinteistöjen siivous

Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyritykset tarjoavat valtakunnallisesti monipuolisia kiinteistönhoito- ja siivouspalveluja.

Siivousyrittäjän työtulo muodostuu yrityksen henkilökunnan suuruuden mukaan seuraavasti:

Yrityksessä henkilöitä yrittäjä mukaan lukien Yrittäjän työtulo, euroa/v
  1 –   2 25 500 –
  3 –   7 29 000 –
  8 – 12 32 000 –
13 – 19 43 000 –
20 –  54 500 –

Kiinteistönhoitoyrittäjän työtulo ks. Kiinteistönhoito

Suora- ja ulkomainonta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 73112

27900       Valomainosten valmistus

43210       Valomainosten asennus  

Suomen Valomainosliitto 

Yrittäjän työtulo riippuu yrityksen liikevaihdon rakenteesta. Liiton jäsenet koostuvat yhden hengen huoltoyrityksistä yli 30 hengen valmistajiin. Liikevaihdon perusteella yrittäjän työtulo määräytyy seuraavasti.

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,10 21 000 – 25 000
0,10 – 0,20 25 000 – 31 500
0,20 – 0,35 31 500 – 35 500
0,35 – 0,50 35 500 – 41 000
0,50 – 0,85 41 000 – 47 500
0,85 –      47 500 –

 

Suun terveydenhoitopalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 86909, 86230

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto          

Suuhygienistit ovat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita suun terveydenhoidon asiantuntijoita, joilla on oikeus laillistettuina terveydenhuollon ammattihenkilöinä harjoittaa itsenäistä ammattia. Itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä toimivan suuhygienistin on sairausvakuutuskorvausjärjestelmän vuoksi haettava Valvirasta rekisteröintinumero. Suuhygienisti on terveydenhoitotyön asiantuntija ja kehittäjä. Työhön kuuluvat mm. terveyden edistäminen, suun terveystarkastukset, suun infektio-sairauksien ehkäisy ja hoito sekä esteettinen hammashoito.

Päätoiminen suuhygienistiyrittäjä voi olla palkattua henkilökuntaa pitävän yrityksen omistaja/osakas, itsenäinen ammatinharjoittaja hammashoitotiimissä tai toimia omalla vastaanotollaan.

Keskimääräisenä työtulon arvioinnin perustana käytetään alan työehtosopimuksen peruspalkkaa lisättynä seitsemän vuoden palvelulisällä eli  noin 29 600 euroa vuodessa. Edellä esitetyt yrittäjyysmuodot ja niiden erilainen kulurakenne vaikuttavat työtulon määrittelyyn.

Hammashoitaja tai lähihoitaja ovat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen nimikesuojattu ammatti. Nimikesuoja edellyttää Valviran rekisteröintiä ko. terveydenhuollon ammattihenkilöksi. Hammashoitajan tai lähihoitajan tutkinnot ovat toisen asteen koulutuksia. Suun terveydenhoidon koulutusohjelma ja osaamisala antavat valmiuden toimia lähihoitajan ammatissa (aiemmin hammashoitajan tutkinto).

Hammashoitajalta tai lähihoitajalta edellytetään erilaisten hoitokäytäntöjen osaamista sekä hoitotyössä tarvittavien instrumenttien, materiaalien ja erilaisten tietojärjestelmien hallintaa. Hammashoitaja tai lähihoitaja voi myös työskennellä itsenäisesti potilaiden kanssa. Työtehtäviä voivat olla muun muassa suun terveystarkastukset, hoidon tarpeen arvioinnit, suun terveydenedistäminen ja oikomishoidon osatehtävät.

Hammashoitaja- tai lähihoitajayrittäjä voi olla hammashoitopalveluja tuottavan yrityksen omistaja/osakas tai hän voi toimia perheyrityksessä. Työtulo riippuu asianomaisen työpanoksen määrästä ja laadusta. Alan työehtosopimuksen mukaan (valmistunut, vuoden työkokemus) työtulon vähimmäistasoksi muodostuu  noin 26 900 euroa vuodessa. Tämä koskee puhtaasti hammashoitajan työtä.

Sähköasennukset

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 43210

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

Yrittäjän työtulo sähköliikkeessä riippuu paljolti yrityksen liikevaihdon rakenteesta. Pienin työtulo on vähittäismyyntivoittoisella yrittäjällä. Mikäli yritys harjoittaa muiden toimintojensa lisäksi sähkösuunnittelutoimintaa huomattavassa laajuudessa (ts. suunnittelutoiminta muodostaa yli puolet vuosiliikevaihdosta), on työtuloa korotettava 30 prosentilla.

Työtulo-ohjeen taustalla on myös seuraavia näkökohtia:

  • Urakointi on ilmoituksenvarainen elinkeino.
  • Urakoinnin vastuullisuus kasvoi 1.4.1996 jälkeen uuden sähköturvallisuuslain johdosta. Yhä useampi kohde jää pelkän urakoitsijan suorittaman käyttöönottotarkastuksen varaan.
  • Sähköurakoinnin laajentuminen sähköisiin tietojärjestelmiin lisää työn vaativuutta entisestään.
Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
        – 0,15 30 200 – 40 000
0,15 – 0,40 36 700 – 47 500
0,40 – 0,60 43 200 – 54 000
0,60 – 1,00 50 700 – 68 800
1,00 –          62 600 –

 

Sähkötekninen suunnittelu

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 71125

Sähkösuunnittelijat NSS

Järjestöön kuuluu yli sata yrittäjäjäsentä, joista suurin osa kuuluu myös Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL:iin. Järjestö esittääkin, että jäsenistöön sovelletaan SKOL:n työtulo-ohjetta. Yrittäjän keskiansioksi arvioidaan 35 000–45 000 euroa vuodessa. Työtulon määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti yrittäjän olosuhteista, iästä, kokemuksesta sekä lisäksi myös suhdannetilanteesta riippuen.

Säiliöautoliikenne

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - 31.12.2018, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 4941

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL

Säiliöautoliikennettä harjoittavien yrittäjien työtulon laskennallisena keskiarvona voidaan pitää säiliöautoliikenteen työehtosopimuksen mukaista taulukkopalkkaa, jota maksetaan yli 15 vuotta ammatissa toimineille säiliöautonkuljettajille. Kyseinen tuntipalkka on 1.6.2014 alkaen 14,95 euroa tunnilta.

Yhden auton säiliöliikenneyrittäjän ohjeelliseksi vuosityötuloksi muodostuu täystyöllisyydellä (2 200 tuntia/auto) ja 10 prosentin suuruisella yrittäjälisällä laskettuna noin 36 200 euroa.

Mikäli yrittäjällä on useampia autoja, tulee vuosityötuloon lisätä 3 300 euroa kutakin tehokkaassa käytössä olevaa ajoneuvoa kohden.

Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 741, 9003                 

Teollisuustaiteen Liitto ORNAMO      

Ornamon jäsenten yrittäjyystoiminta on kasvanut 2000-luvun. Jäsenkunnan ammattiprofiilissa näkyy selvästi keskittyminen konsulttitoimintaan ja taiteelliseen tuottajatoimintaan. Taitelijatuottajan palkkiot syntyvät projekteista, jotka voivat olla uniikkitöitä, piensarjatuotantoa ja opetustyötä. Muotoilijasuunnittelija toimii toimeksiantajan asiantuntijakonsulttina vastaavasti kuin muutkin konsultit. Jäsenkunnasta noin puolet toimii päätoimisina yrittäjinä eri yhtiömuotojen puitteissa.

Vakuutettavaa YEL-työtuloa arvioitaessa on vähentävänä tekijänä otettava huomioon taiteellisesta toiminnasta saatu sellainen apuraha, johon liittyy lain mukaan eläketurva tai jonka perusteella yrittäjä on velvollinen järjestämään itselleen eläketurvan.

Sisustusarkkitehdit SIO

Sisustusarkkitehtien yritystoiminta kaksinkertaistui 1990-luvulla. Yritykset ovat tyypillisesti muutaman suuren toimiston lisäksi 1-3 henkilön toimistoja. Tehtäväkenttä on laajentunut käsittäen arkkitehtialan sisustus- ja tilasuunnittelua, erilaista tuotekonseptisuunnittelua ja varsinaista kalustesuunnittelua. Keskimäärin työtulo on 23 000 – 40 000 euroa vuodessa. Hajonta saattaa olla melko suuri suunnittelijan nimekkyydestä riippuen.

Teolliset muotoilijat TKO

Suunnittelutoimistot ovat keskimäärin 2–3 henkilön toimistoja sekä noin kymmenen 7–20 henkilön toimistoa. Suuri osa toimii yritysten suunnitteluosastoilla. Tehtäväkenttä on laajentunut käsittämään moninaisen tuote- ja palvelukonseptien kirjon raskaasta konepajateollisuudesta teknologiateollisuuden eri aloille, erilaiseen käyttöliittymäsuunnitteluun, uusmedia-alan sovellutuksiin, konseptisuunnitteluun digitaaliseen suunnitteluun, palvelumuotoiluun ja pakkaussuunnitteluun. Nuorten yrittäjien ja kokeneiden työtuloerot saattavat olla melko suuret. Keskimääräinen työtulo on 22 000 – 32 000 euroa vuodessa.    

Vaatesuunnittelijat  

Vaatesuunnittelijoista monet yrittäjät toimivat freelance-tuotesuunnittelijoina. Alan suunnittelijayrittäjä toimii usein yksin. Työtulo on 16 000 – 22 000 euroa vuodessa.

Tekstiilitaiteilijat TEXO

Tekstiilitaiteilijayrittäjä toimii omassa studiossa. Tehtäväkenttä kattaa teollisen suunnittelun ja taidekäsityön uniikkityöt mm. näyttelyihin ja erilaisiin rakennusprojekteihin. Huomattava osa tekstiilitaiteilijoista toimii ajoittain tai jatkuvasti lyhytaikaisissa opetustehtävissä. On tyypillistä, että yrittäjällä on työsuhteinen opetustoimi eläkekertymän takaamiseksi. Työtulo vaihtelee suuresti ja on 11 000 – 16 000 euroa vuodessa.

Taidekäsityöläiset TAIKO

Jäsenet edustavat taidekäsityön laajaa materiaali- ja tuotemaailmaa. Osa on piensarjatuottajia ja osa uniikkiteosten tekijöitä. Myyntitulot vaihtelevat sesonkimaisesti. Osa taiteilijoista työskentelee määräaikaisilla apurahoilla. Työtulo vaihtelee suuresti ja on 9 000 – 16 000 euroa vuodessa.

Taksiliikenne

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 4932

Suomen Taksiliitto

Yrittäjän työtulo voidaan määritellä alan työehtosopimuksen taulukkopalkkoja ohjeena pitäen. Yrittäjän minimityötuloksi tulee tällöin 24 300 euroa vuodessa. Laskelma perustuu työehtosopimukseen vastaten tilannetta 1.7.2015 (kuljettajat, 4 – 8 vuotta alalla, työaika 2000 tuntia/v).

Vuosityöaika, tuntia/v

(yrittäjä ilmoittaa)

Yrittäjän työtulo, euroa/v
1 000 – 1 500 (osa–aikaista) 12 500 – 18 250
1 500 – 1 600 18 250 – 19 750
1 600 – 1 800 19 750 – 21 750
1 800 – 2 000 21 750 – 24 300
2 000 – 2 200 (täysiaikaista) 24 300 – 27 300
2 200 – 2 400 27 300 – 29 300
2 400 –      29 300 –

 

Talonrakentaminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 41 

Rakennusteollisuus RT        

Talonrakennusalan yrittäjän työtulo riippuu yrityksen laskutuksen rakenteesta. Pienimpänä työtulona voidaan pitää Rakennusalan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän toimen vaativuusluokka kuuden palkkaa lisättynä vastaavan työnjohtajan lisällä. Näin saatua vuosituloa korotetaan 20 prosentin yrittäjälisällä.

Laskutus, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
      – 0,4 44 000 – 46 000
0,4 – 1,2 46 000 – 50 000
1,2 – 2,5 50 000 – 57 000
2,5 – 3,4 57 000 – 66 000
3,4 –       68 000 –

 

Teknologiateollisuus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka

25          Metallituotteiden valmistus

26          Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus

28          Koneiden ja laitteiden valmistus

29,30     Kulkuneuvojen valmistus

Yrittäjän työtulon minimitasona pidetään yrityksen palveluksessa olevan korkeimmin palkatun henkilön (työntekijän, toimihenkilön ja ylemmän toimihenkilön) vuosiansiota korotettuna 20 prosentin yrittäjälisällä.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuspalkkatason (aikatyö) mukaan arvioituna yrittäjän vähimmäistyötuloksi muodostuu:

Palkkaryhmä, vaativuustaso Yrittäjän työtulo, euroa/v
B, vaativat ammattityöt 36 000 -
A, erittäin vaativat ammattityöt 41 000 -

 

Tekstiilien valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 13

Suomen Kotiteollisuusliitto

Jäsenistön muodostavat kädentaitoon perustuvia tuotteita valmistavat tai materiaaleja toimittavat yrittäjät. Toimintaan kuuluu lisäksi tuotteiden suunnittelua ja myyntiä erilaisten jakelukanavien kautta.

