Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tarkoitus on turvata toimeentulon jatkuminen työntekijän tai yrittäjän työkyvyttömyyden aikana.

Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke turvaa työkyvyttömälle vähimmäistoimeentulon. Työntekijällä ja yrittäjällä on oikeus kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos työeläkelakien mukaisen eläkkeen määrä jää alle tietyn euromäärän.

Työtapaturma- ja ammattitautilain tai liikennevakuutuslain mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään silloin, kun työkyvyttömyys on seurausta tapaturmasta tai liikenneonnettomuudesta. Tällainen eläke on ensisijainen ja se vähennetään työ- ja kansaneläkkeestä.

Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, jos työntekijän tai yrittäjän työkyvyn arvioidaan sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentyneen vähintään 2/5 yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään

• täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä toistaiseksi
• kuntoutustukena määräajaksi
• osatyökyvyttömyyseläkkeenä toistaiseksi tai
• osakuntoutustukena määräajaksi.

Kuntoutus on aina ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Jos oikeus on, eläkelaitos antaa henkilölle ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ilman erillistä kuntoutushakemusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset

Yksityisillä aloilla sovelletaan yleistä työkyvyttömyysmääritelmää.

Yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että eläkkeenhakijan työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään 2/5 yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

Jos työkyky on heikentynyt

• vähintään 3/5, eläke myönnetään täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä
• vähemmän kuin 3/5, mutta vähintään 2/5, eläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon eläkkeenhakijan jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän huomioiden eläkkeenhakijan

• koulutus
• aikaisempi toiminta
• ikä
• asuinpaikka ja
• muut näihin rinnastettavat tekijät huomioiden (yleinen työkyvyttömyysmääritelmä).

Pitkän työuran tehneen 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. 

Julkisten alojen työeläkelaeissa on yleisen työkyvyttömyysmääritelmän lisäksi myös ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä.

Julkisilla aloilla sovelletaan joko yleistä työkyvyttömyysmääritelmää tai ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää. 

Julkisilla aloilla yleistä työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä on samansisältöinen kuin yksityisten alojen työeläkelakien mukainen työkyvyttömyysmääritelmä.

Julkisilla aloilla ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen kestäessä. Tällöin arvioidaan, onko työntekijä sairauden, vian tai vamman takia tullut kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä vähintään vuoden ajaksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrä on työkyvyttömyyden alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitun eläkkeen ja tulevan ajan eläkeosan yhteismäärä. Osatyökyvyttömyyseläke on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Tulevan ajan eläkeosa lasketaan tulevan ajan ansion perusteella, joka määrätään työkyvyttömyyden alkamisvuotta (eläketapahtumavuosi) edeltäneiden 5 kalenterivuoden (tarkasteluaika) työansioiden ja palkattomilta ajoilta saatujen etuuksien perusteella.

Tietyissä tilanteissa myös eläketapahtumavuoden ansiot otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa.

Tuleva aika lasketaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun. Julkisten alojen palvelussuhteessa työskentelevillä työntekijöillä voi olla henkilökohtaisia tai ammattikohtaisia eläkeikiä. Tällöin tulevan ajan pääteikä on ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alempi tai ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alempi henkilökohtainen eläkeikä.

Tulevan ajan eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että hakijalla on työeläkelakien mukaisia työansioita yhteensä vähintään 19 578,92 euroa (vuoden 2023 tasossa) työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden 10 kalenterivuoden aikana.

Työkyvyttömyyseläke tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä.

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa?

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ensisijaisuusajan jälkeen.

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta lukien.

Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

Nuorena työkyvyttömäksi tulleen eläkkeen tason säilyminen turvataan lisäämällä työkyvyttömyyseläkkeeseen iän mukaan määräytyvä kertakorotus. Kertakorotus lisätään sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta on kulunut 5 täyttä kalenterivuotta.

Kertakorotusta ei myönnetä, jos työkyvyttömyyseläke alkaa 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.

Työskentely työkyvyttömyyseläkkeen aikana

Työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on oikeus tehdä eläkkeen aikana ansiotyötä jäljellä olevalla työkyvyllään.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen aikana työansioiden tulee jäädä alle 40 %:n vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana työansioiden tulee jäädä alle 60 %:n vakiintuneesta keskiansiosta. Jos ansiot eivät pysy asetetuissa rajoissa, eläkkeeseen voidaan tehdä muutoksia.

Määräaikaisesti 1.1.2010 - 31.12.2024 voimassa oleva työhönpaluun edistämislaki lieventää työeläkelakien mukaisia ansaintarajoja siten, että työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on aina oikeus ansaita eläkkeensä rinnalla työansioita enintään 922,42 euroa (vuoden 2023 tasossa) kuukaudessa ilman, että hänen työkyvyttömyyseläkkeensä maksaminen keskeytetään tai lakkautetaan.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien lukumäärä ja työkyvyttömyyden pääasiallinen syy

Työkyvyttömyyseläkkeensaajat sairauspääryhmän mukaan vuosina 2011- 2021

Lähde: Eläketurvakeskuksen tilastot.

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäiväraha maksetaan omavastuuajan jälkeen.

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

Tarkemmat tiedot

Miten sairauspäiväraha määräytyy?

Sairauspäiväraha määräytyy vuositulon perusteella.

Työntekijän vuosituloon huomioidaan palkkatulot, joiden maksupäivä on tarkastelujaksolla. YEL- tai MYEL-vakuutetun yrittäjän vuosituloon lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson YEL- ja MYEL-työtulo siltä ajalta, kun työtulo on ollut voimassa.

Tarkemmat tiedot

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että hakija on ensin vuoden ajan oikeutettu sairauspäivärahaan ja vasta vuoden jälkeen alkaa työkyvyttömyyseläke. Tätä aikaa kutsutaan ensisijaisuusajaksi (ESA).

Työeläkehakemuksen käsittelyssä tarvitaan tieto ensisijaisuusajasta. Ensisijaisuusaika vahvistetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdan määrittelyä varten.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen alkaa ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Ensisijaisuusaika ei vaikuta työkyvyttömyyden määrittelyyn eikä työkyvyttömyyden alkamisajan eli eläketapahtuman määrittelyyn.

Ensisijaisuusajan päättymispäivä sitoo eläkelaitosta.

Ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen maksettava sairauspäiväraha on toissijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeelle

Ensisijaisuusajan jälkeen maksettava sairauspäiväraha on toissijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden, jollei sairauspäivärahalle voida vahvistaa uutta ensisijaisuusaikaa.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuus on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden

Sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta pidetään ensisijaisena enintään yhden vuoden ajan, vaikka sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta maksettaisiin pidemmältä ajalta.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta, ulkomaan etuus otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaa määrättäessä samalla tavalla kuin sairauspäiväraha.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuuden mahdollisia katkoksia ei oteta huomioon, vaan ulkomaan päivärahakautta pidetään yhdenjaksoisena.

Sairauspäivärahaa vastaavalle ulkomaan etuudelle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa kuten Suomesta maksettavalle sairauspäivärahalle.

Sairauspäivärahan ensisijaisuusajan vahvistaminen ja enimmäisaika

Kela tai työpaikkakassa vahvistaa etukäteen ensisijaisuusajan päättymispäivän, kun sairauspäivärahaa on myönnetty 150 päivää.

Sairauspäivärahan ensisijaisuusaika käsittää

• sairauspäivärahan enimmäisajan 150 ensimmäistä päivää sekä
• tämän jälkeiset 5 täyttä kalenterikuukautta.

Tarkemmat tiedot

Ensisijaisuusaika päättyy 4. kalenterikuukauden lopussa, jos myös sairauspäivärahan enimmäissuoritusaika sairauspäivärahaa keskeytyksettä maksettaessa päättyisi tähän.

Sairauspäivärahan jatkuminen ensisijaisuusajan jälkeen

Sairauspäiväraha voi jatkua ensisijaisuusajan jälkeen, jos sairauspäivärahaa ei makseta 150 päivän jälkeen yhtäjaksoisesti (enimmäisaika).

Enimmäisaikaan lasketaan mukaan edeltäneiltä 2 vuodelta kaikki päivät, joilta henkilöllä on ollut oikeus sairauspäivärahaan.

Tarkemmat tiedot

Milloin sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaa ei vahvisteta?

Sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaa ei vahvisteta henkilölle, joka täyttää tai on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän enimmäissuoritusajan 150 suorituspäivän täyttyessä (sairausvakuutuslain 12 luvun 3 §:n 2 momentti).

Milloin vahvistetaan sairauspäivärahan uusi ensisijaisuusaika?

Uusi ensisijaisuusaika voidaan vahvistaa, kun aikaisemman ensisijaisuusajan päättymisestä on kulunut yli 6 kuukautta.

Sairauspäivärahan lisäpäiväoikeus enimmäisajan jälkeen

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää enimmäisajan jälkeen saman sairauden perusteella enintään 50 arkipäivältä.

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää enimmäisajan jälkeen, jos

• henkilö palaa työhön ja
• sama sairaus uusiutuu työssäolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää.

Tarkemmat tiedot

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää yhdessä tai useammassa jaksossa. Sairauspäivärahaa myönnettäessä noudatetaan sairausvakuutuslaissa säädettyjä omavastuuaikoja.

Milloin henkilöllä on oikeus uuteen sairauspäivärahaan?

Jos henkilö on saanut enimmäisajan päättymisen jälkeen sairauspäivärahaa 50 arkipäivältä, oikeus sairauspäivärahaan saman sairauden perusteella uudelleen edellyttää, että henkilö on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukautta.

Uuden sairauden perusteella sairauspäivärahaoikeus voi alkaa jo aikaisemmin.

Tarkemmat tiedot

Sairauspäivärahan lisäpäiväoikeus kuntoutustuen päättymisen jälkeen

Henkilö, joka on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja tämän jälkeen määräajan kuntoutustukea, voi olla oikeutettu 50 sairauspäivärahan lisäpäivään. Edellytyksenä on, että henkilö palaa eläkkeen päättymisen jälkeen työhön vähintään 30 päiväksi.

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot sairauspäivärahan lisäpäivistä

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot henkilölle myönnetyistä sairauspäivärahan lisäpäivistä. Tiedot näkyvät Kelan käyttöliittymän kautta.

Työssä olevan eläkkeensaajan oikeus sairauspäivärahaan

Lähtökohtaisesti henkilöllä, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, on oikeus sairauspäivärahaan.

Henkilöllä on oikeus sairauspäivärahaan ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä, jos

• eläkkeensaaja eläkkeelle siirtymisensä jälkeen on työssä ja
• tulee työkyvyttömäksi tähän työhön.

Eläkkeensaaja, joka on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, on oikeutettu sairauspäivärahaan vasta sen jälkeen, kun eläkkeensaaja on työkyvyttömyyseläkettä saadessaan ollut työssä yhtäjaksoisesti 12 kuukautta ennen työkyvyttömyyden alkamista. Jos kysymyksessä on uusi sairaus, oikeus päivärahaan voi alkaa aikaisemmin.

Jos eläkkeensaaja saa eläkkeellä ollessa tehdyn työn perusteella päivärahaa enimmäisajalta ja eläkkeensaaja sen jälkeen palaa työhön 30 päiväksi, eläkkeensaajalla on oikeus 50 lisäpäivään.

Sairauspäivärahan hakeminen

Sairauspäivärahaa tulee hakea 2 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

Sairauspäivärahan maksaminen

Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sairauspäivärahapäivien lukumäärä nousisi 300 päivään.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa

Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää, että työntekijä toimittaa Kelalle tai työpaikkakassalle työterveyshuollon lausunnon.

Työterveyshuollon lausunto on toimitettava viimeistään silloin, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90. Työterveyshuollon lausunnon voi toimittaa myös aiemmin.

Työterveyshuollon lausunto sisältää arvion

• työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja
• selvityksen työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työssä.

Tarkemmat tiedot

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää kerralla yli 90 päivää

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää kerralla yli 90 päivää. Vaikka sairauspäivärahaa on myönnetty yli 90 päivää, sairauspäivärahan maksaminen 90 päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa.

Sairauspäivärahan 90 päivää voi kertyä yhtäjaksoisesti tai lyhyinä erillisinä jaksoina.

Osasairauspäivärahapäiviä ei lasketa 90 sairauspäivärahapäivään

Osasairauspäivärahapäiviä ei lasketa 90 sairauspäivärahapäivään.

Sairauspäivärahan maksamisen keskeyttäminen 90 päivän jälkeen

Sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään, jos työntekijä ei toimita työterveyshuollon lausuntoa, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90.

Sairauspäivärahan maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos

• toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai
• keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta.

Keskeytetyn sairauspäivärahan maksamista on mahdollista jatkaa takautuvasti keskeytysajankohdasta lukien, jos työntekijä toimittaa myöhemmin Kelalle työterveyshuollon lausunnon.

Ensisijaisuusajan vaikutukset työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos sairauspäivärahan maksaminen on keskeytetty

Kelan vahvistama ensisijaisuusaika jää voimaan, vaikka sairauspäivärahaa ei työterveyshuollon lausunnon puuttumisen vuoksi enää maksettaisi 90 päivän jälkeen. Eläke myönnetään tällöin ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Osasairauspäiväraha

Osasairauspäiväraha myönnetään työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäiväraha voidaan myöntää 12 – 120 arkipäivältä. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät 2 edeltäneen vuoden ajalta.

Osasairauspäivärahan myöntäminen edellyttää, että työntekijä on sopinut työnantajansa kanssa osapäivätyön tekemisestä. Työajan ja palkan on vähennyttävä 40 - 60 prosenttiin aiemmasta. Osasairauspäivärahaa voi saada vain työntekijä, jonka työaika on välittömästi ennen työkyvyttömyyttä ollut kokoaikatyön mukainen.

Tarkemmat tiedot

Jos työntekijä työskentelee samanaikaisesti 2 tai useammassa työsuhteessa, osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että työntekijä sopii työnantajiensa kanssa työn tekemisestä osa-aikaisena siten, että kokonaistyöaika vähentyy 40 - 60 prosenttiin aiemmasta.

Mikä on osasairauspäivärahan omavastuuaika?

Osasairauspäiväraha maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun osasairauspäiväraha myönnetään välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.

Osasairauspäivärahassa on omavastuuaika, jos osasairauspäivärahaa haetaan ilman edeltävää sairauspäivärahaa.

Osasairauspäiväraha ei vaikuta ensisijaisuusaikaan eikä enimmäisaikaan

Osasairauspäivärahan maksaminen ei vaikuta sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaan eikä enimmäisaikaan.

Osasairauspäiväraha ei vaikuta työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan

Osasairauspäiväraha ei vaikuta työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan.

Ikäedellytys työkyvyttömyyseläkkeessä

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää eläkkeenhakijalle, joka on

• 17 vuotta täyttänyt, mutta
• ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset.

Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä henkilölle, jonka työkyvyttömyys on alkanut ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä tai sen jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että 

• työntekijän työkyky on sairauden, vian tai vamman johdosta heikentynyt vähintään 2/5 ja
• työkyvyttömyys on kestänyt tai työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

Vuoden aika lasketaan työkyvyttömyyden alkamisesta lukien.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän jäljellä oleva työkyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon

• eläkkeenhakijan koulutus
• aikaisempi toiminta
• ikä
• asuinpaikka ja
• muut näihin rinnastettavat seikat.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi ei riitä, että eläkkeenhakija on tullut työkyvyttömäksi omaan aikaisempaan työhönsä. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä lähtee siitä, että vaikka eläkkeenhakija ei pysty enää tekemään entistä työtään, hän voi ottaa vastaan muuta työtä, jonka suorittamista eläkkeenhakijalta on kohtuullista edellyttää.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu lääketieteellinen selvitykseen

Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu aina lääketieteellisten tutkimusten ja tutkimustulosten perusteella tehtyyn arvioon sairauksien aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä.

Ratkaisevaa on

• oireiden yhteisvaikutus eläkkeenhakijan toimintakykyyn ja
• toimintakyvyn suhde eläkkeenhakijan oman työn tai muiden sellaisten töiden asettamiin vaatimuksiin, joita eläkkeenhakijan voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin lähtökohtana ovat selvitykset eläkkeenhakijan terveydentilasta. Eläkkeenhakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman.

Hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa ei edellytetä silloin, kun

• hakija todetaan pysyvästi työkyvyttömäksi ja eläke myönnetään toistaiseksi
• ulkomailla asuvalle eläkkeenhakijalle tulee myönnettäväksi määrältään pieni eläke.

Eläkehakemukseen liitettävä lääkärinlausunto on yleensä B-lääkärinlausunto. Eläkelaitos voi hyväksyä myös muunlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen.

Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos eläkkeenhakija on sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.

Mitä tietoja lääkärinlausunnosta ilmenee?

Lääkärinlausunnosta tulisi käydä ilmi

• eläkkeenhakijan työkykyyn vaikuttavat sairaudet
• kliininen status
• eläkkeenhakijasta tehty toimintakyvyn arvio
• hoito- ja kuntoutussuunnitelman arvio siitä, voidaanko eläkkeenhakijan työkyky palauttaa hoidolla, lääkinnällisellä kuntoutuksella tai ammatillisella kuntoutuksella
• oireiston seuraukset eläkkeenhakijan toimintakykyyn
• arvio siitä, mitä eläkkeenhakijan työ vaatii hänen terveydentilaltaan ja suorituskyvyltään
• arvio siitä, mitä haittoja eläkkeenhakijan sairaudesta aiheutuu eläkkeenhakijan työskentelylle.

Tarkemmat tiedot

Miten menetellään, jos terveydentilatiedot ovat puutteellisia?

Eläkeratkaisua ei voida tehdä, jos tarvittavat tiedot ovat puutteelliset. Tietojen korjaamiseksi eläkelaitos voi

• lähettää puutteellisen lääkärinlausunnon tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman hoitavalle lääkärille täydennettäväksi
• ohjata eläkkeenhakijan työterveyshuoltoon, jos sellainen on käytettävissä ja muualta saatu lääkärinlausunto on puutteellinen
• lähettää eläkkeenhakijan erikoislääkärille tutkittavaksi
• lähettää eläkkeenhakijan kuntoutustutkimusyksikköön hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseksi tai uuden työkyky- ja kuntoutusselvityksen laatimiseksi
• hankkia jäljennöksiä jo olemassa olevista sairauskertomuksista.

Eläkkeenhakijalle voidaan joissain tilanteissa myöntää kuntoutustuki hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija on työkyvytön ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden.

Tarkemmat tiedot

Ratkaisu on usein selvä lääketieteellisen selvityksen perusteella

Käytännössä suuri osa eläkehakemuksista voidaan ratkaista suoraan lääketieteellisen selvityksen perusteella. Sosiaalisten seikkojen tutkiminen ei ole tarpeen silloin, kun sairaus, vika tai vamma kaiken todennäköisyyden mukaan aiheuttaa hakijalle työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden.

Kun eläkeratkaisu ei ole selvä pelkästään lääketieteellisen selvityksen perusteella, työ- ja kuntoutusarviossa on otettava huomioon työkyvyttömyysmääritelmässä todetut sosiaaliset seikat

• eläkkeenhakijan koulutus
• aikaisempi toiminta
• ikä
• asuinpaikka ja
• muut näihin rinnastettavat seikat.

Eläkelaitos hankkii tarvittavat tiedot, jos eläkehakemuksen yhteydessä ei ole esitetty sosiaalisista seikoista, esimerkiksi eläkkeenhakijan työstä, riittävästi selvitystä.

Sosiaaliset seikat, jotka otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkettä ratkaistaessa

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa eläkelaitos ottaa huomioon henkilön jäljellä olevan kyvyn hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota henkilön voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sosiaalisina seikkoina henkilön

• koulutus
• aikaisempi toiminta
• ikä
• asuinpaikka ja
• muut näihin rinnastettavat seikat.

Jos henkilön työkyky vaihtelee, otetaan huomioon henkilön vuotuinen ansio.

Miten koulutus, aikaisempi toiminta ja ikä vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointiin?

Laaja-alainen ja monipuolinen pohjakoulutus sekä työhistoria yleensä mahdollistavat eläkkeenhakijan siirtymisen uusiin tehtäviin.

Nuori eläkkeenhakija voi yleensä sijoittua uusiin tehtäviin, vaikka koulutustausta ja työkokemus on vähäistä.

Iäkkään eläkkeenhakijan ei yleensä edellytetä siirtyvän uusiin tehtäviin, jos eläkkeenhakijalla on suppea erityisalan koulutus tai ammattitaito. Näin on myös silloin kun eläkkeenhakija on pitkään työskennellyt samassa tehtävässä.

Tarkemmat tiedot

Miten asuinpaikka ja saatavissa oleva työ vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointiin?

Eläkeoikeuden arviointiin vaikuttavat

• eläkkeenhakijan asuinpaikka
• asuinpaikkakunnalla tai lähiseudulla saatavissa oleva työ ja
• eläkkeenhakijan tosiasialliset työnsaantimahdollisuudet.

Saatavissa olevan työn pitää yleensä olla eläkkeenhakijan omalla asuinpaikkakunnalla tai lähiseudulla.

Työsuhdanteen vaihteluilla ei saisi olla vaikutusta saatavissa olevan työn arviointiin.

Nuoren eläkkeenhakijan voidaan yleensä edellyttää ottavan vastaan työtä asuinpaikkakuntansa tai lähiseudun ulkopuolelta.

Tarkemmat tiedot

Iäkkään eläkkeenhakijan ei yleensä edellytetä muuttavan vieraalle paikkakunnalle.

Eläkeoikeuden arvioinnissa ei tule ottaa huomioon sellaista työtä, jota eläkkeenhakijalla ei ole todellisia mahdollisuuksia saada, kun otetaan huomioon eläkkeenhakijan ikä, koulutus ja aikaisempi työkokemus.

Eläkeoikeuden arvioinnissa ei voida edellyttää, että eläkkeenhakijan työkyvylle sopiva työpaikka olisi paikkakunnalla avoinna. Riittää, kun työmarkkinoilla ylipäänsä on saatavissa eläkkeenhakijalle sopivaa työtä.

Työjärjestelyt omalla työpaikalla on varmistettava

Eläkelaitoksen tulisi ennen eläkepäätöksen tekemistä varmistaa, että eläkkeenhakijan työpaikalla on selvitetty mahdollisuudet muuttaa työtehtävät eläkkeenhakijan työkyvylle sopiviksi. Työpaikalla tulisi selvittää myös mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen.

Yleensä eläkkeenhakijan työpaikan työjärjestelyt selviävät TAK-lomakkeesta ETK 7111.

Tarkemmat tiedot

Yritystoiminnnan järjestelymahdollisuudet on varmistettava

Yrittäjältä selvitetään, voiko yrittäjä jatkaa työtään muuttamalla esimerkiksi tuotantoa, työolosuhteita tai työnjakoa. Kohtuullisuusnäkökohdat tulee tällöin ottaa huomioon.

Asiantuntijalääkärin asema eläkeratkaisun tekemisessä

Asiantuntijalääkärin asiantuntemus on välttämätön

• työkyvyttömyysasioiden
• kuntoutusasioiden sekä
• muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden ratkaisussa.

Yksi tai useampi asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana muiden asiantuntijoiden kanssa osana eläkelaitoksen ratkaisuprosessia. Asiantuntijalääkärillä on yleensä pitkä kokemus työkyvyn arvioinnista ja hyvä vakuutuslääketieteen tuntemus.

Ratkaisun valmisteluun osallistuvana asiantuntijalääkärinä ei saa käyttää hoitavaa lääkäriä. Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin rooli ja tehtävät eroavat potilasta hoitavan lääkärin roolista ja tehtävistä.

Asiantuntijalääkärin kannanotto

Asiantuntijalääkärin on otettava kantaa keskeisiin ja olennaisiin etuudenhakijan sairautta tai vammaa koskeviin terveydentila- ja hoitotietoihin, jotka ovat eläkelaitokselle toimitetuissa asiakirjoissa.

Asiantuntijalääkärin on merkittävä eläkeasian asiakirjoihin perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista. Kannanottoon olisi erityisesti merkittävä ne ratkaistavaa etuutta koskevan lain kriteerien mukaiset seikat, joihin lääketieteellinen arviointi keskeisiltä osin perustuu. Merkityksellistä tietoa ovat muun muassa

• tapahtuma- ja olosuhdetiedot
• tutkimuslöydökset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset.

Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa eläkelaitoksen päätöksiä. Lääketieteellisiä erikoistermejä tulee välttää.

Asiantuntijalääkärin selkeät perustelut auttavat lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa. Muiden asian ratkaisuun osallistuvien asiantuntijoiden kannalta on tärkeää, että asiantuntijalääkäri perustelee tekemänsä johtopäätökset ja perustellun arvionsa ymmärrettävällä tavalla erityisesti silloin, kun kysymys on hylkäävästä päätöksestä.

Eläkepäätöksessä tulisi aina perustella riittävän selkeästi, vastaanottajalleen ymmärrettävästi ja asiallisesti, miksi ratkaisuun on päädytty.

Kannanoton vahvistaminen

Asiantuntijalääkärin on vahvistettava kannanottonsa sanoin "käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta."

Tarkemmat tiedot

Mitkä ovat asiantuntijalääkärin tehtävät työkyvyttömyyseläkeoikeutta ratkaistaessa?

Asiantuntijalääkärin tehtävänä on

• tehdä asiantuntemuksensa pohjalta kokonaisarvio eläkkeenhakijan työeläkelakien mukaisesta työkyvyn heikkenemisestä ja jäljellä olevasta työkyvystä hankkia itselleen ansiotuloja
• arvioida eläkkeenhakijan työssäjatkamisen mahdollisuuksia vakuutuslääketieteellisestä näkökulmasta
• suhteuttaa yksittäistapaus kokonaisuuteen, yleiseen ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön.

Työkyvyttömyyseläkehakemukset ratkaistaan ensisijaisesti vakuutuslääketieteellisen asiantuntijalausunnon perusteella. Asiantuntijalausunto perustuu

• lääketieteelliseen selvitykseen
• hakijan työskentelystä hankittuun tietoon
• työn vaatimuksista hankittuun tietoon sekä
• sosiaalisiin seikkoihin.

Työkyvystä tehtävää kokonaisarvioita ei voida jakaa lääketieteelliseen ja muuhun arvioon, vaan siihen vaikuttavat sekä lääketieteelliset että muut laissa luetellut asiat.

Koska asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana, asiantuntijalääkärin arviosta ei kuulla erikseen asianosaista.

Miten menetellään rajaratkaisuissa, kun asiassa on työkyvyttömyyseläkettä puoltavia ja hylkääviä seikkoja?

Jos työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuun vaikuttaa yhtä paljon sekä hylkäystä että myöntöä puoltavia tekijöitä (rajaratkaisu), voidaan ratkaisua etsiä seuraavilla tavoilla: 

• useampi asiantuntijalääkäri arvioi hakemuksen
• hakemus käsitellään asiantuntijalääkärikokouksessa
• hakemus käsitellään asiantuntijalääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden yhteisessä kokouksessa
• hankitaan eläkkeenhakijan toimintakykyä kartoittava arvio (esim. PCA-menetelmää käyttäen).

Mitä ovat muutoksenhakuelinten eriävät ratkaisut rajaratkaisuina?

Työkyvyn arvioinnissa voidaan todennäköisesti pitää niin sanottuina rajatapauksina myös niitä tapauksia, joissa muutoksenhakuelimet ovat samojen selvitysten perusteella päätyneet eriäviin ratkaisuihin. Usein ratkaisut saattavat olla äänestysratkaisuja.

On oletettavaa, että jos toisen järjestelmän, esimerkiksi kansaneläkejärjestelmän, muutoksenhakuelimen ratkaisu on jo annettu, eriävän ratkaisun antamista on todennäköisesti pohdittu perusteellisesti. Toisessa järjestelmässä voidaan työkyvyn arvioinnissa painottaa eri seikkoja enemmän kuin toisessa. Tällöin on mahdollista, että ratkaisussa päädytään eri kannoille.

Tarkemmat tiedot

Milloin myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke?

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 3/5.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää lisäksi, että eläkkeenhakijan ansiot ovat alentuneet vähintään 3/5 eli 60 % aiemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 2/5.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää lisäksi, että eläkkeenhakijan ansiot ovat alentuneet vähintään 2/5 eli 40 % aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää eläkkeenhakijalle, joka osittain vielä jatkaa työntekoa, mutta ei sairauden takia pysty enää täyteen työpanokseen.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös eläkkeenhakijalle, joka ei ole työssä. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakijalla on sairaudestaan huolimatta työkykyä jäljellä osa-aikaiseen työhön ja todellisia työllistymismahdollisuuksia.

Työntekijän vuotuinen ansio otetaan huomioon, jos työntekijän työkyky vaihtelee.

Tarkemmat tiedot

Kansaneläkelaissa ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä.

Miten arvioidaan ansiotason alenemista?

Työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa eläkkeenhakijan ansiotasoa ja ansiotason alenemista tarkastellaan kokonaisuutena. Kaikesta rinnakkaisesta työstä saadut ansiot otetaan huomioon.

Eläkkeenhakijan ansiot ovat voineet vaihdella siinä määrin, että vakiintunutta ansiotasoa ei ole selvästi muodostunut. Tällöin ansiotason laskua voi olla vaikea arvioida.

Tarkemmat tiedot

Ansiotason muutosta on vaikea arvioida, jos eläkkeenhakija ei ole ollut työssä työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan. Tällöin voi olla vaikea päätellä, onko eläkkeenhakijan poissaolo työelämästä johtunut sairaudesta vai muusta syystä.

Mitä selvitetään, kun eläkelaitos tekee yrittäjän työkykyarvion?

Yrittäjän työkykyarviota tehtäessä selvitetään muun muassa

• miten sairaus vaikuttaa yrittäjän mahdollisuuksiin jatkaa yritystoimintaa
• onko yrityksen toiminta muuttunut
• onko yrityksen toimintaa supistettu
• tekevätkö muut osakkaat yrittäjän työt
• onko yritykseen palkattu lisätyövoimaa.

Lääketieteellisen selvityksen lisäksi yrittäjältä vaaditaan tarvittaessa selvitys yrittäjän työpanoksen olennaisesta vähenemisestä tai yritystoiminnan loppumisesta kokonaan.

Tarkemmat tiedot

Milloin vakiintunut keskiansio on ansiovertailuperusteena?

Eläkkeenhakijan nykyistä ansiotasoa verrataan vakiintuneeseen keskiansioon silloin, kun eläkkeenhakija on vielä työssä. Eläkkeenhakija on saattanut sairauden takia siirtyä toisiin tehtäviin tai osa-aikatyöhön ja ansiotaso on tämän johdosta alentunut.

Vakiintunutta keskiansiota määrättäessä otetaan huomioon muun muassa eläkkeenhakijan

• ammatti- ja toimiala
• ammattikehitys
• työhistorian pituus
• työhistorian yhdenjaksoisuus tai katkonaisuus.

Tulevan ajan ansio on yleensä vakiintunut keskiansio

Yleensä vakiintunut keskiansio on tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio määrätään eläketapahtumavuotta edeltäneiden 5 kalenterivuoden ansioiden perusteella. Tätä aikaa kutsutaan tarkasteluajaksi.

Tarkasteluajan ansiot tarkistetaan palkkakertoimella.

Tarkemmat tiedot

Milloin vakiintunut keskiansio on muu ansio kuin tulevan ajan ansio?

Vakiintunut keskiansio voi olla muu kuin tulevan ajan ansio, jos tulevan ajan ansio ei vastaa eläkkeenhakijan aikaisemman työhistorian ansiotasoa.

Tarkemmat tiedot

Keskiansio voi olla ansio, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on määrätty

Vakiintunut keskiansio voi olla keskiansio, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on määrätty. Vakiintunut keskiansio määritellään näin, jos eläkkeenhakijan ansiotaso vaihtelee vuosittain niin, ettei ansiotaso ole vakiintunut tietylle tasolle.

Tarkemmat tiedot

Eläketapahtuma on työkyvyttömyyden alkamisajankohta

Työkyvyttömyyseläkkeessä eläketapahtuma on työkyvyttömyyden alkamisajankohta. Työkyvyttömyyden alkamisajankohta perustuu pääasiassa lääketieteellisiin seikkoihin.

Eläkkeen maksamisen alkaminen ja työkyvyttömyyden alkaminen ovat eri asioita. Eläketapahtuma on yleensä lääketieteellisen työkyvyttömyyden alkamispäivä ja eläketapahtumaa ei voi siirtää muuhun ajankohtaan ilman lääketieteellistä näyttöä. Eläketapahtumaa ei voi esimerkiksi siirtää myöhemmäksi pelkästään sen vuoksi, että henkilö on saanut kuntoutusrahaa työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan, jos henkilö on ollut työkyvytön jo kuntoutusrahan alkaessa tai ennen sitä.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyden alkamisajankohta voi perustua myös muihin seikkoihin, ennen kaikkea työnteon lopettamisajankohtaan.

Työkyvyttömyyden alkamisajankohtaa määrättäessä ansiotason riittävällä alentumisella on ratkaiseva merkitys silloin, kun eläkkeenhakija työskentelee osa-aikaisesti.

Työkyvyttömyyden alkamisajankohtana voidaan pitää kokopäiväisen työn päättymiskuukauden viimeistä päivää, kun

• työssä olevalle eläkkeenhakijalle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke ja
• eläkkeenhakijan kokopäivätyö päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen voi alkaa samasta ajankohdasta, jona osa-aikatyö alkaa.

Kun työkyvyttömyyden alkamisajankohta on tulkinnanvarainen, ratkaisu tulisi pyrkiä tekemään niin, että myönnettävä eläke olisi oikeassa suhteessa eläkkeenhakijan työhistoriaan ja työansioihin.

Tarkemmat tiedot

Joissain tilanteissa työkyvyttömyyden alkamisajankohta voidaan viedä vuosia taaksepäin, jos lääketieteellinen selvitys ja työskentelystä saatu selvitys tukevat ratkaisua.

Tarkemmat tiedot

Eläketapahtuma on ensimmäisen sairauden alkamisajankohta

Työkyvyttömyyden katsotaan jatkuneen yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan, jos

• eläkkeenhakija on ollut työkyvytön ensin jonkin sairauden vuoksi alle vuoden ja
• tämän jälkeen uuden sairauden perusteella niin kauan, että työkyvyttömyys yhteensä jatkuu yli vuoden.

Työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen, kun ensimmäinen sairaus alkoi.

Eläketapahtuma tapaturmassa vammautuneella on vahinkopäivä

Tapaturmassa tai onnettomuudessa vammautuneella eläketapahtumapäivä on yleensä tapaturman sattumispäivä, jos tapaturma aiheuttaa työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden.

Tarkemmat tiedot

Milloin eläketapahtumaa ei voida todeta?

Eläketapahtumaa ei yleensä voida todeta, jos

• ilmeisestä työkyvyttömyydestä huolimatta eläkkeenhakijan työkyvyssä ei voida todeta tapahtuneen eläkkeenhakijan työhistorian aikana muutosta
• työkyvyttömyyden perusteena on jo varhaisaikuisuudessa alkanut persoonallisuushäiriö.

Tarkemmat tiedot

Pelkästään persoonallisuushäiriön perusteella eläkkeenhakijan ei voida katsoa tulleen työkyvyttömäksi, jos persoonallisuushäiriöstä huolimatta eläkkeenhakija on ollut työkykyinen työsuhteissa ollessaan. Näytöksi eläketapahtumasta edellytetään silloin muutosta terveydentilassa, tavallisesti muutakin oirediagnoosia.

Milloin myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi?

Eläkkeenhakijalle myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos

• eläkkeenhakija täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset
• on todennäköistä, ettei eläkkeenhakija kykene hoidon tai kuntoutuksen avulla palaamaan työelämään.

Vanhuuseläkeikää lähellä oleville eläkkeenhakijoille työkyvyttömyyseläke myönnetään yleensä toistaiseksi.

Tarkemmat tiedot

Milloin myönnetään työkyvyttömyyseläke kuntoutustukena määräajaksi

Eläkkeenhakijalla on oikeus saada kuntoutustukea työkykynsä palauttamiseksi niin pitkältä ajalta kuin hänen arvioidaan olevan työkyvytön työeläkelakien edellyttämällä tavalla. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

Edellytyksenä kuntoutustuen myöntämiselle on, että eläkkeenhakijan työkyky on heikentynyt määräaikaisesti ainakin vuoden ajan.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuki ja kuntoutustuen jatko myönnetään sellaiselle eläkkeenhakijalle, jonka toimintakyky on sairaudesta, viasta tai vammasta johtuen alentunut siten, että

• hoidolla tai lääkinnällisellä kuntoutuksella eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan todennäköisesti merkittävästi parantaa niin, että hän voi todennäköisesti palata entiseen työtehtäväänsä tai entistä työtehtävää vastaavaan työtehtävään kuntoutustukijakson jälkeen
• ammatillisella kuntoutuksella eläkkeenhakija voi todennäköisesti jatkaa työelämässä terveydentilalleen sopivassa työssä kuntoutustukijakson jälkeen (ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arvio).

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen on kuntoutustukea myönnettäessä varmistettava, että eläkkeenhakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustukiratkaisua tehtäessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että esitetty kuntoutussuunnitelma on realistinen.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuki voidaan myöntää myös hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija on työkyvytön ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden.

Ensimmäinen kuntoutustukijakso

Ensimmäinen kuntoutustukijakso ja sitä edeltävä työkykyarvio ovat tärkeitä, koska kuntoutustuen jatkohakemusta ei yleensä ole perusteltua hylätä, jos eläkkeenhakijan terveydentila pysyy ennallaan.

Ensimmäistä työkykyarviota tehtäessä eläkkeenhakijan sairauden hoito on usein kesken eikä tarkkaa tietoa hoidon tehoamisesta ole.

Työkyvyttömyyden pysyvyyttä voi olla vaikea arvioida, koska hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja aikaisempaa useammissa tapauksissa toimintakyky voi parantua. Eläkkeenhakijalle tulisi näissä tilanteissa myöntää kuntoutustuki.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustukiratkaisun perustelu

Kuntoutustukiratkaisu ei edellytä erityistä perustelemista, jos myönteinen kuntoutustukiratkaisu noudattaa hakijalle tehtyä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.

Kuntoutustukiratkaisua voi perustella, jos eläkelaitos haluaa antaa kuntoutustuen saajalle ohjeita siitä, että kuntoutustuen saajalta edellytetään tiettyjä aktiivisia toimenpiteitä kuntoutustuen aikana.

Kuntoutustukiratkaisu tulisi perustella, kun

• eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta
• kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi
• kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutuksen toimeenpanon ajaksi
• kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhön paluun tukemiseksi
• kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.

Kun eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta, päätöksen perusteluissa tulisi esittää, miksi eläkelaitos on päätynyt erilaiseen ratkaisuun kuin hoitava lääkäri.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustukiratkaisu tulisi perustella niin, että eläkkeensaaja ymmärtää, ettei kuntoutustukea ole tarkoitus jatkaa enää myönnetyn kuntoutustukijakson jälkeen, kun

• kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhön paluun tukemiseksi
• kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.

Tarkemmat tiedot

Milloin olisi hyvä ottaa yhteyttä kuntoutustuen saajaan?

Joissain tapauksissa kuntoutustuen saajaan voidaan ottaa yhteyttä esimerkiksi puhelimitse ja selvittää, miksi eläkeratkaisu on määräaikainen kuntoutustuki. Eläkkeensaajalle tulisi kertoa, mihin toimenpiteisiin eläkkeensaajan tulisi jatkossa ryhtyä.

Tarkemmat tiedot

Milloin työkyvyttömyyseläke hylätään?

Työkyvyttömyyseläkettä koskeva eläkehakemus hylätään, jos eläkelaitos arvioi, ettei työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksiä saadun selvityksen perusteella ole. Hylkäyspäätös on aina perusteltava yksilöllisesti.

Tarkemmat tiedot

Eläkehakemusta ei voida hylätä pelkästään siksi, että eläkkeenhakija kieltäytyy hoidosta. Hoidosta kieltäytyminen voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että kokonaisarviossa päädytään hylkäykseen, jos sairaus olisi käypä hoito –suositusten perusteella parannettavissa.

Tarkemmat tiedot

Mitkä ovat työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 60 vuotta täyttäneille?

Työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painotetaan 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa. Työeläkelakien erityissäännöstä ammatillisen luonteen painottamisesta sovelletaan silloin, kun edellytykset työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi eivät täyty yleisen määritelmän mukaan.

Lähtökohtaisesti 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painottavaa erityissäännöstä sovellettaessa arvioidaan, onko eläkkeenhakijan työkyky alentunut vähintään 2/5 tai 3/5. Työkyvyn ammatillista luonnetta painotetaan silloin, kun

• ansiotyöura on pitkä ja
• työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus
• ikääntymiseen liittyviin tekijöihin yhdistyneenä

tekevät työn jatkamisen kohtuuttomaksi (hallituksen esitys 45/2002 vp.).

Työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioidaan yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan silloin, kun 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan ansiotyöura on jäänyt lyhyeksi. Lyhyenä voidaan pitää alle 10 vuoden työhistoriaa.

Mitä tarkoittaa ansiotyöuran pitkäaikaisuus yli 60-vuotiaan työkykyä arvioitaessa?

Ansiotyöuran pitkäaikaisuutta harkittaessa lähtökohtana on eläkkeenhakijan koko ansiotyöhistoria ennen eläkkeen hakemista. Pitkäaikaisena voidaan pitää vähintään 10 vuoden työhistoriaa.

Työhistoriaan voi sisältyä katkoksia, jotka johtuvat

• työttömyydestä
• sairauslomista tai
• lapsenhoidosta.

Työ voi olla myös kausiluonteista tai osa-aikaista.

Työsuhteen katkokset, kausiluonteisuus tai osa-aikaisuus eivät sellaisenaan merkitse estettä ansiotyöuran katsomiselle pitkäaikaiseksi.

Ulkomailla tehty työ on samassa asemassa kuin Suomessa tehty työ.

Mihin kiinnitetään huomiota, kun arvioidaan eläkkeenhakijan ikääntyneisyyttä?

Eläkkeenhakijan ikääntyneisyyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota sellaisiin ominaisuuksiin,

• joilla voi olla merkitystä eläkkeenhakijan omassa työssä ja
• joiden vuoksi eläkkeenhakijan selviytyminen työssä voi olla vaikeampaa kuin muilla samanikäisillä, esimerkiksi tarkkuuden heikentyminen tai fyysisen ja psyykkisen rasituksen sietokyvyn väheneminen.

Tarkemmat tiedot

Mitä tarkoittaa työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus?

Työn aiheuttamaa rasittuneisuutta tai kuluneisuutta arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja ovat

• työn raskaus ja hankalat työasennot
• työajan pituus ja epäsäännöllisyys sekä
• työaikajärjestelyjen rasittavuus.

Rasittuneisuutta voivat lisätä esimerkiksi

• työhön liittyvät vaikeat ihmissuhdekysymykset
• jatkuva kiire työssä
• yksintyöskentely.

Rasittuneisuuteen voivat vaikuttaa myös olosuhteiden tai työmenetelmien olennaiset muutokset työpaikalla.

Työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus voivat ilmetä esimerkiksi

• tuki- ja liikuntaelinten oireiluna
• väsymyksenä
• psyykkisinä oireina
• sairauspoissaolojen lisääntymisenä tai
• erilaisina ongelmina työpaikalla.

Eläkelaitos voi saada tietoja eläkkeenhakijan rasittuneisuudesta ja kuluneisuudesta esimerkiksi

• työtä ja työolosuhteita kuvaavista selvityksistä, esimerkiksi TAK-lomake ETK 7111
• työsuojeluvaltuutetulta
• työterveyshuollosta
• luottamusmieheltä tai
• eläkkeenhakijalta itseltään.

Mitä tarkoittaa ammatillinen painotus?

Yleisessä työkyvyttömyysmääritelmässä työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon ammatillisia kriteereitä, esimerkiksi

• koulutus
• aikaisempi toiminta ja
• näihin rinnastettavat seikat.

