ELÄKETURVAKESKUS Koontiasiakirja, Työkyvyttömyyseläke
TYÖELÄKELAKIPALVELU Tulostuspäivä: 04.07.2022

Työkyvyttömyyseläkkeen yleiskuvaus

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - 31.07.2022 , Julkisuus: Julkinen

Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tarkoitus on turvata toimeentulon jatkuminen työntekijän tai yrittäjän työkyvyttömyyden aikana.

Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke turvaa työkyvyttömälle vähimmäistoimeentulon. Työntekijällä ja yrittäjällä on oikeus kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos työeläkelakien mukaisen eläkkeen määrä jää alle tietyn euromäärän.

Työtapaturma- ja ammattitautilain tai liikennevakuutuslain mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään silloin, kun työkyvyttömyys on seurausta tapaturmasta tai liikenneonnettomuudesta. Tällainen eläke on ensisijainen ja se vähennetään työ- ja kansaneläkkeestä.

Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, jos työntekijän tai yrittäjän työkyvyn arvioidaan sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentyneen vähintään 2/5 yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään

  • täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä toistaiseksi
  • kuntoutustukena määräajaksi
  • osatyökyvyttömyyseläkkeenä toistaiseksi tai
  • osakuntoutustukena määräajaksi.

Kuntoutus on aina ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Jos oikeus on, eläkelaitos antaa henkilölle ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ilman erillistä kuntoutushakemusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset

Yksityisillä aloilla sovelletaan yleistä työkyvyttömyysmääritelmää.

Yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että eläkkeenhakijan työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään 2/5 yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

Jos työkyky on heikentynyt

  • vähintään 3/5, eläke myönnetään täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä
  • vähemmän kuin 3/5, mutta vähintään 2/5, eläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon eläkkeenhakijan jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän huomioiden eläkkeenhakijan

  • koulutus
  • aikaisempi toiminta
  • ikä
  • asuinpaikka ja
  • muut näihin rinnastettavat tekijät huomioiden (yleinen työkyvyttömyysmääritelmä).

Pitkän työuran tehneen 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. 

Julkisten alojen työeläkelaeissa on yleisen työkyvyttömyysmääritelmän lisäksi myös ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä.

Julkisilla aloilla sovelletaan joko yleistä työkyvyttömyysmääritelmää tai ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää. 

Julkisilla aloilla yleistä työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä on samansisältöinen kuin yksityisten alojen työeläkelakien mukainen työkyvyttömyysmääritelmä.

Julkisilla aloilla ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen kestäessä. Tällöin arvioidaan, onko työntekijä sairauden, vian tai vamman takia tullut kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä vähintään vuoden ajaksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrä on työkyvyttömyyden alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitun eläkkeen ja tulevan ajan eläkeosan yhteismäärä. Osatyökyvyttömyyseläke on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Tulevan ajan eläkeosa lasketaan tulevan ajan ansion perusteella, joka määrätään työkyvyttömyyden alkamisvuotta (eläketapahtumavuosi) edeltäneiden 5 kalenterivuoden (tarkasteluaika) työansioiden ja palkattomilta ajoilta saatujen etuuksien perusteella.

Tietyissä tilanteissa myös eläketapahtumavuoden ansiot otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa.

Tuleva aika lasketaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun. Julkisten alojen palvelussuhteessa työskentelevillä työntekijöillä voi olla henkilökohtaisia tai ammattikohtaisia eläkeikiä. Tällöin tulevan ajan pääteikä on ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alempi tai ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alempi henkilökohtainen eläkeikä.

Tulevan ajan eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että hakijalla on työeläkelakien mukaisia työansioita yhteensä vähintään 18 862,62 euroa (vuoden 2022 tasossa) työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden 10 kalenterivuoden aikana.

Työkyvyttömyyseläke tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä.

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa?

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ensisijaisuusajan jälkeen.

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta lukien.

Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

Nuorena työkyvyttömäksi tulleen eläkkeen tason säilyminen turvataan lisäämällä työkyvyttömyyseläkkeeseen iän mukaan määräytyvä kertakorotus. Kertakorotus lisätään sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta on kulunut 5 täyttä kalenterivuotta.

Kertakorotusta ei myönnetä, jos työkyvyttömyyseläke alkaa 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.

Työskentely työkyvyttömyyseläkkeen aikana

Työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on oikeus tehdä eläkkeen aikana ansiotyötä jäljellä olevalla työkyvyllään.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen aikana työansioiden tulee jäädä alle 40 %:n vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana työansioiden tulee jäädä alle 60 %:n vakiintuneesta keskiansiosta. Jos ansiot eivät pysy asetetuissa rajoissa, eläkkeeseen voidaan tehdä muutoksia.

Määräaikaisesti 1.1.2010 - 31.12.2022 voimassa oleva työhönpaluun edistämislaki lieventää työeläkelakien mukaisia ansaintarajoja siten, että työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on aina oikeus ansaita eläkkeensä rinnalla työansioita enintään 855,48 euroa (vuoden 2022 tasossa) kuukaudessa ilman, että hänen työkyvyttömyyseläkkeensä maksaminen keskeytetään tai lakkautetaan.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien lukumäärä ja työkyvyttömyyden pääasiallinen syy

Työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2015 lopussa noin 161 000 henkilöä.

Vuosina 2011–2020 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet työkyvyttömyyden sairauspääryhmän mukaan

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina 2011-2020.

Lähde: Eläketurvakeskuksen tilastot.

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - 31.07.2022 , Julkisuus: Julkinen

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäiväraha maksetaan omavastuuajan jälkeen.

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

Tarkemmat tiedot

Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.

Jos työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa suorituspäiviä sisältäneen sairaus- tai osasairauspäivärahajakson viimeisestä myöntöpäivästä, sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden alkamispäivää
(sairastumispäivä) seuraavasta arkipäivästä lukien eli omavastuuaika on yksi päivä.

Omavastuuaikaa ei ole, jos sairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen osasairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.

Kuntoutusrahalla tarkoitetaan

  • Kelan maksamaa kuntoutusrahaa
  • työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksena maksettavaa kuntoutusrahaa
  • ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.

Miten sairauspäiväraha määräytyy?

Sairauspäiväraha määräytyy vuositulon perusteella.

Työntekijän vuosituloon huomioidaan palkkatulot, joiden maksupäivä on tarkastelujaksolla. YEL- tai MYEL-vakuutetun yrittäjän vuosituloon lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson YEL- ja MYEL-työtulo siltä ajalta, kun työtulo on ollut voimassa.

Tarkemmat tiedot

Tietyissä tilanteissa Kelan sairauspäiväraha voi määräytyä tarkastelujakson viimeisten 3 kalenterikuukauden tulojen perusteella ja vuositulo voidaan laskea myös edeltävien etuuksien perusteella.

Tulottoman tai vähätuloisen henkilön sairauspäivärahaa maksetaan vähintään 741,75 euroa kuukaudessa, 29,67 euroa arkipäivältä (vuoden 2022 tasossa).

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden

Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että hakija on ensin vuoden ajan oikeutettu sairauspäivärahaan ja vasta vuoden jälkeen alkaa työkyvyttömyyseläke. Tätä aikaa kutsutaan ensisijaisuusajaksi (ESA).

Työeläkehakemuksen käsittelyssä tarvitaan tieto ensisijaisuusajasta. Ensisijaisuusaika vahvistetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdan määrittelyä varten.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen alkaa ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään sairauspäivärahan päättymisestä lukien.

Kelan työkyvyttömyyseläke voi alkaa samasta ajankohdasta työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen kanssa, jos sairauspäivärahaa ei ole myönnetty enimmäisaikaan saakka. Jos sairauspäiväraha- tai työeläkeoikeutta ei ole, Kelan työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahan enimmäisaikaa vastaavan ajan päätyttyä

Ensisijaisuusaika ei vaikuta työkyvyttömyyden määrittelyyn eikä työkyvyttömyyden alkamisajan eli eläketapahtuman määrittelyyn.

Ensisijaisuusajan päättymispäivä sitoo eläkelaitosta.

Ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen maksettava sairauspäiväraha on toissijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeelle

Ensisijaisuusajan jälkeen maksettava sairauspäiväraha on toissijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden, jollei sairauspäivärahalle voida vahvistaa uutta ensisijaisuusaikaa.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuus on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden

Sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta pidetään ensisijaisena enintään 1 vuoden ajan, vaikka sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta maksettaisiin pidemmältä ajalta.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta, ulkomaan etuus otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaa määrättäessä samalla tavalla kuin sairauspäiväraha.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuuden mahdollisia katkoksia ei oteta huomioon, vaan ulkomaan päivärahakautta pidetään yhdenjaksoisena.

Sairauspäivärahaa vastaavalle ulkomaan etuudelle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa kuten Suomesta maksettavalle sairauspäivärahalle.

Sairauspäivärahan ensisijaisuusajan vahvistaminen ja enimmäisaika

Kela tai työpaikkakassa vahvistaa etukäteen ensisijaisuusajan päättymispäivän, kun sairauspäivärahaa on myönnetty 150 päivää.

Sairauspäivärahan ensisijaisuusaika on ajanjakso, joka käsittää

  • sairauspäivärahan enimmäisajan 150 ensimmäistä päivää sekä
  • tämän jälkeiset 5 täyttä kalenterikuukautta.

Tarkemmat tiedot

Ensisijaisuusaika päättyy 4. kalenterikuukauden lopussa, jos myös sairauspäivärahan enimmäissuoritusaika sairauspäivärahaa keskeytyksettä maksettaessa päättyisi tähän.

Sairauspäivärahan jatkuminen ensisijaisuusajan jälkeen

Sairauspäiväraha voi jatkua ensisijaisuusajan jälkeen, jos sairauspäivärahaa ei makseta 150 päivän jälkeen yhtäjaksoisesti (enimmäisaika).

Enimmäisaikaan lasketaan mukaan edeltäneiltä 2 vuodelta kaikki päivät, joilta henkilöllä on ollut oikeus sairauspäivärahaan.

Tarkemmat tiedot

Enimmäisaikaan laskettava 2 vuoden aika lasketaan viimeisen sellaisen työkyvyttömyyden alkamispäivästä, johon on sairauspäivärahaa maksettaessa sovellettu normaalia 9 päivän karenssiaikaa. Merkitystä ei ole sillä, minkä sairauden perusteella sairauspäiväraha on myönnetty.

Milloin sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaa ei vahvisteta?

Sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaa ei vahvisteta henkilölle, joka täyttää tai on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän enimmäissuoritusajan 150 suorituspäivän täyttyessä (sairausvakuutuslain 12 luvun 3 §:n 2 momentti).

Milloin vahvistetaan sairauspäivärahan uusi ensisijaisuusaika?

Uusi ensisijaisuusaika voidaan vahvistaa, kun aikaisemman ensisijaisuusajan päättymisestä on kulunut yli 6 kuukautta.

Sairauspäivärahan lisäpäiväoikeus enimmäisajan jälkeen

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää enimmäisajan jälkeen saman sairauden perusteella enintään 50 arkipäivältä.

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää enimmäisajan jälkeen, jos

  • henkilö palaa työhön ja
  • sama sairaus uusiutuu työssäolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää.

Tarkemmat tiedot

Työssäololla tarkoitetaan palkkatyötä ja yrittäjätoimintaa. Päivillä tarkoitetaan kalenteripäiviä. Kalenteripäiviin sisältyvät

  • sunnuntaipäivät
  • pyhäpäivät
  • arkipyhäpäivät.

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää yhdessä tai useammassa jaksossa. Sairauspäivärahaa myönnettäessä noudatetaan sairausvakuutuslaissa säädettyjä omavastuuaikoja.

Milloin henkilöllä on oikeus uuteen sairauspäivärahaan?

Jos henkilö on saanut enimmäisajan päättymisen jälkeen sairauspäivärahaa 50 arkipäivältä, oikeus sairauspäivärahaan saman sairauden perusteella uudelleen edellyttää, että henkilö on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukautta.

Uuden sairauden perusteella sairauspäivärahaoikeus voi alkaa jo aikaisemmin.

Tarkemmat tiedot

Uutena sairautena pidetään sairautta, joka

  • ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä enimmäisajalla
  • ei liity aikaisempaan työkyvyttömyyteen.

Sairauspäivärahan lisäpäiväoikeus kuntoutustuen päättymisen jälkeen

Henkilö, joka on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja tämän jälkeen määräajan kuntoutustukea, voi olla oikeutettu 50 sairauspäivärahan lisäpäivään. Edellytyksenä on, että henkilö palaa eläkkeen päättymisen jälkeen työhön vähintään 30 päiväksi.

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot sairauspäivärahan lisäpäivistä

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot henkilölle myönnetyistä sairauspäivärahan lisäpäivistä. Tiedot näkyvät Kelan käyttöliittymän kautta.

Työssä olevan eläkkeensaajan oikeus sairauspäivärahaan

Lähtökohtaisesti henkilöllä, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, on oikeus sairauspäivärahaan.

Henkilöllä on oikeus sairauspäivärahaan ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä, jos

  • eläkkeensaaja eläkkeelle siirtymisensä jälkeen on työssä ja
  • tulee työkyvyttömäksi tähän työhön.

Eläkkeensaaja, joka on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, on oikeutettu sairauspäivärahaan vasta sen jälkeen, kun eläkkeensaaja on työkyvyttömyyseläkettä saadessaan ollut työssä yhtäjaksoisesti 12 kuukautta ennen työkyvyttömyyden alkamista. Jos kysymyksessä on uusi sairaus, oikeus päivärahaan voi alkaa aikaisemmin.

Jos eläkkeensaaja saa eläkkeellä ollessa tehdyn työn perusteella päivärahaa enimmäisajalta ja eläkkeensaaja sen jälkeen palaa työhön 30 päiväksi, eläkkeensaajalla on oikeus 50 lisäpäivään.

Sairauspäivärahan hakeminen

Sairauspäivärahaa tulee hakea 2 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

Sairauspäivärahan maksaminen

Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sairauspäivärahapäivien lukumäärä nousisi 300 päivään.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa

Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää, että työntekijä toimittaa Kelalle tai työpaikkakassalle työterveyshuollon lausunnon.

Työterveyshuollon lausunto on toimitettava viimeistään silloin, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90. Työterveyshuollon lausunnon voi toimittaa myös aiemmin.

Työterveyshuollon lausunto sisältää arvion

  • työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja
  • selvityksen työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työssä.

Tarkemmat tiedot

Työntekijä voi käydä valitsemallaan lääkärillä ja hankkia tältä lausunnon sairauspäivärahan hakemista varten. Hoitavan lääkärin tehtävänä on arvioida sairauden vaikutus työntekijän toimintakykyyn. Työolot tunteva työterveyslääkäri taas arvioi työntekijän työkyvyn suhteessa työntekijän työn vaatimuksiin sekä työntekijän jäljellä olevaan työkykyyn.

Työterveyshuolto toimii yhteistyön koordinoijana ja järjestää yhteisneuvottelun työnantajan ja työntekijän kanssa. Työterveyshuollon lausunto tulisi laatia heti kun työkyvyttömyyden pitkittymisen uhka yli 90 päivään on ilmeinen.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.

Työterveyshuollon lausunto edellytetään

  • työsuhteessa olevalta henkilöltä
  • virkasuhteessa olevalta henkilöltä
  • palvelussuhteessa olevalta henkilöltä
  • TyEL:n 7 §:ssä tarkoitetuilta työntekijään rinnastettavilta johtavassa asemassa työskentelevältä henkilöltä.

Työterveyshuollon lausuntoa ei edellytetä

  • yrittäjältä
  • opiskelijalta
  • työttömältä tai
  • omaa taloutta hoitavalta.

Sairauspäivärahan enimmäisaikaan luettavat päivät kertyvät myös maksun keskeyttämisen ajalta.

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää kerralla yli 90 päivää

Sairauspäivärahaa voidaan myöntää kerralla yli 90 päivää. Vaikka sairauspäivärahaa on myönnetty yli 90 päivää, sairauspäivärahan maksaminen 90 päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa.

Sairauspäivärahan 90 päivää voi kertyä yhtäjaksoisesti tai lyhyinä erillisinä jaksoina.