Liitto toteaa jäsenistönsä ansiotasoksi yrityskoosta riippuen 16 000 – 32 500 euroa vuodessa. Yrittäjän työtuloksi soveltuu vastaava euromäärä. Vaihtelut ansiotason määrässä ovat kuitenkin huomattavat.

Tieliikenteen tavarankuljetus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 4941 

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL

Kuorma- ja pakettiautoliikennettä harjoittavien yrittäjien työtulon laskennallisena keskiarvona voidaan pitää kuorma-autoliikenteen työehtosopimuksen mukaista taulukkopalkkaa, jota maksetaan yli 12 vuotta ammatissa toimineille täysperävaununkuljettajille. Kyseinen tuntipalkka on 1.6.2014 alkaen 14,46 euroa tunnilta.

Yhden auton kuljetusyrittäjän ohjeelliseksi vuosityötuloksi muodostuu täystyöllisyydellä (2 200 tuntia/auto) ja 10 prosentin suuruisella yrittäjälisällä laskettuna noin  35 400 euroa vuodessa.

Mikäli  yrittäjällä on useampia autoja, tulee vuosituloon lisätä 2 700 euroa kutakin tehokkaassa käytössä olevaa ajoneuvoa kohden.

Tietokirjailijat

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 9003

Suomen tietokirjailijat 

Yleensä oppi- ja tietokirjat tehdään päätoimen ohella vapaa-aikoina. Yrittäjäeläkkeen perusteena olevan työtulon määrittelemiseksi tulee arvioida, mikä osuus kirjoittajantyöstä saaduista tuloista on yrittäjätyötuloa. Tällöin on arvioitava, kuinka paljon aikaa kirjoitustyöhön käytetään. Esimerkiksi, jos kirjoitustyöhön käytetään keskimäärin 10 tuntia viikossa, on vuosityöaika noin 520 tuntia. Tuntipalkan määrittäminen voidaan suorittaa vertaamalla työtä saman koulutuksen ja ammattipätevyyden saaneen kunnan tai valtion virkamiehen tai yliopistotutkijan tai kustannustoimittajan tuntipalkkaan. Näin saatua arviota voidaan pitää tietokirjailijan yrittäjäeläkkeen perusteena olevana työtulona.              

Laskuesimerkki:

Jos tuntipalkka on esim. 20 euroa/h ja työpanos tuo em. 10 tuntia viikossa, saadaan yrittäjän vuosityötuloksi:

520 h x 20 euroa/h = n. 10 400 euroa/v.

Asiatekstien käännöstyöt, ks. Kääntäminen ja tulkkaus.

Tietotekniikkapalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 62 ja lisäksi mm.

620     Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi myös tukipalvelut

6209   Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta

631     Tietojenkäsittely

951     Tietokoneiden korjaus ja huolto

Ohjelmistoyrittäjät

Useimmiten ohjelmistoyrittäjä aloittaa suunnittelu-, projektinjohto- markkinointi- ja myyntitehtävissä. Näissä tehtävissä kokonaispalkka on työnantajajärjestön tekemän selvityksen mukaan keskimäärin 51 100 euroa vuodessa ja vähiten ansainneella kymmeneksellä noin 34 200 euroa vuodessa. Luvut vastaavat yleisemminkin tietotekniikka-alan palkkatasoa. Lukuja voi pitää lähtökohtana myös alan yrittäjän työtuloa määriteltäessä. Yrittäjäksi ryhtyvä oletettavasti pyrkii pitkällä tähtäimellä alan keskipalkkaa parempaan ansiotasoon.

Toimialaluokassa 951 ansiotaso on tyypillisesti hiukan alempi, vähiten ansainneella kymmenyksellä 25 800 euroa vuodessa ja keskiansio on 44 800 euroa vuodessa.

Ks. myös Palkkatilastoluvut, tietotekniikan palvelut.

Tukkukauppa ja agentuuritoiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 461

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

Myynnin ja markkinoinnin yrittäjien työtuloperusteena voidaan käyttää vastaavissa tehtävissä olevan työsuhteisen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen ansiotasoa. Pelkällä provisiolla toimivien osalta on kuitenkin huomattaviakin alakohtaisia poikkeamia. Yrittäjän työtulon vähimmäistasoksi esitetään 34 800 euroa vuodessa.

Turkistarhaus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 01491

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto   

Yrittäjän työtulo voidaan arvioida siitoseläinten lukumäärän mukaan seuraavasti:

Minkki ja hilleri  Siitosemoja Euroa/emo
ensimmäiset        1 –    500 45
seuraavat    501 – 1 000 35
seuraavat 1 001 – 12

Kettu ja supi

Siitosemoja Euroa/emo
ensimmäiset     1 –  250 90
seuraavat 251 –  500 70
seuraavat 501 – 23

Edellä mainittujen lukujen perusteella voidaan laskea yhteistyötulo koko tarhalle. Työtulo jaetaan eri perheenjäsenten kesken heidän työpanoksensa mukaan.

Jos siitosemojen lukumäärästä ei ole selvitystä, vähimmäistyötulona kokopäivätoimiselle turkistarhaajalle, joka ei ole vakuutettu minkään muun eläkelain piirissä, on pidettävä 13 500 euroa vuodessa.

Yritystoimintaa voidaan pitää täysipäiväisenä, kun tarhaajalla on 600 siitosminkkiemoa tai 250 siitoskettuemoa. YEL:n piiriin kuulumisen alaraja ylittyy edellä olevan taulukon mukaisesti, kun tarhaajalla on noin 154 siitosminkkiemoa tai noin 77 siitoskettuemoa.

Edellä esitetyt luvut tarkoittavat tavanomaista minkkien ja sinikettujen tarhausta. Poikkeuksen työtulon määräytymiseen voi aiheuttaa erikoiskettujen tms. kasvattaminen, joka yleensä antaa huomattavasti paremman tuloksen tuotettavaa nahkaa kohti. Näiden osalta voidaan yllä esitetyn taulukon antamaa työtuloa korottaa noin 30 prosenttia. Myös hyvien siitoseläinten myynti saattaa antaa erittäin hyvän tuloksen.

Turkisvaatteiden ja -tuotteiden valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 142

Turkiskaupanliitto    

Yrittäjän minimityötuloksi katsotaan noin 13 500 euroa/vuodessa. Tästä ylöspäin työtulon määrä riippuu mm. liikkeen sijainnista, henkilökunnan määrästä, alan palvelujen tarjonnasta ja liikkeen erikoistumisen asteesta.

Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 80

Suomen Vartioliikkeitten Liitto     

Yrittäjän työtulo on porrastettu yrityksen henkilökunnan suuruuden mukaan.

Työtulo vaihtelee 1–2 hengen liikkeissä paikkakunnasta ja toiminnan laadusta riippuen alan korkeimman työehtosopimuspalkan mukaisesti lisättynä 20 prosentin yrittäjälisällä.

Yrityksessä henkilöitä yrittäjä mukaan lukien Yrittäjän työtulo, euroa/v
  1 –   2 23 000 –
  3 –   7  25 500 –
  8 – 12 31 500 –
13 – 19 33 000 –
20 –     43 000 –

Henkilömäärän kasvu yli 20:n ei enää olennaisesti vaikuta työtuloon. Liikevaihdon suuruus voi ratkaisevasti vaikuttaa työtulon määrään.                             

Turvaurakointi ja lukkoliikkeet

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 43210, 47596

Suomen Turvaurakoitsijaliitto

Turvaurakoitsijoiden ja lukkoliikkeiden työtulo-ohjeeksi liitto esittää:

Liikevaihto, milj. euroa/v Yrittäjän työtulo, euroa/v
     –  0,2 25 500 – 32 000
0,2 – 0,5 30 000 – 38 000
0,5 – 1,0 36 000 – 47 500
1,0 –      44 500 –

                  

                                           

                                            

                                            

                                           

Vaatteiden valmistus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 141  

Suomen Vaatturiliitto ja Ompelualan Yrittäjät    

Vaatturi- ja ompelimoliikkeenharjoittajien työtulo perustuu liikkeen sijaintiin ja työntekijöiden määrään. Työtuloperusteissa on tärkeää erottaa kaksi eri ryhmää, joiden tulotasot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Toisen ryhmän muodostavat kotonaan tilaustyötä tekevät ateljeeompelijat ja toisen ryhmän ompelimoliikettä pitävät tilausompelijat ja vaatturiliikkeenharjoittajat.

Yritykseen liitetty oheistoiminta mm. pienten sarjojen valmistus ja tarvikekauppa vaikuttavat työtuloa korottavasti. Seuraavassa työtuloperusteen lähtökohtana ovat tilaustyötä tekevät vaatturit ja ompelijat.

Yritys Yrittäjän työtulo, euroa/v
maaseudulla yksin työskentelevät,
erityisesti ompelijat
14 000 –
kaupungissa yksin työskentelevät 17 000 –
yrittäjän lisäksi 1–2 vierasta työntekijää,
myös osa-aikaiset
20 000 –
yrittäjän lisäksi 3–5 vierasta työntekijää,
oheistoimintaa
24 000 –

 

Valokuvaustoiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 742

Finnfoto

Finnfoto - Suomen Valokuvajärjestöt, on kahdeksan valokuva-alan ammatti- ja harrastekuvaajajärjestön katto-organisaatio. Jäsenjärjestöissä on yhteensä noin 9.100 ammatti- ja harrastekuvaajaa (tilanne 9/2014). Mainittakoon, että Suomessa toimii arviolta noin 1.500 ammatti- ja 15.000 ns. vakavasti otettavaa harrastekuvaajaa. Finnfoto edustaa siis valtaosaa tästä ryhmästä.

Finnfoto - Suomen valokuvajärjestöt, jäsenjärjestöjen kirjo kattaa kaiken Kamerakerhotoiminnasta ammattimaisen luonto-, studio-, taide- ja teollisuuskuvaukseen.

Finnfoto on verkkosivuillaan (www.finnfoto.fi) julkaissut erilaisia, eri valokuvaustöiden kustannuslaskureita ja vastaavia työkaluja, niin ammattilaisten kuin vakavasti otettavien harrastajien käyttöön. Näiden työkalujen avulla yksittäinen ammattivalokuvaaja ja toisinaan myös ammattikuvaukseen verrattavaa toimintaa harjoittava valokuvauksen harrastaja (esim. luontokuvaus) voi hahmottaa ja laskea hyvinkin erilaisten kuvaustehtävien, esim. luonto- ja studiokuvaus, hintarakenteen.

Fimage ry

Fimage ry. (Finnish Imagemakers Association) edustaa noin 150 visuaalisen alan ammattilaista ja yrittäjää/yritystä. Jäsenyritysten toimenkuvana on valo- ja videokuvaus, kuvankäsittely ja muu kuvaan liittyvä luovan alan työ. Jäsenet toimittavat pääasiallisesti yritysten markkinointiviestintään käytettävää kuvamateriaalia. Työ tehdään suoraan yrityksille tai mainostoimistojen alihankkijana.

Työtuloperusteena voidaan kokopäiväisen yrittäjän osalta pitää 25 000 euroa/v ± 20 prosenttia. Yksittäistapauksissa poikkeamat sekä alas- että ylöspäin voivat kuitenkin olla huomattavat toimialan luonteesta johtuen.

Suomen Lehtikuvaajat ry

Suomen Lehtikuvaajat ry:n jäsenkuntaan kuuluu pääasiassa eri medioihin työskenteleviä valokuvaajia. Työtuloa on arvioitu lehtivalokuvaajien palkkasopimusten mukaan. Alalla viime vuosina tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin pienentäneet lehtikuvaajien palkkioiden tasoa ja laajentaneet luovutettavaa tekijänoikeutta. Suomen Lehtikuvaajat ry katsoo lehtikuvaajayrittäjien ansiotason laskeneen noin 15 prosenttia.

Suomen Ammattivalokuvaajat

Jäsenkuntaan kuuluu pääasiassa muotokuvaukseen erikoituneita valokuvaajia, jotka saattavat oheistoimintana myös ylläpitää kehystyspalveluita ja tarvikekauppaa. Vain suurimmissa kaupungeissa on mahdollisuus erikoistua yksinomaan muotokuvaamiseen, erityisesti pienemmillä paikkakunnilla jäsenet tarjoavat myös muita valokuvauspalveluita. Alan liikkeet ovat yleensä pienehköjä perheyrityksiä, joiden palveluksessa harvemmin on ulkopuolisia työntekijöitä. Työtuloksi arvioidaan vähintään 20 000 euroa vuodessa.