Ammatilliset kriteerit saavat sitä suuremman merkityksen työkyvyn arvioinnissa mitä vanhemmasta eläkkeenhakijasta on kyse. Sen lisäksi 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyn arvioinnissa otetaan huomioon eläkkeenhakijan jäljellä oleva toimintakyky suhteessa eläkkeenhakijan omaan työhön. Jos eläkkeenhakija on ollut työttömänä ennen sairauspäivärahakautta, toimintakykyä suhteutetaan pääasiassa siihen työhön, jota eläkkeenhakija on viimeksi tehnyt.

Kun on kysymys osa-aikatyössä olevasta 60 vuotta täyttäneestä eläkkeenhakijasta, arvioidaan eläkkeenhakijan kykyä selviytyä osa-aikatyössä. Jos osa-aikatyöhön siirtymisestä on kulunut alle vuosi, työkyvyn arvioinnissa kohteena on eläkkeenhakijan aikaisempi kokoaikatyö.

Arvioinnin kohteena on yleensä työ, jota eläkkeenhakija on eläkkeellä ollessaan tehnyt. Työkykyä arvioidaan eläkkeellä ollessa tehtyyn työhön, jos eläkkeenhakija on jo

• luopumistuella tai
• osatyökyvyttömyyseläkkeellä.

Julkisten alojen työkyvyttömyysmääritelmä on yleinen tai ammatillinen työkyvyttömyys

Julkisten alojen työeläkelaeissa on sekä

• yleinen työkyvyttömyysmääritelmä että
• niin sanottu ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä.

Yleistä työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä on saman sisältöinen kuin yksityisten alojen työeläkelaeissa säädetty työkyvyttömyysmääritelmä.

Yleistä työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan julkisella alalla samoin periaattein kuin yksityisillä aloilla.

Ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen kestäessä. Tällöin arvioidaan, onko työntekijä sairauden, vian tai vamman takia käynyt kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä vähintään vuoden ajaksi.

Ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan eläkkeenhakijan työkykyä arvioidaan siis hänen omaan työhönsä.

Julkisilla aloilla tutkitaan myös ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttäneen, työkyvyttömyyseläkettä hakeneen henkilön työkyvyttömyys.

Julkisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset tutkitaan ja eläke lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sellaiselle eläkkeenhakijalle,

• joka täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ennen sairausvakuutuslaissa säädetyn ensisijaisuusajan päättymistä tai
• jolle ei vahvisteta sairausvakuutuslaissa säädettyä ensisijaisuusaikaa, koska eläkkeenhakija täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ennen enimmäisajan 150 suorituspäivää.

Yksityisellä alalla työkyvyttömyyseläkettä ei tutkita näissä tilanteissa. Yksityisen alan eläkelaitoksissa eläkehakemus käsitellään vanhuuseläkehakemuksena. Julkisen alan eläkelaitoksissa eläkehakemus käsitellään työkyvyttömyyseläkehakemuksena.

Silloin, kun eläkkeenhakijalla on ollut sekä yksityisen alan että julkisen alan työskentelyä siten, että yksityisen alan työskentelyä on ollut viimeksi, yksityisen alan eläkelaitoksen on jaettava eläkehakemus julkisen alan eläkelaitokseen työkyvyn arvioimista varten.

Vanhuuseläkkeellä olevalle henkilölle voi tulla myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke.

Julkisten alojen eläkelakien mukainen vanhuuseläkeikä voi olla alempi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä. Myös yksityisillä aloilla henkilöllä voi olla oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Miten menetellään, kun henkilö on julkisten alojen eläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä?

Henkilölle myönnetään yksityisten alojen eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, jos

• ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää nuorempi henkilö on jäänyt julkisten alojen vanhuuseläkkeelle ja henkilö on työssä yksityisellä alalla ja
• henkilö tulee työkyvyttömäksi ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Tarkemmat tiedot

Miten menetellään, kun henkilö on yksityisten eläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä?

Henkilölle myönnetään julkisten alojen eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, jos

• ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää yksityisten alojen eläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle jäänyt henkilö on työssä julkisella alalla ja
• henkilö tulee työkyvyttömäksi ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

Eläkelaitoksen on ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista

• selvitettävä henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen
• varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäännön mukaiseen kuntoutukseen, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, on selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuuksien tarkempi selvittäminen ei ole tarpeen, jos

• henkilön terveydentilan perusteella on selvää, ettei henkilö ole kuntoutettavissa työelämään, esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on parantumaton sairaus, joka ei mahdollista paluuta työelämään
• henkilöllä on sellainen parantuva sairaus, että henkilön työkyky palautuu kuntoutustuen aikana ja henkilö pystyy palaamaan työhön ilman kuntoutustoimenpiteitä
• vanhuuseläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan
• työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään
• lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun
• henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen.

Eläkelaitoksella on velvollisuus selvittää oikeus ammatilliseen kuntoutukseen

Eläkelaitoksen on työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.

Eläkelaitoksen on selvitettävä oikeus ammatilliseen kuntoutukseen myös, jos työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen aina, kun käsitellään

• hakemusta työkyvyttömyyseläkkeestä (osa ja täysi) ensimmäisen kerran
• hakemusta kuntoutustuesta (osa ja täysi) ensimmäisen kerran
• kuntoutustuen jatkohakemusta
• osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi
• täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
• osakuntoutustuen muuttamista täydeksi kuntoutustueksi
• täyden kuntoutustuen muuttamista osakuntoutustueksi
• työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos tutkii oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelakien mukaan samalla tavalla kuin oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkittaisiin käsiteltäessä kuntoutushakemusta.

Milloin eläkelaitos antaa kuntoutuksesta ennakkopäätöksen?

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Ennakkopäätös on voimassa 9 kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen ilman kuntoutushakemusta.

Hylkäävää päätöstä ammatillisesta kuntoutuksesta ei anneta ilman kuntoutushakemusta.

Tarkemmat tiedot

Milloin eläkelaitos ei anna kuntoutuksesta ennakkopäätöstä?

Kuntoutuksen ennakkopäätöstä ei anneta, jos

• täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi
• työkyvyttömyyseläkkeenhakija kykenee palaamaan työhön muun kuntoutuksen avulla, esimerkiksi, kun henkilön työkyky palautuu jo lääkinnällisen kuntoutuksen aikana, jolloin ammatillinen kuntoutus ei enää ole tarkoituksenmukaista
• työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyn yhteydessä ei vielä voida arvioida henkilön työkyvyttömyyden uhkaa tai kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta, esimerkiksi, kun kuntoutustuki myönnetään pidemmäksi ajaksi kuin ennakkopäätös on voimassa
• kuntoutuksen saamisen edellytykset eivät täyty.

Tarkemmat tiedot

Mitä tarkoittaa muun lainsäädännön mukaisten kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen?

Eläkelaitoksen on varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuudet tutkitaan työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista.

Kuntoutusmahdollisuuksien selvittelystä saadaan tietoja esimerkiksi

• työkyvyttömyyseläkehakemuksesta
• työkyvyttömyyseläkehakemukseen liitetyistä terveydentilaselvityksistä
• työnantajan kuvauksesta (TAK-lomake)
• muista työkyvyttömyyseläkehakemukseen liittyvistä selvityksistä.

Eläkelaitos ei tutki oikeutta muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.

Eläkelaitoksen on ohjattava hakija kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen

Eläkelaitoksen tulee ohjata hakija selvittämään kuntoutusmahdollisuuksia, jos eläkelaitos huomaa työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään, että muun lainsäädännön mukaista kuntoutusta ei ole riittävästi selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuuksia ohjataan selvittämään esimerkiksi

• Kelasta
• työterveyshuollosta
• terveydenhuoltojärjestelmästä.

Tarkemmat tiedot

Hylkäävä ratkaisu ja ohjaus muuhun kuntoutukseen

Jos työkyvyttömyyseläkehakemus tai ammatillista kuntoutusta koskeva hakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että

• eläkkeenhakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista
• eläkkeenhakija ohjataan hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen ja muihin palveluihin yhteistyössä palveluja järjestävien tahojen kanssa.

Luopumistuki

MYEL-vakuutetuille maatalousyrittäjille tarkoitettua luopumistukea voi hakea vuoden 2018 loppuun, jolloin luopumistukijärjestelmä päättyy. Luopumistukea koskevan hakemuksen käsittelee ja luopumistuen maksaa Mela.

Luopumistukijärjestelmän voimassaoloa on jatkettu eripituisina jaksoina vuodesta 1995 alkaen. Luopumistuen saamisen edellytykset (mm. luopujan ikäraja) ovat vaihdelleet eri jaksojen aikana. 

Osa myönnetyistä luopumistuista lähtee maksuun vasta järjestelmän päättymisen jälkeen ja jo maksussa olevien maksaminen jatkuu niin kauan, kuin maksamisen edellytykset kunkin etuudensaajan osalta täyttyvät.

Tarkemmat tiedot

Luopumistuki ja Työkyvyttömyyseläke

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos luopumistukitilanteissa?

Työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään Melassa, jos

• hakijalla on samanaikaisesti vireillä luopumistukihakemus tai
• hakijalle on myönnetty luopumistuki (myös vaikka luopumistuen maksaminen ei ole vielä alkanut).

Mela ei kuitenkaan ole vilmalaitos tai yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos, jos

• työkyvyttömyys on alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhteen kestäessä (Keva soveltaa ammatillista työkyvyn arviointia)
• työntekijä on säilyttänyt oikeutensa julkisen alan työeläkelain mukaiseen lisäeläkeoikeuteen tai henkilökohtaiseen eläkeikään
• ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke ja eläkkeenhakijan eläketurva on eläketapahtumahetkellä järjestetty julkisen alan työeläkelain mukaan
• hakijalla on oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.

Edellä mainituissa tilanteissa tulisi ennen päätöksen antamista ottaa yhteyttä Melaan sen selvittämiseksi, vaikuttaako eläkkeenhakijan eläkeasia luopumistukeen tai luopumistukiasia eläkeasian käsittelyyn.

Luopumistukea hakevan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen

Luopumistukea hakevalla voi olla samanaikaisesti oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Jos luopumistuen hakija valitsee luopumistuen sijasta toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen, hänelle ei voida myöntää luopumistukea. Näissä tilanteissa luopumistukiasia ratkaistaan yleensä vasta työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamisen jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen, kun myönnetyn luopumistuen maksaminen ei ole alkanut

Jos luopumistukioikeuden saanut henkilö tulee työkyvyttömäksi siinä vaiheessa, kun luopumistuen maksaminen ei ole vielä alkanut, työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös MYEL:n perusteella.

MYEL -työkyvyttömyyseläke myönnetään siihen saakka, kun luopumistuen maksaminen alkaa ja MYEL-työkyvyttömyyseläke muuttuu luopumistuen perusmääräksi. Muiden työeläkelakien perusteella myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen jatkuu luopumistuen rinnalla, jos luopumistuen saajalla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen vielä luopumistuen maksamisen alkamisen jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen kun myönnetyn luopumistuen maksaminen on alkanut

Jos luopumistuen saaja tulee luopumistuella ollessaan työkyvyttömäksi, luopumistuen saajalle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke muiden työeläkelakien kuin MYEL:n perusteella. Siltä ajalta, jolta luopujalle maksetaan luopumistukea, hänellä ei ole oikeutta saada MYEL-eläkettä.

Jos luopumistuen saajalle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke, luopumistuen täydennysosa lakkautetaan. Luopumistuen perusmäärän maksaminen jatkuu ennallaan. Täydennysosa lakkautetaan siitä ajankohdasta lukien, josta työkyvyttömyyseläke alkaa. Jos luopumistuen saajalle myönnetty työkyvyttömyyseläke lakkaa, täydennysosan maksaminen aloitetaan uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta.

Oikeutta luopumistukeen ei ole, jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on ennen luopumishetkeä

Jos toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on aikaisempi kuin luopumistukilainsäädännössä tarkoitettu luopumishetki (= eläketapahtuma), luopumistukioikeutta ei ole. Jos luopumistukioikeudesta on annettu myönteinen päätös, Mela ottaa eläkkeenhakijaan yhteyttä luopumistukipäätöksen oikaisemiseksi.

Luopumistuki ja työuraeläke

Luopumistukea hakevan oikeus työuraeläkkeeseen

Luopumistuki voidaan myöntää vain alle 63 -vuotiaalle ja työuraeläkkeen ikäraja on 63 vuotta.

Työuraeläkettä hakeva ei voi saada luopumistukea.  

Oikeus työuraeläkkeeseen, jos luopumistuki on myönnetty

Laissa ei ole säädöstä, joka estäisi työuraeläkkeen myöntämisen luopumistuen saajalle.

Tarkemmat tiedot

Mikä eläkelaitos toimii työuraeläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena, kun hakija saa luopumistukea?

Jos luopumistuen saaja hakee työuraeläkettä, hakemuksen ratkaiseva eläkelaitos määräytyy samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Työuraeläkehakemuksen vireilletulovuosi rinnastetaan tarkastelussa työkyvyttömyyden alkamisvuoteen. 

Jos luopumistuen saajalla on oikeus työuraeläkkeeseen, se lakkauttaa luopumistuessa mahdollisesti maksussa olevan täydennysosan.
 

Työkyvyttömyys alkaa vuoden kuluessa osa-aikaeläkkeen ja osa-aikatyön alkamisesta

Jos osa-aikaeläkkeensaaja hakee työkyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkkeensaajan työkyky arvioidaan suhteessa entiseen kokoaikatyöhön niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyys alkaa vuoden kuluessa osa-aikaeläkkeen ja osa-aikatyön alkamisesta.

Työkyvyttömyys alkaa yli vuoden kuluttua osa-aikaeläkkeen  alkamisesta

Jos osa-aikaeläkkeensaaja hakee työkyvyttömyyseläkettä yli vuoden jatkuneen osa-aikaeläkkeellä olon jälkeen, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tulisi arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon

• osa-aikatyön pituus
• onko työkyvyttömyyden syynä oleva sairaus alkanut jo ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä
• onko työkyvyttömyyden syynä oleva sairaus haitannut työntekoa osa-aikatyössä
• onko henkilö jatkanut entistä työtään osa-aikaisena vai onko osa-aikatyö kokonaan erilainen kuin aikaisempi työ.

Eläkelaitos selvittää oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä

Eläkelaitoksen on työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun sairauspäivärahaa ei ole myönnetty

Työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista (eläketapahtuma) seuraavan kuukauden alusta, jos osa-aikaeläkkeensaaja ei ole hakenut sairauspäivärahaa.

Osa-aikaeläke katsotaan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle, jolta on maksettu osa-aikaeläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun sairauspäivärahaa on myönnetty

Jos osa-aikaeläkkeensaajalle myönnetään sairauspäivärahaa, osa-aikaeläkkeensaajalle maksetaan sairauspäivärahaa osa-aikaeläkkeen lisäksi. Sairauspäivärahan ensisijaisuusaika vahvistetaan normaalisti.

Kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke alkaa tällöin ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakijan työkyvyttömyys on alkanut ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä

Työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle henkilölle myönnetään vanhuuseläke ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, jos

• henkilö täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeikänsä ennen sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan päättymistä tai
• henkilölle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa, koska henkilö täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeikänsä ennen sairausvakuutuslain mukaisen enimmäisajan 150 suorituspäivää.

Lähtökohtana on, että henkilöllä on sairauspäivärahakausi menossa, kun henkilö täyttää ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.

Vanhuuseläke alkaa näissä tilanteissa aina ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vanhuuseläke alkaa ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, vaikka työoikeudellinen työsuhde jatkuisi vielä silloin.

Milloin työkyvyttömyyttä ei tutkita?

Yksityisten alojen eläkelaitokset eivät tutki henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläke lasketaan ja myönnetään vanhuuseläkkeenä. Näissä tilanteissa vanhuuseläkkeen eläketapahtuma on eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden viimeinen päivä.

Keva ei tutki henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos henkilöllä ei ole oikeutta julkisten alojen työeläkelakien mukaiseen lisäeläkkeeseen. Eläke myönnetään vanhuuseläkkeenä. Jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1960 ja jos henkilöllä on julkisten alojen palvelua ennen vuotta 1995, peruseläke normeerataan.

Milloin Keva tutkii työkyvyttömyyden?

Jos henkilöllä on oikeus julkisten alojen työeläkelakien mukaiseen lisäeläkkeeseen, Keva tutkii henkilön työkyvyttömyyden.

Jos Keva katsoo henkilön työkyvyttömäksi, henkilölle myönnetään vanhuuseläke. Peruseläkettä ei normeerata ja lisäeläkeosuus on mukana eläkkeessä.

Jos henkilö ei ole työkyvytön, myönnetään peruseläke vanhuuseläkkeenä. Jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1960 ja jos henkilöllä on julkisten alojen palvelua ennen vuotta 1995, eläke normeerataan.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, kun työkyvyttömyys alkaa

Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle, joka on täyttänyt ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän, myönnetään työkyvyttömyysedellytyksiä tutkimatta vanhuuseläke, joka myös lasketaan vanhuuseläkkeenä.

Vanhuuseläkkeen myöntämistä, alkamista ja takautuvaa maksamista koskevat samat säännöt kuin vanhuuseläkettä normaalisti myönnettäessä. Muun muassa työsuhteen on oltava päättynyt ennen kuin vanhuuseläke voidaan myöntää.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakija on täyttänyt vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaisen vanhuuseläkeikänsä kuntoutustuen päättymiskuukauden aikana ja työkyvyttömyys jatkuu

Jos henkilölle myönnetty kuntoutustuki päättyy vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaisen vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun niin, että kuntoutustuki ei ehdi muuttua vanhuuseläkkeeksi, henkilölle myönnetään työkyvyttömyyden jatkuessa vanhuuseläke kuntoutustuen sijaan. 

Tarkemmat tiedot

Jos työkyvyttömyys myöhemmin päättyy, vanhuuseläke voidaan lakkauttaa eläkkeensaajan hakemuksesta työkyvyttömyyden päättymiseen.

Jos työansioita on vakuutettu yksityisen alan eläkejärjestelmässä ja vilmaan kuuluvassa julkisen alan eläkejärjestelmässä, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, jossa työntekijän työansioita on vakuutettu eniten 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Yksityisten alojen eläkejärjestelmän sisäinen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään vakuutettujen työansioiden perusteella. Yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena toimii se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita viimeisen kalenterikuukauden aikana.

Tarkemmat tiedot

Työansioiden määrästä riippumatta työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee tietyissä tilanteissa aina Keva, Merimieseläkekassa tai Mela.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa ennakkopäätökseen liittyvän maksupäätöksen.

Mikä on työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä käytettävä tarkasteluaika?

Työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä 2 vuoden tarkasteluajalla tarkoitetaan työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan tarkasteluajalta sellaista vuotta, jona hakijalla on ollut työansioita viimeksi ennen työkyvyttömyyden alkamisvuotta  ja tätä vuotta välittömästi edeltävää vuotta. 

Tulevan ajan tarkasteluajalla tarkoitetaan työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneitä 5 kalenterivuotta.

Yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen määrittelyssä käytetään 1 kalenterikuukautta. Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos on se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita työkyvyttömyyseläkehakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen kalenterikuukauden aikana.

Tarkemmat tiedot

Milloin Keva ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemuksen työansioiden määrästä riippumatta?

Työansioiden määrästä riippumatta työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee Keva, jos

• työkyvyttömyys on alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhteen kestäessä (Keva soveltaa ammatillista työkyvyn arviointia)
• työntekijä on säilyttänyt oikeutensa vilmaan kuuluvan julkisten alojen lisäeläkeoikeuteen, ammatilliseen eläkeikään tai henkilökohtaiseen eläkeikään
• ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke ja eläkkeenhakijan eläketurva on eläketapahtumahetkellä järjestetty JuEL:n mukaan.

Keva on vilmalaitos myös silloin, kun henkilöllä on jatkuva eläketapahtumavuonna alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhde.

Tarkemmat tiedot

Milloin Merimieseläkekassa ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemuksen työansioiden määrästä riippumatta?

Työansioiden määrästä riippumatta työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee Merimieseläkekassa, jos

• työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle MEL:n mukaisessa alemmassa eläkeiässä
• vilmalaitokseksi ei määräydy Keva.

Tarkemmat tiedot

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla olisi oikeus MEL:n mukaiseen alempaan eläkeikään, Merimieseläkekassa ei kuitenkaan ole ratkaiseva eläkelaitos vaan Keva, jos

• sovellettavaksi tulee ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä
• henkilöllä on oikeus vilmaan kuuluvan JuEL:n mukaiseen lisäeläkeoikeuteen, ammatilliseen eläkeikään tai henkilökohtaiseen eläkeikään
• ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke sellaisessa tilanteessa, jossa henkilön eläketurva on järjestetty eläketapahtumahetkellä JuEL:n mukaan.

Milloin Mela ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemuksen työansioista riippumatta?

Työansioiden määrästä riippumatta työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee Mela, jos työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on eläketapahtumahetkellä oikeus luopumistukeen.

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeenhakijalla olisi oikeus luopumistukeen, Keva toimii ratkaisevana eläkelaitoksena jos

• työkyvyttömyys on alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhteen kestäessä (Keva soveltaa ammatillista työkyvyn arviointia)
• henkilö on säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen lisäeläkeoikeuteen tai henkilökohtaiseen eläkeikään
• ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke ja henkilön eläketurva on eläketapahtumahetkellä järjestetty JuEL:n mukaan
• henkilöllä on oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeellä alennetussa eläkeiässä.

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla olisi oikeus luopumistukeen, Merimieseläkekassa toimii ratkaisevana eläkelaitoksena, jos työkyvyttömyyseläkkeenhakijalla on oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun tuleva aika määräytyy alle 5 vuoden työansioiden perusteella?

Kun työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika määräytyy alle 5 vuoden työansioiden perusteella, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, jossa työansioita on vakuutettu eniten työkyvyttömyyden alkamisvuonna ja sitä välittömästi edeltävänä kalenterivuotena.

Tarkemmat tiedot

Työansiot otetaan tarkastelussa huomioon sen kalenterikuukauden loppuun, jona hakija on tullut työkyvyttömäksi.

Jos ansioita on vakuutettu eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, ratkaiseva eläkelaitos on se yksityisen alojen eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten ansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen kalenterikuukauden aikana.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun työansioita on vain tulevan ajan tarkasteluajan ensimmäisenä vuotena?

Jos työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on työansioita tulevan ajan tarkasteluajalla vain tulevan ajan tarkasteluajan ensimmäisenä vuotena, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita tuona vuotena.

Jos ansioita on vakuutettu eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, ratkaiseva eläkelaitos on se yksityisen alojen eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten ansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen kalenterikuukauden aikana.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun hakijalla ei ole työansioita tulevan ajan tarkasteluajalla?

Jos työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla ei ole lainkaan vakuutettuja työansioita tulevan ajan tarkasteluajalla, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, jossa työansioita on vakuutettu eniten tulevan ajan tarkasteluaikaa edeltävän 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Kahtena viimeisenä kalenterivuotena tarkoitetaan vuotta, jona työansioita on vakuutettu viimeksi ennen tulevan ajan tarkasteluaikaa ja tätä välittömästi edeltävää vuotta.

Jos ansioita on vakuutettu eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, ratkaiseva eläkelaitos on se yksityisen alojen eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten ansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen kalenterikuukauden aikana.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun hakijalla ei ole työansioita vuoden 2004 jälkeen?

Jos työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla ei ole työansioita vuoden 2004 jälkeen, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, jossa viimeisimmät työansiot (viimeisin työskentely) on vakuutettu.

Vilmaa ei sovelleta, jos työansioita vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten jossakin vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä.

Miten menetellään, jos henkilöllä on jatkuva YEL- tai MYEL -toiminta ja jokin muu työskentely eläkehakemuksen tullessa vireille?

Jos vilmalaitoksena on jokin muu kuin YEL- tai MYEL -toiminnan vakuuttanut eläkelaitos, on huolehdittava siitä, että YEL-laitos tai Mela saa tiedon hakemuksen vireilläolosta.

Ratkaisua tehtäessä joudutaan ennen päätöksen antamista esimerkiksi selvittämään, onko eläkkeen myöntämiseksi riittävää ansiotason alenemista.

YEL-laitokselle tai Melalle lähetetään kopio hakemuksesta, jos henkilö ilmoittaa hakemuksessa yrittäjätoiminnan muutoksista (lopettaa, vähentää jne.). Jos henkilö ei ole ilmoittanut hakemuksessa yrittäjätoiminnan muutoksista, annetaan YEL-laitokselle tai Melalle tieto myönteisestä eläkepäätöksestä.

Tarkemmat tiedot

Yksityisen alan rekisteröidyt lisäeläkkeet eivät vaikuta vilmalaitoksen määräytymiseen

Yksityisten alojen rekisteröity TEL- tai YEL-lisäeläketurva ei vaikuta vilmalaitoksen määräytymiseen.

Mikä eläkelaitos ratkaisee työkyvyttömyyseläkkeen osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen?

Kun osittaista vanhuuseläkettä saavalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee osittaista vanhuuseläkettä maksava eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Vilmaa ei sovelleta, kun työkyvyttömyyseläke myönnetään vanhuuseläkettä saavalle jostakin muusta eläkejärjestelmästä

Jos vanhuuseläkettä saavalle myönnetään työkyvyttömyyseläke jostakin muusta eläkejärjestelmästä kuin vanhuuseläkettä maksavasta eläkejärjestelmästä, vilmamenettelyä ei sovelleta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Eläkelaitokset voivat kuitenkin sopia, että vilmamenettelyä sovelletaan.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustukea maksava eläkelaitos ratkaisee työkyvyttömyyseläkkeen jatkohakemuksen

Kuntoutustukea maksava eläkelaitos ratkaisee työkyvyttömyyseläkkeen jatkohakemuksen ja hoitaa muut eläkelaitoksen tehtävät työkyvyttömyyseläkeasiassa.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnetään entisin perustein?

Jos työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki määräytyy entisin perustein, eläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena toimii aikaisempaa työkyvyttömyyseläkettä maksanut eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Mikä eläkelaitos ratkaisee työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutusrahan jälkeen?

Jos työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa saava henkilö tulee työkyvyttömäksi kuntoutuksen aikana tai pian kuntoutuksen jälkeen, vilmalaitoksena toimii kuntoutusrahan myöntänyt eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Miten menetellään, kun henkilö on täyttänyt 60 vuotta?

Jos hakija on täyttänyt 60 vuotta ja hänen työkyvyttömyytensä ratkaistaan soveltaen 60 vuotta täyttäneen työkyvyttömyysmääritelmää, työkyvyttömyyseläkehakemus ratkaistaan seuraavasti:

• Jos vilmalaitos on yksityisen alan eläkelaitos, se ratkaisee oikeuden myös julkisten alojen eläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
• Jos vilmalaitos on Keva ja se soveltaa sekä yleistä työkyvyttömyysmääritelmää että 60 vuotta täyttäneen työkyvyttömyysmääritelmää, Keva ratkaisee myös oikeuden yksityisten alojen eläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
• Jos vilmalaitos on Keva ja se soveltaa sekä ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää että 60 vuotta täyttäneen työkyvyttömyysmääritelmää, sen on tarvittaessa käytävä vilmaneuvottelu yksityisen alan eläkelaitoksen kanssa.

Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos tutkittaessa oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä?

Kuntoutuksen ennakkopäätöksen antaa aina se eläkelaitos, joka ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemuksen.

Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos, kun työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä tulee vireille erillinen kuntoutushakemus?

Jos työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä tulee vireille erillinen kuntoutushakemus, molemmat hakemukset ratkaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksen antava eläkelaitos.

Kuntoutushakemuksen vastaanottaneen eläkelaitoksen tulisi hakemuksen saavuttua varmistaa kuntoutusasian/työkyvyttömyysasian vireilläolo ja siirtää tarvittaessa hakemus oikeaan eläkelaitokseen ilman tarpeetonta viivytystä.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksen antanut eläkelaitos antaa kuntoutusta koskevan päätöksen siihen asti, kunnes työkyvyttömyyseläkepäätös on saavuttanut lainvoiman.

Mikä eläkelaitos ratkaisee hakemuksen, kun työkyvyttömyyseläkehakemuksen vireillä ollessa tulee vireille kuntoutushakemus tai kuntoutushakemuksen vireilläollessa tulee vireille työkyvyttömyyseläkehakemus?

Työkyvyttömyyseläkehakemus ja kuntoutusahekemus on suositeltavaa ratkaista samassa eläkelaitoksessa.

Eläkelaitokset voivat sopia eläkehakemuksen ratkaisevasta eläkelaitoksesta.  Jos asian käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista, työkyvyttömyyseläkehakemus ja kuntoutushakemus voidaan ratkaista myös eri eläkelaitoksissa esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan työpaikkakuntoutusta.

Tarkemmat tiedot

• pääasiallinen laitos
• päätösyhdistelmä
• seurannaislaitos
• tarkasteluaika
• viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos)
• vilmaeläke
• vilmamenettely
• vilmavapaakirjalaitos
• yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Mikä on vilmamenettelyn soveltamisala?

Vilmamenettely koskee tilanteita, joissa työntekijä tai yrittäjä on ollut sekä yksityisten alojen työeläkelainsäädännön että JuEL:n piirissä.

Useamman työeläkelain piirissä työskennelleen henkilön eläke on vilmaeläke, vaikka eläkettä ei myönnettäisikään samasta ajankohdasta kuin yhden eläkejärjestelmän mukaisena. 

Eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin.

Päättely tehdään eläkejärjestelmäkohtaisesti yksityisten alojen ja julkisten alojen (vilmaan kuuluvat, JuEL:ssa vakuutetut eläketurvat) välillä. Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon JuEL:n piiriin kuuluvina työansioina ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä. 

Vilmalaitoksena toimii sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Jos työansioita on vakuutettu 2 vuoden tarkasteluajalla eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, eläkehakemuksen ratkaisee se yksityisen alan eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Yksityisen alan sisäinen ratkaisevan laitoksen päättely tehdään kaikissa etuuslajeissa hakemuksen vireilletuloa edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden työansioiden perusteella.  Viimeinen kalenterikuukausi on se kuukausi, jolta päättelyhetkellä löytyy viimeisin täydellisesti rekisteröity kuukausi.

Tarkemmat tiedot

Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos on eniten työansioita viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana vakuuttanut eläkelaitos

Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos on kaikissa etuuslajeissa se eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Työansioiden määrästä riippumatta vilmalaitoksena toimii tietyissä tilanteissa Keva, Merimieseläkekassa tai Mela ja yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena Merimieseläkekassa tai Mela

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättely ei kaikissa tilanteissa perustu työansioihin.

Nämä tilanteet liittyvät

• julkisen alan lisäeläkeosuuteen
• julkisen alan ammatilliseen eläkeikään
• julkisen alan henkilökohtaiseen eläkeikään
• ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän soveltamiseen
• Melan erityisetuuksiin
• MEL:n alempaan eläkeikään.

Keva on aina julkisten alojen vilmalaitos

Vilmamenettelyyn kuuluvien JuEL:n mukaan vakuutettujen työansioiden osalta vilmalaitos on aina Keva.

Vilman piiriin kuuluvien JuEL:n mukaisten eri eläketurvien (valtion eläketurva, kunnallinen eläketurva,  evankelisluterilaisen kirkon eläketurva ja Kelan toimihenkilöiden eläketurva) toimeenpano tapahtuu Kevassa. Myös Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano tapahtuu Kevassa, mutta Suomen Pankin henkilöstön eläkkeet eivät kuulu vilmamenettelyyn.

Viimeisenä eläkelaitoksena toimii Keva silloin, kun työansioita on vakuutettu Kevassa yhteensä enemmän kuin yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä. Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansiot eivät kuulu vilmaan.

Tarkemmat tiedot

Eläkettä maksava eläkelaitos myöntää yleensä uuden eläkkeen

Eläkettä tai luopumistukea maksava eläkelaitos on yleensä vilmalaitos silloin, kun eläkkeensaajalle myönnetään uusi eläke.

Pääsääntö on, että vilmaeläkkeen jälkeen myönnettävä uusi eläke on vilmaeläke. Eläkkeensaajalle

• vanhuuseläkettä,
• työkyvyttömyyseläkettä,
• työuraeläkettä,
• osa-aikaeläkettä, tai
• osittaista varhennettua vanhuuseläkettä

maksava eläkelaitos hoitaa vilmalaitoksen tehtävät, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi tai vanhuuseläkettä saavalle myönnetään uusi vanhuuseläke.

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu 2 viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana eniten

• Suomen Pankin osalta JuEL:n 1 §:n
• ortodoksisesta kirkosta annetun lain
• Ahvenanmaan maakuntalain
• tai vilmaan kuulumattoman erityiseläkkeen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Jos työansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä tai erityiseläkkeeseen oikeuttavan työskentelyn perusteella, vilmamenettelyä ei sovelleta seurannaisratkaisujenkaan osalta. Näin menetellään myös niissä tilanteissa, joissa henkilö ei hae eläkettä tällaisesta vilmamenettelyn piiriin kuulumattomasta työskentelystä.

Ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa myös muut päätökset

Osatyökyvyttömyyseläkkeen, kuntoutuksen ja työuraeläkkeen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa myös varsinaisen eläkepäätöksen ja muut asiaan liittyvät päätökset.

Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn, kun kertasuoritetun eläkkeen jälkeen haetaan uutta eläkettä.

Jos eläke on kertasuoritettu ja myöhemmin haetaan uutta eläkettä, eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään uutta eläkettä haettaessa työansioiden perusteella.

Yksityisten alojen rekisteröidyt lisäeläkkeet ja vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Yksityisten alojen rekisteröidyt TEL- ja YEL -lisäeläkkeet ja yksityisten alojen vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn.

Eläkelaitokset voivat kuitenkin sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta, jos vilmamenettelyn noudattamatta jättäminen on eläkehakemuksen käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitokset voivat sopia, mikä eläkelaitos ratkaisee eläkehakemuksen 

Jos eläkehakemuksen käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista, eläkelaitokset voivat sopia, että

• vilmamenettelyä noudatetaan tilanteessa, jossa vilmamenettelyä ei lain mukaan olisi noudatettava
• vilmalaitoksen tehtävät hoitaa jokin muu eläkelaitos kuin säädösten perusteella määräytyvä eläkelaitos
• vilmamenettelyä ei noudateta.

Jos sopimismahdollisuutta käytetään, eläkkeenhakijalle on ilmoitettava, mikä eläkelaitos käsittelee eläkkeenhakijan eläkeasian.

Eläkelaitoksen tulee selvittää sopimisen vaikutukset rekistereiden toimintaan. 

Eläketurvakeskuksen ratkaisuvalta toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittelyssä

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mikä eläkelaitos on toimivaltainen ratkaisemaan eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus ratkaisee asian eläkelaitoksen hakemuksesta.

Eläketurvakeskuksen päätökseen toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittämisestä ei saa hakea muutosta.

Ennen vuotta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnetyt eläkkeet eivät kuulu vilmamenettelyyn

Vuonna 2004 vilmamenettely laajentui julkisten alojen eläkejärjestelmiin. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen vilmamenettelyn voimaantulosäännöstä sovelletaan edelleen.

Vilmamenettelyä ei sovelleta hakijan omassa eläkkeessä seuraavissa tilanteissa:

• Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa tai eläkkeenhakijalla on oikeus saada ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä.
• Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea.
• Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.  

Mikä on ei-vilma perhe-eläke?

Vilmamenettelyä ei sovelleta perhe-eläkkeessä, jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu vilmamenettelyä.

Mikä on vilmapäätösyhdistelmä?

Vilmapäätösyhdistelmä on vilmamenettelyn piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkepäätösten yhdistelmä. Kunkin eläkejärjestelmän itsenäisyys säilyy päätöksenteossa.

Vilmalaitos ei anna juridisesti päätöstä toisen eläkejärjestelmän eläkkeestä, vaan muun eläkejärjestelmän päätös sisältyy vilmalaitoksen yhteenvetopäätökseen.

Vilmapäätösyhdistelmässä on päätösosa ja laskelmaosa.

Vilmapäätösyhdistelmän päätösosassa ilmoitettavia tietoja

Päätösosassa eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksen tosiasiaperustelut ja oikeudelliset perustelut.

• Tosiasiaperusteluna ilmoitetaan päätöksen perusteena olevat pääasialliset syyt.
• Oikeudellisena perusteluna ilmoitetaan ratkaisun perusteena olevat säännökset ja määräykset.

Päätösyhdistelmään liitetään valitusosoitus.

Tarkemmat tiedot

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitettavia tietoja

Laskelmaosassa toistetaan eläkkeensaajan nimi ja henkilötunnus sekä päätöksen antopäivämäärä.

Laskelmaosa suositellaan jaettavaksi siten, että laskelmassa erotetaan

• 31.12.2004 mennessä olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke
• 1.1.2005 alkaen olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke.

Laskelmaosassa kerrotaan, että eläkkeen perusteena olevat ansiot ja eläkkeet on tarkistettu eläkkeen alkamishetken tasoon.

Ansiot on suositeltavaa ilmoittaa myös ansaintavuoden tasossa, jotta vakuutetun on mahdollista tarkistaa eläkkeen perusteena olevat ansionsa. Ansiot voivat olla joko työntekijän työeläkevakuutusmaksulla vähennettyjä tai vähentämättömiä.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 31.12.2004 asti

31.12.2004 asti karttuneen eläkkeen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:

• Laskelmassa ilmoitetaan eläkkeen perusteena oleva ansiotoiminta.
• Laskelmassa ilmoitetaan eläkepalkka.
• Laskelmassa ilmoitetaan kustakin ansiotoiminnasta karttunut eläke.

Ansiotoiminnasta laskelmassa ilmoitetaan työnantajan nimi tai ansiotoiminta yksilöidään muulla tavoin (esim. yrittäjätoiminta).

Ansiotoiminnasta ilmoitetaan alkamis- ja päättymisaika sekä eläkepalkka eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL -työskentelystä sekä julkisen alan lyhytpalvelusta ilmoitetaan työskentelyvuodet ja työskentelystä karttunut eläke.

Julkisen alan työskentelyn keskeytykset voidaan ilmoittaa joko keskeytystä sisältävän palvelun jälkeen tai erikseen laskelmaosan lopussa.

Tiedot ansiotoiminnasta voidaan ilmoittaa laskelmassa ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle tai kronologisessa järjestyksessä palvelusuhteen tai yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.

Tarkemmat tiedot

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 1.1.2005 alkaen

Vuodesta 2005 alkaen ansiotoiminta voidaan ilmoittaa joko eläkejärjestelmittäin eriteltynä tai kronologisessa järjestyksessä.

Tarkemmat tiedot

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan eläkkeeseen tulevat korotukset ja vähennykset

Yhteenlaskettujen eläkkeiden summan jälkeen merkitään erikseen eläkkeeseen tehtävät korotukset ja vähennykset.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosaan tehdään yhteenveto

On suositeltavaa, että eläkelaitos ilmoittaa laskelmassa yhteenvedon.

Yhteenvedossa kerrotaan

• eläkkeen määrät erikseen yksityisiltä aloilta, valtiolta, kunnalta, evankelisluterilaiselta kirkolta sekä Kelan toimisuhteista
• eläkkeiden yhteismäärä.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen

Laskelmaosan lopussa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen.

Vilmapäätösyhdistelmien erityistilanteet

Eläkelaitos voi antaa eri ajankohdista alkavista eläkkeistä eri päätökset

Vilmaeläkkeet voivat alkaa eri aikaan ja vilmalaitoksen tulee antaa eläkkeestä kaksi tai useampia päätöksiä.

Esimerkiksi vanhuuseläkkeet voivat alkaa eri ajankohdista, kun eläkkeenhakijalla on yhden tai useamman, mutta ei kaikkien, eläkejärjestelmän mukaisessa vanhuuseläkkeessään alennettu eläkeikä.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen vilmaneuvottelusta kerrotaan päätösyhdistelmässä

Vilmaneuvottelun piiriin kuuluvissa työkyvyttömyyseläkepäätöksissä ilmoitetaan, että Keva on pyytänyt arvion eläkkeenhakijan työkyvystä yksityisten alojen eläkelaitokselta.

Perhe-eläkkeen päätösyhdistelmällä huomioitavia asioita

Leskeneläkkeen laskelmalla esitetään leskeneläkkeen vähentämiseen liittyvät tiedot ja leskeneläkkeen vähentämisessä käytetty lesken laskennallisen eläkkeen määrä.

Perhe-eläkkeen korotuksen ajankohta ja prosentti ilmoitetaan samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.

Perhe-eläkepäätösyhdistelmässä kerrotaan edunjättäjän kuolinpäivä.

Päätösosassa voidaan mainita leskeneläkkeen ja lapseneläkkeiden kokonaismäärät sekä perhe-eläkkeen alkamisaika.

Milloin eläkkeelläoloaika ilmoitetaan päätösyhdistelmällä?

Mikäli henkilölle tulee myöhemmin myönnettäväksi eläke siten, että eläkkeelläoloajasta on karttunut uutta eläkettä, ilmoitetaan eläkkeelläoloaika ja eläkkeelläoloajasta karttunut eläke laskelmalla.

Vilmalaitos voi antaa päätöksen selvistä hylkäyksistä ilman vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan

Vilmalaitos voi päätösyhdistelmällään hylätä niin sanotut selvät hylkäykset ilman, että vilmalaitos pyytää vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan.

Tarkemmat tiedot

Kelan ja työeläkelaitoksen ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely käydään, kun työkyvyttömyyseläkettä haetaan yhtä aikaa työeläkejärjestelmästä ja kansaneläkejärjestelmästä.

Kelan ja työeläkelaitoksen ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyn tavoitteena on päätyä eläkkeenhakijan työkyvyn arvioinnissa samaan lopputulokseen Kelassa ja työeläkelaitoksessa. Työeläkelaitos ja Kela voivat päätyä myös eri ratkaisuun työkyvyttömyyseläkeasiassa, koska työkyvyttömyyseläkemääritelmät työeläkelaeissa ja kansaneläkelaissa poikkeavat joiltain osin toisistaan.

Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyyn eivät kuulu kaikki työkyvyttömyyseläkeratkaisut.

Mitkä ratkaisut eivät kuulu ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyyn?

Kelan ja työeläkelaitosten ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyyn eivät kuulu

• osa ensimmäisistä työkyvyttömyyseläkeratkaisuista
• osa kuntoutustuen myönteisistä jatkoratkaisuista
• osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätökset, kun eläkettä on haettu vain osatyökyvyttömyyseläkkeenä työeläkejärjestelmästä
• ulkomailla asuvien työkyvyttömyyseläkeratkaisut
• työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen perusteella antamat jatkokuntoutustukipäätökset
• tapaukset, joissa eläkettä on haettu vain toisesta järjestelmästä
• tapaukset, joissa kansaneläkettä on haettu aiheettomasti (työeläkelaitos pystyy arvioimaan, että kansaneläkettä ei tule maksettavaksi).

Mistä ensimmäisistä työkyvyttömyyseläkeratkaisuista ei käydä ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä?

Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä ei käydä ensimmäisissä työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa seuraavissa tilanteissa

1. Työeläkkeen määrä on enintään 200 e/kk, jolloin työeläkelaitos ottaa ratkaisussaan huomioon Kelan ratkaisun hakijan työkyvystä.
2. Työeläkkeen määrä on vähintään 1 000 e/kk, jolloin Kela ottaa ratkaisussaan huomioon työeläkelaitoksen ratkaisun hakijan työkyvystä.

Mistä myönteisistä kuntoutustuen jatkoratkaisuista ei käydä ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä?

Myönteisistä kuntoutustuen jatkoratkaisuista ei käydä ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä seuraavissa tilanteissa 

1. Työeläkkeen määrä on enintään 200 e/kk, jolloin työeläkelaitos ottaa ratkaisussaan huomioon Kelan ratkaisun hakijan työkyvystä.
2. Työeläkkeen määrä on vähintään 500 e/kk, jolloin Kela ottaa ratkaisussaan huomioon työeläkelaitoksen ratkaisun hakijan työkyvystä.