Osasairauspäivärahapäiviä ei lasketa 90 sairauspäivärahapäivään

Osasairauspäivärahapäiviä ei lasketa 90 sairauspäivärahapäivään.

Sairauspäivärahan maksamisen keskeyttäminen 90 päivän jälkeen

Sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään, jos työntekijä ei toimita työterveyshuollon lausuntoa, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90.

Sairauspäivärahan maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos

  • toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai
  • keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta.

Keskeytetyn sairauspäivärahan maksamista on mahdollista jatkaa takautuvasti keskeytysajankohdasta lukien, jos työntekijä toimittaa myöhemmin Kelalle työterveyshuollon lausunnon.

Ensisijaisuusajan vaikutukset työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos sairauspäivärahan maksaminen on keskeytetty

Kelan vahvistama ensisijaisuusaika jää voimaan, vaikka sairauspäivärahaa ei työterveyshuollon lausunnon puuttumisen vuoksi enää maksettaisi 90 päivän jälkeen. Eläke myönnetään tällöin ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa 150 päivää ja ensisijaisuusajaksi on vahvistettu 30.9.2022. Henkilö ei toimita työterveyshuollon lausuntoa, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää. Näin ollen sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään. Aiemmin vahvistettu ensisijaisuusaika jää voimaan, joten mahdollinen eläke myönnetään ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta eli 1.10.2022 lukien.

Osasairauspäiväraha

Osasairauspäiväraha myönnetään työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäiväraha voidaan myöntää 12 – 120 arkipäivältä. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät 2 edeltäneen vuoden ajalta.

Osasairauspäivärahan myöntäminen edellyttää, että työntekijä on sopinut työnantajansa kanssa osapäivätyön tekemisestä. Työajan ja palkan on vähennyttävä 40 - 60 prosenttiin aiemmasta. Osasairauspäivärahaa voi saada vain työntekijä, jonka työaika on välittömästi ennen työkyvyttömyyttä ollut kokoaikatyön mukainen.

Tarkemmat tiedot

Kokoaikatyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jossa työntekijän työaika on asianomaisella alalla normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain (605/1996) 3 luvussa tarkoitettuun säännölliseen työaikaan. Jos työntekijä työskentelee samanaikaisesti 2 tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, työskentelyä pidetään kokoaikaisena, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 35 tuntia viikossa.

Jos työntekijä työskentelee samanaikaisesti 2 tai useammassa työsuhteessa, osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että työntekijä sopii työnantajiensa kanssa työn tekemisestä osa-aikaisena siten, että kokonaistyöaika vähentyy 40 - 60 prosenttiin aiemmasta.

Mikä on osasairauspäivärahan omavastuuaika?

Osasairauspäiväraha maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun osasairauspäiväraha myönnetään välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.

Osasairauspäivärahassa on omavastuuaika, jos osasairauspäivärahaa haetaan ilman edeltävää sairauspäivärahaa.

Osasairauspäiväraha ei vaikuta ensisijaisuusaikaan eikä enimmäisaikaan

Osasairauspäivärahan maksaminen ei vaikuta sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaan eikä enimmäisaikaan.

Osasairauspäiväraha ei vaikuta työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan

Osasairauspäiväraha ei vaikuta työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan.

Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma, työkyvyn arviointi ja ikäedellytys

Soveltamisohje , Voimassa 01.07.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Ikäedellytys työkyvyttömyyseläkkeessä

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää eläkkeenhakijalle, joka on

  • 17 vuotta täyttänyt, mutta
  • ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset.

Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä henkilölle, jonka työkyvyttömyys on alkanut ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä tai sen jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyden alkamisajankohta voi selvitä

  • lääkärinlausunnoista
  • eläkehakemuksesta tai
  • muista selvityksistä.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että 

  • työntekijän työkyky on sairauden, vian tai vamman johdosta heikentynyt vähintään 2/5 ja
  • työkyvyttömyys on kestänyt tai työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

Vuoden aika lasketaan työkyvyttömyyden alkamisesta lukien.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän jäljellä oleva työkyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon

  • eläkkeenhakijan koulutus
  • aikaisempi toiminta
  • ikä
  • asuinpaikka ja
  • muut näihin rinnastettavat seikat.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi ei riitä, että eläkkeenhakija on tullut työkyvyttömäksi omaan aikaisempaan työhönsä. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä lähtee siitä, että vaikka eläkkeenhakija ei pysty enää tekemään entistä työtään, hän voi ottaa vastaan muuta työtä, jonka suorittamista eläkkeenhakijalta on kohtuullista edellyttää.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu lääketieteellinen selvitykseen

Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu aina lääketieteellisten tutkimusten ja tutkimustulosten perusteella tehtyyn arvioon sairauksien aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä.

Ratkaisevaa on

  • oireiden yhteisvaikutus eläkkeenhakijan toimintakykyyn ja
  • toimintakyvyn suhde eläkkeenhakijan oman työn tai muiden sellaisten töiden asettamiin vaatimuksiin, joita eläkkeenhakijan voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen käytettävissä tulee olla tietoa eläkkeenhakijan

  • nykyisestä työstä ja työn asettamista vaatimuksista sekä
  • aiemmista töistä, joiden edellyttämiin vaatimuksiin eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan kohtuullisesti arvioida.

Työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin lähtökohtana ovat selvitykset eläkkeenhakijan terveydentilasta. Eläkkeenhakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman.

Hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa ei edellytetä silloin, kun

  • hakija todetaan pysyvästi työkyvyttömäksi ja eläke myönnetään toistaiseksi
  • ulkomailla asuvalle eläkkeenhakijalle tulee myönnettäväksi määrältään pieni eläke.

Eläkehakemukseen liitettävä lääkärinlausunto on yleensä B-lääkärinlausunto. Eläkelaitos voi hyväksyä myös muunlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen.

Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos eläkkeenhakija on sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.

Mitä tietoja lääkärinlausunnosta ilmenee?

Lääkärinlausunnosta tulisi käydä ilmi

  • eläkkeenhakijan työkykyyn vaikuttavat sairaudet
  • kliininen status
  • eläkkeenhakijasta tehty toimintakyvyn arvio
  • hoito- ja kuntoutussuunnitelman arvio siitä, voidaanko eläkkeenhakijan työkyky palauttaa hoidolla, lääkinnällisellä kuntoutuksella tai ammatillisella kuntoutuksella
  • oireiston seuraukset eläkkeenhakijan toimintakykyyn
  • arvio siitä, mitä eläkkeenhakijan työ vaatii hänen terveydentilaltaan ja suorituskyvyltään
  • arvio siitä, mitä haittoja eläkkeenhakijan sairaudesta aiheutuu eläkkeenhakijan työskentelylle.

Tarkemmat tiedot

Lääkärinlausunnossa ei ole oleellista diagnoosia tukevan oireiston kuvaus, koska kuvauksesta ei välttämättä voi tehdä johtopäätöksiä vaikutuksesta eläkkeenhakijan toimintakykyyn. Oleellista lääkärinlausunnossa on toimintakyvyn kuvaus.

Miten menetellään, jos terveydentilatiedot ovat puutteellisia?

Eläkeratkaisua ei voida tehdä, jos tarvittavat tiedot ovat puutteelliset. Tietojen korjaamiseksi eläkelaitos voi

  • lähettää puutteellisen lääkärinlausunnon tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman hoitavalle lääkärille täydennettäväksi
  • ohjata eläkkeenhakijan työterveyshuoltoon, jos sellainen on käytettävissä ja muualta saatu lääkärinlausunto on puutteellinen
  • lähettää eläkkeenhakijan erikoislääkärille tutkittavaksi
  • lähettää eläkkeenhakijan kuntoutustutkimusyksikköön hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseksi tai uuden työkyky- ja kuntoutusselvityksen laatimiseksi
  • hankkia jäljennöksiä jo olemassa olevista sairauskertomuksista.

Eläkkeenhakijalle voidaan joissain tilanteissa myöntää kuntoutustuki hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija on työkyvytön ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden.

Tarkemmat tiedot

Mahdollisessa lisäselvityspyynnössä on syytä tähdentää eläkkeenhakijan toimintakyvyn asianmukaista kuvausta, koska toimintakyvyn kuvauksella on tärkeä merkitys eläkkeenhakijan työkyvyn ja kuntoutusedellytysten arvioinnissa.

Ratkaisu on usein selvä lääketieteellisen selvityksen perusteella

Käytännössä suuri osa eläkehakemuksista voidaan ratkaista suoraan lääketieteellisen selvityksen perusteella. Sosiaalisten seikkojen tutkiminen ei ole tarpeen silloin, kun sairaus, vika tai vamma kaiken todennäköisyyden mukaan aiheuttaa hakijalle työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden.

Kun eläkeratkaisu ei ole selvä pelkästään lääketieteellisen selvityksen perusteella, työ- ja kuntoutusarviossa on otettava huomioon työkyvyttömyysmääritelmässä todetut sosiaaliset seikat

  • eläkkeenhakijan koulutus
  • aikaisempi toiminta
  • ikä
  • asuinpaikka ja
  • muut näihin rinnastettavat seikat.

Eläkelaitos hankkii tarvittavat tiedot, jos eläkehakemuksen yhteydessä ei ole esitetty sosiaalisista seikoista, esimerkiksi eläkkeenhakijan työstä, riittävästi selvitystä.

Sosiaaliset seikat, jotka otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkettä ratkaistaessa

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa eläkelaitos ottaa huomioon henkilön jäljellä olevan kyvyn hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota henkilön voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sosiaalisina seikkoina henkilön

  • koulutus
  • aikaisempi toiminta
  • ikä
  • asuinpaikka ja
  • muut näihin rinnastettavat seikat.

Jos henkilön työkyky vaihtelee, otetaan huomioon henkilön vuotuinen ansio.

Miten koulutus, aikaisempi toiminta ja ikä vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointiin?

Laaja-alainen ja monipuolinen pohjakoulutus sekä työhistoria yleensä mahdollistavat eläkkeenhakijan siirtymisen uusiin tehtäviin.

Nuori eläkkeenhakija voi yleensä sijoittua uusiin tehtäviin, vaikka koulutustausta ja työkokemus on vähäistä.

Iäkkään eläkkeenhakijan ei yleensä edellytetä siirtyvän uusiin tehtäviin, jos eläkkeenhakijalla on suppea erityisalan koulutus tai ammattitaito. Näin on myös silloin kun eläkkeenhakija on pitkään työskennellyt samassa tehtävässä.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyysmääritelmässä mainitut ikä, koulutus ja ammattitaito sekä aikaisempi työ saavat työkyvyn arvioinnissa suuremman merkityksen mitä vanhemmasta eläkkeenhakijasta on kysymys. Näin ollen sairaus, joka ei aiheuta työkyvyttömyyttä nuorelle henkilölle, voi aiheuttaa työkyvyttömyyden vanhemmalle henkilölle. Ainoastaan iänmukaiset muutokset terveydentilassa eivät kuitenkaan riitä työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen.

Miten asuinpaikka ja saatavissa oleva työ vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointiin?

Eläkeoikeuden arviointiin vaikuttavat

  • eläkkeenhakijan asuinpaikka
  • asuinpaikkakunnalla tai lähiseudulla saatavissa oleva työ ja
  • eläkkeenhakijan tosiasialliset työnsaantimahdollisuudet.

Saatavissa olevan työn pitää yleensä olla eläkkeenhakijan omalla asuinpaikkakunnalla tai lähiseudulla.

Työsuhdanteen vaihteluilla ei saisi olla vaikutusta saatavissa olevan työn arviointiin.

Nuoren eläkkeenhakijan voidaan yleensä edellyttää ottavan vastaan työtä asuinpaikkakuntansa tai lähiseudun ulkopuolelta.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeenhakijan ei voida edellyttää muuttavan toiselle paikkakunnalle, jos asumisolosuhteet hankaloituvat kohtuuttomasti muuton takia. Näin voisi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa eläkkeenhakijalla on kouluikäisiä lapsia ja puoliso on ansiotyössä.

Iäkkään eläkkeenhakijan ei yleensä edellytetä muuttavan vieraalle paikkakunnalle.

Eläkeoikeuden arvioinnissa ei tule ottaa huomioon sellaista työtä, jota eläkkeenhakijalla ei ole todellisia mahdollisuuksia saada, kun otetaan huomioon eläkkeenhakijan ikä, koulutus ja aikaisempi työkokemus.

Eläkeoikeuden arvioinnissa ei voida edellyttää, että eläkkeenhakijan työkyvylle sopiva työpaikka olisi paikkakunnalla avoinna. Riittää, kun työmarkkinoilla ylipäänsä on saatavissa eläkkeenhakijalle sopivaa työtä.

Työjärjestelyt omalla työpaikalla on varmistettava

Eläkelaitoksen tulisi ennen eläkepäätöksen tekemistä varmistaa, että eläkkeenhakijan työpaikalla on selvitetty mahdollisuudet muuttaa työtehtävät eläkkeenhakijan työkyvylle sopiviksi. Työpaikalla tulisi selvittää myös mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen.

Yleensä eläkkeenhakijan työpaikan työjärjestelyt selviävät TAK-lomakkeesta ETK 7111.

Tarkemmat tiedot

TAK-lomakkeessa on lisäksi tietoa esimerkiksi eläkkeenhakijan

  • työskentelystä
  • työolosuhteista ja
  • sairauspoissaoloista.

Työnantaja joutuu lomaketta täyttäessään ottamaan kantaa työpaikan mahdollisuuksin selvittää eläkkeenhakijan työssäjatkamisen mahdollisuuksia, esimerkiksi työtehtävien muuttamista tai työtehtäviä mahdollisen kuntoutuksen jälkeen.

Yritystoiminnnan järjestelymahdollisuudet on varmistettava

Yrittäjältä selvitetään, voiko yrittäjä jatkaa työtään muuttamalla esimerkiksi tuotantoa, työolosuhteita tai työnjakoa. Kohtuullisuusnäkökohdat tulee tällöin ottaa huomioon.

Asiantuntijalääkärin asema eläkeratkaisun tekemisessä

Asiantuntijalääkärin asiantuntemus on välttämätön

  • työkyvyttömyysasioiden
  • kuntoutusasioiden sekä
  • muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden ratkaisussa.

Yksi tai useampi asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana muiden asiantuntijoiden kanssa osana eläkelaitoksen ratkaisuprosessia. Asiantuntijalääkärillä on yleensä pitkä kokemus työkyvyn arvioinnista ja hyvä vakuutuslääketieteen tuntemus.

Ratkaisun valmisteluun osallistuvana asiantuntijalääkärinä ei saa käyttää hoitavaa lääkäriä. Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin rooli ja tehtävät eroavat potilasta hoitavan lääkärin roolista ja tehtävistä.

Asiantuntijalääkärin kannanotto

Asiantuntijalääkärin on otettava kantaa keskeisiin ja olennaisiin etuudenhakijan sairautta tai vammaa koskeviin terveydentila- ja hoitotietoihin, jotka ovat eläkelaitokselle toimitetuissa asiakirjoissa.

Asiantuntijalääkärin on merkittävä eläkeasian asiakirjoihin perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista. Kannanottoon olisi erityisesti merkittävä ne ratkaistavaa etuutta koskevan lain kriteerien mukaiset seikat, joihin lääketieteellinen arviointi keskeisiltä osin perustuu. Merkityksellistä tietoa ovat muun muassa

  • tapahtuma- ja olosuhdetiedot
  • tutkimuslöydökset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset.

Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa eläkelaitoksen päätöksiä. Lääketieteellisiä erikoistermejä tulee välttää.

Asiantuntijalääkärin selkeät perustelut auttavat lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa. Muiden asian ratkaisuun osallistuvien asiantuntijoiden kannalta on tärkeää, että asiantuntijalääkäri perustelee tekemänsä johtopäätökset ja perustellun arvionsa ymmärrettävällä tavalla erityisesti silloin, kun kysymys on hylkäävästä päätöksestä.

Eläkepäätöksessä tulisi aina perustella riittävän selkeästi, vastaanottajalleen ymmärrettävästi ja asiallisesti, miksi ratkaisuun on päädytty.

Kannanoton vahvistaminen

Asiantuntijalääkärin on vahvistettava kannanottonsa sanoin "käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta."