 

Vähittäiskauppa

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 47

Vähittäiskaupan työtuloperustetta voidaan soveltaa alla mainittuihin toimialoihin, ellei jokin toimiala ole erikseen ilmoittanut omaa työtuloperustettaan.

Työtulo perustuu yrityksen koosta riippuen kokeneen myyjän, myymälänhoitajan, esimies- tai johtotehtävissä toimivan henkilön palkkatasoon lisättynä 20 prosentin yrittäjälisällä.

Työtuloa määriteltäessä on otettava huomioon paikkakunnasta, toimintapolitiikasta, henkilökunnan määrästä ja etenkin myynnin rakenteesta johtuvat erilaisuudet. Nimenomaan ylimmissä kokoluokissa yrityskohtainen harkinta on välttämätöntä, samoin kuin silloin, kun yritys ei edusta puhtaasti mitään alla mainituista liiketyypeistä tai toimii yksinomaan vähittäiskauppa-alalla.

Yrittäjän perheenjäsenen työtulo riippuu työpanoksen määrästä ja laadusta. Puolisoiden työtulon määrityksessä suositellaan sovellettavaksi samaa käytäntöä kuin jaettaessa työtulo verotuksessa puolisoiden kesken.

Työtuloperusteet jaetaan kolmeen eri ryhmään:

Vuosimyynti, milj. euroa/v
Ryhmä I Ryhmä II Ryhmä III Yrittäjän työtulo, euroa/v
      – 0,2       – 0,4         –  1,6 15 000 – 22 500
0,2 – 0,4 0,4 – 1,2   1,6 –  3,0 22 500 – 31 500
0,4 – 0,6 1,2 – 2,2   3,0 –  4,8 31 500 – 39 500
0,6 – 1,0 2,2 – 3,2   4,8 –  7,4 39 500 – 48 500
1,0 – 1,6 3,2 – 4,4   7,4 – 10,0 48 500 – 57 000
1,6 – 2,4 4,4 – 7,0 10,0 – 13,0 57 000 – 64 500
2,4 – 7,0 – 13,0 – 64 500 –

Ryhmään I kuuluvat ainakin:

  •  autonvaraosakauppa                      453
  •  fotokauppa                                47782
  •  kenkäkauppa                               4772
  •  kello- ja jalometallikauppa            4777
  •  kirja- ja paperikauppa                  4761
  •  kioskikauppa                             47114
  •  kodintekniikkakauppa           474, 4754
  •  kukkakauppa                             47761
  •  lahjatavarakauppa                     47785
  •  terveystuotekauppa                   47292
  •  musiikkikauppa                         47595
  •  taidekehystys                            47781
  •  tekstiilikauppa                             4751
  •  vaatekauppa                               4771
  •  turkisten kauppa                       47714
  •  urheilukauppa                             4764
  •  muu vastaava vähittäiskauppa   47MUU

Ryhmään II kuuluvat ainakin:

  •  huonekalukauppa                        4759
  •  rauta- ja värikauppa                    4752

        päivittäistavarakaupat

  •   hallit                                       47HAL
  •   kyläkaupat                              47KYL
  •   laivamuonitus                          46390
  •   lähikaupat                               47LÄH
  •   tavaratalot                              479TA

 

Ryhmään III kuuluvat ainakin:

  •  maatalouskauppa                     472MA
  •  rauta-maatalouskauppa              4661

Yksityiset perhepäivähoitajat

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 8891

Suomen Yksityiset Päivähoitajat             

Lasten päivähoitolain mukaan perhepäivähoitajalla saa olla hoidossa yhtäaikaisesti enintään (omat alle kouluikäiset mukaan lukien) neljä alle kouluikäistä lasta koko- tai puolipäivähoidossa sekä yksi esikoululainen tai kouluikäinen lapsi puolipäivähoidossa.

Yksityisten Päivähoitajien yhdistysten suositusten mukaisesti yrittäjätyötulo voidaan arvioida seuraavasti, kun vuosilomakuukausi otetaan huomioon, 1.1.2014 voimassa olevan hoitomaksun mukaisesti:

Hoitomaksu kokopäivähoidosta:    620,00 euroa/kk
- hoitokuluvähennys *)    116,70 euroa/kk 
                                                   =    503,30 euroa/kk
503,30 x 11 kk                             = 5 536,30  euroa/v

 

Hoitomaksu puolipäivähoidosta:    420,00 euroa/kk
- hoitokuluvähennys *)      58,35 euroa/kk
                                                  =    361,65 euroa/kk
361,65 x 11 kk                            = 3 978,15  euroa/v

*) Verohallinto  

Esikoululaiset ja kouluikäiset (ei omat) katsotaan puolipäivälapsiksi yrittäjätuloa määriteltäessä.

Hoidossa olevien (ei omien) lasten lukumäärän mukaan arvioituna yrittäjätyötulo muodostuu seuraavaksi:

                                 Yrittäjän työtulo, euroa/v
Lapsia hoidossa                              Hoidon kesto:
  kokopäivä (5–9 t/pv)  Puolipäivä (3–5 t/pv)
1   5 536,30   3 978,15
2 11 072,60   7 956,30
3 16 608,90 11 934,45
4 22 145,20 15 913,60

                                    

Laskuesimerkki:

Hoidossa 4 lasta (ei omia), kolme alle kouluikäistä kokopäivähoidossa ja yksi puolipäivähoidossa sekä yksi esikoululainen puolipäivähoidossa. Yrittäjätyötulo lasketaan seuraavasti:

alle kouluikäiset   kouluikäiset yrittäjän työtulo euroa/v
kokopäivähoito puolipäivähoito    
3 x 5 536,30 euroa  + 3 978,15 euroa  + 3 978,15 euroa  = n.  24 500 euroa/v

 

Yksityiset sosiaalihuollon avopalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 88        

Yrittäjän työtulo voidaan määritellä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen taulukkopalkkoja ohjeena pitäen. Kotipalveluja tai muita majoitusta sisältämättömiä sosiaalipalveluita tarjoavan yrittäjän vähimmäistyötulon tulee vastata sosiaalityöntekijän, sosiaalikasvattajan, kuntoutusohjaajan, toimintaterapeutin tai vastaavan palkkatasoa, eli vuoden 2015 alussa noin 29 550 – 34 100 euroa vuodessa pohjakoulutuksesta riippuen (1.7.2015 palkkataso nousee 0,4 prosenttia).

Laskelma perustuu sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkaryhmien D tai E vähimmäistaulukkopalkkoihin G21–G25 täysillä 11 vuoden palvelulisillä tehtävästä ja paikkakunnasta riippuen lomarahan osuus vuosiansioon huomioiden kuitenkin haarukan yläpäässä E-palkkaryhmän vähimmäistason yhdellä G-palkkaluokalla ylittäen G25 mukaisesti.

Ks. myös Kotityöpalvelut

Yksityiset sosiaalihuollon laitospalvelut

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Toimialaluokka 87

Yksityiset sosiaalihuollon laitospalvelut

Yrittäjän työtulo voidaan määritellä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen taulukkopalkkoja ohjeena pitäen. Asumispalveluyksikön yrittäjän työtulon tulee vastata johtavan sosiaalityöntekijän, osastonhoitajan, lastenkodin johtajan, sosiaaliterapeutin tai vastaavan palkkatasoa, eli vuoden 2015 alussa noin 32 050 – 36 250 euroa vuodessa (1.7.2015 palkkataso nousee 0,4 prosenttia).

Laskelma perustuu sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkaryhmien E tai F vähimmäispalkkataulukkopalkkoihin G24-G26 täysillä 11 vuoden palvelulisillä tehtävästä ja paikkakunnasta riippuen lomarahan osuus vuosiansioon huomioiden.

Palkkatilastolukuja yrittäjän työtulon määrittämiseen

Opas, voimassaoloaika 14.08.2018 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Suuntaa antavia palkkatilastolukuja yrittäjien työtulon määräämiseksi eräille toimialanimikkeille, joille ei ole saatu toimialajärjestön ohjetta tai täsmällistä palkkatilastolukua.

Keskipalkkaluku on kyseisen toimialan palkkojen aritmeettinen keskiarvo. Alin kymmenes kuvaa sitä palkkatasoa, jota vähemmän ansaitsee 10 % ko. toimialan palkansaajista. Palkkatiedot ovat vuodelta 2017 (jos toisin ei mainita) ja koskevat kokoaikaista, säännöllistä, vähintään 30 viikkotyötunnin työskentelyä. Lähteet: Palvelutyönantajien palkkatilastot syyskuussa 2017 ammattinimikkeittäin (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2017, kuntasektorin kuukausipalkat 2017.

A  Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

Eläinten hoitoon liittyviä palveluja mm. sorkanhoitajat, kengityssepät, ratsastustallitoiminta
eläintenhoitajat                                      29 000                 23 500
maatalouslomittajat                                31 000                 26 000

 C Teollisuus        

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

Korjaus- ja huoltopalveluja, sähkö-, elektroniikka- ja automaatiolaitteiden asentajat

Sähkölaitteiden ja -koneiden asennus, säätö, huolto ja korjaus mm. tuotantolaitoksissa   

muut sähköasentajat                              38 000                  26 000

Elektroniikka- ja automaatiolaitteiden asennus ja korjaus    

mm. kodinkonehuolto                             35 000                  25 000

kaluste-entisöinti          

käsi- ja taideteollisuusneuvoja                 25 000                 21 500

F Rakentaminen

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

remontti, saneeraus      

kirvesmies/puuseppä                              31 000                 22 000

kalusteasennus                      

huoltomies                                            35 500                  24 500

G Tukku- ja vähittäiskauppa

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

teknologialaitteiden myynti

laitemyynti                                            28 500                 24 000

myyjät, kauppiaat

kioskimyyjä

(ks. myös Vähittäiskauppa/ryhmä I)        31 000                 24 000

H Kuljetus ja varastointi

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

tavarankuljetus

henkilö- ja pakettiautonkuljettajat           30 000                 25 000

matkatoimistoala

esimiehet                                              42 000                 33 000

matkojen myynti                                   34 000                 27 500

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

kahvilayrittäjät ja pienet baarit

kahvilan emäntä                                     28 000                24 500

kahvilan keittäjä                                     25 500                21 500

J Informaatio ja viestintä

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

tietotekniikapalvelut (asiantuntijatason tehtävät)

myynti                                                  67 000                 41 500

markkinointi                                          52 000                 39 000

asiakaspalvelu                                       47 000                 35 500

suunnittelu                                            50 500                 40 000

konsultointi / projekti- ja

järjestelmävastuu                                  54 500                 43 500

verkkoteknologia                                   49 500                 41 000 

käyttöpalvelu                                        47 000                 33 500

laitteisto- ja ohjelmaylläpito                   45 500                 33 500

tiedotus ja toimitus

suorittavat tehtävät                               47 500                 32 500

toimittajat                                            46 500                 35 000 

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

sijoitustoiminta yms. palvelut (rahoitusala)

asiakaspalvelu/esimiestehtävät               60 000                 39 500

asiakaspalvelu/toimihenkilöt                   36 000                 30 000

M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

markkinointi ja myynti

markkinoinnin esimies                            57 000                 44 000

markkinointi ja esittely                           45 000                 30 000

myynnin esimies                                    69 500                 48 000

asiakaspalvelu                                       34 000                 28 000

mainosala

mainos- ja tiedostusjohtaja                    76 000                 48 000

ad-assistentti, visualisti                         35 000                  26 000

graafinen suunnittelija,  mainospiirtäjä   42 500                  29 500

 

P Koulutus

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

yksityinen opetus- ja sivistystyö (kielikoulut yms.)

apulaisrehtori                                        61 500                 52 000

opettaja                                                                   

(ammatillinen aikuiskoulutus)                 49 500                 41 500

erityisopettaja                                                          

(ml. viittomakielen op.)                         55 500                 44 500

päätoiminen tuntiopettaja                      41 000                 32 500

Q Terveys- ja sosiaalipalvleut

Toimiala                                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

iltapäiväkerhotoiminta yms. sosiaaliset avopalvelut

lastenhoito                                            24 500                 22 500

askartelunohjaaja                                  32 500                 24 500

S Muu palvelutoiminta

Toimiala/ammatti                                Keskipalkka       Alin kymmenes

                                                              euroa/v                euroa/v

kunto- ja liikuntapalveluja

hierontapalvelut                                     28 500                26 000 (vuona 2015)

liikunnanohjaajat                                                     

(terapeutit, rentouttajat, jumppien                                        

ja aerobic-tuntien vetäjät)                      31 000                26 500


meikkitaiteilijat

kosmetologit                                         28 500                 -

vahtimestaripalvelut

ravitsemis-/majoitusliikeala                   27 000                 24 000

virasto/toimisto                                    29 000                 23 000

Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat:

Statfin >> Palkat ja työvoimakustannukset >> Yksityisen sektorin kuukausipalkat >>Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen (AML 2010) mukaan vuonna 2017

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__pal__yskp/statfin_yskp_pxt_001.px/?rxid=972a62f2-d406-4fac-88ef-5d3a784a62d6

Statfin >> Palkat ja työvoimakustannukset >> Kuntasektorin palkat >>Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2017

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__pal__ksp/statfin_ksp_pxt_001_fi.px/?rxid=972a62f2-d406-4fac-88ef-5d3a784a62d6

Yrittäjän työtulo eläkkeen ja etuuksien perusteena

Opas, voimassaoloaika 01.01.2018 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjän työeläketurva määräytyy yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan. YEL:n mukainen vakuutus on pakollinen niille yrittäjille, jotka täyttävät YEL:n mukaista vakuuttamista koskevat edellytykset.