Miten toisen eläkejärjestelmän ratkaisu otetaan huomioon tapauksissa, joista ei käydä ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä?

Kela tai työeläkelaitos ottaa huomioon toisen eläkejärjestelmän ratkaisun hakijan työkyvystä siten, että tavoitteena on päätyä hakijan työkyvystä yhtenäiseen ratkaisuun työeläkejärjestelmästä ja Kelasta.

Molemmat eläkejärjestelmät tekevät oman arvionsa työkyvystä oman lainsäädäntönsä perusteella ja antavat asiasta päätöksen.  Toisen eläkejärjestelmän ratkaisusta on perusteltua poiketa silloin, jos lainsäädännön erojen vuoksi molemmat eläkejärjestelmät eivät voi päätyä samaan ratkaisuun. Kansaneläkkeessä ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä. 

Eriäviään ratkaisuihin päädytään esimerkiksi, kun

• työeläkelakien perusteella vähintään vuoden yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden edellytys ei täyty
• hakijalla ei ole työeläkelakien mukaista eläketapahtumaa tai
• hakija todetaan työeläkelakien mukaisesti osatyökyvyttömäksi ja Kelasta ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Muutoksenhaun vaikutus ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyyn

Valitustapaukset jäävät ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyn ulkopuolelle. Valitustapauksista ilmoitetaan kuitenkin sähköpostitse toiselle järjestelmälle.

Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely ei koske muutoksenhakuelimiä. Muutoksenhakuelimet eivät hanki tietoa toistensa ratkaisuista.

Muutoksenhakuelimessä muuttuneesta ratkaisusta eläkelaitosten tulee ilmoittaa toisen järjestelmän eläkelaitokselle mahdollisimman pian.

Tarkemmat tiedot

 

Vilmaneuvottelu työkyvyttömyyseläkkeestä käydään Kevan ja yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen kesken.

Keva pyytää neuvottelutapauksissa yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen kannan työkyvyttömyyseläkkeenhakijan työkykyyn.

Vilmaneuvottelu käydään, kun seuraavat 3 edellytystä täyttyvät:

1. Keva soveltaa ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää
2. eläketapahtumahetkellä on sekä yksityisten alojen eläkelakien että JuEL:n mukaan vakuutettu työskentely
3. työntekijällä on yksityisten alojen eläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita vähintään 18 862,62 (vuoden 2022 tasossa) euroa TyEL:n 76 §:ssä säädetyn tarkasteluajan 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Kaikki 3 edellytystä on täytyttävä, jotta tapaus kuuluu vilmaneuvotteluun. 

Tarkemmat tiedot

Miten vilmaneuvottelu käydään?

Kun Keva julkisten alojen vilmalaitoksena on ratkaissut kantansa hakijan työkyvyttömyyteen, Keva pyytää yksityisten alojen ratkaisevalta eläkelaitokselta arvion eläkkeenhakijan työkyvystä. Neuvottelu voidaan käydä suojatulla sähköpostilla.

Arvio pyydetään kaikista vilmaneuvottelun piiriin kuuluvista työkyvyttömyyseläkeratkaisuista.

Keva lähettää yksityisen alan ratkaisevalle eläkelaitokselle lausuntopyynnön

Keva vilmalaitoksena lähettää yksityisten alojen ratkaisevaan eläkelaitokseen lausuntopyynnön, johon liitetään kopiot lääkärinlausunnoista ja muista hakemusasiakirjoista.

Keva ilmoittaa yksityisen alan ratkaisevalle eläkelaitokselle Kevan ratkaisuehdotuksen, joka sisältää seuraavat tiedot

• eläketapahtuma
• eläkelaji (täysi työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, osakuntoutustuki)
• mistä alkaen eläkettä maksetaan
• määräaika, jos eläkelajiksi ehdotetaan kuntoutustukea
• ensisijaiset työkyvyttömyyden syykoodit (diagnoosi)
• yhteyshenkilö asian käsittelyssä.

Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos vastaa Kevalle 2 viikon kuluessa

Yksityisten alojen ratkaisevalla eläkelaitoksella on 2 viikkoa aikaa käsitellä asia. Määräaika alkaa Kevan lausuntopyynnön lähettämispäivästä. Keva merkitsee määräajan päättyminen saatteeseen.

Tarvittaessa yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos voi pyytää määräajalle jatkoa.

Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos

• kuittaa ratkaisun, jos se yhtyy vilmalaitoksen ratkaisuun
• pyytää neuvottelua, jos sen ratkaisu on eriävä.

Kuittaukseksi tulkitaan myös tilanne, jossa yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ei anna vastausta 2 viikon määräajan kuluessa.

Kuittaus ja neuvottelupyyntö voidaan hoitaa sähköpostitse.

Vilmaneuvottelun tavoitteena on yhtenäinen ratkaisu 

Vilmaneuvottelun tavoitteena on yhtenäinen ratkaisu, joko myönteinen ratkaisu tai hylkäys.

Vilmaneuvottelussa voidaan päätyä yhtenäiseen tai eriävään ratkaisuun.

Neuvottelut hoidetaan puhelimitse joko lääkäreiden tai ratkaisijoiden välisenä samaan tapaan kuin työeläkelaitosten ja Kelan väliset neuvottelut.

Tarkemmat tiedot

Ratkaisu on yhtenäinen vain silloin, kun ratkaisut ovat täysin samanlaiset. Jos toinen eläkelaitos esimerkiksi myöntää määräaikaisen ja toinen toistaiseksi voimassaolevan työkyvyttömyyseläkkeen, kyseessä ei ole yhtenäinen ratkaisu.

Yhtenäisissä myönteisissä tai hylkäävissä ratkaisuissa Keva antaa päätösyhdistelmän.

Eriävä ratkaisu päättää vilmamenettelyn noudattamisen

Eriävä ratkaisu päättää vilmamenettelyn noudattamisen ja vilmamenettely purkautuu.

Vilmamenettely purkautuu

• kun työkyvyttömyyseläkkeiden neuvottelussa ei saavuteta yhtenäistä ratkaisua ja 
• tilanteissa, joissa vilmamenettelyn piiriin kuulunut yhtenäinen ratkaisu muuttuu muutoksenhakuelimissä.

Keva ei voi ratkaista oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen yksityisten alojen osalta, jos neuvotteluissa yksityisten alojen ratkaisevan eläkelaitoksen arvio hakijan työkyvystä poikkeaa Kevan näkemyksestä.

Keva antaa päätösyhdistelmän julkisten alojen eläkkeestä. Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ratkaisee asian yksityisten alojen osalta ja antaa asiasta päätöksen.

Eriävän ratkaisun osalta kerran purkautunutta vilmamenettelyä ei muuteta takaisin vilmaksi, vaikka eriävä ratkaisu muuttuisi muutoksenhakuelimessä myönnöksi.

Kelan kanssa käytävät neuvottelut työkyvyttömyysratkaisusta

Työkyvyttömyysratkaisuun liittyvät Kelan kanssa käytävät neuvottelut (ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely) hoitaa vilmalaitos.

Jos tapaus on kuulunut vilmaneuvottelun piiriin, Keva käynnistää neuvottelut Kelan kanssa saatuaan yksityisten alojen ratkaisevalta eläkelaitokselta kannan ratkaisuun.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeenhakijan on haettava työkyvyttömyyseläkettä hakemuksella.

Eläkkeenhakijan on liitettävä eläkehakemukseen eläkeasian käsittelemiseksi tarvittava selvitys.

Samalla eläkehakemuksella voi hakea

• työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja
• kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

Millloin työkyvyttömyyseläkehakemus tulee vireille?

Eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, jona eläkkeenhakija jättää eläkehakemuksen eläkehakemuksen vastaanottavaan paikkaan.

Eläkehakemuksen vastaanottavia paikkoja ovat

• yksityisten tai julkisten alojen eläkelaitos
• Eläketurvakeskus
• eläkelaitoksen valtuuttama asiamies
• eläkelaitoksen kanssa samaan konserniin tai taloudelliseen yhteenliittymään kuuluva muu vakuutusyhtiö
• Kela.

Jos eläkehakemus on lähetetty postissa, eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, kun eläkehakemus on postitse saapunut johonkin eläkehakemuksia vastaanottavista paikoista.

Mitä tietoa työkyvyttömyyseläkehakemuksessa annetaan?

Työkyvyttömyyseläkehakemuksella eläkkeenhakija antaa eläkelaitokselle ne tiedot, jotka tarvitaan työkyvyttömyyseläkeasian käsittelemiseksi.

Eläkehakemuksessa eläkkeenhakija kertoo, hakeeko hän

• kuntoutustukea
• työkyvyttömyyseläkettä
• osatyökyvyttömyyseläkettä vai
• osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä.

Eläkehakemuksessa eläkkeenhakija selvittää

• sairauden laadun
• mistä alkaen ja miten sairaus on haitannut työntekoa
• hakijaa tutkineet lääkärit ja hoitolaitokset 2 viime vuoden ajalta.

Lisäksi eläkkeenhakijan on eläkehakemuksessa kerrottava mahdollisimman tarkasti

• työtehtävät
• työolosuhteet
• työn rasittavuus
• muut työn tekemiseen liittyvät seikat, kuten työtehtävien vaihdokset ja niihin johtaneet syyt
• koulutus ja muut opinnot
• varsinainen ammatti ja aika, jonka eläkkeenhakija on tässä ammatissa työskennellyt
• millaisiksi eläkkeenhakija arvioi mahdollisuutensa palata työelämään työjärjestelyiden tai koulutuksen avulla
• perhesuhteet ja tiedot lapsenhoitoajoista
• eläkkeenhakijalle maksetut/maksettavat korvaukset, päivärahat sekä eläkkeet.

Jos eläkkeenhakija on asunut tai työskennellyt ulkomailla, eläkkeenhakijan on täytettävä Liite U (Asuminen ja työnteko ulkomailla ETK/Kela 7110).

Ylensä eläkkeenhakijan on allekirjoitettava hakemuksensa itse.

Tarkemmat tiedot

Mitä liitteitä työkyvyttömyyseläkehakemukseen liitetään?

Eläkehakemukseen on liitettävä:

• B2-lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkehakemuksen ratkaisemista ja työkyvyn arviointia varten tarvitaan yleensä laajempi B-lääkärinlausunto (B 2).
• Eläkelaitos voi hyväksyä myös muunlaisen lääkärinlausunnon tai muun vastaavan lääketieteellisen selvityksen.

B-lääkärinlausuntoa vastaava ulkomainen lääkärinlausunto voidaan hyväksyä. Jos tällainen lausunto ei ole hakemuksen liitteenä, hakemuksesta on käytävä ilmi, mistä lausunto on saatavissa.

Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos siihen on erityinen syy ja se on eläkeratkaisun kannalta tarpeen.

Lisäksi eläkehakemukseen tulisi liittää

• lausunto työllistymismahdollisuuksista, jos jokin taho on selvitellyt työllistymismahdollisuuksia
• lausunto kuntoutuksesta, jos eläkkeenhakija on ollut kuntoutuksessa tai hänen kuntoutusmahdollisuuksia on selvitetty.

Tarkemmat tiedot

Mitä lisäselvityksiä eläkelaitos pyytää yrittäjältä tai maatalousyrittäjältä?

Eläkehakemuksessa vaadittavat tiedot eivät aina anna riittävästi tietoa maatalousyrittäjän ja muun yrittäjän toiminnan muutoksista.

Maatalousyrittäjän tulee liittää eläkehakemukseensa ”Maatalousyrittäjän selvitys” (Mela 001, TM-lomake)

Muuta yrittäjätoimintaa harjoittavalta voidaan pyytää lisäselvitystä esimerkiksi yritystoiminnan muutoksista ja yrittäjän tehtävistä yrityksessä.

Miten menetellään, jos eläkkeenhakija ei toimita lääkärinlausuntoa tai lisäselvitystä

Jos eläkkeenhakija ei ole kuntoutustukea/työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan tai eläkelaitoksen pyynnöstä myöhemmin toimittanut eläkelaitokselle B-lääkärinlausuntoa tai pyydettyä lisäselvitystä, eläkehakemus jätetään tutkimatta.

Eläkelaitos antaa valituskelpoisen päätöksen tutkimatta jättämisestä, koska asiakirjoista puuttuu niin oleellista selvitystä, että ratkaisua ei voida tehdä.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen hakeminen

Jos hakija haluaa ennakolta selvittää oikeutensa osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, hän voi hakea osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä. Myönteinen ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta

• 9 kuukautta ennakkopäätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai
• työnantajan ja työntekijän sopiman tätä pitemmän ajan.

Tarkemmat tiedot

Myönteisen ennakkopäätöksen saaneen tulee kirjallisesti ilmoittaa eläkelaitokselle jäämisestään osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osakuntoutustuelle.

Jos ilmoitus eläkkeelle jäämisestä tehdään 9 kuukauden kuluessa tai sovittuna tätä pidempänä aikana, eläkelaitos tutkii ainoastaan

• osa-aikatyöhön siirtymisen ja sen, ovatko ansiot alentuneet riittävässä määrin tai
• työsuhteen päättymisen.

Eläkelaitos voi antaa osatyökyvyttömyyseläkkeestä joko ennakkopäätöksen tai lopullisen päätöksen. Ennen lopullisen päätöksen antamista eläkelaitoksen on otettava eläkkeenhakijaan yhteyttä ja selvitettävä, onko eläkkeenhakijalla mahdollisuus jäädä osa-aikaiseen työhön.

Eläkelaitoksen velvollisuus tutkia oikeus ammatilliseen kuntoutukseen käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkehakemusta

Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia työkyvyttömyyseläkkeenhakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä ilman erillistä kuntoutushakemusta.

Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät, eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Hylkäävää päätöstä ei anneta ilman kuntoutushakemusta.

Miten kuntoutustuen jatkoa haetaan?

Kuntoutustuen jatkohakemukseksi riittää B-lääkärinlausunto.

Eläkelaitos voi tarvittaessa pyytää eläkkeenhakijaa täyttämään myös erillisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen tai eläkelaitos voi pyytää eläkkeenhakijalta lisäselvityksiä työkyvystä.

Työkyvyttömyyseläkehakemuksessa tai pyydetyissä lisäselvityksissä eläkelaitos saa ajankohtaista tietoa eläkkeenhakijan työkyvyn arvioimiseksi ja työssäjatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi.

Miten menetellään, jos valitusaikana tulee  eläkehakemus ja/tai lääkärinlausunto?

Eläkkeenhakija saattaa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saatuaan hakea työkyvyttömyyseläkettä uudelleen lähettämällä valitusaikana uuden eläkehakemuksen tai uuden lääkärinlausunnon.

Eläkelaitos voi antaa oikaisupäätöksen muutoksenhakuohjeineen heti, jos eläkelaitos hyväksyy uuden selvityksen perusteella hakijan vaatimukset kaikilta osin.

Eläkehakemusta ei voida pitää eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvana valituksena, koska eläkehakemuksessa ei ole eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvia vaatimuksia (ELK 1085/03, 15.9.2003).

Jos valitusaikana uuden työkyvyttömyyseläkehakemuksen tehneen tai uuden lääkärinlausunnon lähettäneen eläkkeenhakijan vaatimuksia ei voida hyväksyä kaikilta osin, eläkelaitoksen tulisi tiedustella, onko eläkkeenhakijan tarkoituksena hakea muutosta.

Jos eläkkeenhakija ilmoittaa hakevansa muutosta, eläkelaitos pyytää eläkkeenhakijaa täydentämään vaatimustaan ja sen saatuaan toimittaa eläkehakemuksen/lääkärinlausunnon lisäselvityksineen muutoksenhakuelimelle valituksena tutkittavaksi.

Muutoin työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään valitusajan kuluttua umpeen.

Miten menetellään, jos lääkärinlausunto toimitetaan valitusajan jälkeen

Lainvoimaisen hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen eläkkeenhakija voi toimittaa eläkelaitokseen uuden lääkärinlausunnon.

• Lausunto voidaan hyväksyä uudeksi työkyvyttömyyseläkehakemukseksi, jos lausunto on saapunut noin 6 kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
• Eläkelaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä myös 6 kuukauden jälkeen toimitetun lausunnon uudeksi hakemukseksi tai eläkelatios voi pyytää eläkkeenhakijaa toimittamaan uuden eläkehakemuksen.

Kehotus LITA-eläkkeensaajalle työeläkkeen hakemiseksi

Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaista eläkettä saavan henkilön tulisi hakea myös työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä aina, kun siihen saattaisi olla edellytys.

Työeläkejärjestelmän ja tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmän kesken on sovittu, että kyseinen vakuutusyhtiö kehottaa päätöksessään eläkkeensaajaa hakemaan myös työeläkettä, silloin kun työkyvyttömyysprosentti on vähintään 40. 

Tarkemmat tiedot

Kelan hakemus-, etuus- ja päätöstietojen selvittäminen

Jos työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisemiseksi tarvitaan tietoja Kelan kansaneläkehakemuksista ja -päätöksistä tai muista etuuksista (esim. sairauspäiväraha- ja kuntoutustiedot), eläkelaitos hakee tiedot Kelan omista tietovarastoista tosiaikaisesti.

Eläkelaitos pyytää Kelan tiedot

• eläkelaitoksen oman käyttöliittymän kautta sanomakyselynä tai
• Arek-työpöydällä olevan Kelan etuudet -käyttöliittymän kautta.

Rekisteritiedoista ei näy sairauspäivärahan maksun keskeytyksiä. Sairauspäivärahan maksaminen voidaan keskeyttää 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen, jos työntekijä ei toimita Kelalle työterveyshuollon lausuntoa.

Tiedot LITA-etuuksista ja muista korvauksista

Eläkelaitos pyytää tarvitsemansa tiedot LITA-etuuksista, jos eläkkeenhakija on ilmoittanut saavansa tai hakevansa korvausta

• tapaturmasta
• ammattitaudista
• liikennevahingosta
• sotilasvammasta tai sotilastapaturmasta.

Eläkelaitos pyytää tarvitsemansa LITA-tiedot

• eläkelaitoksen oman käyttöliittymän kautta sanomakyselynä tai
• Arek-työpöydällä olevan Kelan etuudet -käyttöliittymän kautta.

Jos eläkkeenhakija on ilmoittanut hakevansa tai saavansa muuta eläkettä tai jatkuvaa korvausta (esim. potilasvahinkokorvaus), eläkelaitos pyytää tarvitsemansa tiedot asianomaiselta laitokselta.

Samalla eläkelaitos lähettää tarvittaessa regressi-ilmoituksen LITA-etuutta tai muuta korvausta maksavalle laitokselle.

Työsuhdetietojen ja palkattomien aikojen selvittäminen

Eläkehakemuksessa ilmoitettuja työsuhde- ja ansiotietoja sekä palkattomia aikoja koskevia tietoja verrataan eläkerekisterissä oleviin tietoihin. Lisäksi tarkistetaan, että tiedot ovat ajan tasalla. Ansiotietoja voidaan tarkastaa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos voi yksittäispyyntömenettelyllä pyytää Eläketurvakeskusta rekisteröimään vakuutetun rekisteritiedoista puutuvia palkattomia aikoja. Yksittäispyynnöllä pyydetään henkilön tiettyyn kalenterivuoteen kohdistuvan, eläkettä kartuttavan sosiaalietuuden tiedot.

Yksittäisilmoituspyyntö tehdään

• palkattomien aikojen käyttöliittymällä tai
• sanomastandardin mukaisella sanomalla, jos niin on Eläketurvakeskuksen kanssa sovittu.

Poikkeuksellisesti yksittäisilmoituspyyntö voidaan tehdä myös Eläketurvakeskuksen lomakkeella 3129 Etuustietojen ilmoitus.

Tulorekisteristä selvitetään eläkkeenhakijan ansiotiedot silloin, kun eläkkeen laskemiseen tarvittavat ansiotiedot ovat rekisterissä puutteelliset. Tulorekisteristä puuttuvia tietoja tai tulorekisterin tietoja täydentäviä selvityksiä voi pyytää suoraan työnantajalta.

Jos eläkehakemuksessa ilmoitetut työsuhdetiedot ja ansiotiedot poikkeavat ansaintarekisterin tiedoista tai palkattomien aikojen tiedot ovat puutteelliset, menettelyohjeet löytyvät SITO-ohjeistosta.

Ohjeet menettelystä silloin, kun eläkkeenhakijalla on ollut yritystoimintaa, mutta eläkkeenhakijalla ei ole yrittäjävakuutusta ja eläkkeenhakija vielä voidaan vakuuttaa YEL:n mukaan, löytyvät ohjeistosta YEL-vakuutuksen ottaminen ja lakkaaminen.

Jos kyse on maatalousyrittäjätoiminnasta, pyydetään lausunto Melalta.

Työskentelyolosuhteiden selvittäminen

Eläkelaitos hankkii tietoja eläkkeenhakijan työstä ja työolosuhteista työnantajalta,

• jos eläkehakemusasiakirjojen tiedot eivät riitä ja
• eläkkeenhakijan ansiotyön päättymisestä ei ole kulunut huomattavan pitkä aika. 

Tarvittaessa tiedot hankitaan eläkkeenhakijalta itseltään. Myös sosiaalisista seikoista eläkelaitos voi hankkia tietoja eläkkeenhakijalta itseltään.

Selvitettäviä seikkoja ovat muun muassa:

• millaista työtä eläkkeenhakija on tehnyt
• työn luonne (raskaus/keveys)
• työympäristö
• eläkkeenhakijan suoriutuminen työstään
• sairauksien aiheuttamat haitat työntekoon
• viime vuosien sairauspoissaolot
• paluumahdollisuudet entiseen työhön tai muuhun terveydentilalle sopivaan työhön saman työnantajan palveluksessa
• osa-aikatyön järjestämiseen työpaikalla
• työnantajan näkemys työntekijän kuntoutusedellytyksistä ja työnteosta kuntoutuksen jälkeen työnantajan palveluksessa
• mahdollinen työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työpaikkaselvitys
• työllistymismahdollisuudet yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa
• lausunto mahdollisesta käsittelystä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä
• muut kuntoutusselvitykset ja työvoimaviranomaisten lausunnot
• sosiaaliset seikat, kuten asuinolot tai perhesuhteet

Eläkehakemuksen käsittelyssä tarvittavat tiedot riippuvat osittain eläkkeenhakijan sairaudesta (tuki- ja liikunta-elinsairaudet/psyykkiset sairaudet).

Eläkelaitokset voivat hankkia työskentelyolosuhteita koskevia tietoja työnantajalta esimerkiksi Eläketurvakeskuksen TAK-lomakkeella (ETK 7111) tai vastaavalla eläkelaitoksen omalla lomakkeella.

Tarkemmat tiedot

Kun eläkkeenhakija on täyttänyt 60 vuotta ja työkyvyn arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammattillista luonnetta, työnantajan kuvauksen hankkiminen korostuu.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen ei tule pyytää selvitystä työnantajalta, jos oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen on selvä ilman selvitystäkin. Lähtökohta on, että eläkelaitos ei voi perusteetta ilmoittaa työnantajalle tietoa työkyvyttömyyseläkehakemuksen vireilläolosta.

Miten menetellään, jos eläkkeenhakija kieltää tietojen hankkimisen työnantajalta?

Eläkkeenhakija voi kieltää ottamasta yhteyttä työnantajaansa selvityksen hankkimiseksi.

Tämän seurauksena eläkelaitos voi joutua hylkäämään eläkehakemuksen riittävien tietojen puuttuessa. Asia on kerrottava eläkkeenhakijalle ennen ratkaisun tekemistä.

Tiedot työterveyshuollosta

Työterveyshuollolla olevat tiedot työssä selviytymisestä ja työssä esiintyneistä ongelmista tulisi ottaa huomioon.

Työnantajalla ei ole oikeutta saada työterveyshuollon salassa pidettäviä asiakirjoja ilman työntekijän kirjallista suostumusta. Eläkelaitoksella on oikeus saada nämä tiedot eläkeasian ratkaisemista varten.

Eläkelaitos voi pyytää lisäselvitystä työterveyshuollosta tai työnantajan työsuojeluorganisaation edustajalta, jos eläkkeenhakijan ja työnantajan antamat tiedot ovat keskenään ristiriitaisia.

Yrittäjältä pyydettävät selvitykset

Yrittäjältä voidaan pyytää yrittäjätoimintaan liittyviä lisäselvityksiä eläkeasian ratkaisemiseksi. Yrittäjän työtä koskevia tietoja voi saada myös eläkelaitoksessa olevista yrittäjäeläkevakuutusta koskevista asiakirjoista.

Joskus voi olla tarpeellista hankkia lisätietoja myös yrityksen ulkopuolelta, esimerkiksi

• kunnan elinkeinoasiamieheltä
• eläkelaitoksen asiamieheltä tai
• maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Eläkelaitos voi pyytää eläkkeenhakijan lääkärinlausuntoja Kelasta

Eläkelaitos voi pyytää Kelasta eläkkeenhakijan lääkärinlausuntoja.

Lääkärinlausunnot pyydetään sähköpostitse Kelan tk-ratkaisukeskuksesta. Pyyntö tulee otsikoida "B-lausuntopyyntö Asiakkaan Nimi". Sähköpostissa tulee kertoa eläkkeenhakijan nimi- ja henkilötiedot.

Mistä eläkelaitos voi hankkia lääketieteellisiä lisäselvityksiä?

Eläkeratkaisua ei voi tehdä, jos tarvittavat tiedot ovat puutteelliset. Tietojen korjaamiseksi eläkelaitos voi

• lähettää puutteellisen lääkärinlausunnon tai hoito- ja kuntoutussuunnitelman hoitavalle lääkärille täydennettäväksi
• ohjata eläkkeenhakijan työterveyshuoltoon, jos sellainen on käytettävissä ja muualta saatu lääkärinlausunto on puutteellinen
• lähettää eläkkeenhakijan erikoislääkärille tutkittavaksi
• lähettää eläkkeenhakijan kuntoutustutkimusyksikköön hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseksi tai uuden työkyky- ja kuntoutusselvityksen laatimiseksi
• hankkia jäljennöksiä jo olemassa olevista sairauskertomuksista.

Lääketieteellistä lisäselvitystä eläkelatios voi saada

• erikoissairaanhoito- ja avohoitojärjestelmistä
• tapaturmavakuutusyhtiöiltä
• liikennevakuutusyhtiöiltä
• Valtiokonttorista (sotilasvammalain ja sotilastapaturmalain mukaiset asiat)
• Potilasvakuutuskeskukselta
• Kelalta
• työterveyshuollosta
• terveyskeskuksesta.

Pääsääntöisesti eläkelaitos ei ole velvollinen hankkimaan maksullisia lisäselvityksiä.

Jos eläkelaitos kuitenkin velvoittaa eläkkeenhakijan menemään lisätutkimuksiin työkyvyn tai kuntoutustarpeen selvittämiseksi, eläkelaitos korvaa eläkkeenhakijalle

• tutkimuksista aiheutuneet kustannukset
• kohtuulliset matkakorvaukset
• kohtuullisen päivärahan toiselle paikkakunnalle tehdystä matkasta.

Tela on antanut suosituksen matkakustannusten korvausperusteista.

Jos eläkelaitos lähettää lisätutkimuksiin, eläkelaitoksen tehtävä on

• valvoa, että tutkimukset eivät kestä liian kauan
• ilmoittaa lisätutkimuksiin lähettämisestä kaikille hakemusta käsitteleville laitoksille (eläkelaitokset, Kela)
• ilmoittaa laitoksille eläkkeenhakijan laiminlyönneistä lisätutkimusten hankkimisessa
• lähettää uusi lääketieteellinen lisäselvitys hakemusta käsitteleville laitoksille (eläkelaitokset, Kela).

Lääketieteellisten lisäselvitysten välittäminen eläkelaitosten kesken

Kun eläkelaitos saa eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä uuden, alkuperäisen lääkärinlausunnon tai hoito- ja kuntoutussuunnitelman, kopio siitä lähetetään Kelalle, jos hakemus on Kelassa vireillä. Jos eläkehakemus on käsiteltävänä myös muussa eläkelaitoksessa, kopio lähetetään myös muulle eläkelaitokselle.

Jos eläkelaitos on lähettänyt hakijan lisätutkimuksiin, tieto lisätutkimuksista ilmoitetaan kaikille eläkeasiaa käsitteleville eläkelaitoksille. Vastaavasti eläkelaitos saa tiedon tutkimuksiin lähettämisestä, jos Kela lähettää eläkkeenhakijan lisätutkimuksiin.

Kun lisätiedot on saatu, lisätiedot lähetetään muille eläkehakemusta käsitteleville eläkelaitoksille. Sydänfilmejä, röntgenkuvia tai muita vastaaavia ei liitetä mukaan, ainoastaan niistä annetut lausunnot. Filmit ja kuvat toimitetaan vain pyydettäessä.

Kuntoutusoikeuden selvittäminen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitoksen on tutkittava eläkkeenhakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä. Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että eläkkeenhakijan mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen ja ennakkopäätöksen antaminen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ei aina ole mahdollista työkyvyttömyyseläkkeenhakijasta käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Jos terveydentilaselvitykset ovat puutteelliset, eläkelaitos voi tarvittaessa pyytää lisätietoja eläkkeenhakijalta tai muulta lääketieteellisen lisäselvityksen antajalta.

Tarkemmat tiedot

Työelämän tuntemus eläkeratkaisun tekemisessä

Työkyvyttömyyden harkintaan on eläkelaitoksissa pyritty saamaan mukaan myös käytännön työelämän tuntemusta.

Eläkelaitoksissa voi työkyvyttömyyseläkeasioiden käsittelyä ja soveltamiskäytännön seuraamista ja ohjaamista varten olla erilaisia toimielimiä, joissa on edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ratkaisusta vastaavien eläkelaitoksen omien asiantuntijoiden kanssa.

Selvitys ulkomailla asumisesta ja työskentelystä

Jos eläkkeenhakija on työskennellyt tai asunut ulkomailla, eläkkeenhakijan on täytettävä tästä erillinen liite "Asuminen ja työskentely ulkomailla" (Liite U ETK/Kela 7110).

Eläkelaitos ratkaisee eläkkeenhakijan oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen antamalla asiasta päätöksen.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksessä on

• varsinainen päätösosa ja
• sen liitteenä mahdollisesti eläkelaskelma.

Myönteinen työkyvyttömyyseläkepäätös

Myönteinen työkyvyttömyyseläkepäätös voi olla

• täysi työkyvyttömyyseläke toistaiseksi
• osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi (osatyökyvyttömyyseläkkeestä voidaan antaa ensin ennakkopäätös ja vasta myöhemmin lopullinen päätös)
• kuntoutustuki tai
• osakuntoutustuki.

Mitä myönteisessä työkyvyttömyyseläkepäätöksessä ilmoitetaan?

Myönteisessä työkyvyttömyyseläkepäätöksessä ilmoitetaan

• työkyvyttömyyden alkamisaika
• lakisääteisen eläkkeen (myös rekisteröidyn lisäeläkkeen) määrä ja maksupäivä
• aika, jolle eläke on myönnetty
• onko eläke myönnetty toistaiseksi vai kuntoutustukena määräajaksi
• onko eläke täysi työkyvyttömyyseläke vai osatyökyvyttömyyseläke
• päätöksen perustelut (perustelut voidaan esittää myös laskelmaosassa)
• eläkkeensaajan velvollisuudet, esimerkiksi velvollisuus ilmoittaa ansiotyöhön menosta
• aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperimisestä, jos ansiot ylittyvät
• kaikki sellaiset eläkkeenhakijan vaatimukset, joihin eläkelaitos ei voi suostua (nämä voidaan esittää myös laskelmaosassa)
• onko eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkeasia joidenkin työ- ja virkasuhteiden osalta käsiteltävänä mahdollisesti muissa eläkelaitoksissa
• työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotuksesta, kun eläke on jatkunut 5 vuotta, jos eläkkeensaajalla on siihen oikeus
• vilmaneuvottelun piiriin kuuluvissa tapauksissa ilmoitus siitä, että julkisen alan vilmalaitos on pyytänyt arvion hakijan työkyvystä yksityisen alan eläkelaitokselta.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksamisesta annetaan erillinen päätös

Takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan yleensä erillinen päätös, jos eläkettä maksetaan takautuvalta ajalta ja sitä tulee maksettavaksi

• viranomaiselle
• laitokselle
• muulle taholle.

Takautuvan eläkkeen maksamista koskevasta erillisestä päätöksestä mainitaan varsinaisessa päätöksessä.

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisperusteet ilmoitetaan eläkelaskelmassa

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisperusteet ilmoitetaan päätöksen liitteenä olevalla eläkelaskelmalla.

Vapaaehtoisen eläkejärjestelyn mukaisista etuuksista annetaan erillinen päätös

Vapaaehtoisen eläkejärjestelyn mukaisista etuuksista annetaan erillinen päätös.

Mitä kuntoutustukipäätöksessä ilmoitetaan, kun kuntoutustuki päättyy ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen?

Jos eläkkeenhakijalle myönnetään kuntoutustuki, joka päättyy ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, eläkkeenhakijalle tulisi kuntoutustukipäätöksen yhteydessä ilmoittaa, että

• eläkkeenhakija voi hakea vanhuuseläkkeen lakkauttamista kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden päättymisestä, jos hän haluaa jatkaa työskentelyä työkyvyttömyytensä päättymisen jälkeen ja
• jos lakkauttamisen edellytykset täyttyvät, eläkkeenhakijalle karttuu eläkettä lakkautuksen jälkeisestä työskentelystä iän mukaisin karttumin.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätös

Osatyökyvyttömyyseläkeoikeudesta voidaan antaa ennakkopäätös, jossa ilmoitetaan

• päivä, johon asti ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta
• arviolaskelma eläkkeen määrästä ja
• arvio siitä, minkä verran ansioita eläkkeenhakijalla voi olla osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana.

Ennakkopäätös voidaan antaa myös osakuntoutustuesta. Se voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun hakijalla on jo hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja sen perusteella osakuntoutustukea voidaan pitää perusteltuna.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta

Osatyökyvyttömyyseläkkeen myönteisessä ennakkopäätöksessä on ilmoitettava, että ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta

• 9 kuukauden ajan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai
• työnantajan ja työntekijän sopiman 9 kuukautta pidemmän ajan.

Jos työntekijä sitovuusaikana ilmoittaa, että hän siirtyy eläkkeelle vasta myöhemmin, eläkelaitos voi hyväksyä tämän. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakijan työkyvyssä ei ole tapahtunut eläkkeen saamisen edellytyksiin vaikuttavaa muutosta.

Eläkeoikeus voidaan harkita uudelleen, jos eläkkeelle siirtyminen tapahtuu kovin pitkän ajan kuluttua 9 kuukauden ajanjakson päättymisestä. 

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen antaminen lähellä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää

Eläkelaitos ilmoittaa ennakkopäätöksen yhteydessä eläkkeenhakijalle, joka täyttää 9 kuukauden sitovuusaikana ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja joka ei saa sairauspäivärahaa

• edellytykset osatyökyvyttömyyseläkkeen saamiseksi (eläkkeenhakijan tulee jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä)
• oikeudesta vanhuuseläkkeeseen, kun eläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja
• työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen määräytymisen eroavuudet.

Ennakkopäätöksen jälkeen annettava lopullinen osatyökyvyttömyyseläkepäätös

Myönteisen ennakkopäätöksen saaneen henkilön tulee kirjallisesti ilmoittaa jäämisestään osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osakuntoutustuelle.

Eläkelaitos pyytää työnantajalta

• työsuhdeilmoituksen, josta käyvät ilmi osa-aikatyöhön siirtymisen tai työsuhteen päättymisen ajankohta sekä
• tarvittavat palkkatiedot.

Yrittäjän on annettava selvitys työn vähentämisestä. Joissain tilanteissa voidaan joutua selvittämään, jatkuuko henkilön työkyvyttömyys vähintään vuoden ajan eläkkeellesiirtymisajankohdasta.

Lopullisessa osatyökyvyttömyyseläkepäätöksessä todetaan

• eläkkeen tai kuntoutustuen määrä
• euromääräinen ansioraja, jonka eläkkeensaaja voi enintään ansaita säilyttääkseen eläkeoikeutensa sekä
• eläkkeensaajan velvollisuus ilmoittaa ansioiden muuttumisesta tai työhön menosta.

Muutoksenhakuelimen päätös osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle

Muutoksenhakuelin saattaa myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen henkilölle, jonka täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus on hylätty. Tällöin muutoksenhakuelin ottaa yleensä kannan vain muutoksenhakijan työkyvyttömyyteen, mutta ei työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan. Tällaista muutoksenhakuelimen päätöstä voidaan pitää ennakkopäätöksenä.

Eläkkeenhakijan tulee voida itse päättää, haluaako hän jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Siksi eläkelaitoksen tulisi

• lähettää eläkkeenhakijalle kirje oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ja 
• ilmoittaa sitovuusaika, johon mennessä eläkkeenhakijan tulee ilmoittaa, ottaako eläkkeenhakija eläkkeen vastaan.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksen perustelut 

Työkyvyttömyyseläkepäätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perustelut esitetään varsinaisessa päätösosassa tai laskelmassa. Ratkaisuun johtaneita syitä ei voi ilmoittaa vain erillisellä liitteellä.

Tarkemmat tiedot

Muutoksenhakuelimelle perustelut välittävät tietoa siitä, mihin seikkoihin eläkelaitos on ratkaisussaan kiinnittänyt huomiota ja minkä merkityksen eläkelaitos on asioille antanut.

Mitä myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteluissa ilmoitetaan?

Myönteiset päätökset voidaan perustella viittauksella lakiin ja asianomaisiin säännöksiin, joihin päätös perustuu. Esimerkiksi kuntoutustukiratkaisu ei edellytä erityistä perustelemista, jos myönteinen kuntoutustukiratkaisu noudattaa eläkkeenhakijalle tehtyä hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.

Päätös tulee perustella siltä osin kuin ratkaisu ei ole esitettyjen vaatimusten mukainen. Myös myönteiset kuntoutustukiratkaisut tulisi perustella tietyissä tilanteissa yksilöllisesti. Myönteinen päätös tulee perustella esimerkiksi, kun

• osatyökyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on myönnetty täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijaan tai eläkkeeseen ei sisälly tulevan ajan osuutta
• kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi
• kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhönpaluun tukemiseksi
• kuntoutustuki on myönnetty siksi, että hoidon ja kuntoutuksen oletetaan palauttavan eläkkeenhakijan työkyvyn
• kuntoutustuensaajalta edellytetään aktiivisia toimenpiteitä kuntoutustuen aikana (esimerkiksi asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen hakeutumista)
• kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.

Joissakin tapauksissa kuntoutustuensaajaan voidaan myös ottaa yhteyttä esimerkiksi puhelimitse ja selvittää, miksi eläkeratkaisu on määräaikainen kuntoutustuki. Eläkkeensaajalle tulisi kertoa, mihin toimenpiteisiin eläkkeensaajan tulisi jatkossa ryhtyä.

Tarkemmat tiedot

Asiantuntijalääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Asiantuntijalääkärin selkeät perustelut auttavat lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa.

Mitä kielteisen ja osittain kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteluissa ilmoitetaan?

Kielteinen päätös ja osittain kielteinen päätös tulee perustella yksilöllisesti. Perustelut esitetään kaikkien niiden eläkemuotojen osalta, joita on haettu.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen päätöksessä tulee perustella, miten kokonaisarvio hakijan työkyvyn heikkenemisestä ja jäljellä olevasta kyvystä hankkia itselleen ansiotuloja on tehty ja miksi on päädytty tiettyyn lopputulokseen.

Tarkemmat tiedot

Perusteluissa esitetään

• sovellettavat lainkohdat ja niiden keskeinen sisältö
• arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet lääketieteelliset seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset
• seikat, joiden perusteella eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta työkyvyttömyyden kestosta
• syy sille, miksi on myönnetty muunlainen eläke kuin mitä on haettu (esimerkiksi on haettu pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, mutta myönnetty kuntoutustuki)
• ratkaisuun vaikuttaneet sosiaalis-taloudelliset seikat
• mahdollisesti maininta siitä, että eläkkeenhakijan tulee hakeutua asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen (esimerkiksi kuntoutustuen lyhyissä jatkoissa)
• kuntoutustarpeen selvittämisen yhteydessä mahdollisesti esiin tulleita näkökohtia, joilla voi perustella kielteistä päätöstä (tällöin voidaan viitata kuntoutusselvitykseen)
• haluttaessa viittaus julkisten alojen eläkelaitoksen päätökseen ja sen perusteluihin, jos yksityisten alojen eläkelaitos seuraa julkisten alojen eläkelaitoksen ratkaisua.

Kun työeläkelaitos on Kelan myönteisestä ratkaisusta huolimatta päätynyt hylkäykseen, eriävän ratkaisun syyt selvitetään eläkkeenhakijalle eläkkeenhakijan niitä kysyessä.

Eläkkeenhakijan työkykyä ei arvioida, jos eläkkeenhakijalla ei ole työeläkelakien piiriin kuuluvaa työskentelyä

Eläkkeenhakijan työkykyä ei arvioida eikä työkyvystä mainita päätöksessä, jos eläkehakemus hylätään siitä syystä, että eläkkeenhakijalla ei ole lainkaan työeläkelakien piiriin kuuluvia työsuhteita tai yrittäjätoimintaa.

Kuntoutuksen ennakkopäätös työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä todetaan, että ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Ammatillista kuntoutusta ei tarvitse hakea. Hylkäävää päätöstä ei voida antaa ilman kuntoutushakemusta.

Työkyvyttömyyseläkkeestä annetaan erillinen päätös.

Jos työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutusta haetaan erillisillä hakemuksilla, molemmista asioista annetaan päätös. Näissä tilanteissa kuntoutuksesta voidaan antaa myös hylkäävä päätös, koska kuntoutusta on erikseen haettu.

Hylkäävän päätöksen saanut henkilö ohjataan kuntoutukseen

Jos työkyvyttömyyseläkehakemus tai ammatillista kuntoutusta koskeva hakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että

• eläkkeenhakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista
• eläkkeenhakija ohjataan hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen ja muihin palveluihin yhteistyössä palveluja järjestävien tahojen kanssa.

Milloin annetaan väliaikainen päätös työkyvyttömyyseläkkeestä?

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeenhakijalle eläkettä väliaikaisella päätöksellä, jos eläkkeenhakijan työkyvyttömyys ja oikeus eläkkeeseen on selvää ennen kuin eläkkeen lopullinen määrä voidaan laskea. Väliaikaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta.

Kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty kuntoutustukena ja eläkkeen määräaikaisuudesta on valitettu, päätös eläkkeen jatkamisesta annetaan väliaikaisena. Väliaikaiseen päätökseen merkitään, että lopullinen päätös muutoksenhakuohjeineen annetaan sen jälkeen, kun muutoksenhakuelin on lainvoimaisesti ratkaissut määräaikaisuutta koskevan valituksen.

Jos kuntoutustuen määrästä on valitettu, kuntoutustuen jatkamista koskevaan päätökseen liitetään muutoksenhakuohje.

Väliaikainen päätös, kun annetaan oikaisupäätös valituksen yhteydessä

Väliaikainen päätös annetaan silloin, kun eläkelaitos valituksen vuoksi oikaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksensä vain osittain hakijan vaatimalla tavalla, esimerkiksi

• myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen, kun on haettu täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai
• myöntää eläkkeen, jossa ei ole tulevaa aikaa.

Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle ja eläkelaitos sen jälkeen saamansa uuden selvityksen perusteella olisi suostumassa muutoksenhakijan vaatimuksiin, eläkelaitos voi tiedustella puhelimitse valituksen käsittelyvaihetta ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle heti väliaikaisesta päätöksestä.