Tarkemmat tiedot

Asiantuntijalääkärin velvollisuus vahvistaa kannanottonsa sanoin "käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta" perustuu 1.7.2021 voimaan tulleeseen lakimuutokseen. Vahvistamislausuma on työeläkelaeissa uusi.

Työeläkelakeihin otettu vahvistuslausuma tekee tarpeettomaksi laeissa aiemmin olevan muodollisen ja vailla tosiasiallista merkitystä olleen viittauksen, jonka mukaan asiantuntijalääkäri voi merkitä arvionsa noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Koska eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin ja hoitavan lääkärin roolit eroavat olennaisesti toisistaan, ei sanallisen vahvistuksen sanamuotona ole hyvä käyttää samaa ilmaisua kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä.

Mitkä ovat asiantuntijalääkärin tehtävät työkyvyttömyyseläkeoikeutta ratkaistaessa?

Asiantuntijalääkärin tehtävänä on

  • tehdä asiantuntemuksensa pohjalta kokonaisarvio eläkkeenhakijan työeläkelakien mukaisesta työkyvyn heikkenemisestä ja jäljellä olevasta työkyvystä hankkia itselleen ansiotuloja
  • arvioida eläkkeenhakijan työssäjatkamisen mahdollisuuksia vakuutuslääketieteellisestä näkökulmasta
  • suhteuttaa yksittäistapaus kokonaisuuteen, yleiseen ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön.

Työkyvyttömyyseläkehakemukset ratkaistaan ensisijaisesti vakuutuslääketieteellisen asiantuntijalausunnon perusteella. Asiantuntijalausunto perustuu

  • lääketieteelliseen selvitykseen
  • hakijan työskentelystä hankittuun tietoon
  • työn vaatimuksista hankittuun tietoon sekä
  • sosiaalisiin seikkoihin.

Työkyvystä tehtävää kokonaisarvioita ei voida jakaa lääketieteelliseen ja muuhun arvioon, vaan siihen vaikuttavat sekä lääketieteelliset että muut laissa luetellut asiat.

Koska asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana, asiantuntijalääkärin arviosta ei kuulla erikseen asianosaista.

Miten menetellään rajaratkaisuissa, kun asiassa on työkyvyttömyyseläkettä puoltavia ja hylkääviä seikkoja?

Jos työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuun vaikuttaa yhtä paljon sekä hylkäystä että myöntöä puoltavia tekijöitä (rajaratkaisu), voidaan ratkaisua etsiä seuraavilla tavoilla: 

  • useampi asiantuntijalääkäri arvioi hakemuksen
  • hakemus käsitellään asiantuntijalääkärikokouksessa
  • hakemus käsitellään asiantuntijalääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden yhteisessä kokouksessa
  • hankitaan eläkkeenhakijan toimintakykyä kartoittava arvio (esim. PCA-menetelmää käyttäen).

Mitä ovat muutoksenhakuelinten eriävät ratkaisut rajaratkaisuina?

Työkyvyn arvioinnissa voidaan todennäköisesti pitää niin sanottuina rajatapauksina myös niitä tapauksia, joissa muutoksenhakuelimet ovat samojen selvitysten perusteella päätyneet eriäviin ratkaisuihin. Usein ratkaisut saattavat olla äänestysratkaisuja.

On oletettavaa, että jos toisen järjestelmän, esimerkiksi kansaneläkejärjestelmän, muutoksenhakuelimen ratkaisu on jo annettu, eriävän ratkaisun antamista on todennäköisesti pohdittu perusteellisesti. Toisessa järjestelmässä voidaan työkyvyn arvioinnissa painottaa eri seikkoja enemmän kuin toisessa. Tällöin on mahdollista, että ratkaisussa päädytään eri kannoille.

Tarkemmat tiedot

Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely ei koske muutoksenhakuelimiä. Ennen asian ratkaisemista muutoksenhakuelimet hankkivat kuitenkin tiedon toistensa ratkaisusta.

Milloin myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke?

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 3/5.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää lisäksi, että eläkkeenhakijan ansiot ovat alentuneet vähintään 3/5 eli 60 % aiemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 2/5.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää lisäksi, että eläkkeenhakijan ansiot ovat alentuneet vähintään 2/5 eli 40 % aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu korvaamaan työkyvyn heikkenemisen vuoksi pois jääneitä ansioita. Siksi ratkaisuun osatyökyvyttömyyseläkkeen ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen välillä vaikuttaa olennaisesti se, miten paljon eläkkeenhakija vielä työtä tekemällä ansaitsee tai hänen oletetaan voivan ansaita.

Samanasteinen sairaus saattaa olla perusteena sekä täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä että osatyökyvyttömyyseläkkeessä, jos olosuhteet ovat erilaiset.

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää eläkkeenhakijalle, joka osittain vielä jatkaa työntekoa, mutta ei sairauden takia pysty enää täyteen työpanokseen.

Tarkemmat tiedot

Osa-aikatyöjärjestelyissä on tärkeää ottaa huomioon työntekijän terveydentilan ja työkyvyn asettamat rajoitteet, kun harkitaan työpäivän tai työjaksojen pituutta. Työajan vähentäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi päivittäisenä lyhyempänä työaikana tai niin, että työpäivät ovat normaalin pituisia, mutta vastaavasti vapaata on normaalia pidempiä aikoja.

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös eläkkeenhakijalle, joka ei ole työssä. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakijalla on sairaudestaan huolimatta työkykyä jäljellä osa-aikaiseen työhön ja todellisia työllistymismahdollisuuksia.

Työntekijän vuotuinen ansio otetaan huomioon, jos työntekijän työkyky vaihtelee.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi saada vähennettyä työttömyyspäivärahaa osa-aikatyötä hakiessaan.

Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke estää työttömyyspäivärahan saamisen.

Kansaneläkelaissa ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä.

Miten arvioidaan ansiotason alenemista?

Työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa eläkkeenhakijan ansiotasoa ja ansiotason alenemista tarkastellaan kokonaisuutena. Kaikesta rinnakkaisesta työstä saadut ansiot otetaan huomioon.

Eläkkeenhakijan ansiot ovat voineet vaihdella siinä määrin, että vakiintunutta ansiotasoa ei ole selvästi muodostunut. Tällöin ansiotason laskua voi olla vaikea arvioida.

Tarkemmat tiedot

Esimerkiksi psyykkisesti sairailla henkilöillä ansiot saattavat vuoden mittaan vaihdella suuresti. Hitaasti etenevissä sairauksissa ansiot usein alenevat vähitellen, jolloin ratkaisevaa muutosta työkyvyssä ei voida päätellä ansiotason laskun perusteella.

Ansiotason muutosta on vaikea arvioida, jos eläkkeenhakija ei ole ollut työssä työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan. Tällöin voi olla vaikea päätellä, onko eläkkeenhakijan poissaolo työelämästä johtunut sairaudesta vai muusta syystä.

Mitä selvitetään, kun eläkelaitos tekee yrittäjän työkykyarvion?

Yrittäjän työkykyarviota tehtäessä selvitetään muun muassa

  • miten sairaus vaikuttaa yrittäjän mahdollisuuksiin jatkaa yritystoimintaa
  • onko yrityksen toiminta muuttunut
  • onko yrityksen toimintaa supistettu
  • tekevätkö muut osakkaat yrittäjän työt
  • onko yritykseen palkattu lisätyövoimaa.

Lääketieteellisen selvityksen lisäksi yrittäjältä vaaditaan tarvittaessa selvitys yrittäjän työpanoksen olennaisesta vähenemisestä tai yritystoiminnan loppumisesta kokonaan.

Tarkemmat tiedot

Näyttö yritystoiminnan päättymisestä on esimerkiksi kauppakirja tai vuokrasopimus, josta käy ilmi yrityksen siirtyminen toisen hallintaan. Näyttövelvollisuus yrittäjän työstä luopumisesta korostuu, jos työjärjestelyjä on tehty perheenjäsenten kesken.

Milloin vakiintunut keskiansio on ansiovertailuperusteena?

Eläkkeenhakijan nykyistä ansiotasoa verrataan vakiintuneeseen keskiansioon silloin, kun eläkkeenhakija on vielä työssä. Eläkkeenhakija on saattanut sairauden takia siirtyä toisiin tehtäviin tai osa-aikatyöhön ja ansiotaso on tämän johdosta alentunut.

Vakiintunutta keskiansiota määrättäessä otetaan huomioon muun muassa eläkkeenhakijan

  • ammatti- ja toimiala
  • ammattikehitys
  • työhistorian pituus
  • työhistorian yhdenjaksoisuus tai katkonaisuus.

Tulevan ajan ansio on yleensä vakiintunut keskiansio

Yleensä vakiintunut keskiansio on tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio määrätään eläketapahtumavuotta edeltäneiden 5 kalenterivuoden ansioiden perusteella. Tätä aikaa kutsutaan tarkasteluajaksi.

Tarkasteluajan ansiot tarkistetaan palkkakertoimella.

Tarkemmat tiedot

Esimerkiksi sairauspoissaolot, äitiysloma-aika tai työttömyysaika, jolta on maksettu ansiosidonnaista päivärahaa, eivät pienennä tarkasteluajan ansioita, koska tarkasteluajan ansioihin otetaan mukaan myös määrättyjen sosiaalietuuksien ansioperusteet.

Milloin vakiintunut keskiansio on muu ansio kuin tulevan ajan ansio?

Vakiintunut keskiansio voi olla muu kuin tulevan ajan ansio, jos tulevan ajan ansio ei vastaa eläkkeenhakijan aikaisemman työhistorian ansiotasoa.

Tarkemmat tiedot

Tarkasteluaikaan on esimerkiksi saattanut sisältyä vuosia, jolloin eläkkeenhakija ei ole ollut työssä eikä ole saanut sellaista sosiaalietuutta, jonka ansioperusteet otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Eläkkeenhakija on saattanut opiskella tai hän on saanut sellaista sosiaalietuutta, joka otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa 1456,68 euron kuukausiansioina (vuoden 2018 tasossa). Tällöin vakiintunut keskiansio voidaan määrätä ennen työttömyyttä, opiskeluaikaa tai työstä poissaoloaikaa olleen ansiotason perusteella, esimerkiksi 5 näitä edeltävän vuoden ansioiden keskiansiona.

Keskiansio voi olla ansio, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on määrätty

Vakiintunut keskiansio voi olla keskiansio, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on määrätty. Vakiintunut keskiansio määritellään näin, jos eläkkeenhakijan ansiotaso vaihtelee vuosittain niin, ettei ansiotaso ole vakiintunut tietylle tasolle.

Tarkemmat tiedot

Vakiintunut keskiansio voi olla karttuneen eläkkeen perusteena oleva keskiansio esimerkiksi silloin, kun eläkkeenhakija on työskennellyt valtaosan työhistoriastaan esimerkiksi urakkatyössä. Tällöin eläkkeenhakija ei ikääntymisen ja sairauksien takia välttämättä ole enää viimeisinä vuosina ennen työkyvyttömyyttä kyennyt urakkatöihin. Ansiotaso on siksi aiempaa alhaisempi.

Eläketapahtuma on työkyvyttömyyden alkamisajankohta

Työkyvyttömyyseläkkeessä eläketapahtuma on työkyvyttömyyden alkamisajankohta. Työkyvyttömyyden alkamisajankohta perustuu pääasiassa lääketieteellisiin seikkoihin.

Eläkkeen maksamisen alkaminen ja työkyvyttömyyden alkaminen ovat eri asioita. Eläketapahtuma on yleensä lääketieteellisen työkyvyttömyyden alkamispäivä ja eläketapahtumaa ei voi siirtää muuhun ajankohtaan ilman lääketieteellistä näyttöä. Eläketapahtumaa ei voi esimerkiksi siirtää myöhemmäksi pelkästään sen vuoksi, että henkilö on saanut kuntoutusrahaa työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan, jos henkilö on ollut työkyvytön jo kuntoutusrahan alkaessa tai ennen sitä.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyden alkamisajankohta voidaan usein määritellä lääkärinlausunnossa todetun työkyvyttömyyden alkamisajankohdan perusteella.

Työkyvyttömyyden alkamisajankohta voi perustua myös muihin seikkoihin, ennen kaikkea työnteon lopettamisajankohtaan.

Työkyvyttömyyden alkamisajankohtaa määrättäessä ansiotason riittävällä alentumisella on ratkaiseva merkitys silloin, kun eläkkeenhakija työskentelee osa-aikaisesti.

Työkyvyttömyyden alkamisajankohtana voidaan pitää kokopäiväisen työn päättymiskuukauden viimeistä päivää, kun

  • työssä olevalle eläkkeenhakijalle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke ja
  • eläkkeenhakijan kokopäivätyö päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen voi alkaa samasta ajankohdasta, jona osa-aikatyö alkaa.

Kun työkyvyttömyyden alkamisajankohta on tulkinnanvarainen, ratkaisu tulisi pyrkiä tekemään niin, että myönnettävä eläke olisi oikeassa suhteessa eläkkeenhakijan työhistoriaan ja työansioihin.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen tarkoituksena on säilyttää kohtuullinen toimeentulon taso myös silloin, kun työkyvyttömyys estää työnteon jatkamisen joko kokonaan tai osittain. Parhaiten tavoite toteutuu silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansiot vastaavat eläkkeenhakijan vakiintunutta ansiotasoa.

Tuleva aika sisältyy lähtökohtaisesti kaikkiin vuoden 2005 säännösten perusteella myönnettyihin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Eläketapahtuma-ajankohdalla on kuitenkin vaikutusta siihen, mitkä ansiot otetaan huomioon tulevan ajan ansioissa.

Joissain tilanteissa työkyvyttömyyden alkamisajankohta voidaan viedä vuosia taaksepäin, jos lääketieteellinen selvitys ja työskentelystä saatu selvitys tukevat ratkaisua.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeenhakijan työnteko on voinut olla sairauden takia katkonaista vuosikausia. Ansiotaso on voinut tästä syystä olla pitkään vakiintunutta ansiotasoa alhaisempi. Eläkkeenhakija on saattanut terveydentilan heikennyttyä vaihtaa työpaikkaa tai työtehtäviä entisessä työsuhteessaan. Ansiot ovat tämän vuoksi alentuneet.

Oikean tasoiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voidaan näissä tilanteissa päätyä esimerkiksi siten, että työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen ajankohtana, josta lukien eläkkeenhakijan ansiotaso on alentunut osatyökyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti. Eläkettä ei voida kuitenkaan maksaa ilman pätevää syytä takautuvasti pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemista edeltäneeltä 6 kuukaudelta.

Eläketapahtuma on ensimmäisen sairauden alkamisajankohta

Työkyvyttömyyden katsotaan jatkuneen yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan, jos

  • eläkkeenhakija on ollut työkyvytön ensin jonkin sairauden vuoksi alle vuoden ja
  • tämän jälkeen uuden sairauden perusteella niin kauan, että työkyvyttömyys yhteensä jatkuu yli vuoden.

Työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen, kun ensimmäinen sairaus alkoi.

Eläketapahtuma tapaturmassa vammautuneella on vahinkopäivä

Tapaturmassa tai onnettomuudessa vammautuneella eläketapahtumapäivä on yleensä tapaturman sattumispäivä, jos tapaturma aiheuttaa työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden.

Tarkemmat tiedot

Yrittäjän YEL-vakuutus päätetään eläketapahtumapäivään. Edellytyksenä YEL-vakuutuksen päättämiselle on, että yrittäjä ei enää harjoita YEL:n mukaan vakuutettavaa yrittäjätoimintaa. YEL-vakuutus päätetään eläketapahtumapäivään kaikissa YEL-työkyvyttömyyseläketapauksissa, ei ainoastaan niissä, joissa yrittäjälle on sattunut työtapaturma.

On tärkeää, että eläkelaitos päättää YEL-vakuutuksen aikaisintaan yrittäjän työtapaturman sattumispäivään tai ammattitaudin ilmenemispäivään (eläketapahtumapäivä). Yrittäjällä säilyy oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaiseen korvaukseen, kun YEL-vakuutus on voimassa vahingon sattuessa. Näin toimitaan takautuvasti tilanteessa, jossa yrittäjälle on sattunut tapaturma 1.1.2016 tai sen jälkeen. Aiemmin YEL-vakuutus päätettiin eläketapahtumapäivää edeltävään päivään.

Milloin eläketapahtumaa ei voida todeta?