Yrittäjän työtulo vaikuttaa seuraaviin etuuksiin:

Yrittäjän työtulon vaikutus työeläketurvaan ja kuntoutusrahan määrään

YEL:n mukainen eläke määräytyy yrittäjän YEL-työtulon perusteella. YEL:n mukainen työeläketurva sisältää

  • vanhuuseläkkeen
  • osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen
  • työuraeläkkeen
  • työkyvyttömyyseläkkeen sekä
  • perhe-eläkkeen. 

Työelämässä mukana olevilla YEL-vakuutetuilla yrittäjillä on oikeus saada työeläkelaitosten kustantamaa ammatillista kuntoutusta, jos kuntoutukselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Yrittäjän työeläkkeen sekä kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella.

Yrittäjän työtulo sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien perusteena

YEL-työtulon perusteella määräytyy eläkkeen ja kuntoutusrahan lisäksi yrittäjän toimeentulo lyhytaikaisen sairauden tai esimerkiksi äitiysloman ajalta. Yrittäjällä on oikeus saada sairauden ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja lapsen syntymän ja hoidon ajalta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Näiden päivärahojen suuruus määräytyy YEL-työtulon perusteella. Jos YEL-työtulo on mitoitettu pieneksi, myös päivärahojen sekä aikanaan saatavan eläkkeen määrä jää pieneksi.

Tarkemmat tiedot

Kun yrittäjän YEL-vakuutus on voimassa työkyvyttöyyden alkamispäivänä, yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaika on 1.1.2018 alkaen työkyvyttömyyden alkamispäivä. Jos YEL-vakuutus lakkautetaan aikaisemmasta ajankohdasta, yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.

Yrittäjän työtulo työttömyyspäivärahan perusteena

YEL-työtulon tasolla on vaikutuksensa yrittäjän työttömyysturvaan. Yrittäjä pääsee työttömyysturvan (ansiosidonnaisen- ja peruspäivärahan) piiriin, jos hänen YEL-työtulonsa on vahvistettu vähintään 12 576 euroksi vuoden 2018 tasossa. Rajamäärää korotetaan vuosittain palkkakerotimella. Jos yrittäjä on työttömyyskassan jäsen, vaikuttaa YEL-työtulo myös työttömyyspäivärahan (ansiopäiväraha) suuruuteen. Jos työtulo on pienempi kuin 12 576 euroa vuodessa, yrittäjä voi saada Kelalta työmarkkinatukea, jonka määrä on 32,40 euroa päivässä (vuonna 2018) ja jota pienentävät muut omat ja puolison tulot.

Yrittäjän työtulo vapaaehtoisen työajan tapaturmavakuutuksen ansionmenetyskorvauksen ja perhe-eläkkeen perusteena

YEL-työtulon perusteella määräytyy myös työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisen yrittäjän vapaaehtoisen työajan vakuutuksen ansionmenetyskorvaus ja perhe-eläke (1.1.2016 alkaen).

Oikeus saada TyTAL:n mukainen yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus edellyttää YEL-vakuutuksen voimassaoloa. Yrittäjän ansionmenetyskorvauksen ja perhe-eläkkeen perustana käytetään vahingon sattumishetken tai ammattitaudin ilmenemishetken aikana voimassa olevaa YEL-työtuloa.

Jos yrittäjä ei työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi enää pysy jatkamaan yrittäjätoimintaansa YEL:n edellyttämässä määrin, on yrittäjän ilmoitettava YEL-vakuutuksensa päättämisestä eläkelaitokselle mahdollisimman pian. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläkelaitos päättää yrittäjän YEL-vakuutuksen takautuvasti.

On tärkeää, että eläkelaitos päättää YEL-vakuutuksen aikaisintaan yrittäjän työtapaturman sattumispäivään tai ammattitaudin ilmenemispäivään, jotta yrittäjällä säilyy oikeus TyTAL:n mukaiseen korvaukseen. Jos YEL-vakuutus päätetään takautuvasti pidemmältä ajalta, yrittäjä menettää oikeutensa TyTAL:n mukaiseen korvaukseen. Jos työtapaturma tai ammattitauti on jo ehditty korvata, korvauspäätös poistetaan ja tapaturmayhtiö perii maksetut korvaukset takaisin.

Kuka on yrittäjän eläkelain mukainen yrittäjä?

Opas, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

YEL:ssa yrittäjällä tarkoitetaan Suomessa asuvaa ja työskentelevää henkilöä, joka tekee ansiotyötä, mutta ei ole tässä työssään työ- tai virkasuhteessa.

YEL:n mukainen vakuuttaminen edellyttää, että yrittäjä työskentelee yrityksessään. Pelkkä yrityksen omistaminen ei riitä. Henkilö voi kuulua YEL:n piiriin, vaikka hänellä ei olisi varsinaista yritystä yrittäjätoimintansa harjoittamista varten. Yrittäjä voi myös samanaikaisesti toimia YEL:n alaisena yrittäjänä ja olla työ- tai virkasuhteessa.

Se, pidetäänkö henkilöä yrittäjänä vai palkansaajana, ratkaistaan työoikeudellisten periaatteiden mukaan. Siten niin sanotut muodolliset tunnusmerkit, kuten elinkeinoluvan hankkiminen, kaupparekisteri-ilmoituksen tekeminen tai toiminnan verottaminen elinkeinoverolain mukaan eivät yksinään ratkaise sitä, onko henkilöä pidettävä työeläkelakien mukaisena yrittäjänä.

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus

YEL:n mukaisen yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus päättyy viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin

  • vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt yrittäjä täyttää 68 vuotta
  • vuosina 1958 - 1961 syntynyt yrittäjä täyttää 69 vuotta
  • vuonna 1962 tai sen jälkeen syntynyt yrittäjä täyttää 70 vuotta (vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja).

Yrittäjä voi myös päättää YEL-vakuutuksensa jäädessään vanhuuseläkkeelle.

Vanhuuseläkkeelle jäävän yrittäjän YEL:n mukainen vakuuttamisvelvollisuus päättyy aikaisintaan sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin hän täyttää niin sanotun ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän. Yrittäjän alin vanhuuseläkeikä määräytyy hänen syntymävuotensa mukaan.

Yrittäjän eläkelain ulkopuolle jäävä yrittäjätoiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjän eläkelaki ei koske

  • yrittäjän toimintaa ennen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alkua

  • yrittäjän työskentelyä, joka jatkuu sen kalenterikuukauden jälkeen, jolloin yrittäjä täyttää niin sanotun vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan, joka on yrittäjän iästä riippuen 68 - 70 vuotta.

  • ansiotyötä, jonka perusteella yrittäjällä on oikeus eläkkeeseen muun työeläkelain mukaan

  • yrittäjätoimintaa sen jälkeen, kun yrittäjä on siirtynyt työeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle (vapaaehtoinen YEL-vakuutus on kuitenkin mahdollinen)

  • työskentelyä siltä osin kun yrittäjälle on myönnetty tieteelliseen tai taiteelliseen työskentelyyn apuraha, johon liittyy eläketurva tai jonka perusteella yrittäjä on velvollinen järjestämään itselleen eläketurvan 1.1.2009 alkaen Melassa.

Yrittäjän vakuttamisvelvollisuus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2018 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjän on otettava YEL-vakuutus, kun yrittäjätoiminta on sen laajuista, että vakuuttamiselle asetetut rajat työtulon ja yritystoiminnan keston osalta täyttyvät. Yleensä sellainen yrittäjätoiminta, jolla on taloudellista merkitystä, on toiminnan alusta alkaen sen laajuista, että se tulee vakuuttaa, jos yrittäjätoiminta kestää yli neljä kuukautta.

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja 18 vuotta ja vakuutettavan yrittäjätoiminnan kesto vähintään 4 kuukautta

Jos yrittäjätoiminta on aloitettu alle 18-vuotiaana, on yrittäjän otettava itselleen YEL-vakuutus 18 vuoden täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Edellytyksenä on, että

  • yrittäjätoiminta jatkuu 18 ikävuoden täyttämisen jälkeen vähintään neljä kuukautta ja
  • YEL-vakuuttamiselle asettu työtulon alaraja täyttyy.

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus päättyy vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden lopussa

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus päättyy viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin

  • vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt yrittäjä täyttää 68 vuotta
  • vuosina 1958 - 1961 syntynyt yrittäjä täyttää 69 vuotta
  • vuonna 1962 tai sen jälkeen syntynyt yrittäjä täyttää 70 vuotta (vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja).

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuuden päättyminen vanhuuseläkkeelle jäädessä

Yrittäjä voi kuitenkin jäädä vanhuuseläkkeelle jo ennen oman ikäluokkansa vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä. Tällöin yrittäjän YEL:n mukainen vakuuttamisvelvollisuus päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin hän täyttää niin sanotun ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.

Tarkemmat tiedot

Yrittäjän alin vanhuuseläkeikä määräytyy hänen syntymävuotensa mukaan. 1.1.2017 alkaen vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan 63 vuoden iästä vuonna 1955 syntyneistä alkaen 3 kuukautta jokaista ikäluokkaa kohti, kunnes alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneen yrittäjän alin vanhuuseläke sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen. STM vahvistaa asetuksella kutakin syntymävuosiluokkaa koskevan vanhuuseläkkeen alaikärajan sille vuodelle, jonka aikana kyseisen vuosiluokan henkilöt täyttävät 62 vuotta.

Yrittäjän työtulo vähintään 7 656,26 euroa vuonna 2018

YEL:n piirin kuuluminen edellyttää myös, että yrittäjälle yrittäjätoiminnan perusteella vahvistettava työtulo on vähintään YEL:ssa säädetyn alarajan suuruinen. Vuonna 2018 yrittäjän työtulon alaraja on 7 656,26 euroa vuodessa.

Yrittäjän vakuutuksen järjestelyaika 6 kuukautta

Yrittäjätoiminnan ja vakuuttamisvelvollisuuden alkaessa on yrittäjällä kuuden kuukauden pituinen ns. järjestelyaika, jona aikana yrittäjän tulee ottaa YEL-vakuutus eläkelaitoksesta.

Jos yrittäjä ei ota YEL-vakuutusta järjestelyaikana vaan vasta kun järjestelyaika on jo kulunut umpeen, yrittäjän YEL-vakuutusmaksua korotetaan lain ja vakuutusehtojen perusteella. Korotus laiminlyönnin ajalta voi olla enintään YEL-vakuutusmaksun suuruinen.

Yrittäjän vakuutus kattaa kaiken yrittäjätoiminnan

Yrittäjän ottama YEL-vakuutus kattaa kaiken hänen harjoittamansa yrittäjätoiminnan. Yksi YEL-vakuutus siis riittää myös silloin, kun yrittäjätoimintaa harjoitetaan useamman yrityksen nimissä tai silloin, jos yritystoimintaa tapahtuu useammalla eri toimialalla.

Yrittäjätoiminnan laajuus ja monialaisuus otetaan huomioon työtulon määrässä. Poikkeuksen yhden vakuutuksen periaatteesta muodostavat MYEL:n mukaan vakuutettavat yrittäjätoiminta ja apurahatyöskentely. Nämä tulee vakuuttaa erikseen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta otettavalla MYEL-vakuutuksella.

YEL-vakuutuksen voi ottaa eläkevakuutusyhtiöstä tai yrittäjäeläkkeitä hoitavasta eläkekassasta.

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuuden päättyminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Jos yrittäjätoiminta on päättynyt tai muuttunut niin pienimuotoiseksi, että työtulo jää alle laissa säädetyn minimimäärän, päätetään YEL-vakuutus, ellei yrittäjä vakuuta toimintaansa vapaaehtoisella YEL-vakuutuksella.