Päätös työkyvyttömyyseläkkeen jatkamisesta tai muuttamisesta

Päätöstä eläkkeen jatkamisesta tai muuttamisesta koskevat samat vaatimukset kuin myönteistä, kielteistä tai osittain kielteistä päätöstä. Esimerkiksi

• jos täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, päätös perustellaan kuten hylkäävä päätös
• jos osakuntoutustuki, joka on perusteltu pelkästään lakiviittauksin, muutetaan täydeksi kuntoutustueksi, kuntoutustukipäätös perustellaan yksilöllisesti ja kuntoutustuen saajaa aktiivisiin toimenpiteisiin ohjaavaksi tilanteissa, joissa on haettu työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttaminen täydeksi on myönteinen ratkaisu, joka ei vaadi muita perusteluja kuin viittauksen lainkohtaan.

Kuntoutustuen myöntöpäätös ja eläkkeen jatkamista koskeva päätös muodostavat kumpikin itsenäisen asiakokonaisuuden. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että eläkkeen perusteet on jo ensimmäisellä päätöksellä lainvoimaisesti ratkaistu eikä niihin voi enää valittamalla hakea muutosta. Tämän vuoksi jatkopäätökseen ei tarvitse liittää eläkelaskelmaa, koska eläkkeen määrä ei muutu.

Päätös eläkkeen keskeyttämisestä, lakkauttamisesta ja lepäämään jättämisestä

Työkyvyttömyyseläkkeen keskeyttämisestä, lakkauttamisesta ja lepäämään jättämisestä on annettava valituskelpoinen päätös.

Jos eläke on keskeytetty tai jätetty lepäämään toistaiseksi, eläkkeen uudelleen maksuun palauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Jos eläke on keskeytetty tai jätetty lepäämään määräajaksi, eläkkeen maksaminen jatkuu keskeyttämisjakson päätyttyä eikä asiasta tarvitse antaa päätöstä.

Keskeyttämisestä, lakkauttamisesta tai lepäämään jättämisestä annettavassa päätöksessä todetaan

• mistä lähtien eläke keskeytetään, lakkautetaan tai jätetään lepäämään
• mitkä ovat keskeyttämisen, lakkauttamisen tai lepäämään jättämisen perusteet
• lainkohdat, joihin päätös perustuu
• mihin muutoksiin eläkkeensaajan työkyvyssä (terveydentila, ansiotulot) ratkaisu on perustunut,
• yhteystiedot, josta saa tarvittaessa lisätietoja ratkaisusta.

Päätös työkyvyttömyyseläkeoikeuden menettämisestä 

Kun työkyvyttömyyseläkeoikeuden tarkastamistilanteessa todetaan, että henkilöllä ei ole ollut oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, on myös tästä annettava yksilöllisesti perusteltu valituskelpoinen päätös.

Kuntoutustuen jatkaminen kuntoutustukena

Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi silloin, kun

• eläkkeenhakijan kohdalla ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimenpiteisiin tai
• eläkkeenhakijan vamman, vian tai sairauden voidaan odottaa paranevan asianmukaisella hoidolla.

Kuntoutustukea voidaan tarvittaessa jatkaa, jos kuntoutustoimenpiteet tai hoito vievät arvioitua pidemmän ajan.

Eläkkeensaajaa tulisi ohjeistaa hakemaan kuntoutustuen jatkoa ajoissa, jos kuntoutustuen jatkohakemus on todennäköinen. Eläkelaitokselle tulee jatkohakemuksen liitteenä lähettää myös B-lääkärinlausunto

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen jatkaminen 2 vuoden jälkeen

Kuntoutustuen jatkumiselle ei laissa ole säädetty määräaikaa.

Kuntoutustuen tarkoitus huomioon ottaen tulisi perättäisten kuntoutustukien määrää rajoittaa ja pyrkiä tekemään lopullinen ratkaisu kohtuullisessa ajassa.

Soveltamiskäytännössä kuntoutustukea jatketaan noin 2 vuoden jälkeen vain perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että

• sairauden hoito on kesken
• lääkinnällinen kuntoutus on kesken
• ammatillinen kuntoutus on kesken
• hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa olevan muun suunnitelman toteutus on kesken.

Eläkkeenhakijan iällä voi olla merkitystä kun arvioidaan, jatketaanko eläkettä 2 vuoden jälkeen kuntoutustukena vai myönnetäänkö työkyvyttömyyseläke toistaiseksi.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen jatkaminen useiden vuosien ajan

Useita vuosia jatkuva kuntoutustuki on perusteltu vain silloin, kun

• se liittyy ammatilliseen kuntoutukseen, esimerkiksi pitkään koulutukseen
• sairauden jatkuvuuden todennäköisyyttä on vaikea ennakoida, esimerkiksi mielenterveyspotilaiden tilanteessa tai
• hoidolliset näkökulmat puoltavat kuntoutustuen jatkamista.

Joissain tapauksissa sairauden hoito voi jatkua pitkään ja tämä edellyttää pidempiaikaista kuntoutustukea. 

Tarkemmat tiedot

Milloin kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen?

Kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen, jos

• eläkkeenhakijan työkyky on palautunut
• eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, jolla esimerkiksi käypä hoito –suositusten mukaan sairaus olisi todennäköisesti parannettavissa tai
• eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, joka ei sisällä riskejä.

Kuntoutustuen jatkaminen työkyvyttömyyseläkkeenä toistaiseksi

Eläkkeenhakijalle tulisi myöntää työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos työkyvyttömyys edelleen jatkuu eikä kuntoutustuen jatkamiselle enää ole perusteltuja syitä, kuten hoidon tai kuntoutuksen keskeneräisyys.

Kun kuntoutustuen jatkohakemus tulee ratkaistavaksi sen jälkeen, kun kuntoutustuki on jatkunut 2 vuotta, työkyvyttömyyseläke tulisi myöntää toistaiseksi, jos työkyvyttömyys jatkuu, ellei

• sairauden, vian tai vamman laatu huomioon ottaen ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan suunnitellulla hoidolla tai lääkinnällisellä kuntoutuksella merkittävästi parantaa
• eläkkeenhakijan nykyistä työtä voida muokata
• eläkkeenhakijan työn vaihtoa voida tukea terveydentilalle sopivampaan työhön tai
• kuntoutustukijakson aikana saadun tiedon perusteella ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan työ- ja ansiokyky parantuvat siten, että hän voi palata takaisin työelämään.

Kuntoutustuki muutetaan toistaiseksi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos

• kuntoutus epäonnistuu
• hoito ei tuota odotettua tulosta
• työkyvyn parantuminen ei näytä todennäköiseltä
• työkyvyttömyys muuttuu pysyväksi kuntoutustuen aikana.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen päättymisaika, kun on sattunut liikennevahinko tai työtapaturma

Kuntoutustuen päättymisaika on syytä määrätä samaksi kuin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiön antamassa korvauspäätöksessä, jos työkyvyttömyys on aiheutunut liikennevahingosta tai työtapaturmasta. Tällöin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiö hoitaa mahdollisen kuntoutusasian.

Kuntoutustuen jatkaminen osatyökyvyttömyyseläkkeenä tai osakuntoutustukena

Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos eläkkeenhakijan työkyky on parantunut merkittävästi aikaisemmasta, mutta työkyvyn ei arvioida enää palautuvan kokonaan edes kuntoutustoimenpiteiden avulla.

Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osakuntoutustuki, jos eläkkeenhakijan

• työkyky on parantunut merkittävästi
• työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan ja
• työkyvyn muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Tarkoituksena on, että kuntoutustukea ei myönnettäisi lyhyiksi ajoiksi osakuntoutustukena tai täytenä kuntoutustukena ansiotason muutosten mukaan. Jos kuitenkin eläkkeensaaja on täyden kuntoutustuen päättyessä vielä osittain työkyvytön ja työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan alle vuodessa, voidaan eläkkeenhakijalle myöntää osakuntoutustuki myös alle vuoden ajaksi.

Täysi kuntoutustuki muutetaan tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai osakuntoutustueksi työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Kun täyden kuntoutustuen jatkoksi myönnetään osakuntoutustuki henkilölle, jolla on oikeus saada työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta, osakuntoutustuki voidaan maksaa täytenä kuntoutustukena ammatillisen kuntoutuksen ajalta.

Työhönpaluun tukeminen osakuntoutustuella tai kuntoutusrahalla

Kun täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki päättyy, eläkettä voidaan työhönpaluun tukemiseksi jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena kuntoutustukena vuotta lyhyemmältäkin ajalta. Työkyvyn alenemaa ei tällöin vaadita.

Eläkkeenhakijalle voidaan maksaa kuntoutusrahaa esimerkiksi työkokeilun ajalta, jos ammatillista kuntoutusta pidetään tarpeellisena kuntoutustuen päättyessä. Koska kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää erillistä hakemusta, eläkelaitoksen tulisi olla yhteydessä eläkkeenhakijaan kuntoutuksen ja kuntoutusrahan hakemista varten.

Osakuntoutustuen jatkaminen täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä tai kuntoutustukena

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään osakuntoutustuen jälkeen silloin, kun

• eläkkeensaajan työkyky on entisestään heikentynyt ja
• työkyvyn muutoksen arvioidaan olevan pysyvää.

Tällöin osakuntoutustukea saanut eläkkeenhakija on yleensä lopettanut työnteon.

Täysi kuntoutustuki myönnetään osakuntoutustuen jatkoksi, jos

• eläkkeensaajan työkyky on heikentynyt täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin määräaikaisesti ja
• muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Osakuntoutustukea maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai täyden kuntoutustuen alkamiseen saakka.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutustuen jatkohakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitoksen tulee selvittää henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutustuen jatkohakemusta käsiteltäessä. Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Kuntoutustuen jatkaminen kuntoutustukena

Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi silloin, kun

• eläkkeenhakijan kohdalla ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimenpiteisiin tai
• eläkkeenhakijan vamman, vian tai sairauden voidaan odottaa paranevan asianmukaisella hoidolla (hallituksen esitys 118/1995).

Kuntoutustukea voidaan tarvittaessa jatkaa, jos kuntoutustoimenpiteet tai hoito vievät arvioitua pidemmän ajan.

Eläkkeensaajaa tulisi ohjeistaa hakemaan kuntoutustuen jatkoa ajoissa, jos kuntoutustuen jatkohakemus on todennäköinen. Eläkelaitokselle tulee jatkohakemuksen liitteenä lähettää

• B-lääkärinlausunto ja
• pyydettäessä lomake ETK 7008 ”Hakemus Kuntoutustuen jatkaminen”.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen jatkaminen 2 vuoden jälkeen

Kuntoutustuen jatkumiselle ei laissa ole säädetty määräaikaa.

Kuntoutustuen tarkoitus huomioon ottaen tulisi perättäisten kuntoutustukien määrää rajoittaa ja pyrkiä tekemään lopullinen ratkaisu kohtuullisessa ajassa.

Soveltamiskäytännössä kuntoutustukea jatketaan noin 2 vuoden jälkeen vain perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että

• sairauden hoito on kesken
• lääkinnällinen kuntoutus on kesken
• ammatillinen kuntoutus on kesken
• hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa olevan muun suunnitelman toteutus on kesken.

Eläkkeenhakijan iällä voi olla merkitystä kun arvioidaan, jatketaanko eläkettä 2 vuoden jälkeen kuntoutustukena vai myönnetäänkö työkyvyttömyyseläke toistaiseksi.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen jatkaminen useiden vuosien ajan

Useita vuosia jatkuva kuntoutustuki on perusteltu vain silloin, kun

• se liittyy ammatilliseen kuntoutukseen, esimerkiksi pitkään koulutukseen
• sairauden jatkuvuuden todennäköisyyttä on vaikea ennakoida, esimerkiksi mielenterveyspotilaiden tilanteessa tai
• hoidolliset näkökulmat puoltavat kuntoutustuen jatkamista.

Joissain tapauksissa sairauden hoito voi jatkua pitkään ja tämä edellyttää pidempiaikaista kuntoutustukea. 

Tarkemmat tiedot

Milloin kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen?

Kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen, jos

• eläkkeenhakijan työkyky on palautunut
• eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, jolla esimerkiksi käypä hoito –suositusten mukaan sairaus olisi todennäköisesti parannettavissa tai
• eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, joka ei sisällä riskejä.

Kuntoutustuen jatkaminen työkyvyttömyyseläkkeenä toistaiseksi

Eläkkeenhakijalle tulisi myöntää työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos työkyvyttömyys edelleen jatkuu eikä kuntoutustuen jatkamiselle enää ole perusteltuja syitä, kuten hoidon tai kuntoutuksen keskeneräisyys.

Kun kuntoutustuen jatkohakemus tulee ratkaistavaksi sen jälkeen, kun kuntoutustuki on jatkunut 2 vuotta, työkyvyttömyyseläke tulisi myöntää toistaiseksi, jos työkyvyttömyys jatkuu, ellei

• sairauden, vian tai vamman laatu huomioon ottaen ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan suunnitellulla hoidolla tai lääkinnällisellä kuntoutuksella merkittävästi parantaa
• eläkkeenhakijan nykyistä työtä voida muokata
• eläkkeenhakijan työn vaihtoa voida tukea terveydentilalle sopivampaan työhön tai
• kuntoutustukijakson aikana saadun tiedon perusteella ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan työ- ja ansiokyky parantuvat siten, että hän voi palata takaisin työelämään.

Kuntoutustuki muutetaan toistaiseksi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos

• kuntoutus epäonnistuu
• hoito ei tuota odotettua tulosta
• työkyvyn parantuminen ei näytä todennäköiseltä
• työkyvyttömyys muuttuu pysyväksi kuntoutustuen aikana.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen päättymisaika, kun on sattunut liikennevahinko tai työtapaturma

Kuntoutustuen päättymisaika on syytä määrätä samaksi kuin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiön antamassa korvauspäätöksessä, jos työkyvyttömyys on aiheutunut liikennevahingosta tai työtapaturmasta. Tällöin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiö hoitaa mahdollisen kuntoutusasian.

Kuntoutustuen jatkaminen osatyökyvyttömyyseläkkeenä tai osakuntoutustukena

Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos eläkkeenhakijan työkyky on parantunut merkittävästi aikaisemmasta, mutta työkyvyn ei arvioida enää palautuvan kokonaan edes kuntoutustoimenpiteiden avulla.

Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osakuntoutustuki, jos eläkkeenhakijan

• työkyky on parantunut merkittävästi
• työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan ja
• työkyvyn muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Tarkoituksena on, että kuntoutustukea ei myönnettäisi lyhyiksi ajoiksi osakuntoutustukena tai täytenä kuntoutustukena ansiotason muutosten mukaan. Jos kuitenkin eläkkeensaaja on täyden kuntoutustuen päättyessä vielä osittain työkyvytön ja työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan alle vuodessa, voidaan eläkkeenhakijalle myöntää osakuntoutustuki myös alle vuoden ajaksi.

Täysi kuntoutustuki muutetaan tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai osakuntoutustueksi työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Kun täyden kuntoutustuen jatkoksi myönnetään osakuntoutustuki henkilölle, jolla on oikeus saada työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta, osakuntoutustuki voidaan maksaa täytenä kuntoutustukena ammatillisen kuntoutuksen ajalta.

Työhönpaluun tukeminen osakuntoutustuella tai kuntoutusrahalla

Kun täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki päättyy, eläkettä voidaan työhönpaluun tukemiseksi jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena kuntoutustukena vuotta lyhyemmältäkin ajalta. Työkyvyn alenemaa ei tällöin vaadita.

Eläkkeenhakijalle voidaan maksaa kuntoutusrahaa esimerkiksi työkokeilun ajalta, jos ammatillista kuntoutusta pidetään tarpeellisena kuntoutustuen päättyessä. Koska kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää erillistä hakemusta, eläkelaitoksen tulisi olla yhteydessä eläkkeenhakijaan kuntoutuksen ja kuntoutusrahan hakemista varten.

Osakuntoutustuen jatkaminen täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä tai kuntoutustukena

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään osakuntoutustuen jälkeen silloin, kun

• eläkkeensaajan työkyky on entisestään heikentynyt ja
• työkyvyn muutoksen arvioidaan olevan pysyvää.

Tällöin osakuntoutustukea saanut eläkkeenhakija on yleensä lopettanut työnteon.

Täysi kuntoutustuki myönnetään osakuntoutustuen jatkoksi, jos

• eläkkeensaajan työkyky on heikentynyt täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin määräaikaisesti ja
• muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Osakuntoutustukea maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai täyden kuntoutustuen alkamiseen saakka.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutustuen jatkohakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitoksen tulee selvittää henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutustuen jatkohakemusta käsiteltäessä. Kuntoutustuen jatkoa varten toimitettu B-lääkärinlausunto tulkitaan työkyvyttömyyseläkehakemukseksi.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Työkyvyttömyyseläkepäätökseen haetaan muutosta TELK:ltä.

TELK:n päätökseen haetaan muutosta VakO:lta.

Miten menetellään, kun muutoksenhakuaikana tulee uusi eläkehakemus ja/tai lääkärinlausunto?

Eläkkeenhakija saattaa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saatuaan hakea työkyvyttömyyseläkettä uudelleen lähettämällä muutoksenhakuaikana uuden eläkehakemuksen tai uuden lääkärinlausunnon.

Eläkelaitos voi antaa oikaisupäätöksen muutoksenhakuohjeineen heti, jos eläkelaitos hyväksyy uuden selvityksen perusteella vaatimukset kaikilta osin.

Eläkehakemusta ei sellaisenaan katsota valitukseksi

Eläkehakemuksessa ei ole eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvia vaatimuksia, joten eläkehakemusta ei voida pitää hallintolainkäyttölain mukaisena eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvana valituksena (ELK 1085/03, 15.9.2003).

Jos valitusaikana uuden eläkehakemuksen tehneen tai uuden lääkärinlausunnon lähettäneen eläkkeenhakijan vaatimuksia ei voida hyväksyä kaikilta osin, eläkelaitoksen olisi hyvä tiedustella, onko eläkkeenhakijan tarkoituksena hakea muutosta.

Jos eläkkeenhakija ilmoittaa hakevansa muutosta, eläkelaitos pyytää häntä täydentämään vaatimustaan ja sen saatuaan toimittaa eläkehakemuksen/lääkärinlausunnon lisäselvityksineen muutoksenhakuelimelle valituksena tutkittavaksi.

Muutoin työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään valitusajan kuluttua umpeen.

Miten menetellään, kun eläkelaitokseen saapuu lääkärinlausunto valitusajan jälkeen?

Lainvoimaisen hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen eläkkeenhakija voi toimittaa eläkelaitokseen uuuden lääkärinlausunnon.

• Lausunto voidaan hyväksyä uudeksi työkyvyttömyyseläkehakemukseksi edellyttäen, että lausunto on saapunut lyhyehkön ajan, noin puolen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
• Kun uusi lääkärinlausunto on toimitettu eläkelaitokseen jonkin verran puolen vuoden jälkeen, eläkelaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä lääkärinlausunnon uudeksi hakemukseksi tai pyytää eläkkeenhakijaa täyttämään eläkehakemuslomakkeen.

Väliaikainen päätös

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeenhakijalle eläkettä väliaikaisella päätöksellä, jos eläkkeenhakijan työkyvyttömyys ja oikeus eläkkeeseen on selvää ennen kuin eläkkeen lopullinen määrä voidaan laskea. Väliaikaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta.

Kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty kuntoutustukena ja eläkkeen määräaikaisuudesta on valitettu, päätös eläkkeen jatkamisesta annetaan väliaikaisena. Väliaikaiseen päätökseen merkitään, että lopullinen päätös muutoksenhakuohjeineen annetaan sen jälkeen, kun muutoksenhakuelin on lainvoimaisesti ratkaissut määräaikaisuutta koskevan valituksen.

Jos kuntoutustuen määrästä on valitettu, kuntoutustuen jatkamista koskevaan päätökseen liitetään muutoksenhakuohje.

Oikaisupäätös valituksen yhteydessä annetaan väliaikaisena päätöksenä

Väliaikainen päätös annetaan myös silloin, kun eläkelaitos valituksen vuoksi oikaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksensä vain osittain hakijan vaatimalla tavalla, esimerkiksi

• myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen, kun on haettu täyttä tai
• myöntää eläkkeen, jossa ei ole tulevaa aikaa.

Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle ja eläkelaitos sen jälkeen saamansa uuden selvityksen perusteella olisi suostumassa muutoksenhakijan vaatimuksiin, eläkelaitos voi tiedustella puhelimitse valituksen käsittelyvaihetta ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle heti väliaikaisesta päätöksestä.

Kela ei lähetä muutoksenhaun aikana Kelaan toimitettuja lääkärinlausuntoja työeläkelaitokseen

Kela ei lähetä muutoksenhaun aikana Kelaan tulleita lääkärinlausuntoja työeläkelaitokselle.

Muutoksenhakijan on itse toimitettava muutoksenhakuun liittyvät lääkärinlausunnot sille työeläkelaitokselle, jonka päätökseen muutoksenhakija hakee muutosta.

Tarkemmat tiedot

Milloin työeläkelaitos lähettää muutoksenhaun aikana eläkelaitokseen toimitetut lääkärinlausunnot Kelaan?

Työeläkelaitos lähettää Kelalle työeläkelaitokseen muutoksenhaun aikana tulleet lääkärinlausunnot, jos asia on valituksena vireillä Kelan muutoksenhakuasteessa tai Kelassa on hakemus vireillä.

Lääkärinlausuntoja ei lähetetä, jos Kelassa ei ole mitään asiaa vireillä. 

Tarkemmat tiedot

Työeläkeyhtiöiden asiakkaiden TyEL-vakuutusmaksun määräytymiseen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalli. Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin avulla työkyvyttömyyden kustannuksia kohdennetaan työnantajille työkyvyttömyysriskin mukaisesti.

Tarkemmat tiedot

Julkisilla aloilla myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, myös määräaikaiset, voivat vaikuttaa työeläkemaksuun.

Eläkkeet, jotka eivät vaikuta työnantajan maksuluokkaan

Vuonna 2017 tai sen jälkeen tietyissä poikkeustapauksissa myönnetty eläke ei vaikuta työnantajan TyEL-maksuluokkaan. Myös työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuman tulee olla sattunut 2017 tai sen jälkeen.

Poikkeustapauksia on neljää eri tyyppiä:

• vapaa-ajan tapaturmat
• raideliikennevahingot
• potilasvahingot ja
• vajaakuntoisten eläkkeet.

Poikkeustapaukset on määritelty Työeläkeyhtiön laskuperusteissa (TYEL:n mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet) kohdassa 4.1.2.

Vastaavia poikkeustapauksia voidaan huomioida myös julkisen puolen työeläkemaksuissa.

Milloin vapaa-ajan tapaturma ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Se, että henkilön työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun edellyttää, että työntekijälle on myönnetty tapaturmaeläke työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 199 §:n mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen tai muun vastaavan turvan tarjoavan työnantajan ottaman vakuutuksen perusteella. Edellytykset ovat seuraavat:

• Tapaturmaeläkkeen tulee jatkua edelleen 1.11. eläkkeen myöntövuotta seuraavana vuonna tai sen tulisi olla jatkunut, jos henkilö ei olisi kuollut.
• Tapaturman tulee olla tapahtunut työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumahetkellä tai enintään 2 vuotta ennen sitä.
• Tapaturmaeläkkeen työkyvyn heikentymän on oltava vähintään 80 % täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja 50 % osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen korvaus ei pääsääntöisesti ole ns. ensisijainen etuus, vaan siitä yleensä vähennetään työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen koko määrä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 2 momentin nojalla.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon vapaa-ajan tapaturmasta?

Ensisijaisesti työnantajan on ilmoitettava tällaisen henkilön tapaturmavakuutuksen piiriin kuulumisesta. Ilmoituksen saaneen työeläkeyhtiön tulee kuitenkin seurata tapaturmaeläkkeen jatkumista ja poikkeusehdon täyttymistä.

Milloin raideliikennevahinko ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun, jos työkyvyttömyys on aiheutunut raideliikennevastuulain (113/1999) mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta ja työeläkeyhtiö saa takautumisoikeuteen perustuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattavissa olevaa korvausta maksamastaan työkyvyttömyyseläkkeestä edellä mainitun lain mukaiselta korvausvelvolliselta.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon raideliikennevahingosta?

Työeläkelaitoksilla on takautumisoikeus raideliikennetoiminnan harjoittajaa kohtaan raideliikennevastuulain mukaan korvattavissa vahinkotapahtumissa. Maksuluokkavaikutus on tarkoituksenmukaista poistaa vasta siinä vaiheessa, kun työeläkelaitoksen takautumisoikeus on varmistunut.

Milloin potilasvahinko ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun, jos työkyvyttömyys on aiheutunut potilasvakuutuslain (948/2019) mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta ja työeläkeyhtiö saa takautumisoikeuteen perustuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattavissa olevaa korvausta maksamastaan työkyvyttömyyseläkkeestä Potilasvakuutuskeskukselta.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon potilasvahingosta?

Työeläkelaitoksilla on takautumisoikeus Potilasvakuutuskeskusta kohtaan potilasvakuutuslain mukaan korvattavissa vahinkotapahtumissa. Maksuluokkavaikutus on tarkoituksenmukaista poistaa vasta siinä vaiheessa, kun työeläkelaitoksen takautumisoikeus on varmistunut.

Milloin vajaakuntoisen työntekijän eläke ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun,

• jos henkilö on työsuhteen alkaessa ollut merkittynä työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään työnhakijaksi, jonka
• mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman tai sairauden takia ja
• tästä merkinnästä saatavan todistuksen antamisesta on kulunut työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaan enintään 5 vuotta.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon vajaakuntoisen työntekijän tapauksesta?

Työnantajan on toimitettava todistus merkinnästä työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä. Todistukseksi riittää TE-hallinnon puolto palkkatukeen osatyökykyisyyden perusteella tai päätös palkkatuesta. Tällaisen dokumentin päiväyksestä saa olla kulunut enintään viisi vuotta. Kopio alkuperäisestä dokumentista on riittävä.

Eläkelaitos ilmoittaa tiedon työkyvyttömyyseläkkeen poikkeustilanteesta eläkerekisteriin

Eläkkeen myöntävä laitos ilmoittaa tiedon poikkeustilanteesta ETK:n eläkerekisteriin. Jos tieto poikkeustilanteesta tulee muulle kuin maksavalle laitokselle (vilmalaitokselle), tulee tiedon vastaanottajan olla yhteydessä vilmalaitokseen. Vilmalaitos rekisteröi sen jälkeen tiedon vapaa-ajan tapaturmasta, vajaakuntoisesta henkilöstä, potilasvahingosta tai raideliikennevahingosta eläkerekisteriin. Ilmoitus vilmalaitokselle voidaan tehdä sähköpostitse.

Tarkemmat tiedot

Tiedon ilmoittaminen Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriin on mahdollista 29.4.2017 alkaen. Ilmoitusohjeet löytyvät kirjautuneena Rekisteri- ja tietopalvelujen soveltamisohjeesta Työkyvyttömyyden taustatieto ja maksuluokkavaikutus.

Esimerkkejä löytyy tarkemmista tiedoista.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen ansaittu eläke on eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneen eläkkeen yhteismäärä

• työntekijän kunkin vuoden eläkkeen perusteena olevista työansioista (vuosiansio)
• yrittäjän kokonaistyötulosta
• palkattoman ajan etuuksista
• tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta
• päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta (eläkesuhteesta).

Jos työkyvyttömyyseläkkeessä ei ole tulevaa aikaa, lasketaan ansaittu eläke eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Ansaitussa eläkkeessä karttuma palkattoman ajan etuuksista huomioidaan kuitenkin aina eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun.

Mahdollinen rekisteröity lisäeläke lisätään työkyvyttömyyseläkkeeseen. Julkisen alan eläkkeeseen kuuluu lisäeläkeosuus, jos yhdenjaksoisuusedellytys täyttyy.

Ansaittu eläke tarkistetaan

• omalle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen
• työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta.

Eläkkeen perusteena olevat ansiot tarkistetaan palkkakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Tuleva aika tarkoittaa aikaa työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta tulevan ajan pääteikään.

Tulevan ajan eläke lasketaan tulevan ajan ansion ja tulevan ajan keston perusteella. Tulevan ajan ansiosta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta tulevan ajan pääteiän täyttämiskuukauden loppuun.

Tulevan ajan eläkkeen edellytyksenä ansiot 10 edelliseltä vuodelta

Tulevan ajan eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että eläkkeenhakijalla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita vähintään 18 862,62 euroa (vuoden 2022 tasossa) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltävän 10 kalenterivuoden aikana. Tulevan ajan edellytystä tutkittaessa otetaan huomioon kaikki työeläkelakien mukaan vakuutetut työansiot.

Edellytystä tutkittaessa 10 kalenterivuoden aikana saadut työansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Ansioista ei tehdä PTEL-vähennystä myöskään ajalta ennen vuotta 2017 tulevan ajan edellytystä tutkittaessa.

Myös muissa EU-maissa saadut työansiot otetaan huomioon. Jos hakemusasiakirjojen perusteella nähdään, että vakuutusaikaa on toisessa EU-maassa ollut ainakin yhdeltä vuodelta, katsotaan tulevan ajan edellytyksen täyttyvän. Ansioita ei tällöin selvitetä Suomesta tai muista EU-maista.

Työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita tulee olla myös työkyvyttömyyden alkamista edeltävän 5 kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika). Tarkasteluajan työansioille ei laissa ole säädetty vähimmäismäärää.

Tulevan ajan eläke lasketaan pääteikään asti

Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan tulevan ajan pääteikä on

• ikäluokan alin vanhuuseläkeikä, jos eläketapahtumahetkellä henkilön ikäluokan alin vanhuuseläkeikä on vahvistettu
• henkilön syntymävuotta lähinnä olevan ikäluokan alin vanhuuseläkeikä, jos eläketapahtumahetkellä henkilön ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää ei vielä ole vahvistettu.

Jos eläketapahtuma on ennen vuotta 2017, tulevan ajan pääteikä on vuoden 2005 säännösten mukaan 63 vuotta.

Tarkemmat tiedot

Pääteikä on alin vanhuuseläkeikä, vaikka rekisteröidyssä lisäeläketurvassa olisi vakuutettu tätä alempi tai korkeampi eläkeikä.

Julkisilla aloilla tulevan ajan pääteikänä on alin seuraavista:

• ikäluokan alin eläkeikä
• ammatillinen eläkeikä
• eroamisikä.

Tarkemmat tiedot

Tulevan ajan ansio lasketaan edellisen 5 vuoden ansioista

Tulevan ajan ansio määräytyy tarkasteluajan ansioiden perusteella. Pääsäännön mukaan tarkasteluaika on eläketapahtumavuotta edeltävät 5 kalenterivuotta.

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon seuraavat tarkasteluaikaan sisältyvät tulot ja etuusajat:

• työansiot
• yrittäjätyötulot
• etuusansiot
• opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika
• päättyneen, tulevan ajan sisältäneen työkyvyttömyyseläkkeen aika.

Eläkkeenhakijalla on tarkasteluaikana oltava työeläkelakien mukaan eläkkeeseen oikeuttavia työansioita, jotta myös etuusansiot ja eläkeaika voidaan ottaa huomioon tulevan ajan ansiossa. Jos eläkkeensaajalla on tarkasteluaikana pelkästään etuusansioita tai eläkeaikaa, tulevan ajan ansio on nolla. Laissa ei ole säädetty vähimmäismäärää tarkasteluaikana vakuutetuille työansioille.

Tulevan ajan ansio lasketaan keskimääräisenä kuukausiansiona, joka saadaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot kyseiseen aikaan sisältyvien kuukausien (60) lukumäärällä. Jakaja on 60, vaikka ansioita ei kaikkina vuosina olisikaan.

Tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on tulevan ajan ansioissa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.

Tulevan ajan ansio lasketaan pääsäännöstä poikkeavasti silloin, kun kyseessä on

• henkilö, jolla on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna
• nuori henkilö, joka tulee työkyvyttömäksi viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna
• henkilö, jolla on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa tarkasteluaikana.

Työansiot ja yrittäjän työtulot tulevan ajan ansiossa

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon kaikki tarkasteluaikana saadut, työeläkelakien mukaan eläkkeesseen oikeuttavat työansiot. TyEL-, VaEL- ja KuEL-ansioihin tehdään PTEL-vähennys vuoden 2016 loppuun asti ansaituista ansioista. Sen sijaan MEL-ansioihin ja yrittäjätyötuloihin ei vähennystä tehdä. Vuodesta 2017 alkaen PTEL-vähennystä ei tehdä myöskään TyEL- tai JuEL-ansioihin. Poikkeuksena tähän ovat sotilaseläkkeet: sotilaseläkettä ja sen tulevan ajan ansiota määriteltäessä vuosiansioista vähennetään työntekijän työeläkevakuutusmaksun osuus vuoden 2017 jälkeenkin.

Eläketapahtumavuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa. Eläketapahtumavuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa silloinkaan, kun eläketapahtuma on 30. tai 31.12. Tuleva aika lasketaan tässäkin tapauksessa eläketapahtumavuoden alusta.

Eläketapahtumavuotta edeltävänä vuonna maksettua yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienennettyä työeläkevakuutusmaksua ei oteta huomioon tulevan ajan ansiota laskettaessa. Yrittäjän työtulo otetaan tällöin huomioon vahvistetun työtulon suuruisena.

Työansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon.

Etuusansiot tulevan ajan ansiossa

Tulevan ajan ansiossa etuusansiot otetaan huomioon 100 prosentin suuruisena. Vanhempainpäivärahat otetaan kuitenkin huomioon sen suuruisena, kuin niistä karttuu eläkettä. Tulevan ajan ansiossa vanhempainpäivärahat otetaan huomioon seuraavasti:

• Siltä ajalta, jolta vanhempainpäiväraha on maksettu työntekijälle, vanhempainpäivärahan perusteena oleva etuusansio otetaan huomioon 121 prosentin suuruisena, jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut vuonna 2020 tai sen jälkeen, ja 117 prosentin suuruisena jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut ennen vuotta 2020.
• Siltä ajalta, jolta vanhempainpäiväraha on maksettu työnantajalle, vanhempainpäivärahan perusteena oleva etuusansio otetaan huomioon 21 prosentin suuruisena, jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut vuonna 2020 tai sen jälkeen, ja 17 prosentin suuruisena jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut suuruisena ennen vuotta 2020.

Tarkemmat tiedot

Etuusansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon.

Tulevan ajan ansiossa huomioon otettavat etuudet, joista ei kartu eläkettä

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon myös seuraavat etuudet, joista ei kartu ansaittua eläkettä:

• työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha
• työmarkkinatuki (myös eläketuki)
• työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan tai työmarkkinatuen jälkeen myönnetty samansuuruinen sairauspäiväraha tai kuntoutusraha. 

Tulevan ajan ansiossa otetaan tulona huomioon 1 571,88 euroa kuukautta kohden (vuoden 2022 tasossa).

Määrättäessä työeläkelakien mukaista tulevan ajan ansiota eläketuki rinnastetaan työmarkkinatukeen.

Tarkemmat tiedot

Tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika tulevan ajan ansiossa

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon myös tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika. Tulevan ajan ansiossa otetaan tulona huomioon 1 571,88 euroa kuukautta kohden (vuoden 2022 tasossa).

Kotihoidontuen alkamis- ja päättymiskuukaudet ovat tyypillisesti vajaita. Näiltä vajailta kuukausilta otetaan tulevassa ajassa tulona huomioon laskennallinen etuusansio, joka jaetaan 25:llä ja kerrotaan kyseisen kuukauden maksettujen etuuspäivien lukumäärällä, kuten karttuneessa eläkkeessä.

Eläketapahtumavuonna suoritetusta tutkinnosta ansaittava etuus otetaan huomioon myönnettävässä eläkkeessä, jos tutkinto on suoritettu ennen eläketapahtumaa. Tulevan ajan sisältävissä eläkkeissä ei kuitenkaan eläketapahtumavuoden kuukausia oteta huomioon.

Jos tutkinto on suoritettu eläketapahtuman jälkeen, myönnetään laskennallisesta opiskeluajasta karttunut etuus seuraavan uusin perustein myönnetyn eläkkeen yhteydessä tai vanhuuseläkkeessä. Laskennallista opiskeluaikaa ei oteta huomioon nyt myönnettävän eläkkeen tulevan ajan ansiossakaan.

Eläkeaika tulevan ajan ansiossa

Jos henkilö on saanut tulevan ajan sisältävää eläkettä ja tällaisen eläkkeen lakkaamisen jälkeen henkilölle myönnetään uusi eläke uusin perustein, tarkasteluaikaan kohdistuva eläkesuhdeaika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Uuden eläkkeen tulevan ajan ansiossa otetaan tulona huomioon aiemmin päättyneen eläkkeen tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio tarkistetaan palkkakertoimella uuden eläkkeen alkamishetken tasoon.

Jos henkilö on saanut maatalousyrittäjien erityiseläkettä (luopumistukea), ja tällaisen eläkkeen lakkaamisen jälkeen henkilölle myönnetään uusi eläke, tarkasteluaikaan kohdistuva eläkeaika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon maatalousyrittäjien erityiseläkkeen tulevan ajan työtulo, jonka määrä on kuitenkin aina tarkistettava Melasta.

Tutkinto ja eläkeaika tulevan ajan ansiossa

Jos tarkasteluajalla on päällekkäisiä tutkinto- ja eläkeaikoja, vähennetään eläkeaika tarkasteluajalle osuvasta laskennallisesta opiskeluajasta. Jos tarkasteluajalla on suoritettu useita tutkintoja, lasketaan ensin tarkasteluajalle osuvat laskennalliset opiskeluajat yhteen. Huomioon otetaan enintään 5 vuotta opiskeluaikaa (tarkasteluajan pituus). Tämän jälkeen vähennetään tästä laskennallisesta opiskeluajasta tarkasteluajalle osuva päällekkäinen eläkeaika. Tämän vähentämisen jälkeen katsotaan mahtuuko tarkasteluajalle vielä lisäämään opiskeluaikaa toisesta tutkinnosta siten, että tarkasteluajalla voi olla yhteensä enintään 60 kk eläkeaikaa ja opiskeluaikaa tulevan ajan ansiossa.

Esimerkki: Tulevan ajan ansio pääsäännön mukaan

Perustiedot:

• Eläketapahtuma on toukokuussa 2019
• Työntekijä on ollut tarkasteluaikana runsaat 4 vuotta työssä yksityisillä aloilla ja jäänyt sen jälkeen työttömäksi
• Työntekijä on saanut ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa sairastumiseensa asti

 

Vuosi	Työansiot palkkakertoimella tarkistettuina ja PTEL-vähennys tehtynä e/v	Etuusansiot palkkakertoimellatarkistettuna e/v	Yhteensä e/v
2014	34 500	0	34 500
2015	36 000	0	36 000
2016	35 600	0	35 600
2017	38 200	0	38 200
2018	15 900	20 000	35 900
2019	0	16 000	16 000

 

Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2014 - 2018 työansioiden ja etuusansioiden perusteella. Eläketapahtumavuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa.

Etuuden peruste voi olla vuosi- tai kuukausitasoinen ja etuutta maksetaan päiväkohtaisesti, joten etuuden perusteet on muunnettava päiväkohtaisiksi eläkkeen laskemista varten. Etuuden peruste muunnetaan päiväkohtaiseksi kyseisen etuuslajin jakajalla (300, 21,5, 25 tai 30). Päiväkohtainen ansio kerrotaan maksettujen etuuspäivien lukumäärällä. Tällöin saadaan eläkkeen perusteena oleva etuusansio kyseiseltä vuodelta.

Ansiot ovat yhteensä 180 200 euroa. Tulevan ajan ansio on 180 200 / 60 kk = 3 003,33 euroa/kk.

Esimerkki: Tulevan ajan ansion laskeminen, kun työntekijällä on tarkasteluaikana julkisen ja yksityisen alan työansioita sekä etuusansioita

• Työntekijä on syntynyt 28.6.1962
• Työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuonna 2017, jolloin työntekijä täyttää 55 vuotta
• Työntekijän JuEL:n mukainen vanhuuseläkeikä on 61 v 3 kk, joten myös tulevan ajan pääteikä on 61 v 3 kk
• Tuleva aika on eläketapahtumavuoden alusta 61 v 3 kk:n täyttämiskuukauden loppuun, yhteensä 81 kuukautta
• TyEL:n mukainen tulevan ajan pääteikä on 65 vuotta, tuleva aika on 126 kuukautta
• Tarkasteluaikana työansioita on yhteensä 66 600 euroa: TyEL:ssa on ansioita 10 000 euroa ja JuEL:ssa 56 600 euroa
• Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon myös tarkasteluaikana saatuja etuusansioita yhteensä 2 500 euroa

JuEL:n ja TyEL:n mukainen tulevan ajan eläke lasketaan erikseen kyseisten lakien mukaan vakuutettujen työansioiden perusteella. Etuusansiot jaetaan JuEL:n ja TyEL:n kesken kyseisten lakien mukaan vakuutettujen työansioiden suhteessa.

TyEL:n osuus etuusansioista on 10 000/66 600 x 2 500 = 375,38 euroa
TyEL:n tulevan ajan ansio on (10 000 + 375,38) / 60 = 172,92 euroa
TyEL:n tulevan ajan eläke on 126 kk x 1,5 % x 172,92 / 12 = 27,23 euroa/kk

JuEL:n osuus etuusansioista on 56 600/66 600 x 2 500 = 2 124,62 euroa
JuEL:n tulevan ajan ansio on (56 600 + 2 124,62) / 60 = 978,74 euroa
JuEL:n tulevan ajan eläke on 81 kk x 1,5 % x 978,74 / 12 = 99,10 euroa/kk

Yhteensä tulevan ajan eläke on 126,33 euroa/kk.

Tulevan ajan ansio lasketaan pääsäännöstä poikkeavasti seuraavissa tilanteissa:

• henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna
• kyseessä on nuori henkilö, jonka eläketapahtuma on viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna
• henkilöllä on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa tarkasteluaikana.

Henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna

Työkyvyttömyyden alkamisvuoden ansiot otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa, jos henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna. Tulevan ajan jakso alkaa myös tässä tilanteessa eläketapahtumavuoden alusta ja ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti.

Tarkasteluaika on tässä poikkeussäännössä eläketapahtumavuotta edeltäneet 5 kalenterivuotta sekä eläketapahtumavuosi eläketapahtumakuukauden loppuun.

Jos tarkasteluaikana on eläkeaikaa, mutta työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna, tulevan ajan ansio lasketaan poikkeussäännön mukaan.

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon:

• tarkasteluajan työansiot
• tarkasteluajan yrittäjätyötulo eläketapahtumaa edeltävään päivään
• tarkasteluajan etuusansiot VEKL mukaan luettuna.

Lisäksi tulevan ajan ansiota laskettaessa otetaan huomioon yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty maksu työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävältä vuodelta.

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon aiemmin päättyneen eläkkeen tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio tarkistetaan palkkakertoimella uuden eläkkeen alkamishetken tasoon.

Eläketapahtumavuoden ansiot otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiossa. Niistä ei kartu ansaittua eläkettä.

Kun tulevan ajan ansio lasketaan tämän poikkeussäännön mukaan, keskimääräinen kuukausiansio saadaan jakamalla tarkasteluajan ansiot 60:llä.

Tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on tulevan ajan ansiossa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.

Esimerkki: Työansioita vain eläketapahtumavuonna ja sitä edeltävänä vuonna

Perustiedot:

• Eläketapahtuma on helmikuussa 2021
• Henkilö on ollut vakuutettuna Suomessa joulukuusta 2020 alkaen, sitä ennen henkilö on ollut ulkomailla (ei EU-maassa)

Koska henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja sitä edeltävänä vuonna, tulevan ajan ansio lasketaan poikkeussäännön mukaan. Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon työkyvyttömyyden alkamisvuoden ansiot eläketapahtumakuukauden loppuun saakka.

Palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon tarkistetut ansiot:

Vuosi	Ansiot/v
2017	0
2018	0
2019	0
2020	4 500
2021	8 500

Ansiorekisterin tietojen mukaan henkilön tulevan ajan edellytys täyttyy ennen vuotta 2017 saatujen työansioiden perusteella.