Eläketapahtumaa ei yleensä voida todeta, jos

  • ilmeisestä työkyvyttömyydestä huolimatta eläkkeenhakijan työkyvyssä ei voida todeta tapahtuneen eläkkeenhakijan työhistorian aikana muutosta
  • työkyvyttömyyden perusteena on jo varhaisaikuisuudessa alkanut persoonallisuushäiriö.

Tarkemmat tiedot

Näissä tapauksissa on usein kysymys henkilöstä, jonka työnteko on kokonaisuudessaan hyvin vähäistä, lyhytaikaista tai suojatyön luonteista.

Pelkästään persoonallisuushäiriön perusteella eläkkeenhakijan ei voida katsoa tulleen työkyvyttömäksi, jos persoonallisuushäiriöstä huolimatta eläkkeenhakija on ollut työkykyinen työsuhteissa ollessaan. Näytöksi eläketapahtumasta edellytetään silloin muutosta terveydentilassa, tavallisesti muutakin oirediagnoosia.

Milloin myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi?

Eläkkeenhakijalle myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos

  • eläkkeenhakija täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset
  • on todennäköistä, ettei eläkkeenhakija kykene hoidon tai kuntoutuksen avulla palaamaan työelämään.

Vanhuuseläkeikää lähellä oleville eläkkeenhakijoille työkyvyttömyyseläke myönnetään yleensä toistaiseksi.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos voi tarvittaessa kuulla eläkkeenhakijaa, jos

  • eläkelaitoksen mielestä työkyvyttömyyseläke tulisi myöntää toistaiseksi ja
  • lääkärinlausunnossa on otettu kantaa määräaikaisen työkyvyttömyyden puolesta.

Eläkkeenhakijaa tulisi kuulla ainakin silloin, kun näyttää siltä, että eläkkeenhakijalla on työ- tai virkasuhde voimassa kuntoutustuen ajan.

Milloin myönnetään työkyvyttömyyseläke kuntoutustukena määräajaksi

Eläkkeenhakijalla on oikeus saada kuntoutustukea työkykynsä palauttamiseksi niin pitkältä ajalta kuin hänen arvioidaan olevan työkyvytön työeläkelakien edellyttämällä tavalla. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

Edellytyksenä kuntoutustuen myöntämiselle on, että eläkkeenhakijan työkyky on heikentynyt määräaikaisesti ainakin vuoden ajan.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuki voidaan maksaa täytenä kuntoutustukena vuotta lyhyemmältä ajalta, jos osatyökyvyttömyyseläkkeensaajaan saajaa ryhdytään kuntouttamaan ammatillisesti.

Kuntoutustuki ja kuntoutustuen jatko myönnetään sellaiselle eläkkeenhakijalle, jonka toimintakyky on sairaudesta, viasta tai vammasta johtuen alentunut siten, että

  • hoidolla tai lääkinnällisellä kuntoutuksella eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan todennäköisesti merkittävästi parantaa niin, että hän voi todennäköisesti palata entiseen työtehtäväänsä tai entistä työtehtävää vastaavaan työtehtävään kuntoutustukijakson jälkeen
  • ammatillisella kuntoutuksella eläkkeenhakija voi todennäköisesti jatkaa työelämässä terveydentilalleen sopivassa työssä kuntoutustukijakson jälkeen (ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arvio).

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi silloin, kun eläkkeenhakijan kohdalla ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimiin tai kun hakijan sairauden, vian tai vamman voidaan odottaa paranevan asianmukaisella hoidolla (hallituksen esitys 118/1995).

Eläkelaitoksen on kuntoutustukea myönnettäessä varmistettava, että eläkkeenhakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustukiratkaisua tehtäessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että esitetty kuntoutussuunnitelma on realistinen.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen tai kuntoutusrahan saajan hoito- tai kuntoutussuunnitelman olemassaolo velvoittaa eläkelaitosta seuraamaan hoito- tai kuntoutussuunnitelman asianmukaista toteuttamista (hallituksen esitys 118/1995 vp.).

Kuntoutustuki voidaan myöntää myös hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija on työkyvytön ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden.

Ensimmäinen kuntoutustukijakso

Ensimmäinen kuntoutustukijakso ja sitä edeltävä työkykyarvio ovat tärkeitä, koska kuntoutustuen jatkohakemusta ei yleensä ole perusteltua hylätä, jos eläkkeenhakijan terveydentila pysyy ennallaan.

Ensimmäistä työkykyarviota tehtäessä eläkkeenhakijan sairauden hoito on usein kesken eikä tarkkaa tietoa hoidon tehoamisesta ole.

Työkyvyttömyyden pysyvyyttä voi olla vaikea arvioida, koska hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja aikaisempaa useammissa tapauksissa toimintakyky voi parantua. Eläkkeenhakijalle tulisi näissä tilanteissa myöntää kuntoutustuki.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömällä eläkkeenhakijalla on oikeus saada kuntoutustukea työkykynsä palauttamiseksi niin pitkältä ajalta, kuin hänen arvioidaan olevan työkyvytön työeläkelakien edellyttämällä tavalla. Eläkelaitoksella tulisi siksi olla käytössään jo ensimmäistä ratkaisua tehtäessä riittävä selvitys hakijan terveydentilasta sekä huolellisesti laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutustukiratkaisun perustelu

Kuntoutustukiratkaisu ei edellytä erityistä perustelemista, jos myönteinen kuntoutustukiratkaisu noudattaa hakijalle tehtyä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.

Kuntoutustukiratkaisua voi perustella, jos eläkelaitos haluaa antaa kuntoutustuen saajalle ohjeita siitä, että kuntoutustuen saajalta edellytetään tiettyjä aktiivisia toimenpiteitä kuntoutustuen aikana.

Kuntoutustukiratkaisu tulisi perustella, kun

  • eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta
  • kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi
  • kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutuksen toimeenpanon ajaksi
  • kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhön paluun tukemiseksi
  • kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.

Kun eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta, päätöksen perusteluissa tulisi esittää, miksi eläkelaitos on päätynyt erilaiseen ratkaisuun kuin hoitava lääkäri.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustukiratkaisu tulisi perustella esimerkiksi silloin, kun hoitavan lääkärin mielestä hakija on pysyvästi työkyvytön, mutta eläkelaitos päätyy kuntoutustuen myöntämiseen.

Kuntoutustukiratkaisun perusteluista tulee käydä ilmi, että kuntoutustuki on myönnetty siksi, että hoidon tai kuntoutuksen oletetaan palauttavan hakijan työkyvyn. Tarvittaessa kuntoutustukiratkaisun perusteluissa voi todeta, että eläkkeenhakijan tulee hakeutua asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen.

Kuntoutustukiratkaisu tulisi perustella niin, että eläkkeensaaja ymmärtää, ettei kuntoutustukea ole tarkoitus jatkaa enää myönnetyn kuntoutustukijakson jälkeen, kun

  • kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhön paluun tukemiseksi
  • kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaaja on näissä tilanteissa viimeistään pakotettu harkitsemaan esimerkiksi kuntoutus- tai muita toimenpiteitä, jos hän ei mielestään kykene tai hänellä ei ole mahdollisuutta palata entiseen työhönsä.

Milloin olisi hyvä ottaa yhteyttä kuntoutustuen saajaan?

Joissain tapauksissa kuntoutustuen saajaan voidaan ottaa yhteyttä esimerkiksi puhelimitse ja selvittää, miksi eläkeratkaisu on määräaikainen kuntoutustuki. Eläkkeensaajalle tulisi kertoa, mihin toimenpiteisiin eläkkeensaajan tulisi jatkossa ryhtyä.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuen saajaan voidaan ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun kuntoutustuen saajalle on lähetetty kuntoutushakemus, mutta hän ei ole hakenut ammatillista kuntoutusta, vaikka eläkelaitos on katsonut sen aiheelliseksi.

Milloin työkyvyttömyyseläke hylätään?

Työkyvyttömyyseläkettä koskeva eläkehakemus hylätään, jos eläkelaitos arvioi, ettei työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksiä saadun selvityksen perusteella ole. Hylkäyspäätös on aina perusteltava yksilöllisesti.

Tarkemmat tiedot

Perusteluissa esitetään eläkelaitoksen johtopäätökset eläkkeenhakijan työkykyyn vaikuttavista lääketieteellisistä löydöksistä.

Eläkehakemusta ei voida hylätä pelkästään siksi, että eläkkeenhakija kieltäytyy hoidosta. Hoidosta kieltäytyminen voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että kokonaisarviossa päädytään hylkäykseen, jos sairaus olisi käypä hoito –suositusten perusteella parannettavissa.

Tarkemmat tiedot

Näin on esimerkiksi silloin, kun kysymyksessä on tavanomainen hoito, johon ei sisälly erityisiä riskejä. Eläkepäätöksen perusteluissa voidaan tällöin todeta, että eläkkeenhakijan terveydentila voidaan hoidolla parantaa. Tämä voi ohjata eläkkeenhakijaa hakemaan parempaa hoitoa sairauteensa.

Mitkä ovat työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 60 vuotta täyttäneille?

Työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painotetaan 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa. Työeläkelakien erityissäännöstä ammatillisen luonteen painottamisesta sovelletaan silloin, kun edellytykset työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi eivät täyty yleisen määritelmän mukaan.

Lähtökohtaisesti 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painottavaa erityissäännöstä sovellettaessa arvioidaan, onko eläkkeenhakijan työkyky alentunut vähintään 2/5 tai 3/5. Työkyvyn ammatillista luonnetta painotetaan silloin, kun

  • ansiotyöura on pitkä ja
  • työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus
  • ikääntymiseen liittyviin tekijöihin yhdistyneenä

tekevät työn jatkamisen kohtuuttomaksi (hallituksen esitys 45/2002 vp.).

Työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioidaan yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan silloin, kun 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan ansiotyöura on jäänyt lyhyeksi. Lyhyenä voidaan pitää alle 10 vuoden työhistoriaa.

Mitä tarkoittaa ansiotyöuran pitkäaikaisuus yli 60-vuotiaan työkykyä arvioitaessa?

Ansiotyöuran pitkäaikaisuutta harkittaessa lähtökohtana on eläkkeenhakijan koko ansiotyöhistoria ennen eläkkeen hakemista. Pitkäaikaisena voidaan pitää vähintään 10 vuoden työhistoriaa.

Työhistoriaan voi sisältyä katkoksia, jotka johtuvat

  • työttömyydestä
  • sairauslomista tai
  • lapsenhoidosta.

Työ voi olla myös kausiluonteista tai osa-aikaista.

Työsuhteen katkokset, kausiluonteisuus tai osa-aikaisuus eivät sellaisenaan merkitse estettä ansiotyöuran katsomiselle pitkäaikaiseksi.

Ulkomailla tehty työ on samassa asemassa kuin Suomessa tehty työ.

Mihin kiinnitetään huomiota, kun arvioidaan eläkkeenhakijan ikääntyneisyyttä?

Eläkkeenhakijan ikääntyneisyyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota sellaisiin ominaisuuksiin,

  • joilla voi olla merkitystä eläkkeenhakijan omassa työssä ja
  • joiden vuoksi eläkkeenhakijan selviytyminen työssä voi olla vaikeampaa kuin muilla samanikäisillä, esimerkiksi tarkkuuden heikentyminen tai fyysisen ja psyykkisen rasituksen sietokyvyn väheneminen.

Tarkemmat tiedot

Ennenaikaista vanhenemista voivat edistää esimerkiksi

  • vaikeat elämänolosuhteet
  • vammautuminen tai
  • aiemmin koettu pitkäaikainen sairaus.

Mitä tarkoittaa työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus?

Työn aiheuttamaa rasittuneisuutta tai kuluneisuutta arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja ovat

  • työn raskaus ja hankalat työasennot
  • työajan pituus ja epäsäännöllisyys sekä
  • työaikajärjestelyjen rasittavuus.

Rasittuneisuutta voivat lisätä esimerkiksi

  • työhön liittyvät vaikeat ihmissuhdekysymykset
  • jatkuva kiire työssä
  • yksintyöskentely.

Rasittuneisuuteen voivat vaikuttaa myös olosuhteiden tai työmenetelmien olennaiset muutokset työpaikalla.

Työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus voivat ilmetä esimerkiksi

  • tuki- ja liikuntaelinten oireiluna
  • väsymyksenä
  • psyykkisinä oireina
  • sairauspoissaolojen lisääntymisenä tai
  • erilaisina ongelmina työpaikalla.

Eläkelaitos voi saada tietoja eläkkeenhakijan rasittuneisuudesta ja kuluneisuudesta esimerkiksi

  • työtä ja työolosuhteita kuvaavista selvityksistä, esimerkiksi TAK-lomake ETK 7111
  • työsuojeluvaltuutetulta
  • työterveyshuollosta
  • luottamusmieheltä tai
  • eläkkeenhakijalta itseltään.

Mitä tarkoittaa ammatillinen painotus?

Yleisessä työkyvyttömyysmääritelmässä työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon ammatillisia kriteereitä, esimerkiksi

  • koulutus
  • aikaisempi toiminta ja
  • näihin rinnastettavat seikat.

Ammatilliset kriteerit saavat sitä suuremman merkityksen työkyvyn arvioinnissa mitä vanhemmasta eläkkeenhakijasta on kyse. Sen lisäksi 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyn arvioinnissa otetaan huomioon eläkkeenhakijan jäljellä oleva toimintakyky suhteessa eläkkeenhakijan omaan työhön. Jos eläkkeenhakija on ollut työttömänä ennen sairauspäivärahakautta, toimintakykyä suhteutetaan pääasiassa siihen työhön, jota eläkkeenhakija on viimeksi tehnyt.

Kun on kysymys osa-aikatyössä olevasta 60 vuotta täyttäneestä eläkkeenhakijasta, arvioidaan eläkkeenhakijan kykyä selviytyä osa-aikatyössä. Jos osa-aikatyöhön siirtymisestä on kulunut alle vuosi, työkyvyn arvioinnissa kohteena on eläkkeenhakijan aikaisempi kokoaikatyö.

Arvioinnin kohteena on yleensä työ, jota eläkkeenhakija on eläkkeellä ollessaan tehnyt. Työkykyä arvioidaan eläkkeellä ollessa tehtyyn työhön, jos eläkkeenhakija on jo

  • luopumistuella tai
  • osatyökyvyttömyyseläkkeellä.

Julkisten alojen työkyvyttömyysmääritelmä on yleinen tai ammatillinen työkyvyttömyys

Julkisten alojen työeläkelaeissa on sekä

  • yleinen työkyvyttömyysmääritelmä että
  • niin sanottu ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä.

Yleistä työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä on saman sisältöinen kuin yksityisten alojen työeläkelaeissa säädetty työkyvyttömyysmääritelmä.

Yleistä työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan julkisella alalla samoin periaattein kuin yksityisillä aloilla.

Ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen kestäessä. Tällöin arvioidaan, onko työntekijä sairauden, vian tai vamman takia käynyt kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä vähintään vuoden ajaksi.

Ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan eläkkeenhakijan työkykyä arvioidaan siis hänen omaan työhönsä.

Julkisilla aloilla tutkitaan myös ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttäneen, työkyvyttömyyseläkettä hakeneen henkilön työkyvyttömyys.

Julkisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset tutkitaan ja eläke lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sellaiselle eläkkeenhakijalle,

  • joka täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ennen sairausvakuutuslaissa säädetyn ensisijaisuusajan päättymistä tai
  • jolle ei vahvisteta sairausvakuutuslaissa säädettyä ensisijaisuusaikaa, koska eläkkeenhakija täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ennen enimmäisajan 150 suorituspäivää.

Yksityisellä alalla työkyvyttömyyseläkettä ei tutkita näissä tilanteissa. Yksityisen alan eläkelaitoksissa eläkehakemus käsitellään vanhuuseläkehakemuksena. Julkisen alan eläkelaitoksissa eläkehakemus käsitellään työkyvyttömyyseläkehakemuksena.

Silloin, kun eläkkeenhakijalla on ollut sekä yksityisen alan että julkisen alan työskentelyä siten, että yksityisen alan työskentelyä on ollut viimeksi, yksityisen alan eläkelaitoksen on jaettava eläkehakemus julkisen alan eläkelaitokseen työkyvyn arvioimista varten.