Yrittäjä voi myös päättää YEL-vakuutuksen jäädessään vanhuuseläkkeelle. Vakuutusta ei voi päättää takautuvasti. Yrittäjä voi vapaaehtoisella YEL-vakuutuksella vakuuttaa myös vanhuuseläkkeen rinnalla tapahtuvan yrittäjätoiminnan.

Yrittäjän on ilmoitettava eläkelaitokselle YEL-vakuutuksen voimassaoloon ja päättymiseen vaikuttavista seikoista ja muutoksista.

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti ja laiminlyönnin seuraamukset yrittäjälle

Opas, voimassaoloaika 01.01.2016 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Eläketurvakeskus valvoo muun muassa verotietojen perusteella, että YEL:n piiriin kuuluvat yrittäjät ottavat YEL-vakuutuksen. Jos YEL:n piiriin kuuluvalla yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta, Eläketurvakeskus kehottaa yrittäjää ottamaan YEL-vakuutuksen. Jos yrittäjä kehotuksesta huolimatta ei ota YEL-vakuutusta, ottaa Eläketurvakeskus yrittäjälle YEL-vakuutuksen yrittäjän kustannuksella (ns. pakkovakuutus).

Jos yrittäjä ei ota YEL-vakuutusta 6 kuukauden järjestelyajan puitteissa, määrää eläkelaitos yrittäjälle korotetun työeläkevakuutusmaksun (ns. laiminlyöntikorotuksen). Tämä korotus voi olla enintään normaalin yrittäjän työeläkevakuutusmaksun suuruinen. Laiminlyöntitilanteissa yrittäjän työeläkevakuutusmaksu korotuksineen voi siis nousta kaksinkertaiseksi verrattuna normaaliin yrittäjän työeläkevakuutusmaksuun.

Yrittäjätoiminta voidaan vakuuttaa YEL:n mukaan takautuvasti enintään kuluvalta ja kolmelta sitä edeltävältä kalenterivuodelta. Tätä varhaisemmalta ajalta yrittäjä menettää oikeuden YEL:n mukaiseen eläkkeeseen, jos vakuuttamista ei ole ajoissa asianmukaisesti hoidettu.

Yrittäjän vakuuttaminen ammatinharjoittajana ja eri yhtiömuodoissa

Opas, voimassaoloaika 21.03.2016 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Ammatinharjoittajana toimivan yrittäjän ja hänen perheenjäsenensä vakuuttamisvelvollisuus

YEL:n mukaisena yrittäjänä pidetään henkilöä, joka harjoittaa yrittäjätoimintaa ammatinharjoittajana joko toiminimellä tai ilman toiminimeä. Jos tällaisessa yrittäjätoiminnassa työskentelee puoliso tai palkatta muu perheenjäsen, myös heitä pidetään YEL:n tarkoittamina yrittäjinä. Mikäli perheenjäsenelle, muulle kuin puolisolle, maksetaan työstä palkkaa, hänet vakuutetaan TyEL:n mukaan.

Kuka on vakuuttamisvelvollinen yrittäjä avoimessa yhtiössä ja kommandittiyhtiössä?

YEL:n mukaisena yrittäjänä pidetään avoimen yhtiön yhtiömiestä, kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä sekä muun yhteisön tai yhtymän sellaista osakasta tai yhtiömiestä, joka on henkilökohtaisessa vastuussa yhteisön tai yhtymän velvoitteista tai sitoumuksista. Avoimessa yhtiössä työskenteleviä puolisoa tai perheenjäseniä taikka kommandiittiyhtiössä työskenteleviä äänettömiä yhtiömiehiä ei vakuuteta YEL:n mukaan. Jos heille maksetaan työstä palkkaa, heidät vakuutetaan TyEL:n mukaisina työntekijöinä. Muussa tapauksessa he jäävät lakisääteisen työeläketurvan ulkopuolelle.

Tarkemmat tiedot

Yhteisöllä tarkoitetaan yritystä kuten osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Yhtymällä taas tarkoitetaan esimerkiksi avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä. Käsitteet ovat samat verotuksessa.

Kuka on vakuuttamisvelvollinen yrittäjä osakeyhtiössä?

Yrittäjänä pidetään osakeyhtiön osakasta, joka:

  •  työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa,

  •  omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yrityksen osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja

  •  omistaa itse vähintään yhden osakkeen.

Kuka on vakuuttamisvelvollinen yrittäjä muussa yhteisössä kuin osakeyhtiössä?

Yrittäjänä pidetään myös muussa yhteisössä kuin osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, jolla on yksin yli 30 prosentin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosentin määräämisvalta yhteisössä.

Muulla yhteisöllä tarkoitetaan esimerkiksi osuuskuntaa.

Mitä johtavalla asemalla yrityksessä tarkoitetaan?

Johtavassa asemassa olevalla tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä, hallintojohtajaa tai toimialajohtajaa tai henkilöä, joka käyttää yrityksessä tosiasiallista määräämisvaltaa. Myös nimenkirjoitusoikeus yhtiössä osoittaa johtavaa asemaa.

Pienessä perheyrityksessä työskentelevien omistajaperheenjäsenten katsotaan yleensä olevan johtavassa asemassa. Hallituksen varajäsenen ei katsota tämän asemansa perusteella olevan osakeyhtiössä johtavassa asemassa.

Mitä perheejäsenellä tarkoitetaan?

Perheenjäsenellä tarkoitetaan

  • yrityksessä työskentelevän henkilön aviopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolta,

  • yrityksessä työskentelevän henkilön kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvaa avopuolisoa (voi olla myös samaa sukupuolta) sekä

  • yrityksessä työskentelevän henkilön kanssa samassa taloudessa asuvia suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevia sukulaisia.

Edellä kuvatun mukaisesti yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat lapset sekä adoptiolapset tai yrittäjän vanhemmat tai adoptiovanhemmat ovat YEL:n tarkoittamalla tavalla perheenjäseniä. Sen sijaan yrittäjän sisarukset eivät ole YEL:n tarkoittamia perheenjäseniä, vaikka asuisivat yrittäjän kanssa samassa taloudessa.

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus välillisen omistuksen perusteella

Opas, voimassaoloaika 01.01.2016 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevän henkilön omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen, toisten yhteisöjen tai yhtymien (väliyhtiö) kautta tapahtuva omistus siitä yhtiöstä, jossa henkilö työtä johtavassa asemassa tekee.

Yhteisöllä tarkoitetaan yritystä kuten osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Yhtymällä taas tarkoitetaan esimerkiksi avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä. Käsitteet ovat samat verotuksessa.

Johtavassa asemassa yrityksessä työskentelevä henkilö kuuluu YEL:n piiriin, jos hän väliyhtiön kautta omistaa

  • yli 30 prosentin osuuden sen yhtiön osakepääomasta, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa tai

  • jos hänellä on väliyhtiön kautta yli 30 prosenttia työskentely-yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Lisäksi edellytetään, että hänellä on yksin omistuksessaan yli 50 prosenttia väliyhtiön osakepääomasta tai sitä vastaavasta äänimäärästä taikka määräämisvallasta väliyhtiössä.

Vakuuttamisvelvollisuus välillisen omistuksen kautta yhdessä perheenjäsenen kanssa

Johtavassa asemassa yrityksessä työskentelevä henkilö kuuluu YEL:n piiriin, jos henkilön oman ja hänen perheenjäsentensä yhteinen omistusosuus tai äänimäärä taikka määräämisvalta sekä väliyhtiöstä että työskentely-yhtiöstä on yli 50 prosenttia.

Vakuuttamisvelvollisuus voi toteutua myös muun yhteisön tai yhtymän välillisen omistuksen kautta

Välilliseen omistukseen perustuva YEL-vakuuttamisvelvollisuus osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä voi toteutua osakeyhtiöiden lisäksi myös muiden yhteisöjen ja yhtymien kuten avointen yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden, osuuskuntien tai niitä vastaavien ulkomaalaisten yhteisöjen ja yhtymien kautta.

Jakamattoman kuolinpesän osakkuuden perusteella syntynyt välillinen omistus ei aiheuta YEL:n mukaista vakuuttamisvelvollisuutta.

Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus julkisten alojen toimeksianto- ja konsulttisopimusten perusteella

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Jos kunnalle, valtiolle tai kirkolle toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella työtä tekevän henkilön toiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YEL-vakuutusta, vakuutetaan hänen työskentelynsä julkisten alojen eläkelakien (JuEL) mukaan. Lisäksi edellytyksenä on, ettei henkilö harjoita toimintaansa yhtiön tai muun yhteisön nimissä.

Jos toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella työtä tekevän henkilön toiminta myöhemmin laajenee niin, että hän kuuluu YEL-vakuuttamisvelvollisuuden piiriin, ei hänen YEL-vakuutuksessaan oteta huomioon aiemmin JuEL:n (ennen 1.1.2017 myös KuEL:n, VaEL:n tai KiEL:n) mukaan vakuutettua työskentelyä.

Sivutoimisen tai kausiluoteisen yrittäjätoiminnan vakuuttamisvelvollisuus

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

YEL koskee myös sivutoimisesti harjoitettua yrittäjätoimintaa, jos yrittäjän työpanos ylittää YEL-työtulon alarajan.

Kausiluonteinen, mutta toistuva työ on yrittäjätoiminnan jaksojen pituutta (4 kuukauden rajaa) arvioitaessa yleensä yhdistettävä ympärivuotiseksi jatkuvaksi toiminnaksi. Työn kausiluonteisuus otetaan huomioon YEL-työtulon määrässä.

Ulkomailla harjoitettavan yrittäjätoiminnan vakuuttaminen Suomessa

Opas, voimassaoloaika 01.02.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

YEL koskee pääsääntöisesti Suomessa asuvan yrittäjän Suomessa harjoittamaa yrittäjätoimintaa.

Myös muussa EU- tai ETA-maassa yrittäjätoimintaa harjoittava yrittäjä voi kuitenkin tulla vakuutettavaksi YEL:n mukaisesti, jos tällaiseen yrittäjätoimintaan on EY:n sosiaaliturva-asetuksen määräysten perusteella sovellettava Suomen lainsäädäntöä.

Ulkomailla harjoitettu yrittäjätoiminta voi tulla vakuutettavaksi Suomessa myös Suomea sitovien kansainvälisten sosiaaliturvaa koskevien sopimusten perusteella. Yrittäjää koskevia säännöksiä on sopimuksissa, jotka Suomi on solminut Yhdysvaltojen, Kanadan, Quebecin,Intian, Kiinan ja Korean kanssa.

Lisäksi YEL:n mukaan vakuutettu yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa

  • jos hän lähtee enintään vuodeksi harjoittamaan yrittäjätoimintaa sopimuksettomaan maahan ja
  • häntä pidetään Suomessa asuvana, vaikka hän on tilapäisesti ulkomailla.

Maatilatalouden yhteydessä harjoitettavan yrittäjätoiminnan vakuuttaminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Maatalousyrittäjätoimintaan sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelakia (MYEL). Jos maatilatalouden yhteydessä harjoitetaan erillistä yrittäjätoimintaa, siihen sovelletaan YEL:a.

Verotus ratkaisee sovellettavan eläkelain

Yrittäjätoiminnan erillisyyttä tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota siihen, miten laajasta toiminnasta on kysymys, missä määrin yrittäjätoiminta vaatii pääomaa ja käytetäänkö siinä palkattua henkilökuntaa. Osoituksena yrittäjätoiminnan erillisyydestä on se, että sitä verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) mukaan.

Maatalousyrittäjätoiminta osakeyhtiömuodossa vakuutetaan MYEL:n mukaan

MYEL:n mukaan vakuutetaan myös osakeyhtiömuodossa maatalousyrittäjätoimintaa harjoittava henkilö, jos hän on tässä yrityksessä johtavassa asemassa ja omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Johtavassa asemassa oleva henkilö kuuluu MYEL:n piiriin myös, jos hänellä on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

MYEL:n mukaista osakeyhtiömuodossa tai muussa yhteisössä maatalousyrittäjätoimintaa harjoittavan henkilön yrittäjämääritelmää ja vakuuttamisvelvollisuutta laajennettiin YEL:n muutosta vastaavalla tavalla vuoden 2011 alusta. Myös MYEL:n ja YEL:n muutosta koskevat siirtymäsäännökset ovat sisällöltään samanlaiset.

Yrittäjän vapaaehtoinen vakuuttaminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Jos yrittäjän työtulo on pienempi kuin YEL:ssä pakolliselle vakuuttamiselle säädetty YEL-työtulon vähimmäismäärä, voi yrittäjä halutessaan ottaa itselleen vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen.

Yrittäjä voi myös vapaaehtoisesti vakuuttaa vanhuuseläkkeen rinnalla harjoittamansa yrittäjätoiminnan YEL:n mukaisesti.