Vuosien 2021 ja 2020 ansiot ovat yhteensä 13 000 euroa. Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluajan ansiot 60:llä.

Tulevan ajan ansio on 13 000 / 60 = 216,67 euroa/kk.

Nuori henkilö, jonka eläketapahtuma on viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna

Jos henkilö tulee työkyvyttömäksi sen vuoden aikana, jona henkilö täyttää 23 vuotta tai sitä nuorempana, tarkasteluaika on 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta työkyvyttömyyden alkamiskuukauden loppuun. Tulevan ajan jakso alkaa myös tässä tilanteessa eläketapahtumavuoden alusta ja ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti.

Jos henkilö tulee työkyvyttömäksi 17-vuotiaana, voi henkilöllä olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta eläkkeessä ei ole tulevan ajan eläkeosaa. Ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumakuukauden loppuun asti.

Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot tähän aikaan sisältyvien kuukausien lukumäärällä, kuitenkin enintään 60:llä.

Nuorena työkyvyttömäksi tulevan yrittäjän työtulo otetaan tulevan ajan ansiossa huomioon eläketapahtumaa edeltävään päivään eikä eläketapahtumakuukauden loppuun. Lisäksi tulevan ajan ansiota laskettaessa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty maksu.

Myös näissä tilanteissa tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on tulevan ajan ansiossa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.

Esimerkki: Nuorena työkyvyttömäksi tulevan henkilön tulevan ajan ansio

Perustiedot:

• Henkilö on täyttänyt 18 vuotta 1.5.2018
• Henkilöllä on vuodelta 2018 vakuutettuja kesätyöansioita 18 vuoden iän täyttämisen jälkeen 4 000 euroa
• Henkilö siirtyy lukion jälkeen pysyvämmin työelämään 19 vuoden iässä vuonna 2019 ja ehtii työskennellä 2 vuotta ennen sairastumistaan 28.9.2021

Palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon tarkistetut ansiot (PTEL-vähennys tehtynä ansioista ennen vuotta 2017):

Vuosi	Ansio/v
2018	4 218,86
2019	12 600,00
2020	24 000,00
2021	20 000,00
Yhteensä	60 818,86

 

Tarkasteluaika on 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta työkyvyttömyyden alkamiskuukauden loppuun (1.6.2018–30.9.2021) eli yhteensä 40 kuukautta.

Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot tähän aikaan sisältyvien kuukausien lukumäärällä.

Tarkasteluajan ansiot vuosilta 2018–2021 ovat yhteensä 60 818,86 euroa.

Tulevan ajan ansio on 60 818,86 / 40 = 1 520,47 euroa/kk.

Henkilöllä on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa tarkasteluaikana

Jos eläkkeensaajan työansiot ovat tarkasteluaikana eläkkeensaajan vakiintunutta ansiotasoaan pienemmät alle kolmivuotiaan lapsen hoitamisen vuoksi, pidetään eläkkeensaajan tulevan ajan ansiona sitä työansiota, jota lapsenhoitoaika ei ole pienentänyt.Tällaisia työansioita voidaan ottaa huomioon enintään 10 viimeiseltä vuodelta.

Edellytyksenä on, että lapsenhoidolla on vähintään 20 prosentin vaikutus eläkkeensaajan työeläkelakien mukaisen eläkkeen määrään.

Tarkasteluaika tässä poikkeussäännössä on enintään eläketapahtumavuotta edeltävät 10 kalenterivuotta.

Lapsenhoitoajan poikkeussääntöä voidaan soveltaa eläkkeensaajan hakemuksesta.

Lapsenhoitoajan poikkeussäännön soveltaminen ei edellytä vanhempainetuuden saamista. Jos rekistereissä ei ole merkintää vanhempainetuuksista tai alle kolmivuotiaan lapsen hoitoajasta, eläkkeenhakijan on esitettävä näyttö lapsenhoitoajasta.

Eläketapahtumaa edeltävän 10 vuoden ajalta valitaan enintään 5 vuotta

Lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan tulevan ajan ansion laskentaan valitaan eläketapahtumavuotta edeltävän 10 vuoden ajalta enintään 5 sellaista kalenterivuotta, joihin ei sisälly alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa.

Jos eläketapahtumavuotta edeltävän 10 kalenterivuoden aikana lapsenhoitoaikaa on useampana kuin 5 kalenterivuotena, otetaan tulevan ajan ansiota laskettaessa huomioon vain sellaisten vuosien ansiot, joihin ei sisälly lapsenhoitoaikaa. Tulevan ajan ansio voidaan laskea esimerkiksi pelkästään yhden vuoden ansioiden perusteella, jos kaikkina muina vuosina on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa. Tulevan ajan ansion laskentaan voi mukaan tulla myös sen vuoden vakuutetut ansiot, jolloin henkilö on täyttänyt 18 vuotta.

Jos kaikkina 10 kalenterivuotena on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa, tulevan ajan ansiota ei voida määrätä lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan.

Tulevan ajan ansiota laskettaessa käytetään jakajana valittuihin vuosiin sisältyvien kuukausien lukumäärää. Vuodessa on aina 12 kuukautta. Jakaja voi olla enintään 60. Esimerkiksi, jos tulevan ajan ansio määrätään 4 kalenterivuoden ansioiden perusteella, tulevan ajan ansion jakaja on 48.

Laskennassa otetaan huomioon eläketapahtumavuotta lähimmät 5 kalenterivuotta, joihin lapsenhoitoaika ei ole vaikuttanut.

Tuleva aika lasketaan pääsäännöstä poiketen, jos henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna. Tätä poikkeussäännöstä ei voi yhdistää lapsenhoitoajan poikkeussäännön kanssa.

Kokonaiseläkkeen määrän oltava vähintään 20 prosenttia suurempi

Jos eläkehakemuksessa on maininta lapsenhoidosta, eläke lasketaan sekä tulevan ajan ansion pääsäännön että lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan.

Jos työeläkelakien mukaisen kokonaiseläkkeen määrä lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan on vähintään 20 prosenttia suurempi kuin pääsäännön mukaan laskettu kokonaiseläke, eläke myönnetään poikkeussäännön mukaan laskettuna.

Tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti

Lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan määrätty tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on otettu huomioon tulevan ajan ansiota laskettaessa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.

Esimerkki: Lapsenhoitoajan vaikutus eläkkeeseen

• Työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuonna 2020, jolloin hän täyttää 35 vuotta
• Tuleva aika on 360 kuukautta

Pääsääntö:

Pääsäännön mukaan tulevan ajan ansio lasketaan 5 eläketapahtumaa edeltävän kalenterivuoden ansioista (vuodet 2015–2019).

Henkilöllä on työansioita ja etuusansioita 5 vuoden tarkasteluaikana seuraavasti:

(30 000,00 + 28 800,00 + 22 600,00 + 24 000,00 + 36 000,00) / 60 kk = 2 356,67 euroa/kk.

Tulevan ajan eläke on 360 kk × 1,5 % × 2 356,67 euroa / 12 = 1 060,50 euroa/kk.

Poikkeussääntö:

Lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukainen tulevan ajan ansio lasketaan niiden vuosien ansioiden perusteella, jolloin työntekijällä ei ole ollut alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa. Tällaisia vuosia ovat olleet vuodet 2010, 2015–2016 ja 2019:

(30 000 + 28 800 + 36 000 + 30 000) / 48 kk = 2 600,00 euroa/kk

Tulevan ajan eläke on 360 kk × 1,5 % × 2 600,00 / 12 = 1 170,00 euroa/kk.

Vertailu:

Pääsäännön ja poikkeussäännön mukainen vertailu tehdään kokonaistyöeläkkeiden välillä.

Ansaittu eläke on yhteensä 436,50 euroa.

Pääsäännön mukainen eläke on yhteensä 1 060,50 + 436,50 = 1 497,00 euroa/kk.

Poikkeussäännön mukainen eläke on yhteensä 1 170,00 + 436,50 = 1 606,50 euroa/kk.

Erotus pääsäännön ja lapsenhoitosäännön mukaan on 1 606,50 – 1 497,00 = 109,50 euroa/ kk.

Poikkeussäännön vaikutus eläkkeen määrään: 109,5/ 1 497,00 × 100 = 7,31 %

Tulevan ajan eläkeosa lasketaan pääsäännön mukaan määrätyn tulevan ajan ansion perusteella. Poikkeussäännön mukaan lasketun tulevan ajan ansion perusteella eläke ei ole vähintään 20 prosenttia suurempi kuin pääsäännön mukaisen tulevan ajan ansion perusteella laskettu eläke.

Esimerkki: Lapsenhoitoajan vaikutus tulevan ajan ansioon nuorella henkilöllä

Perustiedot:

• Henkilö on syntynyt 16.6.1989
• Henkilö on ollut työelämässä 10 vuotta vuodesta 2007 alkaen
• Henkilö tulee työkyvyttömäksi vuonna 2017
• Lapsenhoitoaikaa on vuosina 2010-2016

Vuosi	Kuukaudet	Ansio
2007	6	18 000,00
2008	12	34 000,00
2009	12	36 000,00
Yht.	30	88 000,00

Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2007-2009 ansioiden perusteella, olettaen, että vaikutus kokonaiseläkkeeseen on vähintään 20 %.

Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot aikaan sisältyvien kuukausien lukumäärällä.

Tulevan ajan ansio on 88 000,00/30 = 2 933,33 euroa/kk.

 

Osa-aikaeläke voi jatkua vuoden 2016 jälkeen ennen vuotta 1956 syntyneellä henkilöllä, jonka osa-aikaeläke on alkanut viimeistään 1.1.2017. Osa-aikaeläkkeeseen sovelletaan ennen 1.1.2017 voimassa olleita säännöksiä.

Kun osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke, eläke lasketaan kokonaan uudestaan. Työkyvyttömyyseläkkeen ansaittu eläke otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti. Osa-aikaeläkkeen jälkeen työkyvyttömyyseläke koostuu

• osa-aikaeläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä
• osa-aikaeläkkeen aikaisesta osa-aikatyöstä karttuneesta eläkkeestä
• osa-aikaeläkkeen aikana saatujen etuusansioiden perusteella karttuneesta eläkkeestä
• osa-aikaeläkkeen lakkaamisen jälkeen saaduista työ- ja etuusansioista karttuneesta eläkkeestä
• tulevan ajan eläkeosasta.

Ansaittu eläke tarkistetaan

• omalle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen
• työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta.

Eläkkeen perusteena olevat ansiot tarkistetaan palkkakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Osa-aikaeläkkeen aikana karttunut eläke

Osa-aikaeläkkeen aikaisesta työstä karttuu eläkettä 1,5 prosentin tai siirtymäajan 1,7 prosentin mukaan. 

Tulevan ajan ansio

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon eläketapahtumavuotta edeltäneiden 5 kalenterivuoden

• työansiot
• etuusansiot
• mahdollisen aiemman työkyvyttömyyseläkkeen ajalta tulevan ajan ansio.

Vuoden 2016 loppuun asti ansaittuihin ansioihin tehdään PTEL-vähennys. Vuodesta 2017 alkaen PTEL-vähennystä ei tehdä.

Kaikki ansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläke osa-aikaeläkkeen jälkeen

Perustiedot:

• Syntymäaika 10.6.1955
• Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 63 v 3 kk (tulee täyteen 10.9.2018)
• Osa-aikaeläke alkanut 1.7.2016
• Osa-aikaeläkkeen alkuun mennessä karttuneen eläkkeen määrä 1 500 euroa/kk vuoden 2016 tasossa

Henkilö tulee työkyvyttömäksi 2.3.2017, jonka jälkeen hän saa sairauspäivärahaa helmikuun 2018 loppuun asti. Tämän jälkeen hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke.

Vuosiansiot:

Vuosi	Työansio e/v	Ansiot v. 2018 palkkakertoimen (arvio 1,400) tasossa	Ansiot PTEL-vähennettyinä
2012	34 200	37 087,53	34 676,84
2013	35 000	36 925,40	34 525,24
2014	35 500	36 814,81	34 219,37
2015	36 000	36 977,26	34 314,89
1.1.–30.6.2016	18 000	18 353,97	17 032,48
1.7.–31.12.2016	9 600	9 788,78	9 083,99
Yhteensä			199 562,3

Ansaittu eläke:

Ennen osa-aikaeläkettä ansaittu eläke palkkakertoimella korotettuna vuoden 2018 tasoon:
1 500 euroa/kk / 1,373 x 1,400 = 1 529,50 euroa/kk

Osa-aikatyöstä ansaittu eläke:
9 083,99 x 1,9 % / 12 = 14,38 euroa/kk

Ansaittu eläke on yhteensä 1 529,50 euroa/kk + 14,38 euroa/kk = 1 543,88 euroa/kk.

Ansaitun eläkkeen määrä kerrotaan ikäluokan elinaikakertoimella (arvio):

1 543,88 euroa/kk x 0,962 = 1 485,21 euroa/kk.

Tulevan ajan eläke:

Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2012–2016 ansioista:

199 562,32 / 60 = 3 326,04 euroa/kk

Tulevan ajan jakso lasketaan eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden 3 kuukauden iän täyttämiskuukauden loppuun eli 1.1.2017–31.9.2018, yhteensä 21 kuukautta.

Tulevan ajan eläke on 3 326,04 euroa/kk x 21 x 1,5 % /12 = 87,31 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläke on yhteensä 1 485,21 euroa/kk + 87,31 euroa/kk = 1 572,52 euroa/kk.

Nuorena työkyvyttömäksi tulleen eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä eläkkeen alkamisesta on kulunut 5 kalenterivuotta.

Tarkemmat tiedot

Kertakorotus lisätään myös kertakorotushetkellä maksussa olevaan kuntoutusrahaan ja kuntoutusavustukseen.

Kertakorotusta ei myönnetä, jos työkyvyttömyyseläke alkaa 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.

Esimerkki: Kertakorotuksen ajankohta

Työkyvyttömyyseläke on alkanut 1.3.2018. Eläkkeen alkamisesta on kulunut 5 täyttä kalenterivuotta vuoden 2023 loppuun mennessä, joten kertakorotus tehdään 1.1.2024.

Kertakorotusprosentti määräytyy iän mukaan

Maksussa olevien työeläkkeiden yhteismäärä kerrotaan kertakorotusprosentilla, jonka suuruus määräytyy eläkkeensaajan iän mukaan korotushetkellä eli korotusvuoden alussa 1. tammikuuta.

Täysi kertakorotus on 25 prosenttia eläkkeen määrästä. Täyden kertakorotuksen saa eläkkeensaaja, joka on korotusvuoden alussa enintään 31-vuotias.

Yli 31-vuotiailla kertakorotus pienenee 1,0 prosenttiyksiköllä kutakin ikävuotta kohden. Jos eläkkeensaaja korotushetkellä on 55-vuotias, kertakorotusprosentti on 1,0.

Korotushetkellä yli 55 vuotta täyttäneen eläkkeensaajan eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.

Jos eläkkeensaaja on syntynyt 1.1., kertakorotusprosentti määräytyy sen iän mukaan, mitä eläkkeensaaja tuona päivänä täyttää.

Tarkemmat tiedot

Kertakorotus lisätään eläkkeeseen vain kerran, mutta se säilyy eläkkeessä niin kauan kuin eläkettä maksetaan.

Eläkkeen rinnalla karttuneeseen uuteen eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta silloin, kun se myönnetään, jos korotus on jo tehty maksussa olevaan eläkkeeseen. Esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla karttuneeseen uuteen eläkkeeseen ei lasketa kertakorotusta, jos kertakorotus on jo tehty osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.

Kertakorotus ei pienennä kansaneläkkeen määrää.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrän muuttuminen kertakorotuksen johdosta on rinnastettavissa eläkkeen indeksitarkistukseen. Siitä ei tarvitse antaa päätöstä, jollei eläkkeensaaja sitä nimenomaisesti vaadi.

Kertakorotusprosentti iän mukaan

Ikä korotusvuoden alussa	Korotusprosentti
alle 32	25
32	24
33	23
34	22
35	21
36	20
37	19
38	18
39	17
40	16
41	15
42	14
43	13
44	12
45	11
46	10
47	9
48	8
49	7
50	6
51	5
52	4
53	3
54	2
55	1
56	0

Entisin perustein myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, 5 kalenterivuoden aika lasketaan ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta. Jos 5 kalenterivuoden täyttyessä työkyvyttömyyseläke ei ole maksussa, kertakorotus lasketaan sen hetken mukaisesti, kun se olisi laskettu, jos työkyvyttömyyseläke olisi jatkunut yhdenjaksoisesti. Tällöin kertakorotus lisätään entisin perustein myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen heti työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläke entisin perustein ja kertakorotus

• Henkilö on tullut työkyvyttömäksi 35-vuotiaana vuonna 2013.
• Työkyvyttömyyseläke on alkanut sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan jälkeen 36-vuotiaana 1.7.2014.
• Työkyvyttömyyseläkettä on maksettu ensin kuntoutustukena 2 vuoden ajan 30.6.2016 asti.
• Sen jälkeen henkilö on kuntoutunut vuoden ajaksi.
• Työkyvyttömyyseläke on myönnetty entisin perustein 1.7.2017 alkaen 30.6.2019 saakka ja entisin perustein uudestaan 1.2.2021 alkaen.

Eläkeaika	Työssäoloaika
1.7.2014 - 30.6.2016	1.7.2016 - 30.6.2017
1.7.2017 - 30.6.2019	1.7.2019 - 31.1.2021
1.2.2021 -	-

Viisi kalenterivuotta ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta tulee täyteen 1.7.2019. Henkilö on seuraavan vuoden alussa (1.1.2020) 41-vuotias, jolloin kertakorotus on 15 prosenttia. Kertakorotus lisätään entisin perustein 1.2.2021 myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä indeksitarkistusten jälkeen on 1 517,85 euroa/kk vuonna 2021. Kertakorotuksen jälkeen työkyvyttömyyseläke on 1.2.2021 alkaen 1 517,85 + (1 517,85 x 15 %) = 1 745,53 euroa/kk.

Kuntoutusrahan jälkeen entisin perustein myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen, kuntoutusraha-aika lasketaan eläkeajaksi määriteltäessä eläkkeensaajan oikeutta kertakorotukseen. Kuntoutusavustusaika lasketaan myös eläkeajaksi.

Esimerkki: Kertakorotus entisin perustein myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen

• Henkilö on saanut kuntoutusrahaa ajalla 1.9.2011-31.5.2012.
• Henkilölle on 1.10.2013 alkaen myönnetty työkyvyttömyyseläke entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen tehdään kertakorotus 1.1.2017 alkaen, jos henkilö tuolloin on alle 56-vuotias.

Kertakorotus ja kuntoutuskorotus

Jos eläkkeeseen kertakorotushetkellä maksetaan kuntoutuskorotusta, kuntoutuskorotukseen ei tule kertakorotusta. Siten kertakorotusprosentilla kerrotaan työkyvyttömyyseläkkeen määrä, jossa ei ole kuntoutuskorotusta.

Tarkemmat tiedot

Jos eläkkeeseen on tehty kertakorotus ja eläkkeensaaja sen jälkeen menee kuntoutukseen, lasketaan kuntoutuskorotus kertakorotuksen sisältävästä eläkkeestä.

Jos kertakorotus ja kuntoutuskorotus lasketaan eläkkeeseen samalla hetkellä, tehdään ensin eläkkeen kertakorotus. Sen jälkeen kuntoutuskorotus lasketaan tästä kertakorotetusta eläkkeestä.

Kertakorotus ja kuntoutusraha

Jos kuntoutusrahaa maksetaan yli 5 vuoden ajalta tai se myönnetään entisin perustein 5 vuoden päästä alkuperäisestä alkamisesta, myös kuntoutusrahaan lisätään kertakorotus sen vuoden alusta, johon mennessä kuntoutusrahan alkamisesta on kulunut 5 kalenterivuotta. Kertakorotusprosentilla kerrotaan koko kuntoutusrahan määrä.

Kertakorotus, kun eläkkeessä on otettu huomioon LITA-etuus

Kertakorotus lasketaan eläkkeensaajan maksussa olevien työeläkkeiden yhteismäärän perusteella. Jos eläkkeeseen on tehty LITA-vähennys, kertakorotus lasketaan vähennetyn eläkkeen määrän perusteella ja lisätään vähennetyn eläkkeen määrään.

Jos työkyvyttömyyseläke on maksussa vahinkotapahtumavuoden jälkeen työansioiden perusteella karttuneen eläkkeen (VTJ–karttuma) suuruisena, kertakorotus tehdään VTJ-karttuman määrään.

Kertakorotus lisätään myös vuoden 2004 säännöin laskettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kertakorotus lasketaan vuoden 2004 säännöin yhteensovitetusta eläkkeestä ja lisätään yhteensovitettuun eläkkeeseen.

Työeläkkeen kertakorotus ei aiheuta eläkkeeseen uutta LITA-vähennystä/yhteensovitusta.

Kertakorotus ja kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke

Jos toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke kertasuoritetaan, samalla maksetaan kertasuorituksena myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke. Kertasuoritettuun eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta.

Jos kertasuorituksena on maksettu vuoden 2004 säännösten mukainen toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke, sen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke lasketaan uudelleen. Tällöin kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olleet vapaakirjat tarkistetaan ensin vuoden 2004 tasoon puoliväli-indeksillä. Tästä ne tarkistetaan vanhuuseläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Koska eläke lasketaan uudelleen, eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta.

Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa ansaittu eläke kerrotaan eläketapahtumavuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Jos eläketapahtuma on henkilön 62 ikävuoden täyttämisvuonna tai sen jälkeen, käytetään henkilön 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Ansaittua eläkettä on kaikki muu paitsi tulevan ajan eläkeosa.

Elinaikakerrointa ei sovelleta tulevan ajan eläkeosaan. Työkyvyttömyyseläkkeessä, jonka eläketapahtuma on ennen vuotta 2027, tulevan ajan eläkeosa jää pysyvästi elinaikakertoimen soveltamisen ulkopuolelle. Elinaikakerrointa aletaan soveltaa koko työkyvyttömyyseläkkeeseen vuodesta 2027 alkaen, kun ikäluokan alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen.

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, ansaittuun eläkkeeseen sovelletaan uusin perustein myönnetyn eläkkeen eläketapahtumavuoden elinaikakerrointa.

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, elinaikakerroin pysyy entisin perustein -myöntöketjun ensimmäisen eläkkeen tai kuntoutushakemuksen vireilletulovuoden mukaisena.

Myös sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvan henkilön työkyvyttömyyseläkkeeseen elinaikakerrointa sovelletaan edellä kuvatulla tavalla.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Elinaikakertoimen soveltaminen työkyvyttömyyseläkkeeseen

• syntymävuosi 1967
• työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma vuonna 2017
• elinaikakerroin 0,962 (arvio)
• ansaittu eläke eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä 1 000 euroa/kk
• tulevan ajan eläkeosa 1 300 euroa/kk

Työkyvyttömyyseläke:
1 000,00 euroa/kk x 0,962 + 1 300,00 euroa/kk = 2262,00 euroa/kk.

Kun eläkkeen alkamisesta on kulunut 5 täyttä kalenterivuotta, eläkkeeseen lisätään kertakorotus. Jos eläke jatkuu vanhuuseläkeikään asti, se muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, eikä eläkettä tarkisteta enää uudelleen elinaikakertoimella. Jos eläkkeensaajalla on ollut eläkeaikaista työskentelyä, siitä karttunut eläke lisätään hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkeaikainen karttuma tarkistetaan kyseiselle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä työkyvyttömyyseläke voi olla

• toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke
• toistaiseksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke
• kuntoutustuki
• osakuntoutustuki.

Työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen uusin vai entisin perustein?

Ensimmäinen työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Työkyvyttömyyseläke lasketaan uusin perustein osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen.

Jos henkilö on saanut esimerkiksi kuntoutustukea, tämän jälkeen osittaista vanhuuseläkettä, ja sitten jälleen kuntoutustukea, lasketaan osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeinen kuntoutustuki uusin perustein riippumatta siitä, kuinka pitkä aika edellisen kuntoutustuen päättymisestä on kulunut.

Toinen työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Kun osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetty kuntoutustuki päättyy, osittainen vanhuuseläke jatkuu entisen suuruisena. Jos tämän jälkeen alkaa uusi kuntoutustuki, lasketaan se entisin perustein, jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin aiemman kuntoutustuen päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai uusi eläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyyseläke.

Jos henkilö on osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetyn kuntoutustuen päättymisen jälkeen ottanut uuden 25 prosentin osittaisen vanhuuseläkkeen osuuden, lasketaan tämän uuden eläkeosuuden jälkeinen kuntoutustuki uusin perustein riippumatta siitä, kuinka pitkä aika edellisen kuntoutustuen päättymisestä on kulunut.

Esimerkki: Kuntoutustuki osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

• Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 65 vuotta

Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen seuraavista osista:

• maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
• säästöosuus eli se osa osittaista vanhuuseläkettä varten lasketusta pohjaeläkkeestä, jota ei ole vielä myönnetty
• työansioista ja yrittäjän työtulosta karttunut eläke osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun
• palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttunut eläke osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun saakka
• opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta karttunut etuus osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuodelta ja sen jälkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun
• osittaista vanhuuseläkettä edeltäneen työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteesta karttunut eläke osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuodelta
• tulevan ajan eläkeosa.

Mahdollinen rekisteröity lisäeläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeessä.

Julkisten alojen eläkkeeseen kuuluu lisäeläkeosuus, jos julkisten alojen työskentely jatkuu työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaan asti. Työkyvyttömyyseläke myönnetään aina normeeraamattomana riippumatta siitä, jatkuuko julkisten alojen työskentely eläketapahtumaan saakka. Työkyvyttömyyseläkettä ei normeerata myöskään, kun se myönnetään osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen.

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon tarkasteluajalta eli eläketapahtumavuotta edeltävien 5 vuoden ajalta

• työansiot ja yrittäjän työtulot
• etuusansiot
• opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika
• päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen aika.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ajasta ei muodostu eläkettä kartuttavaa eläkesuhdetta, jolloin sitä ei oteta mukaan myöskään tulevan ajan ansiota laskettaessa.

Tarkemmat tiedot

Elinaikakerroin

Elinaikakerroin säilyy ennallaan osittaisen vanhuuseläkkeen osuudessa.

Säästöosuus ja karttunut eläke tarkistetaan

• omalle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen
• työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta.

Tulevan ajan eläkettä ei tarkisteta elinaikakertoimella.

Tarkemmat tiedot

Indeksointi

Osittainen vanhuuseläke korotetaan työeläkeindeksillä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoteen. Säästöosuus sekä osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen ansaittu eläke korotetaan palkkakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoteen.

Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista

Jos henkilön työkyvyttömyyden todetaan alkaneen ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista, työkyvyttömyyseläke määräytyy kuten yleensäkin osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen. Maksussa oleva osittainen vanhuuseläke on osa työkyvyttömyyseläkettä. Tuleva aika lasketaan aina eläketapahtumavuoden alusta ja tulevan ajan ansiot eläketapahtumavuotta edeltävien 5 kalenterivuoden ansioista.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on samana kalenterivuonna kuin osittainen vanhuuseläke alkaa, ei kyseiseltä vuodelta kartu eläkettä, vaan eläketapahtumavuosi on tulevaa aikaa.

Jos taas työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista edeltävänä kalenterivuonna, työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuonna karttunut eläke on jo mukana osittaista vanhuuseläkettä varten lasketussa pohjaeläkkeessä. Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuonna karttunut eläke on siis mukana työkyvyttömyyseläkkeessä, vaikka myös tuleva aika lasketaan työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden alusta.

Työkyvyttömyyseläke lasketaan samoin myös silloin, kun osittaisella vanhuuseläkkeellä olevan työkyvyttömyys on alkanut ennen osittaista vanhuuseläkettä ja ennen vuotta 2017, mutta työkyvyttömyyseläke alkaa osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Perustiedot:

• Syntymäaika 15.9.1956
• Alin vanhuuseläkeikä 63 v 6 kk
• Osittainen vanhuuseläke 50 % 61-vuotiaana 1.10.2017
• Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma vuonna 2018
• Työkyvyttömyyseläke alkaa vuonna 2019
• Työeläkeindeksinä on käytetty 2535 vuodelle 2017 ja 2596 vuodelle 2019
• Palkkakertoimena on käytetty 1,387 vuodelle 2017 ja 1,418 vuodelle 2019

Pohjaeläke 1 800 euroa/kk (vuoden 2017 tasossa)

Osittainen vanhuuseläke
Varhennus 30 kk x 0,4 % = 12 %
50 % x 1 800 euroa/kk x (1 - 0,12) = 792 euroa/kk
Tarkistetaan vuodelle 2017 vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio):
0,962 x 792 euroa/kk = 761,90 euroa/kk
Osittainen vanhuuseläke työeläkeindeksillä vuoteen 2019:
761,90 euroa/kk / 2535 x 2596 = 780,23 euroa/kk

Säästöosuus
Pohjaeläke palkkakertoimella vuoden 2019 tasoon:
1 800 euroa/kk / 1,387 x 1,418 = 1 840,23 euroa/kk
50 % x 1 840,23 euroa/kk = 920,12 euroa/kk
Tarkistetaan ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio):
0,957 x 920,12 euroa/kk = 880,55 euroa/kk

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuoden alusta alkaen työstä karttunut eläke eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun vuoden 2019 palkkakerrointasossa: 50 euroa/kk
Tarkistetaan ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio):
0,957 x 50 euroa/kk = 47,85 euroa/kk

Tulevan ajan eläke
Tuleva aika: 1.1.2018 - 31.3.2020, yhteensä 27 kk
Tarkasteluajan ansiot 2013 - 2017, yhteensä 150 000 euroa vuoden 2019 tasossa
Tulevan ajan ansio: 150 000 euroa / 60 kk = 2 500 euroa/kk
Tulevan ajan eläke: 2 500 euroa/kk x 27 kk x 1,5 %/12 = 84,38 euroa/kk

Työkyvyttömyyseläke vuonna 2019:
780,23 euroa/kk + 880,55 euroa/kk + 47,85 euroa/kk + 84,38 euroa/kk = 1 793,01 euroa/kk

Osatyökyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Esimerkki: Osatyökyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Täysi työkyvyttömyyseläke vuonna 2019:
Osittainen vanhuuseläke 780,23 euroa/kk
Säästöosuus 880,55 euroa/kk
Karttunut eläke 47,85 euroa/kk
Tulevan ajan eläke 84,38 euroa/kk
Yhteensä 1 793,01 euroa/kk

Osatyökyvyttömyyseläke: 1 793,01 euroa/kk / 2 = 896,51 euroa/kk

Työkyvyttömyyseläke uusin perustein

Työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, jos

• uusi työkyvyttömyys alkaa sen jälkeen, kun aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä on kulunut vähintään 2 vuotta ja
• uusi työkyvyttömyys johtuu eri sairaudesta, viasta tai vammasta kuin aiempi työkyvyttömyys.

Tarkemmat tiedot

Vuoden 2004 säännnöin myönnetyssä eläkkeessä ei tulevaa aikaa

Jos eläkkeenhakijan aiempi, vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetty työkyvyttömyyseläke ei ole sisältänyt tulevan ajan eläkeosaa, uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, vaikka uusi työkyvyttömyys alkaisikin 2 vuoden kuluessa edellisen eläkkeen päättymisestä.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen laskeminen uusin perustein

Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, noudatetaan niitä eläkkeen laskentasäännöksiä, joiden mukaan työkyvyttömyyseläke määräytyy uuden eläkkeen eläketapahtuman ajankohtana.

Kertakorotuksen 5 kalenterivuoden aika aletaan laskea uudelleen uuden eläkkeen alkamisesta.

Työkyvyttömyyseläke entisin perustein

Työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, jos

• työkyvyttömyys alkaa ennen kuin aiemman työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahakauden päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai
• uusi eläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyyseläke, vaikka aiemman eläkkeen päättymisestä on kulunut yli 2 vuotta.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen entisin perustein tarkoittaa sitä, että uusi työkyvyttömyyseläke on samansuuruinen kuin aiemmin myönnetty, jo päättynyt työkyvyttömyyseläke. Päättynyt työkyvyttömyyseläke on voinut olla

• täysi työkyvyttömyyseläke
• osatyökyvyttömyyseläke
• kuntoutustuki
• osakuntoutustuki.

Uuden eläkkeen ei tarvitse olla samanlajinen kuin päättynyt eläke. Uusi eläke voi olla esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläke vaikka aikaisempi on ollut täysi työkyvyttömyyseläke.

Tarkemmat tiedot

Uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, vaikka aiempi eläke ei sisällä tulevan ajan eläkeosaa. Vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetyn eläkkeen jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein vain, jos eläkkeessä on ollut tulevan ajan eläkeosa.

Uuden eläkkeen eläketapahtumahetki määritellään samalla tavoin kuin se työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä normaalisti määritellään.

Eläkehakemuksen, jonka perusteella tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke entisin perustein, käsittelee ja siitä antaa päätöksen tai päätösyhdistelmän se eläkelaitos, joka on myöntänyt aikaisemman eläkkeen.

Uusi työkyvyttömyys yli 2 vuoden kuluttua saman sairauden perusteella

Uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein myös silloin, kun aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä on yli 2 vuotta ja uusi työkyvyttömyys aiheutuu saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyys.

Saman sairauden, vian tai vamman uusiutumisen arvioiminen 

Arvio siitä, onko kyse saman sairauden uusiutumisesta vai kokonaan eri sairaudesta, tehdään lähinnä lääketieteellisin perustein.

Yksinomaan diagnoosien muuttumisen tai lisääntymisen ei tarvitse merkitä uutta sairautta. Olennaista on, että uuden työkyvyttömyyden perusteena olevalla sairaudella on syy-yhteys aikaisemman työkyvyttömyyden aiheuttaneeseen sairauteen. Jos syy-yhteys on olemassa, on kyse samasta sairaudesta.

Työntekijän uuden työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä voi olla eri sairaus kuin aikaisemman työkyvyttömyyden, mutta lisäsairautena saattaa olla aikaisemman työkyvyttömyyden pääasiallinen sairaus. Eri päädiagnooseista huolimatta voidaan joissakin tapauksessa katsoa, että kyse on samasta sairaudesta.

Samaa sairautta määriteltäessä perusteena ovat lääketieteelliset selvitykset sairauden laadusta. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen,

• miten pitkään työskentely on eläkkeen päätyttyä jatkunut
• miten henkilö on työssään selviytynyt
• mikä on ollut hänen palkkatasonsa tässä työssä.

Mitä pidempi aika on kulunut aikaisemman työkyvyttömyyden päättymisestä, sitä epätodennäköisempää on, että kysymyksessä on saman sairauden uusiutuminen. Laissa ei ole rajattu aikaa, jonka kuluttua kyseessä ei voida katsoa olevan sama sairaus. Ratkaisukäytännössä noudatetaan yleensä noin 3 vuoden aikaa. Työntekijän ansiot yleensä vakiintuvat 3 vuoden kuluessa tasolle, jota voidaan pitää hänen normaalina palkkatasonaan.

Joskus työkyvyttömyyseläke voi tulla myönnettäväksi entisin perustein 3 vuotta pidemmänkin ajan kuluttua. Ratkaisussa otetaan huomioon, millaista eläkkeenhakijan työnteko on ollut eläkeajan jälkeen.

Entisin perustein myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen määrä

Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, eläkkeen määrä säilyy samansuuruisena kuin aiempi eläke. Aiemman eläkkeen määrä tarkistetaan työeläkeindeksillä uuden eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Eläkeaikana ja eläkejaksojen välissä työ- tai virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella karttunutta eläkettä ei uudessa työkyvyttömyyseläkkeessä oteta huomioon. Näistä karttunut eläke lisätään aikanaan vanhuuseläkkeeseen tai uusin perustein myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kun alimman vanhuuseläkeikänsä täyttänyt henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä

Yksityisillä aloilla työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää ikäluokan alimman eläkeiän täyttäneelle henkilölle.

Jos ikäluokan alimman eläkeiän täyttänyt henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä, hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke.

Myöskään julkisilla aloilla työskentelevälle ikäluokan alimman eläkeiän täyttäneelle henkilölle ei voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä. Kuitenkin, jos henkilöllä on oikeus lisäeläkeosuuteen, eläkehakemus käsitellään ja lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä.

Vanhuuseläke myönnetään pääsääntöisesti uusin perustein, vaikka edellisen työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä olisi kulunut alle kaksi vuotta.

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa

• sairauspäivärahan ensisijaisuusajan (ESA-aika) päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai
• työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

Osatyökyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Milloin täysi työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta?

Pääsäännön mukaan täysi työkyvyttömyyseläke alkaa sairausvakuutuslain 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun sairauspäivärahan ensisijaisuusajan (ESA-aika) päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Eläkelaitos ei tee päätöstä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta ennen kuin ensisijaisuusaika vahvistetaan, jos

• eläkkeenhakijalle on myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa sairauspäivärahaa vähintään kuukauden ajaksi eläkehakemuksen vireilletuloajankohtana, mutta
• ensisijaisuusaikaa ei tällöin vielä ole vahvistettu.

Tarkemmat tiedot

Miten menetellään, kun sairauspäivärahahakemus on vireillä eläkehakemuksen vireille tullessa?

Jos sairauspäivärahahakemus on vireillä eläkehakemuksen vireille tullessa, eläkelaitos odottaa työkyvyttömyyseläkkeen hakemista seuraavan toisen kalenterikuukauden loppuun tietoa siitä, myönnetäänkö työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa sairauspäivärahaa vähintään kuukaudeksi.

Eläkelaitos voi myös ottaa yhteyttä eläkkeenhakijaan ja tiedustella, onko sairauspäivärahaan haettu jatkoa.

Tarkemmat tiedot

Miten menetellään, jos eläkkeenhakija hakee muutosta sairauspäiväraha-asiassa?

Eläkelaitos ei odota sairauspäivärahaa koskevan valituksen lopputulosta, vaan noudattaa ilmoitettua ensisijaisuusaikaa ja antaa eläkepäätöksensä ilmoitetun ensisijaisuusajan mukaisesti.

Eläkelaitos antaa oikaisupäätöksen, jos

• ensisijaisuusajan päättymisajankohta muuttuu aikaisemmaksi ja
• eläkkeensaajalle tulisi maksettavaksi lisää eläkettä.

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa, jos sairauspäivärahan maksaminen on keskeytetty 90 päivään?

Työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta, jos

• sairauspäivärahaa on myönnetty vähintään 150 päivää, mutta
• sairauspäivärahan maksaminen on keskeytetty 90 päivän kohdalla, koska työntekijä ei ole toimittanut työterveyshuollon lausuntoa työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä.

Tarkemmat tiedot

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa, kun henkilö saa sairauspäivärahaa vastaava etuutta ulkomailta?

Työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahaa vastaavan ulkomaan etuuden päättymistä seuraavan kuukauden alusta, ei kuitenkaan myöhemmin kuin 1 vuoden kuluttua eläketapahtumakuukautta seuraavan kuukauden alusta.

Ulkomaan etuuden mahdollisia katkoksia ei oteta huomioon, vaan päivärahakautta pidetään yhdenjaksoisena.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkamista määrättäessä sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta pidetään ensisijaisena työkyvyttömyyseläkkeelle enintään vuoden ajan, vaikka sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta maksettaisiin pidemmältä ajalta.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta, ulkomaan etuus otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaa määrättäessä samalla tavalla kuin sairauspäiväraha.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuus otetaan huomioon enintään sairausvakuutuslain mukaiseen enimmäisaikaan saakka.

Sairauspäivärahaa vastaavalle ulkomaan etuudelle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa kuten Suomesta maksettavalle sairauspäivärahalle.

Tarkemmat tiedot

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa, kun henkilö ei saa ei saa sairauspäivärahaa vastaavaa etuutta ulkomailta?

Työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos työntekijä ei saa sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta.

Työkyvyttömyyseläkettä ei kuitenkaan myönnetä ilman pätevää syytä takautuvasti pidemmältä ajalta kuin työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltäneeltä 6 kuukaudelta.

Milloin täysi työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta?

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos

• eläkehakemus on tehty ennen kuin Kela on vahvistanut sairauspäivärahan ensisijaisuusajan ja eläkehakemuksen tekemistä seuraavan toisen kalenterikuukauden loppuun mennessä ei ole myönnetty vähintään kuukauden ajalta yhtäjaksoisesti maksettavaa sairauspäivärahaa, joka kohdistuu työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan tai
• työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuva sairauspäivärahahakemus on hylätty eikä työntekijälle ole myönnetty hylkäämisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa vähintään kuukaudelta yhtäjaksoisesti maksettavaa sairauspäivärahaa.

Tarkemmat tiedot

Miten sairauspäivärahan lisäpäivät vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen?

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos

• työkyvyttömyys alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen ja
• työntekijälle on myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiselle ajalle sairauspäivärahan lisäpäiviä enimmäisajan jälkeen.

Lisäpäivien aikana lyhyt 30 päivän työssäolo voidaan katsoa työkokeiluksi

Eläkelaitokset voivat tapauskohtaisesti tulkita 30 päivän työssäolon työkokeiluksi, jos työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen ennen ensisijaisuusajan päättymistä.

Näissä tilanteissa eläke myönnetään ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta, vaikka henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa lisäpäiviltä enimmäisajan päättymisen jälkeen.

Takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä maksetaan sairausvakuutusrahastolle sairauspäivärahan ja/tai lisäpäiviltä maksetun sairauspäivärahan määrää vastaava osa. Loppuosa työkyvyttömyyseläkkeestä maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen

Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä ei ole vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen. Työkyvyttömyyseläke alkaa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen joko ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Milloin osatyökyvyttömyyseläke alkaa?

Osatyökyvyttömyyseläke alkaa aina eläketapahtumaa (työkyvyttömyyden alkamista) seuraavan kuukauden alusta. Osatyökyvyttömyyseläke edellyttää myös ansioiden alentumista.

Tarkemmat tiedot

Jos osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti, ja samalta ajalta on maksettu sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä maksetaan tältä ajalta sairauspäivärahan määrän ylittävä osa.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen, kun eläkkeensaaja saa sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta

Takautuva osatyökyvyttömyyseläke maksetaan sairauspäivärahaa vastaavan ulkomaan etuuden maksamiskuukaudelta vain siltä osin kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä ylittää sairauspäivärahaa vastaavan ulkomaan etuuden määrän.

Jos osatyökyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta pienempi, takautuva osatyökyvyttömyyseläke maksetaan vasta sairauspäivärahaa vastaavan ulkomaan etuuden päätyttyä.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuus pienentää tai siirtää takautuvan osatyökyvyttömyyseläkkeen maksamista kuitenkin enintään 1 vuoden.

Kertasuorituksena maksettavan eläkkeen alkaminen

Kertasuorituksena maksettavaan työkyvyttömyyseläkkeeseen sovelletaan samoja alkamista koskevia työeläkelakien säännöksiä kuin kuukausittain maksettavaan työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen kuntoutusrahan jälkeen 

Työntekijällä ei ole oikeutta ilman pätevää syytä työkyvyttömyyseläkkeeseen ennen kuin työntekijän oikeus

• työeläkelakien mukaiseen kuntoutusrahaan on päättynyt
• Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen kuntoutusrahaan on päättynyt
• harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena maksettuun kuntoutusrahaan on päättynyt.

Tarkemmat tiedot

Pätevästä syystä työkyvyttömyyseläke voi alkaa ennen kuntoutusrahan päättymistä

Pätevästä syystä työkyvyttömyyseläke voi alkaa ennen kuntoutusrahan päättymistä. Pätevänä syynä voidaan pitää tilanteita, joissa

• henkilöllä ei ole mahdollisuuksia kuntoutuksen jatkamiseen tai
• kuntoutus on pitkäaikaisen sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta Kelasta ennen kuin kuntoutusrahan maksaminen päättyy

Työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta myöskään Kelasta ennen kuin kuntoutusrahan maksaminen päättyy, ellei

• ammatillinen kuntoutus ole kuntoutujan sairauden vuoksi keskeytynyt tai
• ammatillinen kuntoutus ole päättynyt tuloksettomana.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen kuntoutusrahan ja ansionmenetyskorvauksen ajalta

Jos työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti, työkyvyttömyyseläkettä ei makseta ajalta, jolta henkilö on saanut työeläkelaeissa, työtapaturma- ja ammattitautilaissa tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitettua

• kuntoutusrahaa tai
• ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain perusteella.