Milloin myönnetään työkyvyttömyyseläke vanhuuseläkkeellä olevalle

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Vanhuuseläkkeellä olevalle henkilölle voi tulla myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke.

Julkisten alojen eläkelakien mukainen vanhuuseläkeikä voi olla alempi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä. Myös yksityisillä aloilla henkilöllä voi olla oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Miten menetellään, kun henkilö on julkisten alojen eläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä?

Henkilölle myönnetään yksityisten alojen eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, jos

  • ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää nuorempi henkilö on jäänyt julkisten alojen vanhuuseläkkeelle ja henkilö on työssä yksityisellä alalla ja
  • henkilö tulee työkyvyttömäksi ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: 62-vuotias henkilö on julkisen alan vanhuuseläkkeellä ja tulee työkyvyttömäksi TyEL-työssä

Henkilö on jäänyt vanhuuseläkkeelle julkiselta alalta 61-vuotiaana ammatillisessa eläkeiässä. Henkilö työskentelee eläkkeen rinnalla yksityisen alan TyEL-työssä.  Henkilö sairastuu 62-vuotiaana vakavasti. Vanhuuseläkkeen sijasta henkilölle myönnetään TyEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke, koska henkilö ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Milloin työkyvyttömyyseläkkeen sijasta myönnetään vanhuuseläke?

Työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle työntekijälle tai yrittäjälle myönnetään kuitenkin vanhuuseläke ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää seuraavan kuukauden alusta, jos

  • henkilö täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ennen sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan päättymistä tai
  • henkilölle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa, koska hän täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ennen sairausvakuutuslain mukaisen enimmäisajan 150 suorituspäivää.

Miten menetellään, kun henkilö on yksityisten eläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä?

Henkilölle myönnetään julkisten alojen eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, jos

  • ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää yksityisten alojen eläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle jäänyt henkilö on työssä julkisella alalla ja
  • henkilö tulee työkyvyttömäksi ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Kuntoutusoikeuden selvittäminen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

Eläkelaitoksen on ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista

  • selvitettävä henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen
  • varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäännön mukaiseen kuntoutukseen, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, on selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuuksien tarkempi selvittäminen ei ole tarpeen, jos

  • henkilön terveydentilan perusteella on selvää, ettei henkilö ole kuntoutettavissa työelämään, esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on parantumaton sairaus, joka ei mahdollista paluuta työelämään
  • henkilöllä on sellainen parantuva sairaus, että henkilön työkyky palautuu kuntoutustuen aikana ja henkilö pystyy palaamaan työhön ilman kuntoutustoimenpiteitä
  • vanhuuseläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan
  • työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään
  • lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun
  • henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen.

Eläkelaitoksella on velvollisuus selvittää oikeus ammatilliseen kuntoutukseen

Eläkelaitoksen on työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.

Eläkelaitoksen on selvitettävä oikeus ammatilliseen kuntoutukseen myös, jos työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen aina, kun käsitellään

  • hakemusta työkyvyttömyyseläkkeestä (osa ja täysi) ensimmäisen kerran
  • hakemusta kuntoutustuesta (osa ja täysi) ensimmäisen kerran
  • kuntoutustuen jatkohakemusta
  • osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi
  • täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
  • osakuntoutustuen muuttamista täydeksi kuntoutustueksi
  • täyden kuntoutustuen muuttamista osakuntoutustueksi
  • työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen on selvitettävä oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, vaikka henkilön kuntoutusmahdollisuuksia on aikaisemmin selvitetty muualla, esimerkiksi Kelassa.

Myös silloin, kun kuntoutustuki on myönnetty hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimista varten, oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tulee selvittää jatkohakemuksen yhteydessä.

Eläkelaitos tutkii oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelakien mukaan samalla tavalla kuin oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkittaisiin käsiteltäessä kuntoutushakemusta.

Milloin eläkelaitos antaa kuntoutuksesta ennakkopäätöksen?

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Ennakkopäätös on voimassa 9 kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkemmat tiedot

Oikeus kuntoutukseen arvioidaan samalla tavalla kuin käsiteltäisiin kuntoutusasiaa, mikä on tullut vireille kuntoutushakemuksen perusteella.

Kaikkien seuraavien kuntoutuksen saamisen edellytysten tulee täyttyä:

  • sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkan/hakija on työkyvytön
  • ansiorajaedellytys täyttyy
  • henkilöllä ei ole oikeutta liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen ja
  • kuntoutus on tarkoituksenmukaista.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen ilman kuntoutushakemusta.

Hylkäävää päätöstä ammatillisesta kuntoutuksesta ei anneta ilman kuntoutushakemusta.

Tarkemmat tiedot

Ennakkopäätös oikeudesta kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkevalitusta käsiteltäessä

Henkilö voi toimittaa eläkelaitokseen uutta selvitystä, kun työkyvyttömyyseläkettä koskeva valitus on käsittelyssä muutoksenhakuasteessa. Valituksen tehnyt henkilö voi toimittaa eläkelaitokselle esimerkiksi uuden lääkärinlausunnon terveydentilastaan tai muuta selvitystä.

Eläkelaitos arvioi kuntoutusoikeuden myös silloin, kun työkyvyttömyyseläkehakemuksen hylkäyksen saanut henkilö toimittaa eläkelaitokselle uutta selvitystä.

Jos eläkelaitos arvioi uuden selvityksen perusteella, että henkilöllä on oikeus kuntoutukseen, eläkelaitos antaa kuntoutuksesta ennakkopäätöksen.

Milloin eläkelaitos ei anna kuntoutuksesta ennakkopäätöstä?

Kuntoutuksen ennakkopäätöstä ei anneta, jos

  • täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi
  • työkyvyttömyyseläkkeenhakija kykenee palaamaan työhön muun kuntoutuksen avulla, esimerkiksi, kun henkilön työkyky palautuu jo lääkinnällisen kuntoutuksen aikana, jolloin ammatillinen kuntoutus ei enää ole tarkoituksenmukaista
  • työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyn yhteydessä ei vielä voida arvioida henkilön työkyvyttömyyden uhkaa tai kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta, esimerkiksi, kun kuntoutustuki myönnetään pidemmäksi ajaksi kuin ennakkopäätös on voimassa
  • kuntoutuksen saamisen edellytykset eivät täyty.

Tarkemmat tiedot

Näissä tilanteissa oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tulee uudelleen arvioitavaksi esimerkiksi

  • kuntoutustuen jatkohakemuksen yhteydessä tai
  • erillisen kuntoutushakemuksen perusteella.

Mitä tarkoittaa muun lainsäädännön mukaisten kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen?

Eläkelaitoksen on varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuudet tutkitaan työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista.

Kuntoutusmahdollisuuksien selvittelystä saadaan tietoja esimerkiksi

  • työkyvyttömyyseläkehakemuksesta
  • työkyvyttömyyseläkehakemukseen liitetyistä terveydentilaselvityksistä
  • työnantajan kuvauksesta (TAK-lomake)
  • muista työkyvyttömyyseläkehakemukseen liittyvistä selvityksistä.

Eläkelaitos ei tutki oikeutta muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.

Eläkelaitoksen on ohjattava hakija kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen

Eläkelaitoksen tulee ohjata hakija selvittämään kuntoutusmahdollisuuksia, jos eläkelaitos huomaa työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään, että muun lainsäädännön mukaista kuntoutusta ei ole riittävästi selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuuksia ohjataan selvittämään esimerkiksi

  • Kelasta
  • työterveyshuollosta
  • terveydenhuoltojärjestelmästä.

Tarkemmat tiedot

Jos eläkelaitos esimerkiksi kuntoutustukiratkaisun yhteydessä huomaa, että hoito- ja kuntoutussuunnitelma on puutteellinen, eläkelaitoksen tulee ohjata hakija esimerkiksi terveydenhuoltoon täydentämään puutteellista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.

Myös pitkään työttömänä olleiden henkilöiden osalta eläkelaitoksen tulee ohjata henkilö hankkimaan riittävät terveydentilaselvitykset. Tarvittaessa hakija on ohjattava TE-toimostoon. TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät, joiden työkyky tulee arvioida ja ohjata henkilöt terveystarkastukseen.

Hylkäävä ratkaisu ja ohjaus muuhun kuntoutukseen

Jos työkyvyttömyyseläkehakemus tai ammatillista kuntoutusta koskeva hakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että

  • eläkkeenhakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista
  • eläkkeenhakija ohjataan hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen ja muihin palveluihin yhteistyössä palveluja järjestävien tahojen kanssa.

Luopumistuki ja työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2018 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Luopumistuki


MYEL-vakuutetuille maatalousyrittäjille tarkoitettua luopumistukea voi hakea vuoden 2018 loppuun, jolloin luopumistukijärjestelmä päättyy. Luopumistukea koskevan hakemuksen käsittelee ja luopumistuen maksaa Mela.

Luopumistukijärjestelmän voimassaoloa on jatkettu eripituisina jaksoina vuodesta 1995 alkaen. Luopumistuen saamisen edellytykset (mm. luopujan ikäraja) ovat vaihdelleet eri jaksojen aikana. 

Osa myönnetyistä luopumistuista lähtee maksuun vasta järjestelmän päättymisen jälkeen ja jo maksussa olevien maksaminen jatkuu niin kauan, kuin maksamisen edellytykset kunkin etuudensaajan osalta täyttyvät.

Tarkemmat tiedot

Luopumistukeen ovat oikeutettuja MYEL-vakuutetut maatilaa viljelevät maatalousyrittäjät ja poronhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Luopumisen tulee tapahtua viimeistään vuoden 2018 aikana.  

Luopumistukena maksetaan perusmäärä, joka lasketaan pääosin samalla tavalla kuin MYEL-työkyvyttömyyseläke. Lisäksi luopumistukeen voi kuulua täydennysosa, joka on kansaneläkettä vastaava osa.

Luopumistuen maksaminen alkaa aikaisintaan luopumistuen maksamisen edellytyksenä olevan laissa säädetyn iän täyttyessä, jos luopumistuen saajan ansiotulot jäävät alle laissa säädetyn euromääräisen ansiotulorajan 728,34 euroa kuukaudessa (vuoden 2018 tasossa) iän täyttyessä. Jos ansiotuloraja ylittyy, luopumistuen maksaminen alkaa vasta, kun ansiot ovat pienemmät kuin ansiotuloraja.

Maatalousyrittäjän nuoremmalle puolisolle tai yhtymän nuoremmalle sisarusosakkaalle sekä maatalousyrittäjän leskelle tai toistaiseksi myönnettyä täyttä MYEL-työkyvyttömyyseläkettä saavan puolisolle voidaan myöntää luopumistuki viisi vuotta ennen edellä mainitun ikärajan täyttämistä.

Luopumistukea maksetaan 63/65 vuoden ikään saakka riippuen siitä, milloin luopumistuki on myönnetty ja siitä onko luopumistuen saajalla oikeus täydennysosaan.

Luopumistuen saaja voi työskennellä luopumistuen rinnalla edellä mainitun ansiotulorajan sallimissa rajoissa. Jos ansiotulot ylittävät luopumistuen ansiotulorajan, luopumistuen maksaminen keskeytetään ansiotulorajan ylityksen ajaksi. Luopumistuen rinnalla tehdystä työstä karttuu eläkettä. Ansiotuloraja ei rajoita luopumistukeen oikeutetun henkilön työskentelyä ennen kuin hän on täyttänyt luopumistuen maksamisen edellytyksenä olevan ikärajan.

Luopumistuki ja Työkyvyttömyyseläke

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos luopumistukitilanteissa?


Työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään Melassa, jos

  • hakijalla on samanaikaisesti vireillä luopumistukihakemus tai
  • hakijalle on myönnetty luopumistuki (myös vaikka luopumistuen maksaminen ei ole vielä alkanut).

Mela ei kuitenkaan ole vilmalaitos tai yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos, jos

  • työkyvyttömyys on alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhteen kestäessä (Keva soveltaa ammatillista työkyvyn arviointia)
  • työntekijä on säilyttänyt oikeutensa julkisen alan työeläkelain mukaiseen lisäeläkeoikeuteen tai henkilökohtaiseen eläkeikään
  • ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke ja eläkkeenhakijan eläketurva on eläketapahtumahetkellä järjestetty julkisen alan työeläkelain mukaan
  • hakijalla on oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.

Edellä mainituissa tilanteissa tulisi ennen päätöksen antamista ottaa yhteyttä Melaan sen selvittämiseksi, vaikuttaako eläkkeenhakijan eläkeasia luopumistukeen tai luopumistukiasia eläkeasian käsittelyyn.

Luopumistukea hakevan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen


Luopumistukea hakevalla voi olla samanaikaisesti oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Jos luopumistuen hakija valitsee luopumistuen sijasta toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen, hänelle ei voida myöntää luopumistukea. Näissä tilanteissa luopumistukiasia ratkaistaan yleensä vasta työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamisen jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen, kun myönnetyn luopumistuen maksaminen ei ole alkanut

Jos luopumistukioikeuden saanut henkilö tulee työkyvyttömäksi siinä vaiheessa, kun luopumistuen maksaminen ei ole vielä alkanut, työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös MYEL:n perusteella.

MYEL -työkyvyttömyyseläke myönnetään siihen saakka, kun luopumistuen maksaminen alkaa ja MYEL-työkyvyttömyyseläke muuttuu luopumistuen perusmääräksi. Muiden työeläkelakien perusteella myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen jatkuu luopumistuen rinnalla, jos luopumistuen saajalla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen vielä luopumistuen maksamisen alkamisen jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen kun myönnetyn luopumistuen maksaminen on alkanut

Jos luopumistuen saaja tulee luopumistuella ollessaan työkyvyttömäksi, luopumistuen saajalle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke muiden työeläkelakien kuin MYEL:n perusteella. Siltä ajalta, jolta luopujalle maksetaan luopumistukea, hänellä ei ole oikeutta saada MYEL-eläkettä.

Jos luopumistuen saajalle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke, luopumistuen täydennysosa lakkautetaan. Luopumistuen perusmäärän maksaminen jatkuu ennallaan. Täydennysosa lakkautetaan siitä ajankohdasta lukien, josta työkyvyttömyyseläke alkaa. Jos luopumistuen saajalle myönnetty työkyvyttömyyseläke lakkaa, täydennysosan maksaminen aloitetaan uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta.

Oikeutta luopumistukeen ei ole, jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on ennen luopumishetkeä

Jos toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on aikaisempi kuin luopumistukilainsäädännössä tarkoitettu luopumishetki (= eläketapahtuma), luopumistukioikeutta ei ole. Jos luopumistukioikeudesta on annettu myönteinen päätös, Mela ottaa eläkkeenhakijaan yhteyttä luopumistukipäätöksen oikaisemiseksi.

Luopumistuki ja työuraeläke

Luopumistukea hakevan oikeus työuraeläkkeeseen

Luopumistuki voidaan myöntää vain alle 63 -vuotiaalle ja työuraeläkkeen ikäraja on 63 vuotta.

Työuraeläkettä hakeva ei voi saada luopumistukea.  

Oikeus työuraeläkkeeseen, jos luopumistuki on myönnetty

Laissa ei ole säädöstä, joka estäisi työuraeläkkeen myöntämisen luopumistuen saajalle.

Tarkemmat tiedot

Käytännössä työuraeläkkeeseen ei liene oikeutta, koska työuraeläkkeen edellytykset eivät yleensä enää täyty. Esimerkiksi rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn päättymisestä on yli 1 vuosi.

Mikä eläkelaitos toimii työuraeläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena, kun hakija saa luopumistukea?

Jos luopumistuen saaja hakee työuraeläkettä, hakemuksen ratkaiseva eläkelaitos määräytyy samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Työuraeläkehakemuksen vireilletulovuosi rinnastetaan tarkastelussa työkyvyttömyyden alkamisvuoteen. 

Jos luopumistuen saajalla on oikeus työuraeläkkeeseen, se lakkauttaa luopumistuessa mahdollisesti maksussa olevan täydennysosan.
 

Työkyvyttömyyseläke osa-aikaeläkkeen jälkeen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työkyvyttömyys alkaa 1 vuoden kuluessa osa-aikaeläkkeen ja osa-aikatyön alkamisesta

Jos osa-aikaeläkkeensaaja hakee työkyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkkeensaajan työkyky arvioidaan suhteessa entiseen kokoaikatyöhön niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyys alkaa vuoden kuluessa osa-aikaeläkkeen ja osa-aikatyön alkamisesta.