Vapaaehtoinen YEL-vakuutus lakkaa yrittäjätoiminnan päättyessä. Yrittäjän vapaaehtoinen YEL-vakuutus lakkaa myös silloin, kun yrittäjä on pakollisesti vakuutettava YEL:n mukaan.

Vapaaehtoinen YEL-vakuutus päättyy viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin yrittäjä täyttää oman ikäluokkansa vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan.

Vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettu yrittäjätoiminta

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Ennen vuotta 2002 voimassa olleen YEL:n perusteella yrittäjällä oli mahdollisuus saada tiettyjen edellytysten täyttyessä vapautus YEL-vakuuttamisvelvollisuudesta. Vuoden 2007 alusta nämä vapautukset päättyivät vuonna 1961 ja sitä myöhemmin syntyneiltä. Vanhemmille ikäluokille aiemmin myönnetyt vapautukset jatkuvat niin kauan, kun vapautuksen edellytykset täyttyvät tai kunnes yrittäjä hakee takaisin YEL:n piiriin.

Yrittäjän työtulon määrä ja sen vahvistaminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2018 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Saattaessaan voimaan YEL-vakuutuksen eläkelaitos vahvistaa yrittäjän hakemuksessa antamien ja muuten saatujen tietojen perusteella sellaisen YEL-työtulon, joka vastaa yrittäjän työpanosta. Työtulo vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuden lisäksi sekä karttuvan eläkkeen määrään että Kelan myöntämien etuuksien tasoon.

Työtulon enimmäis- ja vähimmäismäärä

YEL-työtulo voi olla enintään 173 875 euroa ja sen tulee olla vähintään 7 656,26 euroa vuoden 2018 tasossa.

Työtulo määritellään yrittäjän työpanoksen perusteella

Lain mukaan YEL:n mukaisen työtulon tulee vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos YEL:n piiriin kuuluvan työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijasta tai joka muuten vastaa sellaista korvausta, joka keskimäärin vastaa kyseistä YEL-vakuutettua työtä.

YEL:ssä tarkoitetun työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta (työpanoksen taloudellista arvoa), ei yritystoiminnan taloudellista tulosta. Työtulon määrittelyssä ei oteta huomioon toiminnan kirjanpidollista voittoa tai tappiota. Sen sijaan yritystoiminnan liikevaihto samoin kuin muu kirjanpidosta saatava selvitys saattaa antaa lisäselvitystä vakuutettavasta yritystoiminnasta ja sen laajuudesta.

YEL-vakuutuksen ja YEL-työtulon peruste ei ole yrityksen omistaminen ja tähän liittyvälle pääomasijoitukselle saatava tuotto, vaan YEL-vakuutus edellyttää, että yrittäjä työskentelee yrityksessä. YEL-työtulo vastaa tämän työskentelyn arvoa. Työtulon määrää ei voi ratkaista sen perusteella, millaista korvausta omistaja-yrittäjä pääomasijoitukselleen mahdollisesti nostaa yrityksestään.

YEL-työtulo määritellään kokonaisharkinnan perusteella ottaen huomioon edellä mainittujen seikkojen ohella mm. yrittäjän ikä ja kokemus alalta sekä koulutus ja yrityksen sijaintipaikka. Yrittäjän työtuloa arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös alan yleinen ansiotaso ja tavoiteltavissa oleva eläketurva.

Apuraha voi pienentää yrittäjän työtuloa

Jos yrittäjä on saanut taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn apurahan, johon liittyy eläketurva tai jonka perusteella yrittäjä on velvollinen järjestämään itselleen eläketurvan Melassa, otetaan tämä apuraha yrittäjän eläkelain mukaista työtuloa vahvistettaessa vähentävänä tekijänä huomioon.

Työtulosta valituskelpoinen päätös eläkelaitokselta

Eläkelaitos antaa valituskelpoisen päätöksen sekä työtulon vahvistamisesta että sen muuttamisesta ja myös työtulon muuttamista koskevan hakemuksen hylkäämisestä.

Työtulo voidaan vahvistaa takautuvasti enintään kulumassa olevalle vuodelle ja kolmelle sitä edeltävälle kalenterivuodelle.

Jotta vahvistettu työtulo säilyisi tosiasiallisesti samantasoisena, tarkistetaan se vuosittain palkkakertoimella. Palkkakertoimessa on palkkojen painoarvo 0,8 ja hintojen 0,2.

Yrittäjän työtulon muuttaminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Jos yrittäjän työtuloon vaikuttavat seikat muuttuvat olennaisesti ja muuten kuin hetkellisesti, tarkistetaan yrittäjän YEL-työtulo vastaamaan muuttuneita olosuhteita. YEL-työtuloa ei voida muuttaa takautuvasti, vaan ainoastaan ajassa eteenpäin.

Yrittäjä voi itse hakea YEL-työtulonsa muuttamista. Yrittäjän tulee ilmoittaa eläkelaitokselle YEL-työtuloon vaikuttavissa seikoissa tapahtuneet muutokset. Eläkelaitos voi myös muuttaa yrittäjän YEL-työtuloa omasta aloitteestaan saamansa tai hankkimansa selvityksen perusteella.

YEL-työtulon tarkistaminen tulee kysymykseen esimerkiksi yritystoiminnan kasvaessa tai supistuessa sekä yrittäjän oman työpanoksen muuttuessa joko pysyvästi tai tilapäisesti vähintään noin vuoden ajaksi (esimerkiksi äitiysloma). YEL-työtulon muuttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Yrittäjän työtulo ja työeläkevakuutusmaksun jousto

Opas, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjän mahdollisuus joustaa vakuutusmaksuissaan

Yrittäjä voi sopia tietyissä rajoissa työeläkevakuutusmaksujensa joustosta (joustomaksu) eläkelaitoksen kanssa ja siten vaikuttaa sekä vakuutusmaksujen että karttuvan eläkkeen määrään.

Joustomaksu voi yrittäjän taloudellisen tilanteen mukaan olla joko

  • joustoa ylöspäin (lisätyöeläkevakuutusmaksu), jolloin eläkettä karttuu alkuperäistä enemmän tai
  • joustoa alaspäin (pienennetty työeläkevakuutusmaksu), jolloin vastaavasti sekä vakuutusmaksu että karttunut eläke ovat alkuperäistä pienempiä.

Käytännössä sovittu joustomaksu vaikuttaa eläkkeeseen siten, että sellaisen vuoden, jona joustomaksua on käytetty, kokonaistyötulo muutetaan vastaamaan maksetun vakuutusmaksun määrää.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun jousto koskee aina yhtä kalenterivuotta kerrallaan ja joustomaksun käytöstä on ilmoitettava kirjallisesti eläkelaitokselle sen kalenterivuoden aikana, jona joustoa aiotaan käyttää.

Joustomaksua ei ole tarkoitettu käytettäväksi toistuvasti

Työeläkevakuutusmaksun joustoa ei ole tarkoitettu korvaamaan työtulon tarkistamista yrittäjän todellista työpanosta vastaavalle tasolle. Yrittäjän jatkuva ja toistuva joustomaksun käyttö viittaa siihen, että yrittäjän työtuloa ei ole vahvistettu hänen todellista työpanostaan vastaavalle tasolle.

Joustomaksu ylöspäin vähintään 10 prosenttia

Kun yrittäjä joustaa työeläkevakuutusmaksuissaan ylöspäin, tulee lisätyöeläkevakuutusmaksun olla vähintään 10 prosenttia vahvistetun työtulon mukaisesta vakuutusmaksusta.

Yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksu voi olla enintään yhtä suuri kuin vahvistetun työtulon mukainen vuotuinen vakuutusmaksu, enintään kuitenkin vahvistettavan työtulon ylärajaa vastaava. Lisätyöeläkevakuutusmaksu on maksettava sen kalenterivuoden aikana, johon joustomaksu kohdistuu.

Kalenterivuosien määrää, jolloin yrittäjä voi käyttää joustomaksua ylöspäin, ei ole rajoitettu. Työeläkevakuutusmaksun joustoa ei kuitenkaan tule käyttää toistuvasti. 

Joustomaksu alaspäin vähintään 10 prosenttia ja enintään 20 prosenttia

Alaspäin joustettaessa vähimmäisjousto on 10 prosenttia ja enimmäisjousto 20 prosenttia yrittäjän vahvistetun työtulon mukaisesta vuotuisesta työeläkevakuutusmaksusta.

Joustomaksun käyttö ei muuta pysyvästi vahvistetun työtulon tasoa, joten seuraavana vuonna yrittäjän vakuutusmaksu määräytyy taas yrittäjälle vahvistetun työtulon perusteella, ellei hän uudestaan käytä mahdollisuutta joustomaksuun. Yrittäjä voi käyttää joustomaksua alaspäin kolme kertaa seitsemän vuoden aikana.

Joustomaksu vain kerran kalenterivuodessa

Joustomaksusta on mahdollista sopia vain kerran kalenterivuoden aikana ja vakuutuksen on oltava voimassa koko sen kalenterivuoden, jona joustoa käytetään.

Milloin yrittäjällä ei ole oikeutta joustomaksuun

Yrittäjällä ei ole oikeutta joustomaksuun seuraavissa tilanteissa:

  • kalenterivuosina, joina yrittäjällä on oikeus aloittavan yrittäjän työeläkevakuutusmaksun alennukseen
  • kun yrittäjä on työeläkelakien mukaisella eläkkeellä
  • kun yrittäjällä on maksamattomia YEL-vakuutusmaksuja
  • kun yrittäjän YEL-vakuutus ei jatku koko kalenterivuotta samassa eläkelaitoksessa.

Joustomaksun vaikutus eläkkeeseen

Joustomaksu (ja sen perusteella laskettu kokonaistyötulo) vaikuttaa täysimääräisesti yrittäjätoiminnan ajalta laskettavaan eläkkeeseen, lukuun ottamatta seuraavaa poikkeusta:

  • Lisätyöeläkevakuutusmaksua ja pienennettyä työeläkevakuutusmaksua työkyvyttömyyden alkamista edeltävältä vuodelta ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansioiden määrässä.

Joustomaksu ei vaikuta Kelan etuuksien määrään

Kelan myöntämät etuudet (sairausvakuutuksen päiväraha, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha) määräytyvät yrittäjälle vahvistetun työtulon perusteella. Ylös- tai alaspäin tapahtunut joustomaksu ei siis vaikuta Kelan etuuksien määrään.

Yrittäjän eläkkeen määräytyminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjän eläke määräytyy yrittäjän kokonaistyötulon perusteella. Kokonaistyötulo lasketaan kullekin kalenterivuodelle erikseen. Sen pohjana on yrittäjälle vahvistettu työtulo, mutta kokonaistyötulossa otetaan tämän lisäksi huomioon mahdolliset työeläkevakuutusmaksun joustot ylös- tai alaspäin. Lisäksi kokonaistyötulon määrää alentavat maksamattomat, vanhentuneet YEL:n mukaiset työeläkevakuutusmaksut.

Yrittäjän eläkkeen määrä määräytyy siis koko yrittäjätoiminnan aikaisten kokonaistyötulojen perusteella. Sen vuoksi on tärkeää, että YEL-työtulo on koko ajan oikealla tasolla. Työtulon huomattava nostaminen vasta viimeisinä yrittäjävuosina ei enää oleellisesti paranna eläkkeen määrää.

Sosiaalietuuksista eläkettä yrittäjälle

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Vuoden 2005 alusta lukien eläkettä on karttunut ns. palkattomilta ajoilta saatujen sosiaalietuuksien perusteella. Tällaisia palkattomilta ajoilta maksettavia sosiaalietuuksia ovat

  • sairauspäivärahat, erityishoitorahat, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahat,
  • aikuiskoulutustuki, liikenne- tai tapaturmavakuutuslain mukaiset ansionmenetyskorvaukset sekä
  • työttömyys- ja kuntoutusetuudet.

Eläkettä karttuu näiden etuuksien perusteella yrittäjälle, vaikka hänellä olisi samanaikaisesti voimassa YEL-vakuutus.

Eläkettä alle 3-vuotiaan lapsen hodon ajalta ja opiskelusta

Eläkkeen yhteydessä maksettavaa etuutta on karttunut vuoden 2005 alusta lukien myös alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta sekä opiskelun ajalta. Etuuden karttuminen lapsenhoidon ajalta kuitenkin edellyttää, ettei samaan aikaan ole voimassa YEL-vakuutusta. Opiskelusta etuutta karttuu vain, jos tutkinto on suoritettu.

Sairaus- ja työttömyyspäivärahan määrä yrittäjän työtulon perusteella

Opas, voimassaoloaika 01.01.2018 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Talukossa on esitetty eri suuruisen YEL-työtulon vaikutus sairaus- ja työttömyyspäivärahan määrään vuonna 2018.