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ja samalta ajalta on maksettu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista muuta kuin eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, työkyvyttömyyseläkettä maksetaan henkilölle tältä ajalta vain kuntoutusrahan määrän ylittävä osa.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen samalle ajalle, jolta on maksettu työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa

Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha estää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen samalta ajalta, jolta on maksettu kuntoutusrahaa. Merkitystä ei ole sillä, onko kuntoutusraha maksettu täytenä kuntoutusrahana vai osakuntoutusrahana.

Tarkemmat tiedot

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa, kun henkilölle on maksettu kuntoutusraha ulkomailta?

Työkyvyttömyyseläke alkaa ulkomaisen kuntoutusrahan päättymisen jälkeen, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään eläkkeensaajalle, joka on saanut kuntoutusrahaa ulkomailta.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen takautuvasti hakemuksesta puoli vuotta tai pätevästä syystä kauempaa

Työkyvyttömyyseläkettä ei makseta ilman pätevää syytä takautuvasti pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneeltä 6 kuukaudelta, vaikka eläkeoikeus olisi alkanut jo aiemmin.

Pätevästä syystä työkyvyttömyyseläkettä voidaan maksaa takautuvasti yli puolen vuoden ajalta. Pätevänä syynä voidaan pitää sitä, että

• esimerkiksi psyykkisesti sairas henkilö ei sairautensa vuoksi ole ymmärtänyt hakea eläkettä tai eläkkeen jatkamista, vaikka henkilö on ollut kiistatta koko ajan sairas ja kykenemätön hoitamaan asioitaan
• kuntoutustukea saanut henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä yli puolen vuoden kuluttua aikaisemman eläkejakson päättymisestä ja eläkelaitos katsoo lääketieteellisen ja työskentelystä saadun selvityksen perusteella (esimerkiksi runsaasti sairauslomia), että kuntoutustuen jälkeistä työskentelyä voidaan pitää työkyvyttömänä tehtynä työnä, lähinnä työkokeiluna
• eläkkeenhakijalla ei ole ollut mahdollisuutta hakea eläkettä ajoissa ja voidaan katsoa, että eläkkeenhakijalla on tähän pätevä syy.

Tietämättömyys ei ole pätevä syy.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun työkyvyttömyyseläke myönnetään muutoksenhaun seurauksena

Työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta koskevia säännöksiä sovelletaan myös niihin tilanteisiin, joissa työkyvyttömyyseläke myönnetään muutoksenhaun seurauksena.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkamisen kannalta ratkaisevaa on se, mistä alkaen muutoksenhakuelin on katsonut työkyvyttömyyden alkaneen.

Muutoksenhaun kuluessa henkilölle on saatettu myöntää sairauspäivärahaa, henkilölle on mahdollisesti vahvistettu uusi ESA-aika tai henkilö on kokeillut työhönpaluuta kuntoutuksen avulla ennen kuin muutoksenhakuelin antaa päätöksensä. 

Tarkemmat tiedot

Regressioikeus 

Henkilölle voi tulla myönnettäväksi ensisijainen etuus takautuvasti samalle ajalle, jolle henkilölle on jo myönnetty toissijaista etuutta. Toissijaista etuutta maksaneelle taholle voi tällöin tulla regressioikeus myöhemmin myönnettyyn ensisijaiseen etuuteen.

Muulla taholla voi olla regressioikeus

• koko eläkkeeseen tai
• eläkkeen osaan.

Muulla taholla on regressioikeus, jos 

• toissijaista etuutta myönnettäessä ei ole ollut ennakoitavissa, että henkilölle myönnetään myöhemmin takautuvalle ajalle ensisijainen etuus. Myöhemmin myönnetty etuus voi olla joko aiemmin myönnetyn etuuden saamisen kokonaan estävä etuus tai etuuden määrää vähentävä etuus.
• toissijaista etuutta myönnettäessä voidaan ennakoida, että samalle ajalle tullaan todennäköisesti myöntämään ensisijainen etuus. Toissijainen etuus myönnetään esimerkiksi siksi, että jo ennakkoon arvioidaan ensisijaisen etuuden myöntämisen kestävän pitkään. Eläkkeenhakijan toimeentulo turvataan ensisijaisen etuuden käsittelyn ajaksi toissijaisen etuuden avulla. 

Regressioikeus voi olla esimerkiksi 

• sosiaalietuuksien maksajalla (esimerkiksi sairauspäiväraha, työttömyysetuudet ja koulutusetuudet, Kelan eläkkeet)
• muulla taholla (esimerkiksi työnantaja ja hyvinvointialue), jonka maksaman suorituksen ajalta maksetaan myöhemmin takautuvasti työeläkettä. 

Maksuvaatimus

Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeensaajan eläkettä muulle taholle vain, jos eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tullut eläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

Eläkkeen maksupäivänä pidetään sitä päivää, jona eläkelaitos on antanut määräyksen eläkkeen maksamisesta. Eläkkeen maksupäivänä pidetään siten päivää, jolloin pankkiin toimitettava maksutiedosto tehdään eläkelaitoksessa.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos voi maksaa 2 viikon määräajan jälkeen tulleen ilmoituksen perusteella eläkkeen muulle taholle, jos eläkkeen maksaminen on käsittelyteknisesti mahdollista.

Regressiprosessi käytännössä

Käytännössä yleiset regressiprosessin vaiheet ovat:

• Muu taho, esim. Kela myöntää henkilölle etuutta
• Muu taho lähettää ennakkoilmoituksen takautuvan eläkkeen perinnästä. Vaihtoehtoisesti eläkelaitos tarkastaa muun etuuden Kelan etuustietojen kyselyllä.
• Eläkelaitos myöntää työeläkkeen takautuvasti samalle ajalle muun tahon myöntämän etuuden kanssa
• Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ja selvittää, mille taholle takautuva eläke tulee maksaa
• Muu taho saa tiedon eläkelaitoksen myöntämästä eläkkeestä esim. eläkerekisteristä. Vaihtoehtoisesti eläkelaitos ilmoittaa takautuvan eläkkeen myönnöstä erikseen.
• Muu taho lähettää perimisilmoituksen, missä esitetään yksityiskohtainen vaatimus tietyn ajan ja määräisen takautuvan eläkkeen maksamisesta muulle taholle
• Eläkelaitos maksaa pidättämänsä takautuvan eläkkeen perimisilmoituksen perusteella muulle taholle
• Ylimenevä osa maksetaan eläkkeensaajalle itselleen

Menettelyt vaihtelevat eri etuuksissa. Tarkemmat menettelyt on kuvattu eri ohjeissa.

Takautuva eläke 

Takautuvalla eläkkeellä tarkoitetaan kaikkia niitä eläke-eriä, jotka kohdistuvat eläkkeen säännöllisen maksun alkamista edeltävään aikaan.

Takautuvaa eläkettä määriteltäessä eläkkeen maksun alkamisajankohta johdetaan laskennallisesti eläkepäätöksen antamisesta.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ja selvittää erikseen, kenelle takautuva eläke tulee maksettavaksi. Takautuvan eläkkeen pidätysaika vaihtelee eri etuuksissa. Takautuvan eläkkeen pidätysaika voi olla esimerkiksi

• päätöksenantokuukauden loppuun tai
• päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden loppuun.

Takautuva eläke toiselle eläkelaitokselle eläkejärjestelyn vaihtuessa

Eläkejärjestelyn vaihtuessa eläkelaitoksesta toiseen voi käytännössä tulla tilanteita, joissa väärä eläkelaitos on maksanut eläkkeensaajalle eläkettä rekisteriviiveiden takia. 

Eläkelaitosten välinen kustannustenjako oikaistaan niin, että eläkkeestä vastuussa oleva eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen bruttomääräisenä eläkkeen virheellisesti maksaneelle eläkelaitokselle. 

Yksityiskohtaisesta toimintatavasta sovitaan eläkelaitosten kesken.

Ennakkoilmoituksista on luovuttu useimmissa regressimaksuissa

Ennakkoilmoituksista on luovuttu useimmissa regressimaksuissa. Eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä, onko eläkkeen takautuvalle ajalle myönnetty muita etuuksia.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

• Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
• eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Ennakkoilmoitus käytössä Kelan ja hyvinvointialueen toimeentulotuen regressissä

Toimeentulotuen regressiperinnässä on edelleen käytössä ennakkoilmoitus siitä, että toissijaista etuutta maksaneella taholla on mahdollinen regressivaatimus takautuvaan työeläkkeeseen.

Ennakkoilmoitus käytössä työttömyyskassojen regresseissä

Työttömyyskassojen regressiperinnässä on edelleen käytössä ennakkoilmoitus siitä, että toissijaista etuutta maksaneella taholla on mahdollinen regressivaatimus takautuvaan työeläkkeeseen.

Perimisilmoitukset lähetetään sähköpostitse

Perimisilmoitukset lähetetään sähköpostitse. Lähettämisestä postitse on luovuttu.

Perimisilmoituksen tiedot etuudesta tulolajikohtaisesti

Perimisilmoitukseen tulisi eritellä eri etuuksien tiedot tulolajikohtaisesti tulorekisterin tulolajien mukaan. Myös tulorekisterin tulolajikoodi olisi hyvä ilmoittaa perimisilmoituksessa.

Tarkemmat tiedot

Vilmaeläkkeet

Vilmaeläkkeissä vilmalaitos hoitaa eläkkeen maksamisen muulle kuin eläkkeensaajalle. 

Koko eläkkeen maksupäivä on vilmalaitoksen maksupäivä. 

Liikamaksun palautus

Kela palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle, jos eläkelaitos on maksanut regressinä liikaa työeläkettä Kelalle.

Eläkelaitoksen on hyvä tarkistaa perittävä määrä Kelasta uudelleen, jos perimisilmoituksen saamisen ja työeläkkeen maksupäätöksen välissä on kulunut aikaa. Tämä voi vähentää liikamaksun palautuksia eläkelaitokseen.

Tarkemmat tiedot

Hyvinvointialueelle ja työnantajalle voi tulla maksettavaksi myös vastaista eläkettä 

Hyvinvointialueelle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi maksettava eläke voi olla

• takautuvaa eläkettä tai
• vastaista eläkettä. 

Työnantajalle voi tulla maksettavaksi 

• kuntoutujalle takautuvasti myönnetty kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus
• vastainen kuntoutusetuus, jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkkaa kuntoutuksen ajalta. 

Kenelle lisäeläke maksetaan?

Rekisteröity lisäeläke voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.

Eläkesäätiön tai –kassan säännöissä määrätään, voidaanko rekisteröimätön lisäeläke maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle. 

Kenelle vapaaehtoiseen TyEL-vakuutukseen perusturva eläke maksetaan?

Eläke, joka perustuu vapaaehtoisesti järjestettyyn TyEL:n mukaiseen eläketurvaan (esimerkiksi luottamustoimen perusteella maksettu eläke), voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.

Kenelle viivästyskorotus maksetaan?

Viivästyskorotus maksetaan yleensä vain eläkkeensaajalle. 

Jos eläke maksetaan kuolinpesälle, myös viivästyskorotus maksetaan kuolinpesälle. 

Viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myös 

• työnantajalle
• hyvinvointialueelle
• ulosotolle.  

Veron ennakonpidätys 

Takautuvasta eläkkeestä pidätettävä vero määräytyy ennakkoperintälain ja -asetuksen sekä verohallituksen antamien päätösten mukaisesti. 

Veroa ei pidätetä eläkkeestä, joka maksetaan: 

• sairausvakuutusrahastolle
• työnantajalle
• työttömyyskassalle työttömyyspäivärahan ja koulutusetuuden korvaamiseksi
• Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi
• Kelalle työttömyyspäivärahan, koulutusetuuden, työmarkkinatuen, eläketuen ja opintorahan korvaamiseksi
• Kelalle aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaamiseksi. 

Kun Kelalle maksetaan takautuvaa eläkettä Kelan aiemmin maksaman verovapaan etuuden (eläkkeensaajien asumistuki, ylimääräinen rintamalisä, perustoimeentulotuki, asumislisä) korvaukseksi, tästä osasta takautuvaa eläkettä pidätetään vero.

Päätös eläkkeensaajalle ja regressivaatimuksen tekijälle 

Kun viranomainen, laitos tai muu taho on hakenut eläkkeensaajan eläkkeen maksamista itselleen, takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan yleensä päätös sekä eläkkeensaajalle että regressivaatimuksen tekijälle. Päätöksiin liitetään muutoksenhakuohje. 

Päätöksen sijasta kirje eläkkeensaajalle 

Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä eläkkeen maksamisesta ulosottoviranomaiselle. Eläkkeen maksamisesta ei tässä tilanteessa anneta päätöstä. 

Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä myös siitä, että eläkkeestä aletaan periä YEL-vakuutusmaksuja. Eläkkeensaajan pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös.

Päätöksen sijasta kirje regressivaatimuksen tekijälle 

Regressivaatimuksen tekijälle ilmoitetaan kirjeellä, jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi ajalta, johon regressivaatimus kohdistuu. Asiasta ei anneta päätöstä regressivaatimuksen tekijälle. 

Hyvinvointialueelle ilmoitetaan kirjeellä, jos eläkettä ei voida maksaa hyvinvointialueelle siksi, että eläkkeensaaja ei ole suostunut eläkkeen maksamiseen hyvinvointialueelle harkinnanvaraisin perustein. Hyvinvointialueen pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös.

Eläke maksetaan työeläkelaeissa säädetyssä maksamisjärjestyksessä silloin, kun 

• eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen työeläkelakien tai muiden lakien perusteella ja
• kahdella tai useammalla viranomaisella, hyvinvointialueella, laitoksella, toimielimellä tai muulla taholla on oikeus eläkkeeseen.

Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeestä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa

Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeestä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa.

Jos eläke myönnetään takautuvasti sellaiselle ajalle, jolta muu taho on maksanut työeläkkeestä vähennettävää etuutta, maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun etuutta jää vähentämisen jälkeen maksettavaksi.

Tarkemmat tiedot

Työeläkelaissa säädetty muulle taholle maksamisen järjestys

Maksamisjärjestys on seuraava:

1. Sairausvakuutusrahasto 

• sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
• osasairauspäiväraha
• tartuntatautilain mukainen tartuntatautipäiväraha (sairausvakuutuslaki 8 luku 1 a § ja 12 luku 3 § ja 5 §
• Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella myönnetty kuntoutusraha

2. Eläkelaitos 

• YEL-vakuutusmaksupidätykset
• MYEL-vakuutusmaksupidätykset

3. Eläkelaitos

• aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperintä kuittaamalla

4. Työnantaja tai sairauskassa 

• sairausajan palkka
• palkka kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta saavalle
• palkka tai sitä vastaava korvaus ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin

5. Työttömyyskassa tai Kela 

• työttömyyspäiväraha
• työmarkkinatuki
• koulutuspäiväraha
• koulutustuki
• liikkuvuusavustus (työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
• vuorottelukorvaus (vuorotteluvapaalaki 19 §, työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
• eläketuki (eläketukilaki 13 §)

6. Kela 

• takautumisoikeus työeläkkeen valituksen ja tarkistamisen vuoksi
• takautumisoikeus perhe-eläkkeen myöntämisen vuoksi (kansaneläkelaki 72 § 1 ja 2 momentti, rintamasotilaseläkelaki 17 §, laki eläkkeensaajan asumistuesta 30 §)

7. Kela

• perustoimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)

8. Hyvinvointialue

• täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)

9. Hyvinvointialue

• laitoshoito
• laitoshuolto
• perhehoito
• lastensuojelusta aiheutuneet kustannukset (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 ja 14 §)

10. Kela 

• opintotuki (opintotukilaki 28 §)

11. EU- tai ETA-maan laitos

• eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaan (14.5.2010/354)

12. Ulosottoviranomainen

• ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 2 §:n mukaan (30.12.2008/1097)

13. EU- tai ETA-maan laitos 

• muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan (14.5.2010/354)

14.  Sosiaaliturvasopimusten mukaiset sosiaaliturvasopimusmaiden laitokset

• eläkkeen ja muun etuuden aiheeton maksu sosiaaliturvasopimuksen määräysten mukaan

15.  Hyvinvointialue

• maksu suostumuksen ja harkinnanvaraisten perusteiden mukaisesti.

Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan takautuvan eläkkeen maksussa 

Työeläkkeiden takautuvien eläke-erien maksussa sovelletaan maksamisjärjestystä silloin, kun takautuviin eläke-eriin kohdistuu useita maksuhetkellä tiedossa olevia päällekkäisiä vaatimuksia.

Päällekkäiset vaatimukset voivat kohdistua erilaisille ajanjaksoille, jotka ovat vain osittain päällekkäisiä. Takautuvasti maksettava eläke voi jakautua hyvinkin lyhyisiin ajanjaksoihin, joilta eläke maksetaan eri tahoille.

Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan jatkuvasti suoritettavan vastaisen eläkkeen maksussa                             

Maksamisjärjestystä sovelletaan myös silloin, kun jatkuvasti suoritettavaan eläkkeeseen kohdistuu eri tahojen päällekkäisiä vaatimuksia. Päällekkäisiä vaatimuksia voivat olla esimerkiksi: 

• maksamattomien YEL- ja MYEL-vakuutusmaksujen periminen eläkkeestä
• aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla aiheeton maksu vastaisista eläke-eristä
• työnantaja perii itselleen kuntoutujan kuntoutusajalta maksettavaa kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta
• hyvinvointialue perii eläkettä laitoshoidon tai laitoshuollon, perhehoidon tai lastensuojelusta aiheutuneiden kustannusten korvaukseksi
• ulosottoviranomaisten vaatimus (eläkelaitokselle on toimitettu maksukielto)
• hyvinvointialue pyytää maksamaan eläkettä harkinnanvaraisten perusteiden nojalla ja eläkkeensaaja suostuu maksuun. 

Veron ennakonpidätys, viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu

Takautuvaa eläkettä eri tahoille maksettaessa eläkkeen verotuskohtelu voi vaihdella. 

Eroja on myös siinä, miten viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu käyttäytyvät maksettaessa takautuvaa eläkettä.

Milloin työkyvyttömyyseläke voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle?

Työkyvyttömyyseläke voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta henkilölle on maksettu 

• sairauspäivärahaa tai
• osasairauspäivärahaa.

Työkyvyttömyyseläke ei voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle tartuntatautipäivärahan korvaamiseksi.

Tarkemmat tiedot

Kun täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnetään takautuvasti samalle ajalle kuin sairauspäiväraha, takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle määräytyy sen perustella, onko työkyvyttömyyseläke myönnetty 

• ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta (ESA-aika) vai
• työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta ja
• onko henkilölle myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä.

Työkyvyttömyyseläke on myönnetty ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

Kun täysi työkyvyttömyyseläke on myönnetty henkilölle, jolle on vahvistettu ESA-aika, menetellään seuraavasti:

• Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa aikaisintaan ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.
• ESA-ajan jälkeen maksetun sairauspäivärahan ajalle takautuvasti myönnetty työkyvyttömyyseläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se vastaa sairauspäivärahaa (sairauspäivärahan ajalta, enintään sairauspäivärahan määrään saakka).
• Eläkkeensaajalle maksetaan se osa takautuvasta eläkkeestä, joka ylittää samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan määrän.

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot sairauspäivärahan lisäpäivistä

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot henkilölle myönnetyistä sairauspäivärahan lisäpäivistä. Tiedot näkyvät Kelan käyttöliittymän kautta.

Jos tietoja ei ole saatavilla, eläkelaitos voi ottaa yhteyttä Kelaan ja selvittää, onko kyseessä lisäpäiväoikeus vai uusi sairaus.

• Jos hakemus on työeläkelaitoksen lisäksi Kelassa vireillä, tiedot pyydetään sähköpostitse Kelan tk-ratkaisukeskuksesta.

• Jos hakemus on vireillä ainoastaan työeläkepuolella, tiedot selvitetään Kelan viranomaisnumeroista.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta

Kun täysi työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, menetellään seuraavasti: 

• Sairauspäivärahan kanssa päällekkäin menevää takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
• Se osa takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, joka ylittää sairauspäivärahan määrän, maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.
• Sairauspäivärahaa vastaavaa takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen osuutta ei makseta minnekään. Sitä ei siis makseta myöskään muille eläkettä hakeneille tahoille (esimerkiksi sosiaalilautakunnalle).

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta

Kun työkyvyttömyys alkaa ESA-ajan päättymisen jälkeen ja henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiselle ajalle sairauspäivärahan lisäpäiviä, työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

• Takautuvasta eläkkeestä maksetaan eläkkeensaajalle vain samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan ylittävä osa.
• Sairauspäivärahan kanssa päällekkäin menevää takautuvaa eläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
• Sairauspäivärahaa vastaavaa takautuvan eläkkeen osuutta ei makseta minnekään (ei myöskään muille eläkettä hakeneille tahoille).

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

Eläkelaitos voi tapauskohtaisesti pitää sairauspäivärahan enimmäisajan päättymisen jälkeistä lyhyttä työskentelyä työkokeiluna, vaikka henkilölle on myönnetty työskentelyn jälkeen sairauspäivärahan lisäpäiviä. Työkyvyttömyyseläke myönnetään tällöin ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

• ESA-ajan jälkeen maksetun sairauspäivärahan tai sairauspäivärahan lisäpäivien ajalle takautuvasti myönnetty eläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se vastaa sairauspäivärahaa (sairauspäivärahan ajalta, enintään sairauspäivärahan määrään saakka).
• Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvasta eläkkeestä, joka ylittää samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan tai lisäpäiviltä maksetun sairauspäivärahan määrän.

Henkilölle on myönnetty osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki

Takautuvasti myönnetyn osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen maksamisessa sairausvakuutusrahastolle menetellään seuraavasti:

• Takautuvaa osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle, vaikka samalta ajalta on maksettu sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa.
• Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvasta osatyökyvyttömyyseläkkeestä, joka ylittää samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan tai osasairauspäivärahan määrän.
• Jos takautuva osatyökyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa pienempi, osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta minnekään.

Osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki muuttuu takautuvasti täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kuntoutustueksi

ESA-aika vaikuttaa takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen sairausvakuutusrahastolle myös silloin, kun osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki muutetaan takautuvasti täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kuntoutustueksi.

ESA-aika on vahvistettu

• Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa ESA-ajan päätyttyä. ESA-ajan päättymiseen saakka työkyvyttömyyseläke maksetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena.
• Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle, jos ESA-ajan jälkeen on vielä maksettu sairauspäivärahaa ja takautuva täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle. Sairausvakuutusrahastolle maksetaan enintään sairauspäivärahan määrää vastaava työkyvyttömyyseläke.

ESA-aikaa ei ole vahvistettu

• Takautuvaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotusta ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
• Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, joka ylittää sairauspäivärahan määrän.
• Jos takautuva työkyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa pienempi, eläkkeiden erotusta ei makseta minnekään.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta 

• Takautuvaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotusta ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
• Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, joka ylittää sairauspäivärahan määrän.
• Jos takautuva työkyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa pienempi, eläkkeiden erotusta ei makseta minnekään.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

• Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle (näissä tilanteissa enimmäisajan päättymisen jälkeinen työskentely on katsottu työkokeiluksi, jolloin eläke on myönnetty ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta).
• ESA-ajan päätymiseen asti työkyvyttömyyseläke maksetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena.

Kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke

Kertasuoritettavan työkyvyttömyyseläkkeen takautuvaa osaa ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kertasuorituksena, vaan se maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä. 

Osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kuntoutustueksi

Jos henkilölle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki takautuvasti samalle ajalle, jolta henkilölle jo on maksettu osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä, osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke katsotaan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi.

Takautuvan täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erotuksen maksaminen sairausvakuutusrahastolle määräytyy sen perusteella, onko henkilölle vahvistettu ESA-aika vai ei.

ESA-aika on vahvistettu

• Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksu alkaa ESA-ajan päätyttyä.
• Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle sairauspäivärahaa vastaavalta osin, jos ESA-ajan jälkeen on maksettu sairauspäivärahaa ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen ajalle takautuvasti myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke kohdistuu sairauspäivärahan maksuaikaan.
• Osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä vastaavaa osaa takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

ESA-aikaa ei ole vahvistettu 

• Sairausvakuutusrahastolle ei makseta takautuvasti myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, jonka osasuorituksena on osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke, vaikka takautuva työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle mahdollisen sairauspäivärahan kanssa.
• Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen, jos työkyvyttömyyseläkkeen määrä ylittää sairauspäivärahan määrän. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeeksi katsotaan myös se osuus, joka jo on maksettu eläkkeensaajalle osittaisena vanhuuseläkkeenä tai osa-aikaeläkkeenä.
• Eläkkeensaajalle ei jää maksettavaksi mitään lisää sairauspäivärahan maksuajalta, jos työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan erotus on pienempi kuin eläkkeensaajalle jo maksettu osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta

• Sairausvakuutusrahastolle ei makseta takautuvasti myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, jonka osasuorituksena on osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke, vaikka takautuva työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle sairauspäivärahan lisäpäivien kanssa.
• Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen, jos työkyvyttömyyseläkkeen määrä ylittää sairauspäivärahan määrän. Työkyvyttömyyseläkkeeksi katsotaan myös se osuus, joka jo on maksettu eläkkeensaajalle osittaisena vanhuuseläkkeenä tai osa-aikaeläkkeenä.
• Eläkkeensaajalle ei jää maksettavaksi lisää sairauspäivärahan maksuajalta, jos työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan erotus on pienempi kuin eläkkeensaajalle jo maksettu osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

• Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksu alkaa ESA-ajan päätyttyä, jos eläketapahtuma on ennen ESA-aikaa ja enimmäisajan päättymisen jälkeinen työskentely on katsottu työkokeiluksi.
• Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle sairauspäivärahan lisäpäivien osalta, jos ESA-ajan jälkeen on maksettu sairauspäivärahaa ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen ajalle takautuvasti myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke kohdistuu sairauspäivärahan maksuaikaan.
• Osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä vastaavaa osaa takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki työnantajalle tai sairauskassalle

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksetaan takautuvasti työnantajalle, jos työnantaja on maksanut työntekijälle samalta ajalta

• sairausajan palkkaa tai
• palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Työnantajalle maksetaan enintään palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen määrää vastaava takautuva työkyvyttömyyseläke.

Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan työnantajalle työnantajan hakemuksen perusteella.

Sairauskassa on maksanut täydennyspäivärahaa

Jos sairausajan palkka tai palkka tai palkkaa vastaava korvaus on maksettu täydennyspäivärahana, takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan hakemuksesta sairauskassalle.

Osa-aikatyöstä sairauslomalle jääneelle työntekijälle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke

Takautuvaa osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta työnantajalle, jos osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ajalle, jolta työntekijä on saanut osa-aikatyöhön perustuvaa sairausajan palkkaa tai palkkaa tai korvausta ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Tarkemmat tiedot

Kokoaikatyöstä sairauslomalle jääneelle työntekijälle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke

Takautuva osatyökyvyttömyyseläke maksetaan sairausajalta työnantajalle, jos henkilö

• jää kokoaikatyöstä sairauslomalle
• saa sairausloman ajalta sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta ja jos
• henkilölle myönnetään myöhemmin osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, jolta henkilö on saanut sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta työnantajalle työkokeiluajalta

Työnantajalle ei makseta takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä työntekijän työkokeiluajalta. Työntekijä saa työkokeiluajalta sekä palkan että takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen.

Tarkemmat tiedot

Työnantajalle voidaan maksaa takautuva työkyvyttömyyseläke vain siltä ajalta,

• jonka työntekijä on ollut poissa työstä sairauden tai tartuntataudin leviämisen estämisen vuoksi ja
• jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta työnantajalle, jos eläkkeensaaja on ollut työssä työkyvyttömyyden alkamisajankohdan jälkeen

Työnantajalle ei makseta takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ja eläkkeensaaja on ollut työssä työkyvyttömyyden alkamisajankohdan jälkeen. 

Tarkemmat tiedot

Työnantajan tai sairauskassan hakemus vähintään 2 viikkoa ennen maksupäivää

Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan työnantajalle tai sairauskassalle vain, jos maksamista koskeva hakemus on tehty eläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivää.

Vapaamuotoinen hakemus

Työnantajan tai sairauskassan hakemus työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseksi on vapaamuotoinen.

Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• kyse on sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan maksun korvaamisesta
• sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan määrä
• mihin aikaan sairausajan palkka, palkka tai palkkaa vastaava korvaus tai täydennyspäiväraha kohdistuu.

Eläkelaitoksen yhteydenotto työnantajaan tai sairauskassaan

Työnantaja tai sairauskassa ei aina huomaa ilmoittaa eläkelaitokselle hakevansa eläkkeen maksamista itselleen. Eläkelaitos ottaa työnantajaan tai sairauskassaan yhteyttä, jos eläkelaitos saa tiedon siitä, että

• työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta tai
• sairauskassa on maksanut täydennyspäivärahaa.

Tarkemmat tiedot

Yhteydenotossa eläkelaitos kertoo työnantajalle tai sairauskassalle mahdollisuudesta hakea takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan korvaukseksi.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen, kun työntekijä on sairastunut irtisanomisaikana

Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan hakemuksesta työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle samalta ajalta sairausajan palkan sijasta irtisanomisajan palkkaa.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläke maksetaan työnantajalle enintään irtisanomisajalta maksetun palkan määräisenä.

Milloin työnantajalle voi tulla maksettavaksi työntekijälle myönnettyä etuutta?

Työnantajalle voi tulla maksettavaksi työntekijälle myönnettyä etuutta seuraavissa tilanteissa:

• Sairausajan palkkaa työntekijälleen maksaneelle työnantajalle voidaan maksaa sairausajan palkan ajalle takautuvasti myönnetty eläke.
• Työnantaja voi saada itselleen kuntoutujalle suoritettavaa takautuvaa ja myös vastaista eläke-etuutta maksamansa palkan korvaukseksi, jos työnantaja maksaa tai on maksanut kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta saavalle työntekijälleen (kuntoutujalle) palkkaa työnteon perusteella.
• Työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen sijasta myönnetty takautuva vanhuuseläke voidaan maksaa työnantajalle, kun työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa samalta ajalta, jolle vanhuuseläke myönnetään.
• Takautuva työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen sijasta myönnetty vanhuuseläke voidaan maksaa työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle samalta ajalta sairausajan palkan sijasta irtisanomisajan palkkaa.
• Palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta työntekijälleen maksaneelle työnantajalle voidaan maksaa takautuvasti myönnetty eläke ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta työnantajalle tai sairauskassalle

Osittainen vanhuuseläke ei voi tulla maksettavaksi työnantajalle tai sairauskassalle.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta työntekijälle on jo maksettu osittaista vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon muun myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävä osuus takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä, työuraeläkkeestä tai vanhuuseläkkeestä voidaan maksaa työnantajalle tai sairauskassalle.

Eläke sairauskassalle

Sairauskassan maksama täydennyspäiväraha vastaa työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta.

Tarkemmat tiedot

Sairauskassalle voi tulla maksettavaksi työntekijän takautuva eläke siltä osin kuin sairausajan palkka tai palkka tai palkkaa vastaava korvaus on maksettu työntekijälle täydennyspäivärahana.

Maksu ensin sairausvakuutusrahastolle

Eläkkeestä, kuntoutusrahasta ja kuntoutuskorotuksesta maksetaan ensin sairausvakuutusrahastolle menevä osuus.

Sairausvakuutusrahastolle menevän osuuden jälkeen eläkkeestä, kuntoutusrahasta ja kuntoutuskorotuksesta maksetaan työnantajalle tai sairauskassalle menevä osuus.

Työnantaja tai sairauskassa on jo saanut korvauksen maksamastaan palkasta muun lain perusteella

Jos työnantaja tai sairauskassa on jo saanut maksamastaan palkasta korvauksen muun lain perusteella, ei työnantajalla tai sairauskassalla ole oikeutta saada eläkettä.

Tarkemmat tiedot

Ennakonpidätystä ei tehdä

Työnantajalle tai sairauskassalle maksettavasta etuudesta ei peritä veron ennakkoa.

Viivästyskorotus voidaan maksaa

Työnantajalle tai sairauskassalle voi tulla maksettavaksi etuuden viivästyskorotus.

Rekisteröity lisäeläke voidaan maksaa

Työnantajalle tai sairauskassalle voi tulla maksettavaksi rekisteröidyn lisäeläkkeen osuus.

Palkan tai täydennyspäivärahan korvaamiseksi maksettu eläke voidaan maksaa työnantajalle

Sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan korvaamiseksi maksettu eläke

Kun työnantajalle maksetaan takautuvaa eläkettä sairausajan palkan tai palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen korvaamiseksi, työnantaja voi saada korvauksen vain siitä palkasta tai palkkaa vastaavasta korvauksesta, jonka työnantaja on maksanut työntekijälle

• sairausajalta tai
• ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Lomarahaa tai lomakorvausta ei voida korvata eläkkeestä

Työnantajan maksamaa lomarahaa tai lomakorvausta ei voida korvata eläkkeestä. Näin on myös silloin, kun sairauskassa on maksanut palkan täydennyspäivärahana.

Työnteon perusteella maksetun palkan korvaukseksi maksettu etuus (kuntoutusetuus)

Kun työnantajalle maksetaan kuntoutujan kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta työnteon perusteella maksetun palkan korvaukseksi, korvattavaksi voi tulla

• varsinainen palkka
• työnteon ajalta kertynyt osuus lomakorvauksesta ja lomarahasta
• työnteon ajalta kertynyt osuus muista vastaavista eristä (=ansaittua palkkaa).

Mille työnantajille eläke maksetaan?

Eläke maksetaan eläkettä hakeneille työnantajille työnantajien maksamien palkkojen suhteessa, jos työntekijä on saanut sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta 2 tai useammalta työnantajalta.

Näin on myös silloin, kun sairauskassa on maksanut sairausajan palkan tai palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen sijasta täydennyspäivärahaa. 

Vilmaeläke

Vilmaeläkkeissä yksityisen alan työskentelystä karttunut eläke maksetaan hakemuksesta myös julkisen alan työnantajalle.

Julkisen alan työskentelystä karttunut eläke maksetaan hakemuksesta myös yksityisen alan työnantajalle.

Ei-vilmaeläke

Ei-vilmaeläkkeissä yksityisen alan työskentelystä karttunutta eläkettä ei makseta julkisen alan työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle palkkaa.

Julkisen alan työskentelystä karttunutta eläkettä ei makseta yksityisen alan työnantajalle.

Yrittäjät

Yrittäjäeläkelakien mukaan vakuutetun yrittäjän eläkettä ei makseta korvauksena yritykselle, vaikka yrittäjä ilmoittaa nostaneensa yrityksestään sairausajan palkkaa tai palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta ajalta, jolloin yrittäjä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa työstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Yritykselle voidaan maksaa eläkettä vain yrityksen palveluksessa olevan työntekijän palkan korvaukseksi.

Eläkelaitos selvittää eläkeasiaa ratkaistessaan eläkkeenhakijan sairauspäiväraha- ja tartuntatautipäivärahatiedot

• oman käyttöliittymän kautta tai
• Arek-työpöydän käyttöliittymän kautta.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos pidättää tarvittaessa takautuvan eläkkeen, jos takautuva eläke myönnetään sairauspäiväraha- tai tartuntatautipäiväraha-ajalle. Työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä ei kuitenkaan makseta sairausvakuutusrahastolle tartuntatautipäivärahan korvaamiseksi.

Kela saa tiedon myönnetystä eläkkeestä käyttöliittymän välityksellä ja tekee tarvittaessa perimisilmoituksen. Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse.

Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle

Osittainen vanhuuseläke ei voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta työntekijälle on jo maksettu osittaista vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon muun myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävä osuus takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä, työuraeläkkeestä tai vanhuuseläkkeestä voidaan maksaa sairausvakuutusrahastolle.

Tarkemmat tiedot

Käytännössä takautuva eläke maksetaan Kelan toimistojen ja työpaikkakassojen tilille

Käytännössä takautuva eläke maksetaan sairausvakuutusrahaston sijasta suoraan perimisilmoituksessa mainitulle Kelan tilille.

Eläke maksetaan työpaikkakassan tilille, kun sairauspäivärahan maksajana on vakuutuskassa (työpaikkakassa).

Eläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle myös työnantajalle maksetun sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan ajalta

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan takautuva eläke myös siltä ajalta, jolta sairausvakuutusrahasto on maksanut sairauspäivärahan työnantajalle työnantajan maksaman sairausajan palkan korvaukseksi.

Jos sairausvakuutusrahasto on maksanut tartuntatautipäivärahan työnantajalle työnantajan maksaman palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen korvaamiseksi ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, maksetaan takautuva vanhuuseläke, kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus sairausvakuutusrahastolle myös tältä ajalta.

Perimisilmoituksessa Kela ilmoittaa eläkelaitokselta perittävän eläkkeen aikaan ja määrään myös sen sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan, jonka Kela on maksanut työnantajalle. Ilmoituksessa on eritelty

• miltä ajalta sairauspäiväraha tai tartuntatautipäiväraha on maksettu työnantajalle sekä
• sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan määrä.

Maksettavan eläkkeen määrääminen

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan koko kuukauden eläke, jos

• sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa on maksettu kokonaiselta kuukaudelta ja
• Kela on sen kuukauden aikana maksanut sairauspäivärahana tai tartuntatautipäivärahana ainakin eläkkeen suuruisen määrän.

Jos sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa ei ole maksettu kokonaiselta kuukaudelta, vastaava eläke-erä lasketaan päivän tarkkuudella. Päivää kohti tulevan eläkkeen määrä saadaan jakamalla kuukausieläke 30:llä.

Vajaalta kuukaudelta maksettua sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa vastaava eläkemäärä saadaan kertomalla päivää kohti tuleva eläke niiden päivien lukumäärällä (kertojalla), jotka sisältyvät tämän kuukauden osalle tulevaan sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan suoritusjaksoon.

Jos sairauspäiväraha tai tartuntatautipäiväraha on alkanut keskellä kuukautta, tämän kuukauden kertoja saadaan vähentämällä luvusta 30 sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan alkamispäivä ja lisäämällä jäännökseen 1. Näin menetellään siitä riippumatta, kuinka monta päivää kuukaudessa todellisuudessa on.

Tarkemmat tiedot

Kuukauden kertoja nähdään suoraan päivärahan päättymispäivästä, jos

• sairauspäiväraha tai tartuntatautipäiväraha on ollut maksussa jo kuukauden 1. päivänä ja
• sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan maksu päättyy keskellä kuukautta.

Tarkemmat tiedot

Maksetaan enintään päivärahan maksettu määrä

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan kanssa samalle ajalle myönnetty takautuva eläke enintään sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan määrään saakka.

Eläkettä useasta eläkelaitoksesta

Jos takautuvaa eläkettä maksetaan useammasta eläkelaitoksesta, Kelan perimisilmoituksessa on maininta siitä, mille eläkelaitoksille ilmoitus on lähetetty.

Tarkemmat tiedot

Näissä tilanteissa eläkelaitokset selvittävät keskenään, onko toinen eläkelaitos jo maksanut sairausvakuutusrahastolle eläkettään ja mikä on maksetun eläkkeen määrä.

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan bruttoeläkkeestä

Sairausvakuutusrahastolle maksettavasta eläkkeestä ei pidätetä veron ennakkoa.

Lisäeläkkeet ja vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvat eläkkeet

Sairausvakuutusrahastolle ei makseta

• rekisteröityjä lisäeläkkeitä
• rekisteröimättömiä lisäeläkkeitä
• vapaaehtoiseen TyEL-vakuutukseen (esimerkiksi luottamustoimet) perustuvia eläkkeitä.

Vapaaehtoinen YEL-vakuutus

Vapaaehtoiseen YEL-vakuutukseen perustuva eläke voidaan maksaa sairausvakuutusrahastolle.

Takautuva eläke työttömyysetuuden korvaukseksi

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta työttömyyskassalle tai Kelalle, jos muu työeläke kuin osittainen vanhuuseläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyysetuutta. Työttömyysetuuksia ovat

• työttömyyspäiväraha (ansiopäiväraha tai peruspäiväraha)
• työmarkkinatuki ja
• liikkuvuusavustus.

Tarkemmat tiedot

Myös kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvä kuntoutuskorotus voidaan maksaa työttömyyskassalle tai Kelalle.

Työeläkettä ei makseta työttömyyskassalle tai Kelalle muutosturvarahan korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Missä tilanteissa työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea voidaan maksaa?

Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea maksetaan lähtökohtaisesti työttömyyden ajalta. Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea voidaan maksaa myös

• ajalta, jolta työtön työnhakija osallistuu työllistämistä edistävään palveluun, vaikka työnhakijalla ei ole palvelun alkaessa oikeutta työttömyysetuuteen (työttömyysturvalain 10 luvun 2 §)
• työvoimakoulutuksen ajalta henkilölle, joka ei ole työtön tai lomautettu taikka henkilölle, joka katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi (työttömyysturvalain 10 luvun 5 §)

Työllistämistä edistävä palvelu

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta työttömyyskassalle tai Kelalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea osallistuessaan työllistämistä edistävään palveluun.

Tarkemmat tiedot

Kulukorvaukset julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella

Kulukorvausta voidaan maksaa työllistymistä edistävään palveluun osallistuvalle työnhakijalle matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvaamiseksi. Kulukorvaus on verotonta tuloa.

Tarkemmat tiedot

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta työttömyyskassalle tai Kelalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut kulukorvausta.

Tarkemmat tiedot

Missä tilanteessa liikkuvuusavustusta voidaan maksaa?

Liikkuvuusavustuksella korvataan työttömyysturvalaissa asetuettujen edellytysten täyttyessä työmatkasta tai muutosta aiheutuneita kustannuksia.

Tarkemmat tiedot

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta työttömyyskassalle tai Kelalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyysetuutta liikkuvuusavustuksena.

Työeläkkeellä korvataan vain ajallisesti päällekkäistä etuutta 

Työttömyyskassalle tai Kelalle maksetaan työttömyysetuuden kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty eläke. 

Työttömyyskassalle tai Kelalle maksetaan eläke enintään maksettua etuutta vastaavaan määrään saakka. 

Jos takautuva eläke ja yhdenjaksoinen etuus kohdistuvat samaan aikaan, työttömyyskassalle tai Kelalle maksetaan koko takautuva eläke eli 7 päivältä viikossa tuleva eläke etuuden määrään saakka.

Tarkemmat tiedot

Jos työttömyysetuutta ei ole maksettu kokonaiselta kuukaudelta, vastaava eläke-erä lasketaan päivän tarkkuudella. Päiväeläkkeen suuruus on kuukausieläke jaettuna 30:llä.

Tarkemmat tiedot

Jos etuuden maksu alkaa tai päättyy keskellä kuukautta, maksettavan eläkkeen määrä lasketaan samalla tavalla kuin sairausvakuutusrahastolle laskettaessa.

Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta työttömyyskassalle tai Kelalle

Osittainen vanhuuseläke ei voi tulla maksettavaksi työttömyyskassalle tai Kelalle.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta työntekijälle on jo maksettu osittaista vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon muun myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävä osuus takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä, työuraeläkkeestä tai vanhuuseläkkeestä voidaan maksaa työttömyyskassalle tai Kelalle työttömyysetuuden korvaamiseksi.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä

Eläkelaitos selvittää henkilölle myönnetyt työttömyysetuudet

Eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä henkilölle myönnetyt työttömyysetuudet. Kela ei lähetä ennakkoilmoitusta.