Työkyvyttömyys alkaa yli 1 vuoden kuluttua osa-aikaeläkkeen  alkamisesta

Jos osa-aikaeläkkeensaaja hakee työkyvyttömyyseläkettä yli vuoden jatkuneen osa-aikaeläkkeellä olon jälkeen, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tulisi arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon

  • osa-aikatyön pituus
  • onko työkyvyttömyyden syynä oleva sairaus alkanut jo ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä
  • onko työkyvyttömyyden syynä oleva sairaus haitannut työntekoa osa-aikatyössä
  • onko henkilö jatkanut entistä työtään osa-aikaisena vai onko osa-aikatyö kokonaan erilainen kuin aikaisempi työ.

Eläkelaitos selvittää oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä

Eläkelaitoksen on työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun sairauspäivärahaa ei ole myönnetty

Työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista (eläketapahtuma) seuraavan kuukauden alusta, jos osa-aikaeläkkeensaaja ei ole hakenut sairauspäivärahaa.

Osa-aikaeläke katsotaan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle, jolta on maksettu osa-aikaeläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun sairauspäivärahaa on myönnetty

Jos osa-aikaeläkkeensaajalle myönnetään sairauspäivärahaa, osa-aikaeläkkeensaajalle maksetaan sairauspäivärahaa osa-aikaeläkkeen lisäksi. Sairauspäivärahan ensisijaisuusaika vahvistetaan normaalisti.

Kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke alkaa tällöin ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen.

Oikeus vanhuuseläkkeeseen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan

Soveltamisohje , Voimassa 07.11.2018 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työkyvyttömyyseläkkeenhakijan työkyvyttömyys on alkanut ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä

Työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle henkilölle myönnetään vanhuuseläke ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, jos

  • henkilö täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeikänsä ennen sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan päättymistä tai
  • henkilölle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa, koska henkilö täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeikänsä ennen sairausvakuutuslain mukaisen enimmäisajan 150 suorituspäivää.

Lähtökohtana on, että henkilöllä on sairauspäivärahakausi menossa, kun henkilö täyttää ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.

Vanhuuseläke alkaa näissä tilanteissa aina ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vanhuuseläke alkaa ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, vaikka työoikeudellinen työsuhde jatkuisi vielä silloin.

Milloin työkyvyttömyyttä ei tutkita?

Yksityisten alojen eläkelaitokset eivät tutki henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläke lasketaan ja myönnetään vanhuuseläkkeenä. Näissä tilanteissa vanhuuseläkkeen eläketapahtuma on eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden viimeinen päivä.

Keva ei tutki henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos henkilöllä ei ole oikeutta julkisten alojen työeläkelakien mukaiseen lisäeläkkeeseen. Eläke myönnetään vanhuuseläkkeenä. Jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1960 ja jos henkilöllä on julkisten alojen palvelua ennen vuotta 1995, peruseläke normeerataan.

Milloin Keva tutkii työkyvyttömyyden?

Jos henkilöllä on oikeus julkisten alojen työeläkelakien mukaiseen lisäeläkkeeseen, Keva tutkii henkilön työkyvyttömyyden.

Jos Keva katsoo henkilön työkyvyttömäksi, henkilölle myönnetään vanhuuseläke. Peruseläkettä ei normeerata ja lisäeläkeosuus on mukana eläkkeessä.

Jos henkilö ei ole työkyvytön, myönnetään peruseläke vanhuuseläkkeenä. Jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1960 ja jos henkilöllä on julkisten alojen palvelua ennen vuotta 1995, eläke normeerataan.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, kun työkyvyttömyys alkaa

Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle, joka on täyttänyt ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän, myönnetään työkyvyttömyysedellytyksiä tutkimatta vanhuuseläke, joka myös lasketaan vanhuuseläkkeenä.

Vanhuuseläkkeen myöntämistä, alkamista ja takautuvaa maksamista koskevat samat säännöt kuin vanhuuseläkettä normaalisti myönnettäessä. Muun muassa työsuhteen on oltava päättynyt ennen kuin vanhuuseläke voidaan myöntää.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakija on täyttänyt vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaisen vanhuuseläkeikänsä kuntoutustuen päättymiskuukauden aikana ja työkyvyttömyys jatkuu

Jos henkilölle myönnetty kuntoutustuki päättyy vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaisen vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun niin, että kuntoutustuki ei ehdi muuttua vanhuuseläkkeeksi, henkilölle myönnetään työkyvyttömyyden jatkuessa vanhuuseläke kuntoutustuen sijaan. 

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Vanhuuseläke kuntoutustuen sijaan

Henkilölle on myönnetty kuntoutustuki vuoden 2005 säännösten mukaan, jonka vuoksi henkilön kuntoutustuki muuttuisi vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä, jos kuntoutustuki jatkuisi yli vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden.

Henkilö täyttää 63 vuotta 15.11.2018. Henkilölle myönnetty kuntoutustuki päättyy 30.11.2018 eikä kuntoutustuki ehdi muuttua vanhuuseläkkeeksi.

Henkilön työkyvyttömyys jatkuu, ja henkilö hakee kuntoutustuelle jatkoa.

Koska kuntoutustuki tulisi myönnettäväksi entisin perustein ja koska aiemman kuntoutustuen perusteella määräytyvä 63 vuoden vanhuuseläkeikä on jo ylitetty, henkilölle myönnetään kuntoutustuen sijaan vanhuuseläke. 

Jos työkyvyttömyys myöhemmin päättyy, vanhuuseläke voidaan lakkauttaa eläkkeensaajan hakemuksesta työkyvyttömyyden päättymiseen.

Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2020 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Jos työansioita on vakuutettu yksityisen alan eläkejärjestelmässä ja vilmaan kuuluvassa julkisen alan eläkejärjestelmässä, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, jossa työntekijän työansioita on vakuutettu eniten 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Yksityisten alojen eläkejärjestelmän sisäinen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään vakuutettujen työansioiden perusteella. Yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena toimii se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Tarkemmat tiedot

Jos yksityisen alan eläkelaitoksissa on viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana vakuutettu työansioita useammassa eri eläkelaitoksessa, ratkaisevana eläkelaitoksen toimii se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten ansioita viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana. Viimeisin 1 kalenterikuukausi on se hakemuksen vireillutuokuukautta edeltänyt kalenterikuukausi, jona on viimeksi vakuutettu työansioita.

Esimerkki: Työansioita vakuutettu useammassa eri yksityisen alan eläkelaitoksessa

  • Työkyvyttömyyseläkehakemus tule vireille 6.4.2020.
  • JuEL -palvelussuhde on päättynyt vuonna 2018.
  • 2 vuoden tarkasteluajalla ansioita on vakuutetettu eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä.
  • Työansioita on viimeksi vakuutettu tammikuussa 2020 TyEL eläkelaitoksessa 1 ja TyEL eläkelaitoksessa 2.
  • Hakemuksen vireiletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden (tammikuu 2020) aikana ansioita on vakuutettu TyEL 1 eläkelaitoksessa 250 euroa ja TyEL 2 elälkelaitoksessa 410 euroa.
  • Hakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena toimii TyEL 2 eläkelaitos.

Työansioiden määrästä riippumatta työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee tietyissä tilanteissa aina Keva, Merimieseläkekassa tai Mela.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa ennakkopäätökseen liittyvän maksupäätöksen.

Mikä on työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä käytettävä tarkasteluaika?

Työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä 2 vuoden tarkasteluajalla tarkoitetaan työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan tarkasteluajalta sellaista vuotta, jona hakijalla on ollut työansioita viimeksi ennen työkyvyttömyyden alkamisvuotta  ja tätä vuotta välittömästi edeltävää vuotta. 

Tulevan ajan tarkasteluajalla tarkoitetaan työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneitä 5 kalenterivuotta.

Yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen määrittelyssä käytetään 1 kalenterikuukautta. Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos on se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita työkyvyttömyyseläkehakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Ratkaisevan eläkelaitoksen päättely, kun työansioita on vakuutettu yksityisen alan eläkejärjestelmässä ja julkisen alan eläkejärjestelmässä

  • Työkyvyttömyyseläkehakemus tulee vireille 4.5.2020
  • Työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2019 (julkisen alan palvelussuhteen päättymisen jälkeen)
  • Tulevan ajan työansiot määräytyvät vuosien 2014 - 2018 perusteella.
  • Henkilöllä on tulevan ajan tarkasteluajalla 2 vuoden tarkasteluajalla ansioita vuonna 2017 JuEL ansioita 35 000, vuonna 2016 TyEL-ansioita 38 000 euroa TyEL 1-eläkelaitoksessa.
  • Henkilölle on viimeksi ennen hakemuksen vireilletulokuukautta rekisteröity ansioita 2019 maaliskuulle 450 euroa TyEL 2-eläkelaitoksessa.
  • Koska ansioita on 2 vuoden tarkasteluajalla vakuutettu eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, hakemuksen ratkaisee yksityisen alan eläkelaitos.
  • Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos on hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen  viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana eniten ansioita vakuuttanut TyEL 2-eläkelaitos.

Milloin Keva ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemuksen työansioiden määrästä riippumatta?

Työansioiden määrästä riippumatta työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee Keva, jos

  • työkyvyttömyys on alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhteen kestäessä (Keva soveltaa ammatillista työkyvyn arviointia)
  • työntekijä on säilyttänyt oikeutensa vilmaan kuuluvan julkisten alojen lisäeläkeoikeuteen, ammatilliseen eläkeikään tai henkilökohtaiseen eläkeikään
  • ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke ja eläkkeenhakijan eläketurva on eläketapahtumahetkellä järjestetty JuEL:n mukaan.

Keva on vilmalaitos myös silloin, kun henkilöllä on jatkuva eläketapahtumavuonna alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhde.

Tarkemmat tiedot

Osa JuEL:n piirissä vakuutetuista henkilöistä ei ole virka- tai työsuhteessa ja heidän osaltaan ratkaiseva eläkelaitos määräytyy työansioiden perusteella.

Virka- tai työsuhteita eivät ole

  • perhehoitajan tehtävät
  • omaishoitajan tehtävät
  • luottamushenkilön tehtävät (valtion eläketurvassa myös lautamiehet)
  • toimeksianto - tai konsulttisopimuksella työskentelevä henkilö.

Vaikka vilmalaitos on julkisten alojen eläkejärjestelmien osalta aina Keva, rekisteriteknisesti vilmalaitos on esimerkiksi Valtiokonttori, jos henkilö on työskennellyt vain valtion palveluksessa ja työkyvyttömyys on alkanut valtiolla työskentelyn kestäessä.

Milloin Merimieseläkekassa ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemuksen työansioiden määrästä riippumatta?

Työansioiden määrästä riippumatta työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee Merimieseläkekassa, jos

  • työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle MEL:n mukaisessa alemmassa eläkeiässä
  • vilmalaitokseksi ei määräydy Keva.

Tarkemmat tiedot

MEL:iin on tehty lainmuutos, jonka mukaan alemmasta eläkeiästä luovutaan asteittain. Oikeus alempaan eläkeikään säilyy vuoden 2024 loppuun saakka.

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla olisi oikeus MEL:n mukaiseen alempaan eläkeikään, Merimieseläkekassa ei kuitenkaan ole ratkaiseva eläkelaitos vaan Keva, jos

  • sovellettavaksi tulee ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä
  • henkilöllä on oikeus vilmaan kuuluvan JuEL:n mukaiseen lisäeläkeoikeuteen, ammatilliseen eläkeikään tai henkilökohtaiseen eläkeikään
  • ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke sellaisessa tilanteessa, jossa henkilön eläketurva on järjestetty eläketapahtumahetkellä JuEL:n mukaan.

Milloin Mela ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemuksen työansioista riippumatta?

Työansioiden määrästä riippumatta työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee Mela, jos työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on eläketapahtumahetkellä oikeus luopumistukeen.

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeenhakijalla olisi oikeus luopumistukeen, Keva toimii ratkaisevana eläkelaitoksena jos

  • työkyvyttömyys on alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhteen kestäessä (Keva soveltaa ammatillista työkyvyn arviointia)
  • henkilö on säilyttänyt oikeutensa julkisten alojen lisäeläkeoikeuteen tai henkilökohtaiseen eläkeikään
  • ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke ja henkilön eläketurva on eläketapahtumahetkellä järjestetty JuEL:n mukaan
  • henkilöllä on oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeellä alennetussa eläkeiässä.

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla olisi oikeus luopumistukeen, Merimieseläkekassa toimii ratkaisevana eläkelaitoksena, jos työkyvyttömyyseläkkeenhakijalla on oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun tuleva aika määräytyy alle 5 vuoden työansioiden perusteella?

Kun työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika määräytyy alle 5 vuoden työansioiden perusteella, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, jossa työansioita on vakuutettu eniten työkyvyttömyyden alkamisvuonna ja sitä välittömästi edeltävänä kalenterivuotena.

Tarkemmat tiedot

Tulevan ajan ansio määrätään alle 5 vuoden ansioiden perusteella, kun

  • henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna tai
  • kyseessä on nuori henkilö, jonka eläketapahtuma on viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna.

Työansiot otetaan tarkastelussa huomioon sen kalenterikuukauden loppuun, jona hakija on tullut työkyvyttömäksi.

Jos ansioita on vakuutettu eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, ratkaiseva eläkelaitos on se yksityisen alojen eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten ansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun työansioita on vain tulevan ajan tarkasteluajan ensimmäisenä vuotena?

Jos työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on työansioita tulevan ajan tarkasteluajalla vain tulevan ajan tarkasteluajan ensimmäisenä vuotena, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita tuona vuotena.

Jos ansioita on vakuutettu eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, ratkaiseva eläkelaitos on se yksityisen alojen eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten ansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun hakijalla ei ole työansioita tulevan ajan tarkasteluajalla?

Jos työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla ei ole lainkaan vakuutettuja työansioita tulevan ajan tarkasteluajalla, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, jossa työansioita on vakuutettu eniten tulevan ajan tarkasteluaikaa edeltävän 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Kahtena viimeisenä kalenterivuotena tarkoitetaan vuotta, jona työansioita on vakuutettu viimeksi ennen tulevan ajan tarkasteluaikaa ja tätä välittömästi edeltävää vuotta.

Jos ansioita on vakuutettu eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, ratkaiseva eläkelaitos on se yksityisen alojen eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten ansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun hakijalla ei ole työansioita vuoden 2004 jälkeen?

Jos työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla ei ole työansioita vuoden 2004 jälkeen, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, jossa viimeisimmät työansiot (viimeisin työskentely) on vakuutettu.

Vilmaa ei sovelleta, jos työansioita vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten jossakin vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä.

Miten menetellään, jos henkilöllä on jatkuva YEL- tai MYEL -toiminta ja jokin muu työskentely eläkehakemuksen tullessa vireille?

Jos vilmalaitoksena on jokin muu kuin YEL- tai MYEL -toiminnan vakuuttanut eläkelaitos, on huolehdittava siitä, että YEL-laitos tai Mela saa tiedon hakemuksen vireilläolosta.

Ratkaisua tehtäessä joudutaan ennen päätöksen antamista esimerkiksi selvittämään, onko eläkkeen myöntämiseksi riittävää ansiotason alenemista.

YEL-laitokselle tai Melalle lähetetään kopio hakemuksesta, jos henkilö ilmoittaa hakemuksessa yrittäjätoiminnan muutoksista (lopettaa, vähentää jne.). Jos henkilö ei ole ilmoittanut hakemuksessa yrittäjätoiminnan muutoksista, annetaan YEL-laitokselle tai Melalle tieto myönteisestä eläkepäätöksestä.

Tarkemmat tiedot

Yksityisen alan sisäisessä ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä myös YEL/MYEL- työtulosta käytetään hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden työtuloa. Tarvittaessa työtulo muunnetaan kuukausitasoiseksi päivätkeniikalla.

Yksityisen alan rekisteröidyt lisäeläkkeet eivät vaikuta vilmalaitoksen määräytymiseen

Yksityisten alojen rekisteröity TEL- tai YEL-lisäeläketurva ei vaikuta vilmalaitoksen määräytymiseen.