YEL-työtulo, euroa/vuosi Sairauspäiväraha, noin euroa/päivä Työttömyyspäiväraha,noin euroa/päivä*)
    7 654   18   32
  10 558   25   32
  12 576   29   40
  15 000   35   44
  20 000   47   53
  30 000   70   70
  40 000   77   85
  50 000   84   92
  60 000   91 100
  70 000   97 108
  80 000 104 116
  90 000 111 123
100 000 117 131

*) Työmarkkinatuki, jos työtulo on alle 12 576 euroa.

Työskentely eläkkeellä kartuttaa eläkettä

Opas, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjän on vakuutettava itsensä YEL:n mukaisesti muun kuin vanhuuseläkkeen rinnalla harjoittamansa yrittäjätoiminnan osalta, jos hänen yrittäjätoimintansa eläkkeella ollessa edelleen täyttää YEL:n vakuuttamista koskevat edellytykset.

YEL:n mukaan vakuutettu yrittäjätoiminta eläkkeen rinnalla kartuttaa yrittäjälle myös eläkettä.

Vapaaehtoinen YEL-vakuutus vanhuuseläkkeen rinnalla tapahtuvaan yrittäjätoimintaan 

Vanhuuseläkkeen rinnalla tapahtuvan yrittäjätoiminnan vakuuttaminen YEL:ssä on ollut 1.1.2007 alkaen mahdollista vapaaehtoisesti.

Yrittäjän vapaaehtoisen YEL-vakuutus päättyy viimeistään yrittäjätoiminnan päättyessä. Koska vanhuuseläkkeellä olevan yrittäjän vakuuttaminen on vapaaehtoista, voi yrittäjä myös itse päättää vapaaehtoisen YEL-vakuutuksensa ilmoittamalla siitä eläkelaitokseen. YEL:n mukaista vapaaehtoista vakuutusta ei kuitenkaan voi päättää takautuvasti.

Yrittäjätoiminta osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla

Yrittäjän on vakuutettava itsensä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla harjoittamansa yrittäjätoiminnan osalta, jos yrittäjätoiminta täyttää YEL:n vakuuttamista koskevat edellytykset.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun maksaminen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjä voi maksaa vuotuisen YEL:n mukaisen työeläkevakuutusmaksunsa vakuutusehtojen mukaisina eräpäivinä (kuun 20. päivä) sovittuina kalenterikuukausina. Vähintään puolet sovituista eräkuukausista pitää olla ennen elokuuta.

Jos YEL-vakuutus tehdään taannehtivasti, erääntyy koko takautuvan ajan maksu yleensä yhtenä eränä.

Yrittäjän erääntyneiden työeläkevakuutusmaksujen periminen

Erääntyneille YEL:n mukaisille työeläkevakuutusmaksuille on yleensä mahdollista saada maksuaikaa, mutta tällöinkin eräpäivän jälkeen maksetulle suoritukselle peritään viivästyskorkoa.

Erääntyneet maksamattomat YEL:n mukaiset työeläkevakuutusmaksut ovat lain mukaan suoraan ulosottokelpoisia eli työeläkevakuutusyhtiö voi periä niitä myös ulosottoteitse. Maksamattomia vielä perimiskelpoisia YEL:n mukaisia työeläkevakuutusmaksuja on mahdollista periä myös yrittäjälle maksettavasta eläkkeestä. Maksamattomat YEL:n mukaiset työeläkevakuutusmaksut vanhentuvat maksuunpanovuotta seuraavan viidennen kalenterivuoden lopussa.

Yrittäjän vanhentuneet maksamattomat työeläkevakuutusmaksut pienentävät eläkettä

Yrittäjän vanhentuneet maksamattomat työeläkevakuutusmaksut vaikuttavat pienentävästi yrittäjän eläketurvaan eli puuttumaan jäävä työeläkevakuutusmaksu poistaa tai pienentää kyseisen vuoden eläkekarttumaa.

Maksualennus aloittavalle yrittäjälle

Opas, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Aloittavan yrittäjän maksualennuksella kannustetaan siihen, että yrittäjän työtulo vahvistettaisiin yrittäjätoiminnan alusta alkaen oikealle tasolle. Kun YEL:n mukainen yrittäjätoiminta on alkanut ensimmäisen kerran 1.1.2013 tai sen jälkeen, saa yrittäjä 22 prosentin suuruisen alennuksen työeläkevakuutusmaksustaan.

Maksualennuksen saa yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Jos ensimmäinen yrittäjäjakso kestää alle 48 kuukautta, voi maksualennuksen saada jäljellä olevalle alennusajalle vielä toisessa yrittäjäjaksossa. Maksualennusaikaa laskettaessa otetaan huomioon yrittäjätoiminta, joka on alkanut vuonna 2001 tai sen jälkeen.

Kun työeläkevakuutusmaksun määrässä otetaan huomioon aloittavan yrittäjän maksualennus, ei yrittäjällä samanaikaisesti ole mahdollisuutta maksujoustoon.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen vähentäminen verotuksessa

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjä voi vähentää maksamansa pakollisen YEL-vakuutuksen mukaiset työeläkevakuutusmaksut, myös joustomaksun ylöspäin, kokonaan henkilökohtaisessa verotuksessa joko omasta tai puolisonsa puhtaasta ansiotulosta. Jos yritys on maksanut YEL:n mukaiset työeläkevakuutusmaksut, vähennys voidaan tehdä yrityksen verotuksessa.

Muutoksenhaku yrittäjän saamaan päätökseen

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjä voi hakea valittamalla muutosta sekä eläkelaitoksen että Eläketurvakeskuksen YEL-asiassa antamaan päätökseen. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi työtuloa, pakkovakuuttamista ja vakuutuksen päättämistä koskevat päätökset.

Annettuun päätökseen tyytymättömän pitää toimittaa valituksensa eläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun sai päätöksen tiedoksi. Valitus osoitetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle, vaikka se toimitetaan päätöksen antaneeseen eläkelaitokseen. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä on vielä mahdollista valittaa vakuutusoikeuteen, jonka päätös on lopullinen.

Työeläkeote yrittäjälle

Opas, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Työeläkeote yrittäjälle vähintään joka kolmas vuosi

Työeläkelaitokset lähettävät työeläkeotteen 17–69-vuotiaille Suomessa asuville YEL:n mukaan vakuutetuille yrittäjille postitse kotiin. Yli 60-vuotiaille yrittäjille työeläkeote lähetetään vuosittain. Muut yrittäjät saavat otekirjeen joka kolmas vuosi.

Työeläkeotteesta yrittäjät voivat seurata työeläkkeensä karttumista sekä sitä, että eläkettä kartuttavat tiedot on rekisteröity oikein eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen yhteiseen ansaintarekisteriin.

Työeläkeotteella olevat tiedot

Työeläkeote sisältää tiedot YEL:n mukaan vakuutetusta yrittäjätoiminnasta sekä yrittäjätoiminnan kokonaistyötulosta.

Lisäksi työeläkeotteella on tiedot niistä palkattomilta ajoilta maksettujen etuuksien perusteena olevista tuloista, joiden perusteella yrittäjälle karttuu eläkettä, sekä tiedot yrittäjän työsuhteista saamista ansioista työantajittain. Nämä tiedot on ilmoitettu kuudelta otteen antamisvuotta edeltäneeltä kalenterivuodelta.

Työeläkeote sisältää tiedot sekä yksityisellä että julkisella työnantajalla tehdyistä töistä. Työeläkeotteella on yleensä tieto myös otteen antamisvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneen eläkkeen määrästä.

Työeläkeote omasta eläkelaitoksesta tai sähköisenä verkkopalvelusta

Työeläkeotteen antaa se eläkelaitos, jossa yrittäjä on vakuutettu työeläkeotteen antamista edeltävän kalenterivuoden lopussa tai viimeksi sitä ennen. Yrittäjä voi myös itse tarkistaa viimeisimmät tiedot eläkekertymästään sähköiseltä työeläkeotteelta Työeläke.fi:n verkkopalvelusta.

Lomakkeet yrittäjän vakuutusta varten

Opas, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjän on ilmoitettava YEL-vakuutusta varten tiedot eläkelaitokselle seuraavilla lomakkeilla. Lomakkeita on saatavissa työeläkelaitosten toimipaikoista ja Eläketurvakeskuksesta. Sähköisenä versiona lomakkeet löytyvät ETK.fi:n lomakepalvelusta.

Eläkelaitokselle lähetettävät lomakkeet:

  • YEL-vakuutuksen hakeminen: YT-lomake (yrittäjän työtuloselvitys) tai eläkelaitoksen vakuutushakemuslomake
  • YEL-työtulon muuttaminen ja YEL-vakuutuksen päättäminen: YM-lomake (YEL-vakuutuksen muutosilmoitus) tai eläkelaitoksen muutosilmoituslomake.

Eläketurvakeskukselle lähetettävät lomakkeet:

  •  yrittäjän hakeutuminen takaisin YEL:n piiriin: YT-lomake tai eläkelaitoksen vakuutushakemuslomake.

Toisen nimissä harjoitetun yrittäjätoiminnan vakuuttaminen

Soveltamisohje, voimassaoloaika 13.05.2014 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tosiasiallisesti harjoittaa yrittäjätoimintaa, vaikka toimintaa muodollisesti harjoitettaisiin toisen henkilön nimissä taikka sellaisessa yhteisössä tai yhtymässä, jossa määräysvalta on muodollisesti toisen henkilön nimissä.

Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun yrityksen omistaa alaikäiset lapset, mutta vanhemmat käytännössä harjoittavat yrittäjätoimintaa.

Yrittäjätoiminnan vakuuttaminen lain kiertämistilanteissa

Tosiasiallinen yrittäjä voi tulla vakuutettavaksi YEL:n mukaan myös suoranaisissa lain kiertämistilanteissa.

Tällaisesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun liiketoimintakiellossa oleva henkilö harjoittaa ns. bulvaanin kautta YEL-toimintaa. Näissä tilanteissa on selvitettävä, kumpi yrittäjätoimintaa tosiasiallisesti harjoittaa: bulvaani vai liiketoimintakiellossa oleva henkilö. Jos liiketoimintakiellossa oleva henkilö harjoittaa tosiasiallisesti yrittäjätoimintaa, hänet vakuutetaan YEL:n mukaan. Asiasta ilmoitetaan poliisille, koska henkilö on rikkonut liiketoimintakieltoa.

Yhtiössä määräävässä asemassa oleva henkilö voi tulla YEL:n mukaan vakuutettavaksi myös tilanteessa, jossa hän harjoittaa yritystoimintaa ulkoisesti ja näennäisesti jonkin yhtiön nimissä, mutta

  • yhtiöllä ei käytännössä ole erillistä kirjanpitoa eikä
  • yhtiön varallisuuspiiriä eikä sen tekemiä oikeustoimia ole käytännössä mahdollista erottaa määräävässä asemassa olevan henkilön varallisuuspiiristä ja oikeustoimista.

Tällainen tilanne voi syntyä myös omistajayrittäjän ja yrityksen välisen vastuun samastamisen kautta.

Esimerkkejä vakuuttamisesta eri yritysmuodoissa

Opas, voimassaoloaika 01.05.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Kaikissa esimerkkitapauksissa edellytyksenä on, että vakuuttamisen muut edellytykset (ikäraja, työskentelyn kesto, työnteko yrityksessä sekä työtulon tai maksetun palkan määrä) täyttyvät. Perheenjäsenellä tarkoitetaan YEL-vakuutetun yrittäjän perheenjäsentä.