Tiedot työttömyysetuuksista

Työttömyysetuuden hakeminen tai saaminen selviää yleensä eläkehakemuksesta.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

• Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
• eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen päätöksenantokuukauden loppuun.

Takautuvasti pidätetty osuus voidaan maksaa eläkkeestä vasta, kun Kelalta on tullut perimisilmoitus.

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse eläkerekisterin eläkepäätösilmoituksen saatuaan.

Eläkelaitos voi kiirehtiä perimisilmoituksia sähköpostiosoitteesta kumppanit.neuvonta@kela.fi. Kiireellisissä tilanteissa voi myös soittaa Kelan viranomaislinjalle 020 692 235.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja työttömyyskassojen välillä

Työttömyyskassa lähettää ennakkoilmoituksen

Työttömyyskassa lähettää eläkelaitokselle ennakkoilmoituksen takautuvan työeläkkeen perinnästä. Ennakkoilmoitus lähetetään eläkelaitokselle suojatulla sähköpostilla. Eläkelaitokset eivät näe työttömyyskassojen maksamia korvauksia mistään.

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta ilmoittaa työttömyyskassalle, että henkilö on hakenut työeläkettä.

Eläkelaitos kuitenkin ottaa työttömyyskassaan yhteyttä, jos eläkelaitos eläkehakemusta ratkaistaessa huomaa, että työttömyysetuutta on maksettu ajalta, jolle eläkettä myönnetään takautuvasti.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Kun eläkelaitos on saanut työttömyyskassalta ennakkoilmoituksen, eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen päätöksenantokuukauden loppuun.

Puhelinsoitoista luovutaan eikä eläkelaitos selvitä työttömyyskassalta, mihin asti työttömyysetuutta on maksettu.

Eläkelaitos ilmoittaa takautuvasta päätöksestä sähköpostitse

Eläkelaitos ilmoittaa työttömyyskassalle takautuvasta päätöksestä suojatulla sähköpostilla.

Työttömyyskassan perimisilmoituksen tiedot

Eläkelaitos ja työttömyyskassa ovat sopineet perimisilmoituksella annettavista tiedoista. Sovitut tiedot lähetetään suojatulla sähköpostilla joko käyttäen

• yhdessä valmisteltua lomaketta tai
• vapaamuotoista sähköposti-ilmoitusta.

Perittävät määrät ilmoitetaan kalenterivuosittain

Työttömyyskassa ilmoittaa eläkelaitokselle perittävät määrät kalenterivuosittain eriteltyinä tulorekisterin vuoksi.

Ainoastaan erityistilanteissa yhteyttä puhelimitse

Ennakkoilmoitus, perimisilmoitus ja ilmoitus eläkepäätöksestä lähetetään suojatulla sähköpostilla eläkelaitosten ja työttömyyskassojen välillä. Postin lähettämisestä luovutaan.

Ainoastaan erityistilanteissa yhteyttä otetaan sähköpostin lisäksi puhelimitse.

Eläkettä useasta eläkelaitoksesta

Työttömyyskassa tai Kela lähettää perimisilmoituksen yhdelle eläkelaitokselle kerrallaan, jos useat eläkelaitokset ovat myöntäneet takautuvan eläkkeen.

Seuraavalta eläkelaitokselta peritään vain se määrä, jota edelliseltä eläkelaitokselta saatu eläke ei ole riittänyt korvaamaan.

Jos eläkelaitos on pidättänyt takautuvan eläkkeen eikä saa Kelasta kohtuullisessa ajassa perimisilmoitusta, asiaa voi tiedustella sähköpostiosoitteesta kumppanit.neuvonta@kela.fi.

Eläkelaitos voi maksaa takautuvan eläkkeen eläkkeensaajalle vasta sitten, kun työttömyyskassa tai Kela on ilmoittanut, ettei se peri eläkettä. 

Jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi 

Jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi, jokainen työttömyyskassalta ennakkoilmoituksen saanut eläkelaitos lähettää asiasta ilmoituksen työttömyyskassalle. 

Maksu bruttoeläkkeestä 

Työttömyyskassalle ja Kelalle maksettava takautuva eläke maksetaan bruttoeläkkeestä. 

Tarkemmat tiedot

Maksupäätös takautuvan eläkkeen maksamisesta

Takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan maksupäätös. 

Työttömyyskassalle tai Kelalle ilmoitetaan sähköpostitse, jos eläkettä ei tule maksettavaksi työttömyyskassalle tai Kelalle esimerkiksi eläkkeen maksamisjärjestyksestä johtuen. 

Regressimenettelyä sovelletaan vuorottelukorvaukseen 

Regressimenettelyä sovelletaan vuorottelukorvaukseen.

Vuorotteluvapaan ajalta maksettavan vuorottelukorvauksen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty eläke maksetaan hakemuksesta vuorottelukorvauksen maksajalle (vuorotteluvapaalain 19 §). 

Vuorottelukorvauksen tiedot välitetään sanomatiedonvälityksessä työttömyysturvan peruspäivärahan nimellä. Regressi-ilmoituksessa vuorottelukorvaus ilmoitetaan edelleen vuorottelukorvauksen nimellä.

Regressimenettelyä sovelletaan aikuiskoulutustukeen

Takautuvasti myönnetty eläke tai kuntoutusraha voi tulla maksettavaksi Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi.

Työeläkelaeissa ei ole säännöstä takautuvan etuuden maksamisesta Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi. Aikuiskoulutusetuuksista annetussa laissa Työllisyysrahastolle on annettu oikeus periä työeläkelaitokselta aikuiskoulutustuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty eläke tai kuntoutusraha (laki aikuiskoulutusetuuksista 21 b §).

Työllisyysrahaston on ilmoitettava työeläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksamista, että etuus tulee maksaa Työllisyysrahastolle.

Työeläkkeet ovat ensisijaisia opintotukeen nähden

Työeläkkeet ja työeläkelakien mukainen kuntoutusraha ovat ensisijaisia opintotukeen nähden.

Osatyökyvyttömyyseläke ei ole ensisijainen opintotukeen nähden.

Opintotuen saamisen estävät eläkkeet 

Henkilöllä ei ole oikeutta opintotukeen siltä ajalta, jolta henkilö saa työeläkelakien mukaista 

• täyttä työkyvyttömyyseläkettä
• työuraeläkettä
• kuntoutusrahaa samaan koulutukseen
• työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta samaan koulutukseen
• vanhuuseläkettä
• osittaista vanhuuseläkettä tai
• varhennettua vanhuuseläkettä.

Yllä mainitut eläkkeet ovat opintotuen saamisen estäviä eläkkeitä. Yllä mainittua eläkettä saavalle henkilölle ei myönnetä opintotukea. Myönnetty opintotuki lakkautetaan, jos opintotuen saajalle myönnetään joku yllä mainituista eläkkeistä.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläke ei ole estävä eläke 

Opintotuen myöntämistä ja maksamista eivät estä

• toistaiseksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke
• osakuntoutustuki
• toistaiseksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus tai
• osakuntoutustuki ja kuntoutuskorotus.

Opintotuen saajan osatyökyvyttömyyseläke otetaan tulona huomioon maksamisajankohdan mukaan.

Takautuvasti opintotuen ajalle myönnetty työeläke maksetaan Kelalle 

Jos opiskelijalle myönnetään työeläke takautuvasti samalle ajalle, jolta opiskelija on saanut opintotukea, Kela saa periä työeläkelaitokselta samalta ajalta takautuvasti maksettavan eläkkeen opintotuen määrään saakka. 

Tarkemmat tiedot

Regressiperintää hoitavat 

• Kelan opintotukikeskus
• Kelan toimistot
• opintotukilautakunnat yliopistojen ja korkeakoulujen osalta. 

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä

Eläkelaitos selvittää henkilölle myönnetyn opintotuen

Eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä henkilölle myönnetyn opintotuen. Kela ei lähetä ennakkoilmoitusta.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

• Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
• eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen 25. päivän säännön mukaan.

• Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
• Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.

Takautuvasti pidätetty osuus voidaan maksaa eläkkeestä vasta, kun Kelalta on tullut perimisilmoitus.

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse eläkelaitokselle eläkerekisterin eläkepäätösilmoituksen saatuaan.

Eläkelaitos voi kiirehtiä perimisilmoituksia sähköpostiosoitteesta kumppanit.neuvonta@kela.fi.

Useita eläkelaitoksia

Kela lähettää perimisilmoituksen vain yhdelle eläkelaitokselle kerrallaan, vaikka usea eläkelaitos on myöntänyt takautuvan eläkkeen. Seuraavalle eläkelaitokselle lähetetään perimisilmoitus vain, jos Kelalle jää vielä perittävää.

Eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen eläkkeensaajalle vasta, kun Kela ilmoittaa, ettei sillä ole perittävää eläkettä maksavalta eläkelaitokselta. 

Takautuvan eläkkeen maksamisessa Kelalle opintotuen korvaukseksi menetellään pääosin samalla tavalla kuin työttömyys- ja koulutusetuuksien korvaamisessa Kelalle tai työttömyyskassalle. 

Toimeentulotuen muodot

Toimeentulotuki muodostuu

• perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot)
• täydentävästä toimeentulotuesta ja
• ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kela.

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntää ja maksaa hyvinvointialue.

Tarkemmat tiedot

Toimeentulotuen ennakko

Kela tai hyvinvointialue voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen, jos Kela tai hyvinvointialue on myöntänyt henkilölle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.

Kela tai hyvinvointialue voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on myönnetty.

Kelalle maksetaan perustoimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty Kelan ilmoittama rahamäärä.

Hyvinvointialueelle maksetaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty 

• eläke kokonaisuudessaan tai
• hyvinvointialueen ilmoittama rahamäärä.

Miltä ajalta eläke maksetaan Kelalle tai hyvinvointialueelle?

Eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseltä ajalta

Kelalle tai hyvinvointialueelle voidaan maksaa ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi yleensä vain sellaisia eläke-eriä, jotka 

• kohdistuvat eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseen aikaan
• kohdistuvat samaan aikaan myönnetyn toimeentulotuen ennakon kanssa. 

Kelan ja hyvinvointialueen asiana on toimeentulotukea myöntäessään tarkistaa, että eläkehakemus on vireillä.

Ennen eläkehakemuksen vireilletuloa maksettua toimeentulotukea ei yleensä voida pitää ennakonluonteisena.

Poikkeustapauksissa eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävältä ajalta

Takautuvasti myönnettävä eläke voidaan poikkeustapauksissa maksaa Kelalle tai hyvinvointialueelle jo ennen eläkehakemuksen vireilletuloa myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi.

Kelan tai hyvinvointialueen tulee perustella poikkeus.

Eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävälle ajalle kohdistuvan eläkkeen maksaminen Kelalle tai hyvinvointialueelle on perusteltua esimerkiksi silloin, kun 

• eläkkeensaaja joutuu odottamaan työkyvyttömyyseläkkeen jatkamiseen tarvittavaa lääkärinlausuntoa
• eläkettä on haettu hyvin pian toimeentulotuen myöntämisen jälkeen (Kela tai sosiaaliviranomaiset ovat neuvoneet henkilöä hakemaan eläkettä toimeentulotukea myöntäessään)
• ensimmäinen eläkehakemus on hylätty ja myöhemmin uuden eläkehakemuksen perusteella myönnetään eläke. Näissä tilanteissa voi olla perusteltua maksaa eläke takautuvasti Kelalle tai hyvinvointialueelle myös ajalta ennen uuden eläkehakemuksen vireilletuloa.

Regressiprosessi eläkelaitoksen ja Kelan välillä

Kela lähettää ennakkoilmoituksen

Kela lähettää eläkelaitokselle ennakkoilmoituksen siitä, että Kela tulee mahdollisesti perimään itselleen ennakkona myönnetyn perustoimentulotuen ajalle takautuvasti myönnettyä työeläkettä.

Kela lähettää ennakkoilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse.

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta ilmoittaa Kelalle, että henkilö on hakenut työeläkettä.

Eläkelaitos kuitenkin ottaa Kelaan yhteyttä, jos eläkelaitos eläkehakemusta ratkaistaessa huomaa, että toimeentulotukea on maksettu ajalta, jolle eläkettä myönnetään takautuvasti.

Eläkelaitoksen ilmoitus eläkepäätöksestä Kelaan sähköpostitse

Eläkelaitos ilmoittaa Kelaan työeläkkeen takautuvasta myönnöstä ja pyytää Kelasta tarkat perimistiedot. Sähköposti lähetetään osoitteeseen kumppanit.neuvonta@kela.fi. Sähköposti otsikoidaan "Toimeentulotuen maksuvaatimus".

Sähköpostin sisällöstä on sovittu yhdessä eläkelaitosten ja Kelan kesken.

Sähköpostissa kerrotaan:

• asiakkaan nimi
• asiakkaan henkilötunnus
• ajanjaksot, joilta työeläkelakien mukainen etuus maksetaan
• tiedustelun lähettävän henkilön nimi
• organisaatio
• yhteyspuhelinnumero.

Kela ilmoittaa perimisilmoituksen tiedot eläkelaitokselle sähköpostitse

Kela lähettää sähköpostilla eläkelaitokselle vastauksen tiedusteluun ja ilmoittaa samalla sähköpostilla perimisilmoituksen tiedot.

Kela sitoutuu vastaamaan sähköpostiin 2 työpäivän kuluessa (tiedustelupäivä + seuraava päivä).

Yksittäisissä tapauksissa lisäselvitystä voi kysyä soittamalla Kelan valtakunnalliselle viranomaislinjalle.

Yhteystiedot:

• puhelin 020 692 235 (arkisin klo 9-16).

Hyvinvointialueelle maksaminen

Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä

Hyvinvointialueelle maksetaan koko kuukauden eläke, jos

• toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä ja
• eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä.

Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen 

Hyvinvointialueelle maksetaan puolen kuukauden eläke, jos 

• toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen ja
• eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä. 

Käytännössä hyvinvointialueelle maksetaan usein koko maksuunpanokuukauden eläke 

Hyvinvointialue pyytää yleensä maksamaan eläkkeen itselleen eläkkeen ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun asti, koska toimeentulotukea joudutaan usein maksamaan vielä eläkkeen maksun alkamiskuukauden aikanakin. 

Hyvinvointialueelle voidaan maksaa koko maksun alkamiskuukauden eläke, vaikka eläkkeen säännöllinen maksu alkaisi jo kuukauden 16. päivänä. 

Hyvinvointialueelle voidaan siis maksaa myös viimeisen puolen kuukauden eläke, vaikka se ei enää olekaan takautuvaa eläkettä. 

Hyvinvointialueelle maksettavan eläkkeen määrä 

Jos hyvinvointialue ilmoittaa eläkelaitokselle hakemansa eläkkeen tarkan euromäärän, hyvinvointialueelle maksetaan hyvinvointialueen ilmoittama euromäärä. 

Hyvinvointialueen ei tarvitse hakemuksessaan ilmoittaa lopullista euromäärää, jos toimeentulotuen maksaminen jatkuu edelleen. Hyvinvointialueelle voidaan tällöin maksaa koko takautuva eläke eläkehakemuksen vireilletulosta ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun. Edellytyksenä on, että toimeentulotukea on maksettu koko tänä aikana. 

Eläkelaitoksen on eläkepäätöstä antaessaan tarkistettava toimeentulotuen määrä hyvinvointialueelta, jos toimeentulotuen maksaminen ei ole jatkuvaa.

Hyvinvointialueen maksamat kertakorvaukset 

Hyvinvointialue on voinut maksaa eläkkeensaajalle kertakorvauksen erittelemättä sitä ennakonluontoisesta toimeentulotuesta. 

Tarkemmat tiedot

Jos hyvinvointialue hakee itselleen takautuvaa eläkettä eläkkeensaajalle myönnetyn kertakorvauksen korvaamiseksi, eläkelaitos voi maksaa hyvinvointialueelle joko erilliskorvauksen määrän tai esimerkiksi yhden kuukauden eläkkeen. 

Hyvinvointialueen tulee maksaa kustannusten yli jäävä osa eläkkeestä eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Valtakirjan perusteella ei voi maksaa Kelalle tai hyvinvointialueelle

Eläkettä ei voi maksaa Kelalle tai hyvinvointialueelle valtakirjan tai vastaavan asiakirjan perusteella.

Hyvinvointialueen hakemus

Hyvinvointialue hakee eläkkeen maksua itselleen joko määrämuotoisella tai vapaamuotoisella hakemuksella.

Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. 

Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin: 

• eläkkeensaajaa koskevat tiedot
• eläkelaitosta koskevat tiedot
• tieto siitä, että hyvinvointialue hakee eläkettä toimeentulotuen ennakon korvaukseksi (myös lainkohta)
• tieto siitä, mille ajalle ennakko kohdistuu ja jatkuuko ennakon maksu edelleen
• aika, jolta eläke pyydetään maksamaan hyvinvointialueelle
• maksettavaksi haetun eläkkeen määrä hyvinvointialueelle silloin, kun eläkkeen määrä on hakemusta tehtäessä mahdollista ilmoittaa
• tilinumero, minne etuus maksetaan.

Lähtökohtana on, että Kelan tai hyvinvointialueen viranomaisen antama selvitys on oikea. Eläkelaitoksen vastuulla on varmistaa, että hakemus on asianmukainen ja hakemuksessa on riittävät tiedot.

Eläkepäätös ja maksupäätös 

Päätös toimeentulotuen ennakon korvaamisesta eläkkeestä tehdään yleensä jo eläkeasiaa ratkaistaessa, koska kyse on takautuvasti myönnetyn eläkkeen maksamisesta Kelalle tai hyvinvointialueelle. 

Sekä hyvinvointialueelle että eläkkeensaajalle annettavassa päätöksessä tulee ilmoittaa ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.

Tarkemmat tiedot

Jos eläkkeenhakijalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos voi ilmoittaa hylkäävästä päätöksestä hyvinvointialueelle kirjeellä. 

Myöhemmät maksupäätökset Kelalle tai hyvinvointialueelle

Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös. 

Eläkelaitos selvittää Kelan tai hyvinvointialueen aiemman ennakkoilmoituksen perusteella, tuleeko Kelalle tai hyvinvointialueelle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke 

• muutoksenhaun
• itseoikaisun tai
• uuden hakemuksen perusteella. 

Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa Kelalta tai hyvinvointialueelta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita.

Eläkelaitoksen tulee tarkistaa Kelan tai hyvinvointialueen oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus kohdistuu.

Liikamaksun palautus

Kelan tai hyvinvointialueen on maksettava toimeentulotuen takaisinperintään käytetyn eläkkeen jäljelle jäävä eläke takaisin eläkelaitokselle. 

Tarkemmat tiedot

Jos takautuvasti myönnetty eläke on suurempi kuin samalta ajalta myönnetty ennakonluontoinen toimeentulotuki, Kela tai hyvinvointialue ei voi käyttää yli jäävää eläkettä ennen eläkkeen alkamista annetun toimeentulotuen korvaamiseen.

Kelan tai hyvinvointialueen on maksettava yli menevä osa takaisin eläkelaitokselle.

Eläkelaitoksen on hyvä tarkistaa perittävä määrä Kelasta uudelleen, jos perimisilmoituksen saamisen ja työeläkkeen maksupäätöksen välissä on kulunut aikaa. Tämä voi vähentää liikamaksun palautuksia eläkelaitokseen.

Myös tilanteissa, joissa regressipyyntöjä on usealta eri taholta, liikamaksu palautetaan takaisin eläkelaitokselle. Kela kysyy liikamaksun palauttamista varten tarvitsemansa tiedot eläkelaitoksesta, ja tiedot saatuaan palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle.

Jos liikamaksu on maksettu hyvinvointialueelle, eläkelaitoksen tulee ottaa yhteyttä hyvinvointialueeseen ja pyytää liikamaksun palauttamista takaisin eläkelaitokselle.

Maksamisjärjestys 

Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen Kelalle perustoimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 7.

Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 8. 

Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee Kelan tai hyvinvointialueen vaatimuksen edelle. 

Kelan tai hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Kelan tai hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Kelalle tai hyvinvointialueelle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko. 

Viivästyskorotus 

Kelalle ei makseta mahdollista eläkkeen viivästyskorotusta. Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Kelalle tai hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Eläkehakemus ei ole vireillä

Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai hyvinvointialueelle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta. 

Jos Kelan tai hyvinvointialueen ennakkoilmoitus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai hyvinvointialueelle on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää ennakkoilmoituksen eläkelaitokselle, kun rekisteriin tulee ilmoitus eläkehakemuksesta.

Laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito

Hyvinvointialue voi laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon korvaukseksi saada itselleen eläkkeensaajan eläkkeen.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen on hyvinvointialueen vaatimuksesta maksettava eläkkeensaajan eläke hyvinvointialueelle, jos hyvinvointialue on järjestänyt eläkkeensaajalle 

• laitoshoitoa
• laitoshuoltoa tai
• perhehoitoa. 

Tarkemmat tiedot

Eläke maksetaan laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon ajalta.

Vaatimus eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi kohdistua vain hoidettavan tai huollettavan henkilön omaan eläkkeeseen.

Tarkemmat tiedot

Milloin maksu hyvinvointialueelle voi alkaa?

Jos laitoshoidossa, laitoshuollossa tai perhehoidossa olevalle henkilölle myönnetään eläke, eläke maksetaan hyvinvointialueen vaatimuksesta hyvinvointialueelle eläkkeen alkamista seuraavan kuukauden alusta. 

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös takautuvaa eläkettä. 

Eläke voidaan maksaa hyvinvointialueelle aikaisintaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta, jos hyvinvointialueen hakemus tulee eläkelaitokselle, kun eläke on jo maksussa.

Miltä ajalta ja minkä määräisenä eläke maksetaan hyvinvointialueelle?

Hyvinvointialue voi periä eläkkeensaajan eläkkeen jatkuvasti niin kauan kuin eläkkeensaajalle järjestetty laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito jatkuu. 

Hyvinvointialueelle maksetaan koko kuukauden eläke. 

Hyvinvointialueen tulee käyttää eläke hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen. Hyvinvointialueen on huolehdittava, että henkilön käyttöön jää laissa säädetyt käyttövarat. 

Hyvinvointialueella on velvollisuus maksaa mahdollinen hoitomaksun yli menevä eläke eläkkeensaajalle itselleen. 

Hyvinvointialueen hakemus 

Hyvinvointialue voi hakea eläkkeen maksua itselleen Kelan lomakkeella EV 255. 

Hyvinvointialueen hakemus voi olla myös vapaamuotoinen. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. 

Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin: 

• eläkkeensaajaa koskevat tiedot
• eläkelaitosta koskevat tiedot
• tieto siitä, että hyvinvointialue hakee eläkettä laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi (myös lainkohta)
• tieto siitä, milloin hoito on alkanut
• tieto siitä, jatkuuko hoito vai onko hoito jo päättynyt
• tieto siitä, mistä alkaen eläke pyydetään maksamaan hyvinvointialueelle. 

Maksupäätökset 

Hyvinvointialueelle ja eläkkeensaajalle annettavissa päätöksissä tulee olla ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.

Jos eläkkeensaajalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos ilmoittaa hyvinvointialueelle kirjeellä hylkäävästä ratkaisusta. Näissä tilanteissa hyvinvointialueelle ei anneta päätöstä. 

Myöhemmät maksupäätökset hyvinvointialueelle

Hyvinvointialueen hakemus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös. 

Eläkelaitos selvittää hyvinvointialueen aiemman hakemuksen perusteella, tuleeko hyvinvointialueelle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke 

• muutoksenhaun
• itseoikaisun tai
• uuden hakemuksen perusteella. 

Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa hyvinvointialueelta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita. 

Eläkelaitoksen tulee tarkistaa hyvinvointialueen oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon hyvinvointialueen hakemus kohdistuu.

Eläkehakemus ei ole vireillä 

Hyvinvointialueen hakemus eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta. 

Jos hakemus on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää sen eläkelaitokselle, kun ilmoitus eläkehakemuksesta tulee rekisteriin. 

Jos eläkehakemus ei tule kohtuullisessa ajassa, Eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen tulee ilmoittaa asiasta hyvinvointialueelle. 

Maksamisjärjestys 

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi on sijalla 9. 

Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee hyvinvointialueen vaatimuksen edelle. 

Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Hyvinvointialueelle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko. 

Viivästyskorotus 

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Milloin eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi hyvinvointialueelle?

Eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi hyvinvointialueelle joko 

• ehdottomien perusteiden tai
• harkinnanvaraisten perusteiden perusteella.

Tarkemmat tiedot

Tarkemmat tiedot

Harkinnanvaraiset perusteet 

Eläkelaitos voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että eläke maksetaan eläkkeensaajan asuinkunnan hyvinvointialueelle. 

Edellytyksenä hyvinvointialueelle maksamiselle on, että eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eläkkeensaajan 

• elämäntapojen
• sairauden tai
• muun erityisen syyn vuoksi eikä eläkkeensaajalle ole määrätty edunvalvojaa. 

Tarkemmat tiedot

Hyvinvointialue hakee ja käyttää harkinnanvaraisilla perusteilla maksetun eläkkeen eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan perheen huoltoon. 

Tarkemmat tiedot

Eläkettä ei makseta elatustuen korvaukseksi

Työeläkelaeissa tai elatustukilaissa ei ole säännöstä, jonka perusteella eläkelaitos voisi maksaa eläkettä Kelalle Kelan maksaman elatustuen korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Eläke elatusavun korvaukseksi

Hyvinvointialue voi hakea itselleen lapsen elatusavun suuruista osaa eläkkeensaajan eläkkeestä, jos eläkkeensaaja on laiminlyönyt elatusavun maksamisen. Edellytyksenä hyvinvointialueelle maksamiselle on 

• eläkkeensaajan suostumus ja
• harkinnanvaraisen maksamisen edellytysten täyttyminen.

Eläke maksetaan hyvinvointialueelle enintään siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Hyvinvointialue hankkii eläkkeensaajan suostumuksen 

Hyvinvointialue hankkii eläkkeensaajan suostumuksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle. 

Suostumuksen on oltava riittävän yksilöity. Suostumuksessa on oltava ainakin 

• eläkkeensaajan selkeä suostumus siihen, että eläke maksetaan hyvinvointialueelle
• päiväys
• allekirjoitus. 

Eläkelaitos lähettää hyvinvointialueen hakemuksen takaisin hyvinvointialueelle täydentämistä varten, jos eläkelaitos on saanut hyvinvointialueelta hakemuksen, josta puuttuvat perustelut tai eläkkeensaajan suostumus.

Hyvinvointialueen on esitettävä harkinnanvaraisten perusteiden olemassaolo 

Hyvinvointialueen on esitettävä hakemuksessaan vakuuttavat ja asialliset perustelut sille, miksi eläke tulisi maksaa hyvinvointialueelle eikä eläkkeensaajalle itselleen. Hakemuksessa tulee yksilöidä myös säännökset. 

Hyvinvointialueen velvollisuutena on osoittaa eläkkeensaajan huollettavina olevat henkilöt. 

Pelkästään eläkkeensaajan normaalista poikkeava elämäntapa ei riitä perusteeksi sille, että eläke tulisi maksaa hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen tulee näyttää, että eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan huollettavien toimeentulo on vaarantunut.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen harkintavalta hyvinvointialueen esittämistä perusteista 

Eläkelaitoksen ei tarvitse vaatia hyvinvointialueelta yksityiskohtaista arviota henkilön tilanteesta. Hyvinvointialueen hakemuksessa riittää tieto siitä, että henkilön toimeentulo voi vaarantua, jos eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen. 

Eläke voidaan maksaa hyvinvointialueelle, vaikka eläkkeensaaja ei saisi 

• toimeentulotukea
• muuta tukea
• huoltoa tai hoitoa. 

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle ei ole mahdollista, jos eläkkeensaaja ei ole antanut suostumustaan eläkkeen maksamiseksi hyvinvointialueelle. 

Eläkettä ei voida ilman suostumusta maksaa hyvinvointialueelle, vaikka hyvinvointialueen esittämät perusteet puoltaisivat maksamista. 

Hyvinvointialueen hakemus 

Hyvinvointialue voi hakea eläkkeen maksua harkinnanvaraisin perustein erillisellä hakemuksella. 

Lain edellyttämä suostumus katsotaan annetuksi, kun hakemuksessa esitetty suostumus on riittävästi yksilöity siten, että suostumuksesta käy selvästi ilmi eläkkeensaajan suostumus eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle. 

Suostumuksessa tulee aina olla päiväys ja allekirjoitus. 

Muun tahon kuin hyvinvointialueen hakemus 

Esityksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä myös muu taho kuin hyvinvointialue. Muita tahoja ovat 

• eläkkeensaaja
• eläkkeensaajan puoliso
• muu omainen
• muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii eläkkeensaajasta. 

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle edellyttää perusteltua hakemusta ja eläkkeensaajan suostumusta. 

Hyvinvointialuetta on kuultava, jos esityksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle tekee muu taho kuin hyvinvointialue. 

Päätös 

Jos eläke maksetaan hyvinvointialueelle, päätös maksamisesta annetaan sekä eläkkeensaajalle että hyvinvointialueelle. Päätökseen liitetään valitusosoitus. 

Jos eläkkeensaaja ei anna suostumusta, hyvinvointialueelle ilmoitetaan kirjeellä siitä, ettei hyvinvointialueen hakemusta voi hyväksyä. Hyvinvointialueen pyynnöstä asiasta annetaan päätös. 

Eläkkeensaaja vaatii hyvinvointialueelle maksettavaa eläkettä maksettavaksi itselleen 

Eläkkeensaaja voi milloin tahansa peruuttaa aiemmin antamansa suostumuksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle. 

Eläkkeensaajan tulee kirjallisesti vaatia eläkkeen maksamista itselleen. Vaatimukselle ei tarvitse ilmoittaa mitään perustetta. Eläkelaitoksella ei ole harkintavaltaa asiassa.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkkeensaajan vaatimuksesta ja maksunsaajan muuttumisesta hyvinvointialueelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin hyvinvointialue voi neuvotella asiasta eläkkeensaajan kanssa ja harkita edunvalvojamääräyksen hakemista. 

Uusi päätös maksunsaajan muuttuessa 

Eläkelaitos antaa uuden maksupäätöksen, jos maksunsaaja muuttuu 

• suostumuksen peruuttamisen tai
• eläkkeensaajan vaatimuksen vuoksi. 

Päätös osoitetaan sekä eläkkeensaajalle että hyvinvointialueelle. 

Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Hyvinvointialueen osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Hyvinvointialueelle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko. 

Viivästyskorotus 

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Hyvinvointialueelle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Eläkkeen maksamiseen kuolinpesälle vaikuttaa se, onko eläkkeenhakijalle, eläkkeensaajalle tai edunjättäjälle annettu päätös lainvoimainen vai ei.

Tarkemmat tiedot

Päätös ei ole lainvoimainen

Eläkehakemus vireillä

Kuolinpesällä on oikeus jatkaa eläkeprosessia, jos

• eläkehakemus on laitettu vireille eläkkeenhakijan eläessä, mutta
• eläkkeenhakija kuolee ennen eläkepäätöksen antamista.

Mahdollinen eläke maksetaan kuolinpesälle.

Kuolinpesä ei voi hakea eläkettä kuolleen henkilön puolesta.

Kuolinpesän valitusoikeus

Kuolinpesällä on oikeus valittaa eläkepäätöksestä kuolleen henkilön puolesta, jos eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee valitusaikana ennen kuin eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Valitusoikeus on kaikilla kuolinpesän osakkailla. Muita osakkaita on kuultava valituksen johdosta.

Mahdollinen eläke tai eläkkeen korotus maksetaan kuolinpesälle.

Muutoksenhakuprosessin jatkaminen

Kuolinpesällä on oikeus jatkaa vireilläolevaa muutoksenhakuprosessia, jos

• eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja on eläessään valittanut eläkepäätöksestä, mutta
• eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee muutoksenhaun vireilläolon aikana.

Mahdollinen takautuva eläke maksetaan kuolinpesälle.

Perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös ei ole lainvoimainen

Jos perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätös, ei ole lainvoimainen, kuolinpesällä on oikeus

• hakea muutosta eläkepäätökseen tai
• jatkaa vireillä olevaa muutoksenhakuprosessia.

Kuolinpesälle tulee maksaa mahdollinen maksamatta jäänyt eläke.

Päätös on lainvoimainen

Kuolinpesä ei voi vaatia päätöksen oikaisua, jos eläkkeenhakijan tai eläkkeensaajan eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Edunjättäjä ei ole hakenut oikaisua

Kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia oikaisua edunjättäjän eläkkeeseen, jos edunjättäjä ei ole itse eläessään hakenut muutosta lainvoimaiseen eläkepäätökseen.

Kuolinpesälle ei siksi makseta edunjättäjälle maksamatta jäänyttä osuutta.

Tarkemmat tiedot

Perhe-eläke lasketaan kuitenkin niin, että perhe-eläkkeen perusteena on oikean suuruinen eläke.

Edunjättäjä on hakenut oikaisua

Jos edunjättäjä on itse hakenut oikaisua lainvoimaiseen päätökseen, mutta kuolee ennen päätöksen oikaisemista, kuolinpesä voi jatkaa oikaisuprosessia.

Mahdollinen maksamatta jäänyt eläke tulee tällöin maksaa kuolinpesälle.

Taulukossa on kerrottu

• pidätetäänkö muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen suoritettavasta etuudesta veron ennakko
• maksetaanko saajataholle rekisteröity lisäeläke
• maksetaanko saajataholle viivästyskorotus.
   

Taulukko verotuksesta, lisäeduista ja viivästyskorotuksesta

Suorituksen saaja	Ennakonpidätys	Rekisteröity lisäeläke	Viivästyskorotus
Eläkelaitos Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla	Riippuu takaisinperintävuodesta	Kyllä	Kyllä
EU/ETA -maan laitos	Kyllä	Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti	Ei
Kela Aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaukseksi	Ei	Kyllä	Ei
Kela Eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi	Kyllä	Kyllä	Ei
Kela Vanhuuseläke Kelan kuntoutusrahan korvaukseksi	Ei	Kyllä	Ei
Kela Opintorahan korvaukseksi	Ei	Kyllä	Ei
Kela Asumislisän korvaukseksi	Kyllä	Kyllä	Ei
Kela Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi	Ei	Kyllä	Ei
Kela Perustoimeentulotuen korvaukseksi	Kyllä	Kyllä	Ei
Kela Eläketuen korvaukseksi	Ei	Kyllä	Ei
Kela Perhe-eläke edunsaajan oman kansaneläkkeen korvaukseksi	Ei	Kyllä	Ei
Kela Perhe-eläke eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi	Kyllä	Kyllä	Ei
Sairausvakuutusrahasto Työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke sairauspäivärahan korvaukseksi	Ei	Ei	Ei
Sosiaalilautakunta Ehdottomin perustein ja harkinnanvaraisin perustein	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Sosiaaliturvasopimus- maan laitos	Kyllä	Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti	Ei
Työnantaja Sairausajan palkan korvaukseksi	Ei	Kyllä	Kyllä
Työnantaja Irtisanomisajan palkan korvaukseksi, jos työntekijä on sairaana irtisanomisaikana	Ei	Kyllä	Kyllä
Työnantaja Työnteosta maksetun palkan korvaukseksi	Ei	Kyllä	Kyllä
Työttömyyskassa Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi	Ei	Kyllä	Ei
Ulosotto	Kyllä	Kyllä	Kyllä
YEL/MYEL -laitos	Kyllä	Kyllä	Ei

 

Kelalla on ehdoton oikeus saada takautuva työeläke

Kelalla on ehdoton oikeus saada työeläke itselleen, jos työeläke myönnetään takautuvasti

• muutoksenhaun perusteella
• työeläkkeen jatkamistilanteissa
• työeläkkeen oikaisutilanteissa
• työeläkkeen tarkistamistilanteissa.

Edellytyksenä on lisäksi, että työeläke myönnetään takautuvasti ajalle, jolta henkilö on saanut

• kansaneläkettä
• eläkkeensaajien asumistukea
• ylimääräistä rintamalisää tai
• takuueläkettä
• eläketukea.

Takautuva työeläke voidaan maksaa Kelalle eläketuen korvaamiseksi myös silloin, kun eläkelaitos myöntää työeläkkeen.

Eläkkeensaajien asumistuen korvaaminen työeläkkeellä

Eläkkeensaajien asumistuen korvaaminen työeläkkeellä edellyttää aina, että takautuvaa työeläkettä maksetaan samalla myös Kelan liikaa maksaman kansaneläkkeen korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Ylimääräisen rintamalisän korvaaminen työeläkkeellä

Työeläkelaeissa ei ole säännöstä ylimääräisen rintamalisän korvaamisesta työeläkkeellä.

Ylimääräinen rintamalisä voi kuitenkin tulla korvattavaksi takautuvalla työeläkkeellä, koska ylimääräisestä rintamalisästä annetussa laissa oleva säännös oikeuttaa Kelan perimään työeläkettä ylimääräisen rintamalisän korvaamiseksi.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajien asumistukea ja ylimääräistä rintamalisää koskee sama, mitä tässä ohjeessa kerrotaan takautuvan työeläkkeen maksamisesta kansaneläkkeen korvaukseksi. Veron ennakon pidättämisessä on kuitenkin eroa.

Alle 10 euron takautuvaa maksusuoritusta ei makseta Kelalle

Eläkelaitos ei pidätä takautuvaa eläkettä kansaneläkeregressiä varten, jos takautuva maksusuoritus kokonaisuudessaan on alle 10 euroa. Raja on kiinteä ja ehdoton.

Eläkelaitos ei näissä tapauksissa ilmoita eläkepäätöksestä sähköpostitse Kelaan. Kela saa tiedon päätöksestä vain eläkerekisterin eläkepäätöshälytysten kautta.

Kela ei toimita perinnän rauettamisilmoitusta eläkelaitoksille näissä tilanteissa.

Kelan oikeus saada takautuva työeläke muutoksenhakutilanteissa

Kelalla on ehdoton oikeus saada takautuvasti myönnetty työeläke seuraavissa muutoksenhakutilanteissa:

• työeläke myönnetään valituksen johdosta takautuvasti ja Kela on maksanut samalta ajalta väliaikaisesti liian suurta kansaneläkettä tai
• eläkelaitos oikaisee valituksen johdosta päätöksensä ja myöntää takautuvasti työeläkkeen samalle ajalle, jolta Kela on maksanut väliaikaisesti liian suurta eläkettä.

Jos työeläkehakemus on hylätty tai eläkelaitos on myöntänyt osatyökyvyttömyyseläkkeen, Kela voi maksaa eläkettä väliaikaisesti tarkistettuaan, että päätökseen on haettu muutosta.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä muutoksenhakutilanteissa

Jos työeläkepäätös muuttuu muutoksenhakuelimen päätöksen johdosta, eläkelaitos tarkistaa muutoksenhakuelimen päätöksen jälkeistä takautuvaa päätöstä antaessaan henkilön saamat etuudet Kelan etuustietojen kyselyllä.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

• Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
• eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos pidättää takautuvan työeläkkeen. Takautuva työeläke voidaan maksaa vasta, kun Kelan perimisilmoitus on saatu.

Takautuvan työeläkkeen pidätysaika

Takautuva työeläke pidätetään 25. päivän säännön mukaan.

• Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
• Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksestä välittömästi Kelaan

Eläkelaitos ilmoittaa antamastaan eläkepäätöksestä välittömästi Kelaan sähköpostitse osoitteella etelainenvp_elake_opinto_perhekeskus@kela.fi. Sähköposti tulisi lähettää Kelaan samana päivänä, kun eläkepäätös annetaan.

Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse

Kun varsinainen eläkerekisterin eläkepäätösilmoitus on tallentunut Kelan järjestelmään, Kela antaa kansaneläkepäätöksen ja lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse (eFaksi) eläkettä maksavan eläkelaitoksen yhteissähköpostilaatikkoon.

Perittävässä määrässä on otettu huomioon toiselta eläkelaitokselta mahdollisesti jo peritty osuus.

Vilmaeläketapauksissa Kela lähettää perimisilmoituksen vilmalaitokselle.

Jos eläkettä maksaa usea eläkelaitos, perimisilmoitus lähetetään kaikille niille eläkelaitoksille, joiden päätöksistä on valitettu.

Yksi ilmoitus kattaa kaikki Kelan väliaikaisesti eri aikoina myöntämät eläkkeet.

Kelan perimisilmoituksen raukeaminen

Kela ilmoittaa eläkelaitokselle sähköpostitse perimisvaatimuksen raukeamisesta. Samalla Kela ilmoittaa eläkelaitokselle, minkä etuuden raukeamisesta on kyse.

Jos työeläkevalitus hylätään

Jos työeläkevalitus hylätään, eläkelaitos ilmoittaa sähköpostitse Kelalle työeläkevalituksen hylkäämisestä, kun päätös on lainvoimainen. Kela antaa omasta eläkkeestään lopullisen päätöksen.

Ilmoitus työeläkevalituksen hylkäämisestä lähetetään sähköpostitse osoitteeseen etelainenvp_elake_opinto_perhekeskus@kela.fi.

Kelan oikeus saada eläke lainvoimaisen päätöksen itseoikaisu-, tarkistus- ja jatkamistilanteissa

Kelalla on ehdoton regressioikeus takautuvaan työeläkkeeseen silloin, kun eläkelaitos

• itseoikaisee lainvoimaista päätöstään tai muuten tarkistaa eläkkeen määrää suuremmaksi
• myöntää muutoksenhakuelimen päätöksen jälkeen jatkopäätöksellä työeläkettä muutoksenhakuelimen päättämää määräaikaa pidemmälle ajalle
• myöntää määräaikaisen oikaisupäätöksen antamisen jälkeen eläkkeelle takautuvasti jatkoa uudella päätöksellä.

Tarkemmat tiedot

Milloin takautuvan eläkkeen voi laittaa heti maksuun?

Eläkelaitos voi laittaa takautuvan eläkkeen heti maksuun, jos

• eläke ennen oikaisua tai tarkistusta tai myönnetty jatkoeläke on yli sen rajamäärän, jolla kansaneläkettä ei enää tule maksettavaksi (rajamäärä on vuonna 2021 yksinäisellä henkilöllä 1 373,30 euroa/kk ja puolisoilla 1 230,63 euroa/kk)
• regressimenettelyä ei sovelleta sen vuoksi, että takautuva eläkkeenosa on eläkkeen maksamisjärjestyksen perusteella jo maksettava muulle taholle.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä työeläkkeen itseoikaisu-, tarkistus- ja jatkamistilanteissa

Eläkelaitos tarkistaa oikaisu-, tarkistus- tai jatkopäätöstä antaessaan henkilön Kelasta saamat etuudet Kelan etuustietojen kyselyllä.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

• Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
• eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen. Takautuva eläke voidaan maksaa vasta, kun Kelan perimisilmoitus on saatu.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Takautuva työeläke pidätetään 25. päivän säännön mukaan.

• Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
• Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksestä välittömästi Kelaan

Eläkelaitos ilmoittaa antamastaan oikaisu-, tarkistus- tai jatkopäätöksestä välittömästi Kelaan sähköpostitse osoitteella etelainenvp_elake_opinto_perhekeskus@kela.fi.

Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse

Kun varsinainen eläkerekisterin eläkepäätösilmoitus on tallentunut Kelan järjestelmään, Kela antaa kansaneläkepäätöksen ja lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse (eFaksi) eläkettä maksavan eläkelaitoksen yhteissähköpostilaatikkoon.

Kelan perimisilmoituksen raukeaminen

Kela ilmoittaa eläkelaitokselle sähköpostitse perimisvaatimuksen raukeamisesta. Samalla Kela ilmoittaa eläkelaitokselle, minkä etuuden raukeamisesta on kyse.

Eläke useasta eläkelaitoksesta

Kela perii takautuvaa eläkettä yhdeltä eläkelaitokselta kerrallaan. Kaikille eläkkeestä ilmoittaneille eläkelaitoksille tulee joko

• perimisilmoitus tai
• ilmoitus siitä, ettei Kelalla ole perittävää.

Miltä ajalta ja minkä määräisenä työeläke maksetaan Kelalle?

Kelalle voidaan maksaa takautuvaa eläkettä yhteensä enintään se määrä, jonka Kela on maksanut kansaneläkkeenä siltä ajalta, jolle takautuva työeläke myönnetään.