Mikä eläkelaitos ratkaisee työkyvyttömyyseläkkeen osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen?

Kun osittaista vanhuuseläkettä saavalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisee osittaista vanhuuseläkettä maksava eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Jos osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saava henkilö on siirtynyt työskentelemään yksityisten alojen työeläkelakien piiristä JuEL:n soveltamisalaan ja hänelle tulee myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke, vilmaa ei sovelleta. Eläkelaitokset voivat myös sopia, että vilmalaitos on Keva.

Vilmaa ei sovelleta, kun työkyvyttömyyseläke myönnetään vanhuuseläkettä saavalle jostakin muusta eläkejärjestelmästä

Jos vanhuuseläkettä saavalle myönnetään työkyvyttömyyseläke jostakin muusta eläkejärjestelmästä kuin vanhuuseläkettä maksavasta eläkejärjestelmästä, vilmamenettelyä ei sovelleta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Eläkelaitokset voivat kuitenkin sopia, että vilmamenettelyä sovelletaan.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Vanhuuseläkkeellä oleva sotilas tulee työkyvyttömäksi TyEL-työssä

Sotilaseläkettä saava henkilö työskentelee vanhuuseläkkeellä ollessaan TyEL-työsuhteessa ja tulee työkyvyttömäksi. Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos käsittelee työkyvyttömyyseläkehakemuksen TyEL:n osalta. Keva ja yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos voivat halutessaan sopia, että sotilaseläkettä maksava eläkelaitos Keva käsittelee myös työkyvyttömyyseläkeasian.

Kuntoutustukea maksava eläkelaitos ratkaisee työkyvyttömyyseläkkeen jatkohakemuksen

Kuntoutustukea maksava eläkelaitos ratkaisee työkyvyttömyyseläkkeen jatkohakemuksen ja hoitaa muut eläkelaitoksen tehtävät työkyvyttömyyseläkeasiassa.

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos, kun työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnetään entisin perustein?

Jos työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki määräytyy entisin perustein, eläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena toimii aikaisempaa työkyvyttömyyseläkettä maksanut eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki määräytyy entisin perustein silloin, kun

  • uusi työkyvyttömyys alkaa 2 vuoden kuluessa aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä
  • aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä on yli 2 vuotta ja uusi työkyvyttömyys aiheutuu samasta sairaudesta kuin aiempi työkyvyttömyys.

Aiemman työkyvyttömyyseläkkeen myöntänyt eläkelaitos toimii vilmalaitoksena ja antaa uuden päätösyhdistelmän. Päätösyhdistelmässä mainitaan, että

  • eläke on myönnetty samoin perustein kuin aiempi eläke ja
  • aiemman eläkkeen päättymisen jälkeisistä ansioista ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Mikä eläkelaitos ratkaisee työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutusrahan jälkeen?

Jos työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa saava henkilö tulee työkyvyttömäksi kuntoutuksen aikana tai pian kuntoutuksen jälkeen, vilmalaitoksena toimii kuntoutusrahan myöntänyt eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Jos työkyvyttömyys alkaa kuntoutuksen aikana tai ennen kuin työeläkelakien mukaisen kuntoutusrahan päättymisestä on kulunut 2 vuotta, työkyvyttömyyseläke määrätään niillä perusteilla, joiden mukaan se olisi määrätty, jos työkyvyttömyys olisi alkanut kuntoutusrahakauden alkaessa.

Jos kuntoutusrahaa saanut henkilö tulee työkyvyttömäksi yli 2 vuoden kuluttua kuntoutusrahakauden päättymisestä, työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää entisin perustein.

Miten menetellään, kun henkilö on täyttänyt 60 vuotta?

Jos hakija on täyttänyt 60 vuotta ja hänen työkyvyttömyytensä ratkaistaan soveltaen 60 vuotta täyttäneen työkyvyttömyysmääritelmää, työkyvyttömyyseläkehakemus ratkaistaan seuraavasti:

  • Jos vilmalaitos on yksityisen alan eläkelaitos, se ratkaisee oikeuden myös julkisten alojen eläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
  • Jos vilmalaitos on Keva ja se soveltaa sekä yleistä työkyvyttömyysmääritelmää että 60 vuotta täyttäneen työkyvyttömyysmääritelmää, Keva ratkaisee myös oikeuden yksityisten alojen eläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
  • Jos vilmalaitos on Keva ja se soveltaa sekä ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää että 60 vuotta täyttäneen työkyvyttömyysmääritelmää, sen on tarvittaessa käytävä vilmaneuvottelu yksityisen alan eläkelaitoksen kanssa.

Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos tutkittaessa oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä?

Kuntoutuksen ennakkopäätöksen antaa aina se eläkelaitos, joka ratkaisee työkyvyttömyyseläkehakemuksen.

Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos, kun työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä tulee vireille erillinen kuntoutushakemus?

Jos työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä tulee vireille erillinen kuntoutushakemus, molemmat hakemukset ratkaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksen antava eläkelaitos.

Kuntoutushakemuksen vastaanottaneen eläkelaitoksen tulisi hakemuksen saavuttua varmistaa kuntoutusasian/työkyvyttömyysasian vireilläolo ja siirtää tarvittaessa hakemus oikeaan eläkelaitokseen ilman tarpeetonta viivytystä.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksen antanut eläkelaitos antaa kuntoutusta koskevan päätöksen siihen asti, kunnes työkyvyttömyyseläkepäätös on saavuttanut lainvoiman.

Mikä eläkelaitos ratkaiseen hakemuksen, kun työkyvytttömyyseläkehakemuksen vireillä ollessa tulee vireille kuntoutushakemus tai kuntoutushakemuksen vireilläollessa tulee vireille työkyvyttömyyseläkehakemus?

Työkyvyttömyyseläkehakemus ja kuntoutusahekemus on suositeltavaa ratkaista samassa eläkelaitoksessa.

Eläkelaitokset voivat sopia eläkehakemuksen ratkaisevasta eläkelaitoksesta.  Jos asian käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista, työkyvyttömyyseläkehakemus ja kuntoutushakemus voidaan ratkaista myös eri eläkelaitoksissa esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan työpaikkakuntoutusta.

Tarkemmat tiedot

Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos maksussa olevan osa-aikaeläkkeen jälkeen?

Osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisee osa-aikatyön vakuuttanut eläkelaitos. Jos henkilö työskentelee useamman eri eläkelain mukaan vakuutetussa osa-aikatyössä, noudatetaan vilman soveltamisessa samoja periaatteita kuin muissakin työkyvyttömyyseläkkeissä (esim. julkisen alan lisäturva, oikeus henkilökohtaiseen eläkeikään, Mela tai Merimieseläkekassa vilmalaitoksena).
 

Vilmamenettelyn ja eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyn pääperiaatteet

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Viimeisen eläkelaitoksen periaate (vilma) tarkoittaa sitä, että viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos) toimii eläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena.

Vilmalaitos antaa päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan vilman piiriin kuuluneiden eläkejärjestelmien eläkkeistä. Eläkkeenhakija saa yhden päätösyhdistelmän kaikkien vilman piiriin kuuluvien työeläkelakien mukaisista eläkkeistä.

Vilmalaitos hoitaa päätösyhdistelmän mukaisten eläkkeiden maksamisen ja eläkkeisiin liittyvät muut tehtävät.

Vilmamenettelyyn kuuluu yksityisten alojen työeläkejärjestelmä sekä lähes kaikki JuEL:iin sisältyvät eläketurvat.

JuEL koskee

  • valtion palveluksessa olevien eläketurvaa,
  • Kevan jäsenyhteisöjen eli kuntien palveluksessa olevien eläketurvaa,
  • evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa olevien eläketurvaa,
  • Kelan palveluksessa olevien eläketurvaa, ja
  • Suomen Pankin henkilöstön eläketurvaa.

Suomen Pankin henkilöstön eläketurva ei kuulu vilmamenettelyyn, vaikka se kuuluu JuEL:n piiriin.

Eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn liittyviä käsitteitä

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä käytetään seuraavia käsitteitä:
  • pääasiallinen laitos
  • päätösyhdistelmä
  • seurannaislaitos
  • tarkasteluaika
  • viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos)
  • vilmaeläke
  • vilmamenettely
  • vilmavapaakirjalaitos
  • yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Vilmamenettelyssä käytettäviä käsitteitä
Käsite Määritelmä
Pääasiallinen laitos Eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita tarkasteluaikana sellaisessa tilanteessa, jossa vilmamenettely ei tule sovellettavaksi. 
Päätösyhdistelmä Eläkepäätösten yhdistelmä, joka sisältää vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeet.
Seurannaislaitos Vilmatilanteet: Muut päätöksen antavat eläkelaitokset kuin vilmalaitos (vilman ulkopuoliset eläkelaitokset).
Ei-vilmatilanteet: Muu eläkelaitos kuin pääasiallinen laitos.
Tarkasteluaika

2 vuoden aika, josta työansiot tutkitaan eläkehakemuksen ratkaisevan eläkejärjestelmän päättelyssä.

1 kuukauden aika yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä. Yksityisen alan sisäinen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään hakemuksen vireilletuloa edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden tarkasteluajan perusteella.

Viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos) Eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos tilanteissa, joissa henkilö on työskennellyt useamman vilman piiriin kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä.

Vilmaeläke

Eläke, jossa on vähintään kahden eri vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeitä.
Vilmamenettely Eläkehakemuksen käsittely ja päätöksen antaminen tilanteessa, jossa eläkkeenhakija on työskennellyt vähintään kahden eri vilmamenettelyyn kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä. 
Vilmavapaakirjalaitos Muu vilmamenettelyn piiriin kuuluva eläkelaitos kuin vilmalaitos.
Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos

Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos.

Mikä on vilmamenettelyn soveltamisala?

Vilmamenettely koskee tilanteita, joissa työntekijä tai yrittäjä on ollut sekä yksityisten alojen työeläkelainsäädännön että JuEL:n piirissä.

Useamman työeläkelain piirissä työskennelleen henkilön eläke on vilmaeläke, vaikka eläkettä ei myönnettäisikään samasta ajankohdasta kuin yhden eläkejärjestelmän mukaisena. 

Eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin.

Päättely tehdään eläkejärjestelmäkohtaisesti yksityisten alojen ja julkisten alojen (vilmaan kuuluvat, JuEL:ssa vakuutetut eläketurvat) välillä. Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon JuEL:n piiriin kuuluvina työansioina ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä. 

Vilmalaitoksena toimii sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Jos työansioita on vakuutettu 2 vuoden tarkasteluajalla eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, eläkehakemuksen ratkaisee se yksityisen alan eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Yksityisen alan sisäinen ratkaisevan laitoksen päättely tehdään kaikissa etuuslajeissa hakemuksen vireilletuloa edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden työansioiden perusteella.  Viimeinen kalenterikuukausi on se kuukausi, jolta päättelyhetkellä löytyy viimeisin täydellisesti rekisteröity kuukausi.

Tarkemmat tiedot

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä työansiot korotetaan päättelyhetken tasoon palkkakertoimella ja ansioihin ei tehdä PTEL-vähennystä.

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättely tehdään päättelyohjelman avulla, kun  hakemus ohjataan oikean eläkevakuuttajan käsiteltäväksi. Päättely ja ohjaus tehdään niiden rekisteritietojen perusteella, jotka ovat käytössä päättelyä tehtäessä. Jos eläkehakemuksen käsittelyn kuluessa henkilölle rekisteröidään lisää työansioita, hakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyä ei tehdä uudelleen. Hakemus ratkaistaan siinä eläkelaitoksessa, johon se on päättelyhetkellä ohjattu.

Yksityisen alan sisäisessä ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä YEL- ja MYEL -työtulosta käytetään kuukausitason työtuloksi muunnettua työtuloa. Yrittäjän vuosityötulo muunnetaan päättelyssä kuukauden työtuloksi päivätekniikalla.

Jos pääteltäviin ansioihin sisältyy vuosi-ilmoitustekniikalla ilmoitettuja ansioita, vuosiansio muutetaan kuukausitasolle jakamalla vuosi-ilmoittajan ilmoittama vuosiansio 12.

Esimerkki: Työansioiden päättely, kun eläkkeenhakijalla on työansioita julkisella ja yksityisellä alalla

Tarkasteluajalla on vakuutettu työansioita sekä yksityisten että julkisten alojen eläkejärjestelmässä ja useammassa eri yksityisten alojen eläkelaitoksessa

  • Keva:JuEL ansioita 45 000
  • Yksityisten alojen eläkelaitos 1: TyEL-ansioita 11 000 euroa ja YEL-työtulo 25 000 euroa
  • Yksityisten alojen eläkelaitos 2: TyEL-ansioita 25 000 euroa
  • Yksityisen alojen eläkelaitos 2: TyEL ansioita viimeksi ennen hakemuksen vireilletulokuukautta 1 kuukauden aikana 600  euroa.
  • YEL-toiminta on päättynyt 6 kk ennen hakemuksen vireilletuloa. 

Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä on vakuutettu ansioita 2 vuoden tarkasteluajalla yhteensä 61 000 euroa. Hakemus tulee yksityisten alojen eläkejärjestelmän ratkaistavaksi.

Yksityisten alojen eläkelaitos 2 on vakuuttanut eniten ansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden ajalta 600 euroa.

Yksityisten alojen eläkelaitos 2 on eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos ja se toimii vilmalaitoksena.

Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos on eniten työansioita viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana vakuuttanut eläkelaitos

Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos on kaikissa etuuslajeissa se eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Työansioiden määrästä riippumatta vilmalaitoksena toimii tietyissä tilanteissa Keva, Merimieseläkekassa tai Mela ja yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena Merimieseläkekassa tai Mela

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättely ei kaikissa tilanteissa perustu työansioihin.

Nämä tilanteet liittyvät

  • julkisen alan lisäeläkeosuuteen
  • julkisen alan ammatilliseen eläkeikään
  • julkisen alan henkilökohtaiseen eläkeikään
  • ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän soveltamiseen
  • Melan erityisetuuksiin
  • MEL:n alempaan eläkeikään.

Keva on aina julkisten alojen vilmalaitos

Vilmamenettelyyn kuuluvien JuEL:n mukaan vakuutettujen työansioiden osalta vilmalaitos on aina Keva.

Vilman piiriin kuuluvien JuEL:n mukaisten eri eläketurvien (valtion eläketurva, kunnallinen eläketurva,  evankelisluterilaisen kirkon eläketurva ja Kelan toimihenkilöiden eläketurva) toimeenpano tapahtuu Kevassa. Myös Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano tapahtuu Kevassa, mutta Suomen Pankin henkilöstön eläkkeet eivät kuulu vilmamenettelyyn.

Viimeisenä eläkelaitoksena toimii Keva silloin, kun työansioita on vakuutettu Kevassa yhteensä enemmän kuin yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä. Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansiot eivät kuulu vilmaan.

Tarkemmat tiedot

Ennen vuotta 2017 päättely julkisissa työeläkelaeissa oli lakikohtaista. Julkisten alojen vilmaan kuuluvien eläkejärjestelmien osalta vilmalaitoksena toimi tällöin Keva. Julkisten alojen osalta päättely oli kuitenkin samaan tapaan eläkejärjestelmäkohtaista kuin yksityisten alojen eläkejärjestelmän osalta. Valtion eläkejärjestelmä (VaEL), kunnallinen eläkejärjestelmä (KuEL), evankelisluterilaisen kirkon eläkejärjestelmä (KiEL) ja Kelan toimisuhde-eläkkeet olivat kukin oma eläkejärjestelmänsä.

Vuoden 2017 alusta lukien KuEL:n, VaEL:n, KiEL:n tai Kelan toimihenkilöitä koskevien eläkesääntöjen mukaan vakuutetut työansiot lasketaan yhteen JuEL:n mukaisiksi työansioiksi vilmalaitosta määriteltäessä.

Eläkettä maksava eläkelaitos myöntää yleensä uuden eläkkeen

Eläkettä tai luopumistukea maksava eläkelaitos on yleensä vilmalaitos silloin, kun eläkkeensaajalle myönnetään uusi eläke.