Yksityinen toiminimi

Yksityinen toiminimi Työeläkevakuuttaminen

Molemmat puolisot työskentelevät yrityksessä, jossa yritystoimintaa harjoitetaan jommankumman nimissä olevalla toiminimellä

Molemmat puolisot vakuutetaan YEL:n mukaan                                  

Yrityksessä ilman palkkaa työskentelevä perheenjäsen

Vakuutetaan YEL:n mukaan

Yrityksessä palkkaa vastaan työskentelevä perheenjäsen, muu kuin puoliso

Vakuutetaan TyEL:n mukaan

Avoin yhtiö

Avoin yhtiö Työeläkevakuuttaminen

Yrityksessä työskentelevä yhtiömies     

Vakuutetaan YEL:n mukaan                               

Yrityksessä palkkaa vastaantyöskentelevä perheenjäsen (ei  yhtiömies)

Vakuutetaan TyEL:n mukaan                        

Yrityksessä ilman palkkaa työskentelevä perheenjäsen (ei yhtiömies)

Jää työeläketurvan ulkopuolelle

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö Työeläkevakuuttaminen

Yrityksessä työskentelevä vastuunalainen yhtiömies

Vakuutetaan YEL:n mukaan                                   

Yrityksessä palkkaa vastaan työskentelevä äänetön yhtiömies

Vakuutetaan TyEL:n mukaan     

Yrityksessä ilman palkkaa työskentelevä äänetön yhtiömies

Jää työeläketurvan ulkopuolelle

Yrityksessä palkkaa vastaan työskentelevä perheenjäsen, joka ei ole yhtiömies

Vakuutetaan TyEL:n mukaan

Yrityksessä ilman palkkaa työskentelevä perheenjäsen, joka ei ole yhtiömies

Jää työeläketurvan ulkopuolelle

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö Työeläkevakuuttaminen   

Yhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, joka omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä

Vakuutetaan YEL:n mukaan                                                                                                   

Yhtiön osakkaan perheenjäsen, joka työskentelee yrityksessä palkkaa vastaan, mutta ei omista osakkeita

Vakuutetaan TyEL:n mukaan         

Yhtiön osakkaan sisar, joka omistaa 30 % yhtiön osakkeista ja työskentelee yrityksessä palkkaa vastaan

Vakuutetaan TyEL:n mukaan

Yhtiön osakkaan sisar, joka omistaa 30 % yhtiön osakkeista ja työskentelee yrityksessä ilman palkkaa

Jää työeläketurvan ulkopuolelle

Yhtiön osakas, joka omistaa enintään 30 % yhtiön osakkeista ja jonka saama työpanokseen perustuva osinkotulo verotetaan ansiotulona

Jää työeläketurvan ulkopuolelle

Osuusuukunta

Osuuskunta Työeläkevakuuttaminen
Osuuskunnassa johtavassa asemassa työskentelevä jäsen, jolla on yksin yli 30 %:n tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli 50 %:n määräämisvalta osuuskunnassa                          Vakuutetetaan YEL:n mukaan                                                                                                                                   

Laskutuspalveluyritys

Laskutuspalveluyritys Työeläkevakuuttaminen
Itsensä työllistäjä, joka hankkii itse toimeksiantajansa ja                        hoitaa toimeksiantoihin liittyvän laskutuksen laskutuspalveluyrityksen kautta. Vakuutetaan YEL:n mukaan

 

Työtulo kannattaa korottaa mieluummin varhain kuin myöhään

Esimerkki, voimassaoloaika 01.01.2015 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Kuvion pylväät edustavat 12 erilaista yrittäjäuraa, joissa kaikissa YEL-alkutyötulo on 10 000 e/v. Vasemmanpuoleisin pylväskolmikko kertoo, miten eläke kasvaa yrittäjäjakson pidentyessä (20, 30 ja 40 vuotta) ilman työtulokorotuksia.

Toisessa pylväskolmikossa yrittäjä on kaksinkertaistanut vuosityötulonsa (10 000 eurosta 20 000 euroon) yrittäjäjakson alkupuolella (5,10 ja niinikään 10 vuotta yrittäjätoiminnan alusta), kolmannessa yrittäjäjakson puolivälissä (10, 15 ja 20 vuotta alusta) ja viimeisessä yrittäjäjakson loppusuoralla (15, 20 ja 30 vuotta alusta). Muutoksen ja muutoshetken vaikutus eläketurvan tasoon on kuviosta helposti nähtävissä.

Joustomaksujen vaikutus yrittäjän työtuloon

Esimerkki, voimassaoloaika 16.05.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Jos yrittäjä maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienenettyä työeläkevakuutusmaksua, niin eläkkeen perusteena oleva työtulo (kokonaistyötulo) muutetaan vastaamaan maksettujen työeläkevakuutusmaksujen määrää (ks. Yrittäjän työtulo ja työeläkevakuutusmaksun jousto).

Esimerkki:

Yrittäjän vahvistettu työtulo on 22 000 euroa/vuosi.

Jos YEL-vakuutusmaksuprosentti on 24,1 prosenttia, tätä vahvistettua työtuloa vastaava työeläkevakuutusmaksu on 5 302 euroa.

Yrittäjä päättää maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua 2 500 euroa, jolloin kokonaistyötuloksi tältä kalenterivuodelta tulee (5 302 + 2 500) / 0,241 = 32 373 euroa. Jos yrittäjä päättääkin alentaa työeläkevakuutusmaksuaan 530 eurolla eli hiukan yli 10 prosenttia, tällöin kokonaistyötulo tältä kalenterivuodelta vuodelta on (5 302 – 530)/ 0,241 = 19 801 euroa.

Eläkkeen perusteena oleva työtulo saadaan siis jakamalla yrittäjän maksamien vakuutusmaksujen yhteismäärä maksuprosentin sadasosalla. Korkotekijän vuoksi tulos riippuu pienessä määrin siitä, mihin aikaan vuodesta lisämaksu on maksettu. Alkuvuodesta maksettu lisämaksu tuottaa suuremman kokonaistyötulon kuin loppuvuodesta maksettu samansuuruinen maksu.

Yrittäjän eläke työtulon ja yrittäjävuosien mukaan

Esimerkki, voimassaoloaika 29.05.2018 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Oheisesta taulukosta näkee, kuinka työtulon määrä ja yrittäjävuodet vaikuttavat YEL-eläkkeen määrään.

Taulukko on kaksiosainen. Yläosa (toimintavuosia 1–20) kertoo vanhuuseläkkeen määrän yrittäjäajalta olettaen, että koko yrittäjätoiminta on tapahtunut ennen kuin yrittäjä on täyttänyt 53 ikävuotta.

Alaosa kertoo vanhuuseläkkeen määrän 65 vuoden iässä olettaen, että koko tätä edeltänyt aika (20–40 vuotta) on ollut toimintavuosia. Laskelmassa oletetaan eläketapahtumahetkeksi 1.7.2018, jolloin 2017 voimaan tulleiden työeläkelakien mukaista eläkekarttumaa on karttunut puoleltatoista vuodelta. Muilta osin eläkkeen määrä on laskettu vuoden 2005 alusta voimaan tulleiden työeläkelakien säännösten mukaan.

YEL-toiminnasta karttuva eläke:

YEL-vuosia YEL-työtulo euroa/v
  10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000

YEL-eläke euroa/kk, vanhuuseläke, kun yrittäjätoimintavuodet ovat ennen 53 ikävuoden täyttämistä

1   12   24   36   48     60     72     84
5   60 120 180 240   300   360   420
10 120 240 360 481   601   721   841
15 180 360 541 721   901 1081 1261
20 240 481 721 961 1201 1442 1682
  YEL-eläke euroa/kk, vanhuuseläke, kun yrittäjätoiminta jatkuu 65 ikävuoteen
20 218   436   655   873 1091 1309 1528
25 278   557   835 1113 1391 1670 1948
30 338   677 1015 1353 1692 2030 2369
35 398   797 1195 1594 1992 2391 2789
40 525 1049 1574 2098 2623 3147 3672

YEL-vuosilla tarkoitetaan YEL:n piirissä toteutunutta aktiiviaikaa (toimintavuosia) silloin, kun yrittäjä lopettaa yrittäjätoiminnan tai siirtyy vanhuuseläkkeelle.

Vuoden 2005 eläkelain mukaisesti eläkettä karttui 1,5 prosenttia vuotta kohden ennen 53 ikävuoden täyttämistä. Jos yrittäjätoimintaa on sen jälkeen, eläkettä karttui 1,9 prosenttia ikävälillä 53–62 ja 4,5 prosenttia ikävälillä 63–67.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotta kohden. Uuteen eläkelakiin sisältyy siirtymäaika, jolloin eläkettä karttuu 1,7 prosenttia palkasta 53–62 -vuotiaille vuosina 2017–2025.

Vanhuuseläkkeen määrään on vaikuttanut vuodesta 2010 alkaen elinaikakerroin. Elinaikakerroin määrätään jokaiselle syntymävuosiluokalle erikseen sille vuodelle, jona syntymävuosiluokka täyttää 62 vuotta (0,96102 vuonna 2018).

Edellä olevassa esimerkissä eläkkeisiin on sovellettu tätä elinaikakerrointa. Jos vanhuuseläke alkaa ennen sitä vuotta, jolloin eläkkeensaaja täyttää 62 vuotta, kerrotaan vanhuuseläke eläkkeen alkamisvuodelle 62-vuotiaille vahvistetulla kertoimella.

Jos yrittäjä tulee työkyvyttömäksi

Esimerkki, voimassaoloaika 01.01.2017 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Jos yrittäjätoiminta päättyy työkyvyttömyyteen tai muuhun ennenaikaiseen eläketapahtumaan, alla olevissa esimerkeissä YEL-vuosilla tarkoitetaan toteutuneen aktiiviajan lisäksi myös aikaa eläketapahtumahetkestä 65 vuoden ikään.

Eläkkeen määräytyminen kun yrittäjä jää työkyvyttömyyseläkkeelle 5 aktiivivuoden jälkeen

Yrittäjä aloitti yrittäjätoiminnan 25-vuotiaana ja vahvisti YEL-vuosityötulokseen 30 000 euroa. Hän sairastuu ja jää työkyvyttömyyseläkkeelle 30-vuotiaana vain 5 aktiivivuoden jälkeen. Vuoden 2017 eläkelain mukaan työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa otetaan tässä tapauksessa huomioon viiden aktiivivuoden lisäksi myös aika eläketapahtumasta 65-vuoden ikään, eli eläkkeen perusteena olevat ansiovuodet määräytyvät seuraavasti:

YEL-vuosien erittely vuosia karttuma jakson kokonaiskarttuma %  euroa/kk
YEL-vuodet yrittäjäjäjaksolta 25 - 30v.   5 1,5   7,5    181*)
YEL-vuodet yrittäjäjäjaksolta 30 - 65v. 35 1,5 52,5 1 313*)
yhteensä 40   60 1 494*)

*)Jos esimerkissä eläketapahtumavuodeksi oletetaan vuosi 2017, on ansaittu eläke tällöin 188 x 0,96344 = 181 euroa/kk ja tulevan ajan eläke 1 313 euroa/kk, eli yhteensä 1 494 euroa/kk.

Myös työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttaa vuodesta 2010 alkaen elinaikakerroin. Työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaitun eläkkeen osuus kerrotaan eläketapahtumavuonna 62 vuotta täyttävän ikäluokan elinaikakertoimella (0,96344 vuonna 2017). Elinaikakerroin pysyy samana, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen suuruisen perhe-eläkkeen jakautuminen kolmen edunsaajan kesken

Jos esimerkin yrittäjä olisi kuollut työkyvyttömäksi tulohetkellä, perhe-eläke laskettaisiin kuten edellä, eli edunjättäjän eläkeoikeuden perusteella. Maksettavan eläkkeen määrään vaikuttaa edunsaajaomaisten lukumäärä ja lähinnä lesken oma elämäntilanne (jos ainoa edunsaaja).

Jos edunsaajina on esimerkiksi leski ja kaksi alle 18-vuotiasta lasta on perhe-eläke yrittäjän työkyvyttömyyseläkkeen (1 494 e/kk) suuruinen jakautuen seuraavasti:

Perhe-eläke, kolme edusnsaajaa osuus  euroa/kk
lesken osuus 5/12    622
lasten osuus 7/12    872
yhteensä   1 494

Esimerkin tapauksessa yrittäjän yrittäjätyöllä ansaittu eläkeosuus (181 e/kk) on varsin pieni osa (n. 12 prosenttia) koko YEL-vakuutuksen takaamasta yrittäjäeläkkeestä (1 494 e/kk). Sen maksamisen lähtökohtaisena alkamishetkenä on 65 vuotta, joten ikävuodet välillä 30–65 vuotta ovat niin sanottua tulevan ajan eläkettä.

Nuorille työkyvyttömyyseläkkeeseen tulee viiden vuoden jälkeen kertakorotus, jonka suuruus määräytyy sen mukaan minkä ikäinen eläkkeensaaja on korotushetkellä (tämän esimerkin tapauksessa korotus olisi 21 prosenttia). Lisäksi eläkettä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä.

Perhe-eläke päättyy lasten osalta täysi-ikäisyyteen ja leskeneläkkeeseen tehdään lesken omien tulojen perusteella vähennys kun nuorin perhe-eläkettä saaneista lapsista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkkeen vähentämisessä lesken oma työeläke otetaan huomioon sen suuruisena kuin se on tuona ajankohtana tai sen suuruisena kuin se olisi, jos leski olisi tullut työkyvyttömäksi lapsen 18 vuoden iän täyttämishetkellä.

YEL-asioita hoitavat eläkelaitokset

Opas, voimassaoloaika 01.01.2018 - toistaiseksi, Julkisuus: Julkinen

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo www.elo.fi

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen www.ilmarinen.fi

Alandia Försäkring https://www.alandia.fi/henkiloasiakkaat/lakisaateinen-elakevakuutus

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma www.varma.fi

Veritas-Eläkevakuutus www.veritas.fi

Apteekkien Eläkekassa www.aekassa.fi

Eläkekassa Verso www.elakeverso.fi