Tarkemmat tiedot

Milloin korvaus maksetaan bruttoeläkkeestä?

Kun Kelalle maksetaan työeläkettä Kelan liikaa maksaman kansaneläkkeen, takuueläkkeen tai eläketuen korvaukseksi, korvaus maksetaan bruttoeläkkeestä.

Milloin korvaus maksetaan nettoeläkkeestä?

Eläkkeensaajien asumistuki ja ylimääräinen rintamalisä ovat verottomia etuuksia. Niiden osuutta maksettaessa työeläkkeestä pidätetään vero ja korvaus maksetaan nettoeläkkeestä.

Kela erittelee maksupyynnössään verottomat ja verolliset etuudet.

Kertasuoritus on eläkkeen maksutapa, jonka eläkelaitos voi harkintansa mukaan edellytysten täyttyessä valita kuukausittaisen eläkkeen maksamisen sijasta.

Milloin voidaan maksaa kertasuorituksena

Eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena

• toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen
• täyden kuntoutustuen
• täyden kuntoutusrahan tai kuntoutusavustuksen ja
• eläkkeisiin liittyvän kuntoutuskorotuksen.

Eläkelaitos voi maksaa työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksena, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on kertasuorituksen rajamäärää pienempi.

Jos työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena ja sen jälkeen eläkkeensaajalle karttuu uutta eläkettä, voidaan myös uuden karttuman perusteella myönnetty eläke maksaa kertasuorituksena, jos sen määrä on kertasuorituksen rajamäärää pienempi.

Milloin ei makseta kertasuorituksena

Osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista kuntoutusetuutta ei voi maksaa kertasuorituksena.

Vilmatilanteissa kuukausittain maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla eläkeaikaisen työskentelyn perusteella vilmajärjestelmän piirissä karttunut uusi eläke liitetään jo maksussa olevaan eläkkeeseen, vaikka uusi karttunut eläke olisi määrältään alle kertasuoritusrajan.

Eläkelaitoksen ei tulisi maksaa eläkettä kertasuorituksena ennen kuin on todennäköistä, että eläkkeeseen ei tule enää muutoksia. Tällainen muutos ei ole työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus.

 

Eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena

• toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen
• täyden kuntoutustuen
• täyden kuntoutusrahan tai kuntoutusavustuksen ja
• eläkkeisiin liittyvän kuntoutuskorotuksen.

Jos eläkelaitos maksaa toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksena, sen on maksettava samalla kertasuorituksena myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke.

Tarkemmat tiedot

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kertasuorituksena

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kertasuorituksena, vaan se maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä.  Takautuvaa eläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

Kun työkyvyttömyyseläke maksetaan kertasuorituksena, takautuva eläke maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä myös siltä ajalta, jolta työntekijä on saanut kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.

Kertasuorituksesta valituskelpoinen päätös

Eläkelaitos antaa kertasuorituksesta päätöksen, johon tulee liittää laskelma kertasuorituksen määrästä sekä valitusosoitus.

Vilmatilanteissa päätöksen antaa vilmalaitos. Ei-vilmatilanteissa päätöksen antaa kukin eläkkeen myöntävä eläkelaitos.

Kertasuoritettu työeläke ei estä eläketukea

Kertasuoritettu työeläke ei estä 1.6.2017 voimaantulleen eläketuen myöntöä.

Kertasuorituksen määrään vaikuttavat eläkkeensaajan kuukausieläkkeen määrä ja eläkkeensaajan ikä kertasuorituksen ajankohtana. Kertasuoritus lasketaan kertasuorituspäätöksen jälkeiselle ajanjaksolle.

Kertasuorituksen ajankohtana maksussa oleva kuukausieläke kerrotaan luvulla 12, jolloin saadaan eläkkeensaajan vuotuisen eläkkeen määrä. Kertasuoritus lasketaan kertomalla vuotuinen eläke eläkkeensaajan ikää vastaavalla kertoimella. Kuukausieläkkeen määrästä vähennetään ensisijainen etuus ennen kuin sen määrä muutetaan vuotuiseksi eläkkeeksi.

Eläkkeensaajan ikä

Eläkkeensaajan ikä määritellään kuukauden tarkkuudella kertasuorituksen ajankohtana. Täysien kuukausien yli meneviä päiviä ei oteta huomioon.

Kuukauden 1. päivänä syntyneet

Kuukauden 1. päivänä syntyneen ikä on sama kuin kaikilla muillakin samassa kuussa syntyneillä. Esimerkiksi, jos henkilö on syntynyt 1.6.1962 ja kertasuorituksen ajankohta on 1.4.2015, niin eläkkeensaajan ikä on 52 vuotta 9 kuukautta.

Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertasuoritus

Kun toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke maksetaan kertasuorituksena, samalla kertasuorituksena maksetaan myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen maksettava vanhuuseläke. Kertasuorituskertoimena käytetään Työkyvyttömyyseläkkeen ja vastaisen vanhuuseläkkeen kertasuorituskertoimet -taulukon kerrointa. Taulukosta valitaan kerroin, joka vastaa eläkkeensaajan ikää kertasuorituksen ajankohtana.

Kun eläkelaitos maksaa kertasuorituksena toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen ja samalla myös vastaisen vanhuuseläkkeen, kertasuoritettavaan eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta. Kertakorotus voi sisältyä kertasuoritettavaan eläkkeeseen, jos työkyvyttömyyseläkkeeseen kertasuoritusajankohtana on jo tehty kertakorotus.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeen ja vastaisen vanhuuseläkkeen kertasuoritus

• Henkilö on syntynyt 15.9.1988
• Henkilölle myönnetään työkyvyttömyyseläke 1.11.2022 alkaen
• Eläkkeen määrä on 29,00 euroa, joten eläkelaitoksella on oikeus suorittaa eläke kertasuorituksena

Eläkelaitos antaa päätöksen työkyvyttömyyseläkkeen ja siihen liittyvän vanhuuseläkkeen kertasuorituksesta 15.10.2022.

Kertasuorituksen ajankohta on 1.11.2022.

Eläkkeensaajan ikä kertasuorituksen ajankohtana on 34 vuotta ja 1 kuukautta.

Vuotuinen eläke on 12 x 29,00 euroa eli 348,00 euroa ja kerroin 27,49 (taulukko Työkyvyttömyyseläkkeen ja vastaisen vanhuuseläkkeen kertasuorituskertoimet).

Kertasuorituksen määrä on 27,49 x 348,00 eli 9 566,52 euroa.

Vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen kertasuoritus

Jos vuoden 2004 säännösten mukainen toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke (vapaakirjaeläke) maksetaan kertasuorituksena, kertasuorituksena maksetaan vain työkyvyttömyyseläke, mutta ei sen jälkeen maksettavaa vanhuuseläkettä. Kertasuorituskerroin valitaan taulukosta Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet. Taulukosta valitaan kerroin, joka vastaa aikaa kertasuoritushetkestä 65 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Esimerkki: Vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen (vapaakirjaeläke) kertasuoritus

• Henkilö on syntynyt 15.4.1966 eli on kertasuoritushetkellä 54 vuotta 6 kk
• Aikaa kertasuoritushetkestä (1.11.2020) 65 vuoden ikään on 10 vuotta 6 kk
• Eläkkeen määrä on 28,00 euroa, joten eläkelaitoksella on oikeus maksaa eläke kertasuorituksena

Eläkelaitos antaa päätöksen työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksesta 15.10.2020.

Vuotuinen eläke on 12 x 28,00 euroa = 336,00 euroa ja kerroin on 8,49 (Taulukko kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet)

Kertasuorituksen määrä on 336,00 x 8,49 = 2 852,64 euroa.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen kertasuoritus

Kun kuntoutustuki maksetaan kertasuorituksena, kertasuorituskertoimena käytetään kuntoutustuen keston mukaan määräytyvää kerrointa. Tämä kuntoutustuen keston mukaan määräytyvä kerroin valitaan taulukosta Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet.

Esimerkki: Kuntoutustuen kertasuoritus

• Työntekijä on syntynyt 6.6.1966
• Hänelle myönnetään kuntoutustuki 2 vuodeksi
• Kuntoutustuen määrä on 20,00 euroa (240,00 euroa/v), joten eläkelaitoksella on oikeus suorittaa eläke kertasuorituksena

Kerroin kahden vuoden kuntoutustuelle on 1,92 (taulukko Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet).

1,92 x 240,00 euroa = 460,80 euroa

Kuntoutustuen kertasuoritus ja kertakorotus

Henkilölle voidaan myöntää kuntoutustukea kertasuoritettuina jatkopäätöksinä usean vuoden ajan peräkkäin. Seuraava kuntoutustukijakso on tällöin aina myönnetty entisin perustein. Entisin perustein myönnettäessä eläkkeen määrä pysyy muuten samana, mutta sitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä.

Kertakorotus tehdään, kun entisin perustein myöntöketjun ensimmäisen kuntoutustuen myöntämisestä on kulunut 5 kalenterivuotta. Sillä ei ole merkitystä, onko entisin perustein myönnetyt kuntoutustuet maksettu kertasuorituksena vai jatkuvamaksuisena.

Jos eläke maksetaan kertasuorituksena, eläkkeensaajalla ei ole enää oikeutta eläkkeeseen niiden työansioiden perusteella, joihin kertasuoritus perustui.

Jos kuitenkin 2004 säännösten mukaan myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuoritettuna, eläkkeensaajalla on hakemuksesta oikeus vanhuuseläkkeeseen niiden vapaakirjan perusteena olleiden työsuhteiden perusteella, jotka on maksettu kertasuorituksena.

Kertasuoritus on eläkkeen maksutapa, joten kertasuorituksen saaja on eläkkeensaaja. Kertasuoritetun eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuvan eläkkeen kannalta kertasuoritettu eläke ei kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin jatkuvamaksuinen eläke. Kertasuoritetun eläkkeen saaja kartuttaa uutta eläkettä iän mukaisten karttumisprosenttien mukaisesti.

Eläkettä karttuu kertasuoritetun eläkkeen rinnalla

Kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa, kuitenkin siirtymäsäännöksen mukaisesti vuoden 2025 loppuun työansioista karttuu 1,7 prosenttia vuodessa 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. Vastaavasti myös palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttuu eläkettä.

Jos eläkettä ennen kertasuorituspäätöstä on maksettu kuukausieläkkeenä, eläkettä karttuu vastaavalla tavalla.

Ulkomailta maksettavan eläkkeen vaikutus

Työeläkettä alkoi karttua iänmukaisin karttumin ulkomaisen eläkkeen ajalta 1.1.2017 alkaen.

Tarkemmat tiedot

Eläke kertasuoritetun työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen jälkeen

Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen

Jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on 1.1.2006 tai sen jälkeen, eläkelaitos maksaa työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksen yhteydessä samalla myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävän vanhuuseläkkeen.

Jos toistaiseksi myönnetty vuoden 2005 säännösten mukainen työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena ja myöhemmin uusien ansioiden perusteella myönnetään uusi työkyvyttömyyseläke uuden työkyvyttömyyden ja eläketapahtuman perusteella, kertasuoritettua eläkettä tai sen perusteena olevia ansioita ei oteta myöskään huomioon tulevan ajan ansiossa.

Jos edunjättäjän toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena, sen perusteella myönnettävä perhe-eläke lasketaan entisin perustein. Perhe-eläkettä laskettaessa kertasuoritetun eläkkeen pohjana oleva kuukausieläke tarkistetaan työeläkeindeksillä eläkkeen alkamisvuoden tasosta perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Jos edunjättäjän kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta on kulunut vähintään 5 kalenterivuotta, edunjättäjän eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen korotusprosentin mukaan, jota olisi sovellettu, jos eläke olisi ollut jatkuvasti maksussa. Lisäksi perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän kertasuoritetun eläkkeen aikana ansaitsema eläke.

Oikeus vanhuuseläkkeeseen kertasuoritetun vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen

Henkilöllä on oikeus hakemuksesta vanhuuseläkkeeseen vuoden 2004 säännösten mukaisen kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen aikaisintaan ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vanhuuseläke myönnetään uusin perustein. Tämä tarkoittaa, että vanhuuseläkkeeseen lisätään mahdollinen lykkäyskorotus ja se tarkistetaan elinaikakertoimella.

Työskentely kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla

Jos henkilöllä on

• vuoden 2004 säännöin kertasuoritettu toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke yksityiseltä alalta ja
• jatkuvamaksuinen työkyvyttömyyseläke julkiselta alalta ja
• hän työskentelee yksityisellä alalla työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ja
• tulee työkyvyttömäksi tähän työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehtävään työhön

henkilölle myönnetään jatkuvan työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttunut eläke vasta vanhuuseläkkeenä. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttunut eläke voidaan myöntää aiemmin, jos jatkuva työkyvyttömyyseläke on päättynyt ja sen jälkeen myönnetään uusi työkyvyttömyyseläke uusin perustein. Sillä ei ole eroa, onko kyseessä sama vai eri sairaus. Näin toimitaan myös silloin, jos jatkuva eläke on myönnetty vuoden 2005 säännöin.

Jos eläkkeensaajalla on vuoden 2004 säännösten mukaan kertasuoritetut, toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet sekä julkiselta että yksityiseltä alalta, hän tekee töitä eläkkeen rinnalla ja tulee työkyvyttömäksi tässä työssä, voidaan henkilölle myöntää uusi työkyvyttömyyseläke eläkkeiden rinnalla tehdystä työstä. Tämä edellyttää, että uusi eläketapahtuma on kertasuoritetun eläkkeen eläketapahtumaa myöhäisempi.

Jos kyseessä on sama sairaus ja eläketapahtuma määritellään samaksi kuin kertasuoritetun eläkkeen eläketapahtuma, uutta työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää. Jos kyseessä on eri sairaus ja voidaan määrittää uusi eläketapahtuma, voidaan myöntää uusi työkyvyttömyyseläke.

Kuntoutustuen jälkeen

Jos kuntoutustuki on maksettu kertasuorituksena, uusi eläke myönnetään entisin perustein, jos

• uusi työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke alkaa ennen kuin aikaisemman eläkkeen päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai
• työkyvyttömyyseläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aikaisempi eläke.

Kahden vuoden aika lasketaan siitä ajankohdasta, jona kuntoutustuki olisi päättynyt, jos se olisi ollut kuukausittain maksussa. Kun uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, kertasuoritetun kuntoutustuen aikana tai sen päättymisen jälkeen ansaittu uusi eläke myönnetään vasta vanhuuseläkeiässä.

Laskettaessa kertasuoritetun kuntoutustuen jälkeen myönnettyä eläkettä uusin perustein, myös kuntoutustuen eläkesuhdeaika (tulevan ajan eläkeosan sisältävän eläkkeen aika) kartuttaa uutta eläkettä. Jos uuden eläkkeen tarkasteluaikaan kohdistuu kertasuoritetun eläkkeen eläkesuhde, se otetaan huomioon tulevan ajan ansioiden laskennassa. Eläkeajalta tulevan ajan ansiona otetaan huomioon kertasuoritetun eläkkeen perusteena oleva tulevan ajan ansio.

Ensisijaisen etuuden vähentäminen kertasuoritetun eläkkeen jälkeen myönnettävästä uudesta eläkkeestä

Eläkkeestä vähennetään ensisijainen etuus ennen kuin sen määrä muutetaan kertasuoritukseksi.

Jos tällaisen kertasuoritetun eläkkeen jälkeen myöhemmin myönnetään uusi eläke uusin perustein ja myös siitä olisi vähennettävä ensisijainen etuus, uudesta eläkkeestä vähennetään vain se osuus ensisijaisesta etuudesta, jota ei ole jo vähennetty kertasuoritetusta eläkkeestä.

Jos eläkelaitoksella ei kuitenkaan ole tietoa kertasuoritetusta eläkkeestä vähennetystä ensisijaisesta etuudesta, voidaan ensisijainen etuus vähentää kokonaisuudessaan uusin perustein myönnetystä eläkkeestä.

Lesken oman kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen vaikutus leskeneläkkeen vähentämisessä

Jos leskelle myönnetty oma eläke on kertasuoritettu ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä, kertasuoritettua eläkettä ei oteta huomioon leskeneläkettä vähennettäessä.

Leskeneläkettä ei tarkisteta, jos leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otettu lesken oma jatkuvana maksettu eläke myöhemmin maksetaan kertasuorituksena.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksella kertasuorituskertoimet ja niiden määräytymisen perusteet.

Kertasuorituskertoimet on määritelty ottaen huomioon, mikä on eläkkeensaajan keskimääräinen jäljellä oleva elinikä kertasuoritushetkellä. Kuolevuuden muutoksista johtuen kertoimet tarkistetaan aika ajoin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella antamia kertasuorituskertoimia sovelletaan työeläkelakien mukaisiin eläkkeisiin, myös yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan eläkkeisiin. Naisiin ja miehiin sovelletaan samoja kertoimia.

Kertasuorituksen laskennassa käytetään kertasuorituksen ajankohtana voimassa olevia kertasuorituskertoimia.

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta, jos eläke ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on pienempi kuin 30,02 euroa/kk (vuoden 2022 tasossa).

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena eläkkeensaajan suostumuksella, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on vähintään 30,02 euroa/kk, mutta enintään 75,05 euroa/kk (vuoden 2022 tasossa).

Kertasuorituksen rajamääriä korotetaan vuosittain palkkakertoimella.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan suostumus

Eläkelaitoksen on pyydettävä eläkkeensaajalta suostumus, kun kertasuoritettavana on eläke, jonka määrä on vähintään 30,02 euroa/kk, mutta enintään 75,05 euroa/kk (vuoden 2022 tasossa).

Eläkelaitoksen on ilmoitettava eläkkeensaajalle eläkkeen maksamisesta kertasuorituksena ja annettava tälle mahdollisuus kohtuullisessa ajassa vastustaa maksutapaa.

Suostumuksen pyytämisen yhteydessä eläkelaitos informoi eläkkeensaajaa siitä, mikä vaikutus valitulla maksutavalla on uuden eläkkeen karttumiseen ja mahdollista perhe-eläkettä määrättäessä leskeneläkkeen vähentämiseen.

Eläkkeet, jotka otetaan huomioon kertasuorituksen rajamäärää tarkasteltaessa

Kun tarkastellaan, jääkö eläkkeen määrä alle rajamäärän, otetaan huomioon kertasuorituksen ajankohtana eläkkeensaajan saama

• työeläke
• rekisteröity lisäeläke.

Vilmalaitos ottaa tarkastelussa huomioon

• päätösyhdistelmään sisältyvien eläkkeiden yhteismäärän
• eläketapahtumahetkeen mennessä vilmajärjestelmän piirissä ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei vielä ole myönnetty.

Ei-vilmatilanteissa eläkelaitos ottaa huomioon maksamansa eläkkeen määrän. Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ottaa huomioon myös eläketapahtumahetkeen mennessä yksityisten alojen eläkelakien mukaan ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty.

Pääsääntöisesti eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen

Pääsääntöisesti eläke maksetaan täysi-ikäiselle eläkkeensaajalle itselleen.

Eläke maksetaan kuukausittain siten, että eläke on eläkepäätöksessä ilmoitettuna eräpäivänä nostettavissa eläkkeensaajan ilmoittamalta tililtä Suomessa toimivassa rahalaitoksessa.

Eläke voidaan eläkkeensaajan pyynnöstä maksaa myös eläkkeensaajan ulkomaisessa pankissa olevalle tilille.

Tarkemmat tiedot

Jatkuvan eläkkeen maksupäivä ilmoitetaan eläkepäätöksessä 

Eläkkeensaajalle vahvistetaan eläkepäätöksessä eläkkeen maksupäivä. Eläkkeen maksupäivä on päivä, jona eläke on eläkkeensaajan nostettavissa. Eläkepäätöksessä vahvistettu maksupäivä on eläkelaitosta sitova eräpäivä. 

Tarkemmat tiedot

Eri eläkelaitosten maksupäiviä 

Yksityisen alan eläkelaitosten yleisin eläkkeen maksupäivä on kuukauden 1. päivä. Jos kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä, eläke maksetaan kuukauden 1. pankkipäivänä. 

Maksupäivää ei ole esimerkiksi verotussyistä mahdollista siirtää edellisen kuukauden puolelle niissä tapauksissa, joissa kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä. 

Työeläkkeitä maksetaan myös muina päivinä. Säännöllisesti maksettavien eläkkeiden maksupäiviä ovat muun muassa: 

• Mela 2. pankkipäivä
• kunta-alan eläkkeiden maksupäivä 3. arkipäivä
• valtion eläkkeiden maksupäivä 20. päivä
• kirkon ja Kelan henkilöstön eläkkeiden maksupäivä kuukauden 1. arkipäivä
• MEK kuukauden viimeinen päivä. 

Eläkesäätiöiden ja –kassojen maksupäivät vaihtelevat eläkesäätiöittäin ja -kassoittain kuukauden 1. päivästä kuukauden viimeiseen päivään. Eläkkeen maksupäivä määritellään eläkesäätiön tai –kassan säännöissä.

Eläkkeen maksaminen, kun eläkkeensaaja on konkurssissa

Jos eläkkeensaaja on konkurssissa, eläkkeen osaa ei makseta konkurssipesälle konkurssin ajalta. Eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen maksaminen, kun samalta ajalta on maksettu kuntoutusrahaa Kelasta

Jos eläkkeensaajalle on myönnetty työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke takautuvasti samalle ajalle, jolta eläkkeensaajalle on jo maksettu Kelan kuntoutusrahaa, maksetaan takautuvasta eläkkeestä eläkkeensaajalle vain kuntoutusrahan ylittävä osa.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä ei makseta minnekään siltä osin kuin takautuvasti myönnetty eläke vastaa Kelan kuntoutusrahaa.

Jos Kela on maksanut eläkkeensaajalle eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä tai työuraeläkkeestä ei vähennetä eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Tällöin koko takautuva eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos selvittää eläkeasiaa ratkaistessaan eläkkeenhakijan Kelan kuntoutusrahatiedot

• oman käyttöliittymän kautta tai
• Arek-työpöydän käyttöliittymän kautta.

Eläkelaitos pidättää tarvittaessa takautuvan eläkkeen, jos takautuva eläke myönnetään Kelan kuntoutusraha-ajalle.

Kela saa tiedon myönnetystä eläkkeestä käyttöliittymän välityksellä ja ilmoittaa eläkelaitokselle kirjeellä maksetun kuntoutusrahan määrän.

Tarkemmat tiedot

Laissa olevan säännöksen perusteella eläke voidaan maksaa muulle taholle

Vain laissa olevan säännöksen perusteella eläke tai osa eläkkeestä voidaan maksaa muulle taholle kuin eläkkeensaajalle.

Eläkettä ei saa siirtää toiselle eikä pantata

Eläkettä ei saa siirtää toiselle henkilölle.

Eläkettä ei saa myöskään pantata. Eläkkeen panttaamista tarkoittava sopimus on mitätön.

Kun henkilölle on määrätty edunvalvoja

Saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, voidaan suorittaa vain edunvalvojalle tai edunvalvojan osoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Oikeusministeriön antaman ohjeen mukaan edunvalvojan tehtävänä on

• ilmoittaa eläkelaitokselle, mille tilille eläke tulee maksaa ja
• ilmoittaa pankille, kuka saa nostaa päämiehen tilillä olevia varoja.

Jos eläkkeensaajalle on määrätty työeläkeasiassa puhevaltainen edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille.

Eläkelaitoksen ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on.

Tarkemmat tiedot

Kun henkilö on vajaavaltainen

18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen

Vajaavaltaiseksi julistetun eläkkeensaajan eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Lapseneläkkeensaaja

Alle 18-vuotias lapseneläkkeensaaja

Jos perhe-eläkkeen lapseneläkettä on hakenut 15–17 -vuotiaan vajaavaltaisen huoltaja tai muu edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Jos 15–17 –vuotias on itse hakenut perhe-eläkkeen lapseneläkettä, eläkkeen maksamiseksi tarvitaan huoltajan tai muun edunvalvojan suostumus. Edunvalvojan suostumuksella eläke voidaan maksaa alaikäiselle itselleen tai huoltajan ilmoittamalle muulle tilille.

Alle 15-vuotiaan eläke maksetaan aina edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille.

18 vuotta täyttänyt lapseneläkkeensaaja

Lapseneläke maksetaan 18 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lapsen ilmoittamalle tilille, ellei lapsi ole vajaavaltainen. Jos lapsi täyttää 18 vuotta kuukauden ensimmäisenä päivänä, voidaan myös 18 vuoden iän täyttämiskuukauden eläke maksaa lapsen ilmoittamalle tilille.

Tarkemmat tiedot

Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia

Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia,

• eläke maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon tai
• eläke voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista, jos tehtävien jaosta ei ole päätetty.

Lähiomaisen tai muun henkilön puhevalta

Jos eläkettä on hakenut eläkkeensaajan puolesta eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai muu henkilö eläkkeensaajan sairauden tai muun syyn perusteella, eläke voidaan maksaa ainoastaan eläkkeensaajan tilille.

Tämän varmistamiseksi lähiomaisen tai muun henkilön tulee esittää esimerkiksi

• tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan eläkkeensaaja
• pankin antama todistus siitä, että tili on eläkkeensaajan tili tai
• muu vastaava selvitys.

Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös edellä esitetty selvitys.

Valtuutetun puhevalta

Jos eläkkeensaaja on valtakirjalla valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan eläkkeensaajan itsensä omistamalle tilille.

Valtuutetun tulee esittää tilin varmistamiseksi esimerkiksi tiliote tai muu selvitys siitä, että tilin omistaja on eläkkeensaaja.

Edunvalvontavaltuutetun puhevalta

Jos eläkkeensaaja on edunvalvontavaltuutuksella valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille.

Edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse esittää erillistä näyttöä siitä, että tili, jolle eläke maksetaan, on eläkkeensaajan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. Valtuuttajan rahavarat on esimerkiksi talletettava eri tilille kuin valtuutetun omat rahavarat (laki edunvalvontavaltuutuksesta 16 §).

Valtuutetulle säädetty velvollisuus laatia luettelo valtuuttajan omaisuudesta ja toimittaa luettelo holhousviranomaiselle antaa viranomaiselle mahdollisuuden valvoa valtuuttajan varallisuusasemassa tapahtuvia muutoksia ja valtuutetun toimintaa. Näin voidaan varmistaa se, että valtuutetun ilmoittamalle tilille maksettu eläke tulee käytetyksi eläkkeensaajan hyväksi.

Virheellinen maksu

Jos eläkkeensaajalle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitoksen tulee maksaa eläke edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle tilille.

Eläkkeensaajalle itselleen maksettu suoritus on pätemätön, jos eläkelaitos tiesi tai sen olisi olosuhteisiin nähden pitänyt tietää, että eläkkeen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle. Eläkelaitos on tällöin velvollinen maksamaan eläkkeen edunvalvojalle ja perimään eläkkeen takaisin eläkkeensaajalta takaisinperintää koskevien säännösten mukaisesti.

Tarkemmat tiedot

Jatkopäätöksen yhteydessä voidaan lähtökohtaisesti luottaa siihen, että jo ensimmäisen päätöksen yhteydessä on selvitetty, kenelle eläke tulee maksaa. Jos on aihetta epäillä, että olosuhteet ovat muuttuneet, asia tulee selvittää.

Menettely maksun saajan muuttuessa

Jos eläke on maksettu eläkkeensaajalle itselleen ja eläkelaitos saa tiedon siitä, että henkilölle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitos ilmoittaa maksamisen muutoksesta eläkkeensaajalle esimerkiksi kirjeellä.

Samoin menetellään, jos edunvalvontamääräys päättyy tai määräys lakkautetaan, ja eläke maksetaan jatkossa eläkkeensaajalle itselleen.

Uutta eläkepäätöstä ei anneta, koska eläkepäätöksessä vahvistetut eläkkeen määrä ja perusteet eivät muutu. Muutos eläkkeen maksamisessa johtuu holhousviranomaisen eikä eläkelaitoksen päätöksestä.

Eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuus eläkelaitokselle

Työeläkelaeissa on säännöksiä, joiden mukaan eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan tietyistä muutoksista eläkelaitokselle.

Tarkemmat tiedot

Ilmoittamisen osalta ovat voimassa samat periaatteet kuin toimimisesta eläkeasioissa toisen puolesta yleensä.

Vajaavaltaisen puolesta ilmoittamisesta vastaa edunvalvoja. Näin on myös silloin, kun henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu siten, että rajoitus kattaa eläkeasiat.

Eläkepäätöksessä on korostettava edunvalvojan ilmoitusvelvollisuutta silloin, kun päätös koskee sellaisen henkilön oikeutta, joka on vajaavaltainen, tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Päätöksessä on selkeästi kerrottava ne asiat, joista edellytetään ilmoitusvelvollisuutta eläkelaitokselle.

Edunvalvontamääräyksen päättymisestä ja edunvalvojan vaihtumisesta tulisi myös ilmoittaa eläkelaitokselle.

Oikeus saada työeläkelakien mukaan myönnettyä eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.

Eläkkeen vanhentumista koskevaa säännöstä sovelletaan myös

• kuntoutusrahan
• kuntoutuskorotuksen
• kuntoutusavustuksen
• rekisteröidyn lisäeläkkeen
• palkattomien aikojen (mukaan lukien opiskelu ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito) perusteella karttuneen eläkkeen 

maksamisen vanhentumiseen.

Viiden vuoden vanhentumisaika

Oikeus saada eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003, vanhentumislaki) säädetään joko 10 §:n mukaisilla vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.

Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että etuudensaaja yksilöi velan katkaisutoimessa. Etuudensaajan on siten yksilöitävä velka ja ilmoitettava eläkelaitokselle vaatimuksensa määrä ja peruste kohtuudella vaadittavalla tavalla, jollei velan määrä ja peruste ole eläkelaitoksen tiedossa.

Vapaamuotoiset katkaisutoimet

Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisella katkaisutoimella tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

• etuudensaaja vaatii maksua tai muutoin muistuttaa eläkelaitosta maksusta
• eläkelaitos maksaa saatavaa tai muuten tunnustaa sen
• osapuolet sopivat esimerkiksi saatavan maksujärjestelyistä.

Oikeudelliset katkaisutoimet

Velan vanhentumisen katkaiseminen oikeudellisella katkaisutoimella tarkoittaa, että

• velkoja panee vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa, kuluttajariitalautakunnassa tai laissa säädetyssä muussa toimielimessä tai menettelyssä, jossa voidaan antaa ratkaisu tai ratkaisusuositus, taikka toimielimessä, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle;
• velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta tai velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velka muutoin otetaan huomioon menettelyn yhteydessä
• velkoja laittaa vireille ulosottoasian tai velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä (VakO 2945/95, VakO 3394/95).
• saatava otetaan käsiteltäväksi tuomioistuinsovittelussa tai sellaisessa sovittelumenettelyssä, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (394/2011) säädetään.

Eläkkeen maksamisen 5 vuoden vanhentumisaika voi pidentyä vuodella siten kuin vanhentumislain 11 §:n 3 momentissa säädetään.

Tarkemmat tiedot

Vanhentumisaika alkaa kulua jokaisen eläke-erän osalta siitä hetkestä, jona kyseinen eläke-erä olisi pitänyt maksaa.

Eläkkeen maksupäivä vahvistetaan eläkkeensaajalle eläkepäätöksessä, jonka jälkeen se on eläkelaitosta sitova eräpäivä.

Vanhentuminen keskeytyy velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa mainituissa tilanteissa. Vanhentuminen katsotaan katkenneeksi sinä päivänä, jona lainvoimaiseksi tullut tuomio on annettu tai asian käsittely on muutoin päättynyt.

Eläkepäätökseen perustuva saaminen

Eläkepäätökseen perustuva saaminen on voinut syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa

• eläkelaitos on maksanut henkilölle myönnettyä eläkettä jostain syystä liian pienenä
• eläke-erä on eläkkeen maksamisessa tapahtuneen virheen vuoksi jäänyt kokonaan maksamatta
• henkilölle on virheellisesti jäänyt maksamatta jokin eläkkeeseen liittyvä erä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä kuntoutuskorotus.

Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen tai muun etuuden lisäys (esimerkiksi kuntoutuskorotus) takautuvasti vanhenee 5 vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jona eläke tai etuus olisi pitänyt maksaa. Eläkelaitos voi halutessaan maksaa myös vanhentuneen eläke-erän.

Tarkemmat tiedot

Eläkepäätökseen perustuvasta saamisesta on kyse myös silloin, jos eläkkeensaajalle lisätään eläkepäätöksen antamisen jälkeen eläkkeeseen oikeuttavia työansioita.

Eläkepäätös oikaistaan eläkkeen alusta lukien niin, että puuttuvat ansiot huomioidaan eläkkeen määrässä. Oikeus saada takautuvasti eläkkeen lisäystä näiden ansioiden perusteella vanhenee kuitenkin 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.

Tarkemmat tiedot

Vanhentumisen katkaisemisesta uusi 5 vuoden vanhentumisaika

Kunkin eläke-erän osalta lasketaan 5 vuoden vanhentumisaika siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt eläkepäätöksen mukaan maksaa. Jos vanhentuminen 5 vuoden määräajan kuluessa katkaistaan, katkaisemisesta alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika.

Vanhentumisen katkaisu tarkoittaa sitä, että eläkkeensaajan oikeus maksun saamiseen ei vanhene, jos katkaisuun johtava toimi tehdään ennen vanhentumisajan umpeutumista.

Eläkelaitoksen on saatava tieto katkaisutoimesta ennen vanhentumisajan umpeutumista, jotta katkaisuvaikutus syntyy.

Vanhentuminen katkeaa vanhentumislain 10 §:n vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.

Tarkemmat tiedot

Vanhentumisen vaikutukset

Jos saatava on työeläkelakien vanhentumissäännösten nojalla vanhentunut, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa vanhentunutta eläke-erää tai etuutta eläkkeensaajalle.

Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa eläkkeensaajalle myös vanhentuneita eläkkeitä tai etuuksia.

Eläkeoikeuden vanhentuminen

Eläkeoikeus ei itsessään vanhene, vaan eläkkeeseen oikeutettu voi hakea eläkettään miten myöhään tahansa.

Työeläkelaeissa on kuitenkin erityissäännökset siitä, miltä ajalta eläke voidaan myöntää takautuvasti eläkkeen hakemisesta lukien.

Eläkkeen maksamisen vanhentumista koskevaa säännöstä ei sovelleta seuraavissa tilanteissa:

• Eläkkeenhakija on lähettänyt eläkehakemuksen, mutta eläkepäätöstä ei ole jostain syystä annettu. Eläkettä maksetaan siitä lukien, kun sitä aikanaan tehdyn hakemuksen perusteella olisi tullut maksaa.
• Eläkelaitos on hylännyt esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen useasti ja myöhemmin valitusvaiheessa saadaan selvitys, jonka perusteella eläke tulee myönnettäväksi alkuperäisen hakemuksen perusteella. Eläke tulee maksaa alkuperäisen hakemuksen nojalla alusta lukien mahdollisine viivästyskorotuksineen.

Vanhentumisajat siirtymäaikana (2007 - 2012)

Ennen vuotta 2007 maksetun eläkkeen vanhentumisaika on lyhentynyt 10 vuodesta 5 vuoteen asteittain niin, että nykyistä 5 vuoden vanhentumisaikaa on sovellettu vuodesta 2013 alkaen.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen maksaminen päättyy sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa. Normaalisti eläke maksetaan

• eläkkeen päättymispäivään asti, esimerkiksi määräaikainen eläke tai
• kuolinkuukauden loppuun asti.

Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen

Eläkelaitos voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä.

Edellytyksenä eläkkeen maksamisen keskeyttämiselle on, että eläkelaitos on pyytänyt eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta eläkkeensaaja ei ole esittänyt tällaista selvitystä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.

Eläke voidaan keskeyttää esimerkiksi, jos

• ulkomailla asuvan eläkkeensaajan elossaolosta ei saada varmistusta eikä eläkkeensaaja vastaa eläkelaitoksen lähettämään asuin- ja yhteystietoja koskevaan kyselyyn
• eläkkeensaajan ilmoittama pankkitili ei enää ole käytössä, eikä eläkkeensaajalta saada uusia tilitietoja
• eläkelaitos saa uskottavaan selvitykseen perustuvan pyynnön keskeyttää eläke, esimerkiksi tiedon eläkkeensaajan katoamisesta.

Näissä tapauksissa keskeytystä seuraa yleensä eläkkeen lakkautus.

Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen maksun keskeyttämisestä annetaan valituskelpoinen päätös, jos päätöksen antaminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Eläkelaitos antaa pyynnöstä aina päätöksen eläkkeen maksun keskeyttämisestä.

Tarkemmat tiedot

Keskeyttämispäätöksessä tulee olla ainakin

• eläkkeen keskeyttämisen syy
• tieto siitä, mitä tietoja eläkelaitos tarvitsee eläkkeen maksamisen jatkamiseksi.

Keskeyttämispäätös voidaan toimittaa eläkkeensaajan viimeiseen tiedossa olleeseen osoitteeseen.

Keskeyttämispäätöstä ei tarvitse antaa tiedoksi esimerkiksi haastemiehen tai virallisen lehden kautta.

Keskeyttämisen jälkeiset toimet

Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen on väliaikaista. Keskeyttäminen päättyy, kun

• eläkkeensaajalta saadaan selvitys, jonka perusteella eläkkeen maksaminen voidaan aloittaa uudestaan tai
• eläkelaitos saa vahvistuksen sille, että eläkeoikeutta ei enää ole.

Etenkin ulkomaille maksettavien eläkkeiden keskeyttäminen voi kestää pitkään.

Eläkelaitos selvittää takautuvasti maksettavien eläke-erien mahdollisen viivästyskorotuksen ja maksuerien vanhentumisen, jos eläke laitetaan maksuun keskeytyksen jälkeen.

Eläkkeen lakkauttaminen eläkkeensaajan katoamispäivään

Eläkelaitos lakkauttaa eläkkeen eläkkeensaajan todennäköistä kuolinpäivää seuraavan kuukauden alkuun, jos eläkkeensaajan kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että eläkkeensaaja on kuollut

• hukkumisen
• muun onnettomuuden tai
• muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Eläkelaitos arvioi todennäköisen kuolinpäivän poliisille tehdyn katoamisilmoituksen tai muun vastaavan selvityksen perusteella.

Eläkkeen lakkauttamispäivä ja eläkkeensaajan kuolleeksi julistamispäivä voivat olla eri päiviä.

Jos perhe-eläke on myönnetty tämän lain perusteella ja myöhemmin ilmenee, että edunjättäjä on elossa, perhe-eläke lakkautetaan selvityksen saamista seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen lakkauttaminen on mahdollista, kun eläkkeensaajan kuolemaa voidaan pitää todennäköisenä, mutta henkilön rekisteröiminen kuolleeksi vaatii tuomioistuimen päätöksen.

Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Tarkemmat tiedot

Päätös toimitetaan henkilölle, joka hoitaa kadonneen henkilön asioita.

Eläkelaitos ei anna asiassa uutta päätöstä, kun tuomioistuin määräajan kuluttua julistaa henkilön kuolleeksi.

Lakkautuspäätöksen antamisen yhteydessä harkitaan mahdollinen aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä.

Lakkautuspäätöksen jälkeiset toimet

Eläkkeen lakkautuksen jälkeen on mahdollista, että eläkkeensaajan todellisesta kuolinpäivästä saadaan uutta tarkempaa tietoa.

Kuolinpäiväksi voidaan myöhemmin todeta eri päivä kuin alun perin on arvioitu.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen saajan oma eläke maksetaan kuolinpäiväkuukauden loppuun asti perikunnalle, jos eläkkeensaajan kuolinpäivä uuden selvityksen mukaan on myöhäisempi kuin eläkkeen lakkautuspäivä. Eläkelaitos voi näissä tilanteissa joutua hakemaan virheellisen perhe-eläkepäätöksen poistamista.

Kuolleeksi julistaminen vuoden odotusajan perusteella

Eläkkeen lakkautuspäivä ja tuomioistuimen määräämä eläkkeensaajan kuolinpäivä voivat erota toisistaan myös silloin, kun tuomioistuin julistaa henkilön kuolleeksi vuoden odotusajan perusteella. Tuomioistuin määrää näissä tilanteissa kuolinpäiväksi päivän, jona henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut. Eläkkeensaajan eläke lakkautetaan kuitenkin katoamispäivään.

Eläkelaitos voi oikaista eläkkeen lakkautuspäätöksen, jos tuomioistuimen ja eläkelaitoksen kuolinpäivän määrittelyn erot johtaisivat muutokseen henkilön eläkeoikeudessa. Jos eläkkeen lakkautuspäätöksen antamisen jälkeen on annettu perhe-eläkepäätös, oikaisu ei ole tarpeen.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen lakkautuspäätös poistetaan, jos myöhemmin osoittautuu, että henkilö on elossa. Eläkelaitos maksaa eläkkeeseen tarvittaessa viivästyskorotuksen. Jos lakkauttamisesta on pitkä aika, vanhimmat eläke-erät voivat olla vanhentuneita.

Kadonneen henkilön kuolleeksi julistaminen

Kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi tuomioistuimen tai maistraatin päätöksellä kuolleeksi julistamisesta annetun lain mukaisella menettelyllä.

Eläkelaitoksella ei ole oikeutta hakea henkilön kuolleeksi julistamista.

Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä ilman odotusaikaa

Kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi voidaan hakea välittömästi katoamisen jälkeen, jos

• kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai siihen rinnastettavassa tilanteessa
• ei ole syytä olettaa kadonneen henkilön pelastuneen.

Tarkemmat tiedot

Tuomioistuin vahvistaa kuolinpäiväksi katoamispäivän.

Tarkemmat tiedot

Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä odotusajan kuluttua

Muissa tapauksissa kuolleeksi julistamista voidaan hakea niin sanotun odotusajan kuluttua. Odotusajan pituus riippuu henkilön katoamisolosuhteista. Odotusajan laskenta aloitetaan siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Odotusaika on yksi vuosi, jos

• katoaminen on tapahtunut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaaraa tai
• olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että henkilö on kuollut.

Vuoden odotusaikaa sovelletaan tilanteissa, joissa olosuhteet ja muut seikat selvästi viittaavat siihen, että henkilön kadoksissaolo johtuu henkilön kuolemasta.

Odotusaika on 5 vuotta, jos henkilö katoaa, mutta mitään erityistä katoamiseen vaikuttavaa onnettomuutta tai tapahtumien kulkua ei ole.

Tuomioistuin määrää henkilön kuolinpäivän samalla kun se julistaa henkilön kuolleeksi. Kuolinpäiväksi on määrättävä

• päivä, jona kadonnut henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut tai
• viimeistään se päivä, jona on kulunut 5 vuotta siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Eläkkeen lakkautuspäivä voi olla eri päivä kuin tuomioistuimen määräämä kuolinpäivä, jos

• kuolleeksi julistaminen tapahtuu odotusajan jälkeen ja
• kuolinpäivä määrätään 5 vuoden säännön perusteella.

Kuolleeksi julistaminen maistraatin päätöksellä

Henkilö voidaan julistaa maistraatin päätöksellä kuolleeksi, kun on kulunut

• 100 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on syntynyt ja
• 5 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö tiettävästi on viimeksi ollut elossa.

Maistraatin tulee vuosittain omasta aloitteestaan selvittää, onko väestökirjanpitojärjestelmän tietojen mukaan elossa sellaisia henkilöitä, joiden kohdalla edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

Maistraatti määrää henkilön kuolinpäiväksi 1.1. sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut

• 100 vuotta henkilön syntymästä ja
• 5 vuotta siitä, kun henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Jos asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan määrittää se päivä, jona henkilö todennäköisesti on kuollut, määrätään tämä päivä kuolinpäiväksi.

Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, jos kuolleeksi julistaminen tapahtuu maistraatin päätöksellä. Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, vaikka kuolinpäivä olisi laskennallinen tammikuun 1. päivä.

Tarkemmat tiedot