Pääsääntö on, että vilmaeläkkeen jälkeen myönnettävä uusi eläke on vilmaeläke. Eläkkeensaajalle

  • vanhuuseläkettä,
  • työkyvyttömyyseläkettä,
  • työuraeläkettä,
  • osa-aikaeläkettä, tai
  • osittaista varhennettua vanhuuseläkettä

maksava eläkelaitos hoitaa vilmalaitoksen tehtävät, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi tai vanhuuseläkettä saavalle myönnetään uusi vanhuuseläke.

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu 2 viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana eniten

  • Suomen Pankin osalta JuEL:n 1 §:n
  • ortodoksisesta kirkosta annetun lain
  • Ahvenanmaan maakuntalain
  • tai vilmaan kuulumattoman erityiseläkkeen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on tarkasteluaikana vakuutettu eniten jonkin muun sellaisen eläkesäädöksen perusteella, jota toimeenpantaessa ei noudateta viimeisen eläkelaitoksen periaatetta. Näitä muita eläkkeitä kutsutaan erityiseläkkeiksi. 

Vilmamenettelyn piiriin eivät kuulu seuraavat erityiseläkkeet:

  • valtioneuvoston ja kansanedustajien eläkkeet
  • tasavallan presidentin eläke
  • europarlamentaarikkojen eläkkeet
  • valtion taiteilija-apurahoihin perustuvat eläkkeet
  • muut julkisten alojen eläkkeet, jotka eivät perustu rekisteröityihin palvelussuhteisiin.

Jos työansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä tai erityiseläkkeeseen oikeuttavan työskentelyn perusteella, vilmamenettelyä ei sovelleta seurannaisratkaisujenkaan osalta. Näin menetellään myös niissä tilanteissa, joissa henkilö ei hae eläkettä tällaisesta vilmamenettelyn piiriin kuulumattomasta työskentelystä.

Ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa myös muut päätökset

Osatyökyvyttömyyseläkkeen, kuntoutuksen ja työuraeläkkeen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa myös varsinaisen eläkepäätöksen ja muut asiaan liittyvät päätökset.

Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn, kun kertasuoritetun eläkkeen jälkeen haetaan uutta eläkettä.

Jos eläke on kertasuoritettu ja myöhemmin haetaan uutta eläkettä, eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään uutta eläkettä haettaessa työansioiden perusteella.

Yksityisten alojen rekisteröidyt lisäeläkkeet ja vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Yksityisten alojen rekisteröidyt TEL- ja YEL -lisäeläkkeet ja yksityisten alojen vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn.

Eläkelaitokset voivat kuitenkin sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta, jos vilmamenettelyn noudattamatta jättäminen on eläkehakemuksen käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Työansioiden perusteella vilmalaitos olisi Keva, hakijalla on TEL-lisäeläketurvaa

Eläkkeenhakijalla on työuran aikana vakuutettu työansioita JuEL:n (KuEL:n) mukaan ja TyEL:n (TEL:n) mukaan. Tarkasteluajalla on vakuutettu eniten työansioita JuEL:n mukaan, jolloin vilmalaitokseksi määräytyisi ansioiden perusteella Keva. Eläkehakemuksen käsittely ja lisäturvan laskenta edellyttävät selvittelytyötä yksityisten alojen eläkelaitoksessa. Päätöksen antoon tulisi tarpeetonta viivytystä, jos TEL-lisäeläketurva myönnettäisiin Kevasta.

Keva ja yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos voivat sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta. Keva antaa päätöksen julkisten alojen eläketurvasta ja yksityisten alojen eläkelaitos yksityisten alojen eläketurvasta.

Eläkelaitokset voivat sopia, mikä eläkelaitos ratkaisee eläkehakemuksen 

Jos eläkehakemuksen käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista, eläkelaitokset voivat sopia, että

  • vilmamenettelyä noudatetaan tilanteessa, jossa vilmamenettelyä ei lain mukaan olisi noudatettava
  • vilmalaitoksen tehtävät hoitaa jokin muu eläkelaitos kuin säädösten perusteella määräytyvä eläkelaitos
  • vilmamenettelyä ei noudateta.

Jos sopimismahdollisuutta käytetään, eläkkeenhakijalle on ilmoitettava, mikä eläkelaitos käsittelee eläkkeenhakijan eläkeasian.

Eläkelaitoksen tulee selvittää sopimisen vaikutukset rekistereiden toimintaan. 

Eläketurvakeskuksen ratkaisuvalta toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittelyssä

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mikä eläkelaitos on toimivaltainen ratkaisemaan eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus ratkaisee asian eläkelaitoksen hakemuksesta.

Eläketurvakeskuksen päätökseen toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittämisestä ei saa hakea muutosta.

Ennen vuotta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnetyt eläkkeet eivät kuulu vilmamenettelyyn

Vuonna 2004 vilmamenettely laajentui julkisten alojen eläkejärjestelmiin. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen vilmamenettelyn voimaantulosäännöstä sovelletaan edelleen.

Vilmamenettelyä ei sovelleta hakijan omassa eläkkeessä seuraavissa tilanteissa:

  • Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa tai eläkkeenhakijalla on oikeus saada ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä.
  • Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea.
  • Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.  

Mikä on ei-vilma perhe-eläke?

Vilmamenettelyä ei sovelleta perhe-eläkkeessä, jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu vilmamenettelyä.

Mikä on vilmapäätösyhdistelmä?

Vilmapäätösyhdistelmä on vilmamenettelyn piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkepäätösten yhdistelmä. Kunkin eläkejärjestelmän itsenäisyys säilyy päätöksenteossa.

Vilmalaitos ei anna juridisesti päätöstä toisen eläkejärjestelmän eläkkeestä, vaan muun eläkejärjestelmän päätös sisältyy vilmalaitoksen yhteenvetopäätökseen.

Vilmapäätösyhdistelmässä on päätösosa ja laskelmaosa.

Vilmapäätösyhdistelmän päätösosassa ilmoitettavia tietoja

Päätösosassa eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksen tosiasiaperustelut ja oikeudelliset perustelut.

  • Tosiasiaperusteluna ilmoitetaan päätöksen perusteena olevat pääasialliset syyt.
  • Oikeudellisena perusteluna ilmoitetaan ratkaisun perusteena olevat säännökset ja määräykset.

Päätösyhdistelmään liitetään valitusosoitus.

Tarkemmat tiedot

Päätösosan perustiedot

  • Päätösosassa kerrotaan vireilletulo-, päätös- ja postituspäivämäärä, päätösnumero sekä eläkkeenhakijan henkilötiedot.
  • Päätösyhdistelmässä ilmoitetaan eläkelaji ja eläkkeen alkaminen.
  • Kuntoutustukea koskevassa päätöksessä kerrotaan eläkkeen päättymisajankohta. 
  • Jos eläkelaitos antaa samalla päätösyhdistelmällä päätöksen eläkkeestä, jonka osat alkavat eri ajankohdasta, kaikki alkamisajat ilmoitetaan erikseen. Kun eläkkeen eri osat alkavat eri aikaan, alkamisajankohtien yhteydessä ilmoitetaan paitsi tuolloin alkavan eläkkeen osan määrä, myös eläkkeen kokonaismäärä.
  • Eläkkeen määrä merkitään euroissa/kk eläkkeen alkamishetken tasossa.
  • Päätösosassa mainitaan säännökset ja sovelletut lainkohdat niissä tapauksissa, joissa hakijan hakemus on hylätty.
  • Kun päätöksessä on myönnetty eläke eläkehakemuksen mukaisena, päätösosaan merkitään ainoastaan sovelletut säännökset.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitettavia tietoja

Laskelmaosassa toistetaan eläkkeensaajan nimi ja henkilötunnus sekä päätöksen antopäivämäärä.

Laskelmaosa suositellaan jaettavaksi siten, että laskelmassa erotetaan

  • 31.12.2004 mennessä olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke
  • 1.1.2005 alkaen olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke.

Laskelmaosassa kerrotaan, että eläkkeen perusteena olevat ansiot ja eläkkeet on tarkistettu eläkkeen alkamishetken tasoon.

Ansiot on suositeltavaa ilmoittaa myös ansaintavuoden tasossa, jotta vakuutetun on mahdollista tarkistaa eläkkeen perusteena olevat ansionsa. Ansiot voivat olla joko työntekijän työeläkevakuutusmaksulla vähennettyjä tai vähentämättömiä.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 31.12.2004 asti

31.12.2004 asti karttuneen eläkkeen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Laskelmassa ilmoitetaan eläkkeen perusteena oleva ansiotoiminta.
  • Laskelmassa ilmoitetaan eläkepalkka.
  • Laskelmassa ilmoitetaan kustakin ansiotoiminnasta karttunut eläke.

Ansiotoiminnasta laskelmassa ilmoitetaan työnantajan nimi tai ansiotoiminta yksilöidään muulla tavoin (esim. yrittäjätoiminta).

Ansiotoiminnasta ilmoitetaan alkamis- ja päättymisaika sekä eläkepalkka eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL -työskentelystä sekä julkisen alan lyhytpalvelusta ilmoitetaan työskentelyvuodet ja työskentelystä karttunut eläke.

Julkisen alan työskentelyn keskeytykset voidaan ilmoittaa joko keskeytystä sisältävän palvelun jälkeen tai erikseen laskelmaosan lopussa.

Tiedot ansiotoiminnasta voidaan ilmoittaa laskelmassa ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle tai kronologisessa järjestyksessä palvelusuhteen tai yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.

Tarkemmat tiedot

Ansiotoiminta voidaan päätösyhdistelmällä ryhmitellä joko eri eläkejärjestelmien mukaan tai kronologisessa järjestyksessä.

ETK suosittelee, että ansiotoiminnan ilmoittamisessa päätösyhdistelmissä käytetään seuraavia periaatteita.

Ansiotoiminta ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmien mukaan:

  • Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta ilmoitetaan laskelmalla ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle.
  • Se eläkelaitos, joka tekee päätösyhdistelmän, voi ilmoittaa omat tietonsa ensin.
  • Työsuhteesta ilmoitetaan työnantajan nimi ja kunnallisesta palvelussuhteesta työnantajana ollut kunta tai muu jäsenyhteisö.
  • Valtion palvelussuhteista vapaakirjasanomalla ilmoitetaan työnantajan nimi siinä muodossa kuin se on rekisteriin merkitty.
  • Valtiotyönantajan nimeä ei tarvitse ilmoittaa päätösyhdistelmässä sellaisenaan, vaan vilmalaitos voi päättää, kuinka asian ilmoittaa.
  • LEL:n ja TaEL:n osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
  • Kirkon osalta ilmoitetaan viimeinen työnantaja, jos työskentely on jatkunut keskeytyksettä.
  • Julkisen alan lyhytpalvelusten osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
  • Työ- tai palvelussuhteesta tai yrittäjätoiminnasta näytetään alkamis- ja päättymisaika. Eläkkeen perusteena olevana ansiona ilmoitetaan eläkepalkka ja työtulo euroina kuukaudessa.
  • LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
  • Julkisten alojen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
  • Julkisen palvelussuhteen keskeytysajat (esim. virkavapaat) voidaan merkitä kyseisen palvelussuhteen alle. Palvelussuhteen keskeytykset voidaan merkitä myös laskelmaosan loppuun kohtaan, jossa ilmoitetaan se ansiotoiminta, josta ei kartu eläkettä.

Ansiotoiminta kronologisessa järjestyksessä:

  • Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta voidaan ilmoittaa laskelmalla aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.
  • Yksityisen alan työskentelystä ilmoitetaan työnantajan nimi.
  • Valtion työskentelyn osalta työnantajan nimen tilalle voidaan merkitä valtion palvelu.
  • YEL:n osalta laskelmalle voidaan merkitä  yrittäjätoiminta ja MYEL:n osalta maatalousyrittäjätoiminta.
  • Mikäli julkisten alojen työskentelyyn liittyy keskeytyksiä, keskeytykset voidaan merkitä kyseisen työskentelyjakson jälkeen.
  • Laskelmaan merkitään kustakin työskentelystä eläkkeeseen oikeuttava aika, eläkkeen perusteena ollut ansio ja karttunut eläke.
  • LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
  • Julkisten alojen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 1.1.2005 alkaen

Vuodesta 2005 alkaen ansiotoiminta voidaan ilmoittaa joko eläkejärjestelmittäin eriteltynä tai kronologisessa järjestyksessä.

Tarkemmat tiedot

Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi työ- ja palvelussuhteista:

  • työnantaja
  • kunkin vuoden vuosiansio
  • ansiot kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta yhteensä
  • kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta karttunut eläke

Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi yrittäjätoiminnasta:

  • kunkin yrittäjäjakson työtulo/vuosi
  • yrittäjäjakson vuosityötulot yhteensä
  • yrittäjäjaksosta karttunut eläke

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan eläkkeeseen tulevat korotukset ja vähennykset

Yhteenlaskettujen eläkkeiden summan jälkeen merkitään erikseen eläkkeeseen tehtävät korotukset ja vähennykset.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosaan tehdään yhteenveto

On suositeltavaa, että eläkelaitos ilmoittaa laskelmassa yhteenvedon.

Yhteenvedossa kerrotaan

  • eläkkeen määrät erikseen yksityisiltä aloilta, valtiolta, kunnalta, evankelisluterilaiselta kirkolta sekä Kelan toimisuhteista
  • eläkkeiden yhteismäärä.

Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen

Laskelmaosan lopussa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen.

Vilmapäätösyhdistelmien erityistilanteet

Eläkelaitos voi antaa eri ajankohdista alkavista eläkkeistä eri päätökset

Vilmaeläkkeet voivat alkaa eri aikaan ja vilmalaitoksen tulee antaa eläkkeestä kaksi tai useampia päätöksiä.

Esimerkiksi vanhuuseläkkeet voivat alkaa eri ajankohdista, kun eläkkeenhakijalla on yhden tai useamman, mutta ei kaikkien, eläkejärjestelmän mukaisessa vanhuuseläkkeessään alennettu eläkeikä.

Tarkemmat tiedot

Vanhuuseläkkeet eri ajankohdasta

Kun eri eläkejärjestelmissä on erilainen vanhuuseläkeikä, eläkkeistä annetaan erilliset päätökset.

Ensimmäinen päätös, jos päätös sisältää vain yhden järjestelmän eläkkeen, ei ole vilmapäätösyhdistelmä. Kun toisen järjestelmän eläke myönnetään myöhemmästä ajankohdasta, toinen päätös on vilmapäätösyhdistelmä. Tässä päätösyhdistelmässä mainitaan paitsi sen eläkkeen määrä, joka tällä päätöksellä myönnetään, myös tällä päätöksellä myönnettävän eläkkeen ja aikaisemmin myönnetyn eläkkeen yhteismäärä.

Päätösyhdistelmän laskelmaosassa ei toisteta ensimmäisellä päätöksellä myönnetyn eläkkeen laskelmaa, vaan päätösyhdistelmän laskelmaosaan otetaan eläkelaskelma vain uudesta eläkkeestä.

Työkyvyttömyyseläkkeen vilmaneuvottelusta kerrotaan päätösyhdistelmässä

Vilmaneuvottelun piiriin kuuluvissa työkyvyttömyyseläkepäätöksissä ilmoitetaan, että Keva on pyytänyt arvion eläkkeenhakijan työkyvystä yksityisten alojen eläkelaitokselta.

Perhe-eläkkeen päätösyhdistelmällä huomioitavia asioita

Leskeneläkkeen laskelmalla esitetään leskeneläkkeen vähentämiseen liittyvät tiedot ja leskeneläkkeen vähentämisessä käytetty lesken laskennallisen eläkkeen määrä.

Perhe-eläkkeen korotuksen ajankohta ja prosentti ilmoitetaan samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.

Perhe-eläkepäätösyhdistelmässä kerrotaan edunjättäjän kuolinpäivä.

Päätösosassa voidaan mainita leskeneläkkeen ja lapseneläkkeiden kokonaismäärät sekä perhe-eläkkeen alkamisaika.

Milloin eläkkeelläoloaika ilmoitetaan päätösyhdistelmällä?

Mikäli henkilölle tulee myöhemmin myönnettäväksi eläke siten, että eläkkeelläoloajasta on karttunut uutta eläkettä, ilmoitetaan eläkkeelläoloaika ja eläkkeelläoloajasta karttunut eläke laskelmalla.

Vilmalaitos voi antaa päätöksen selvistä hylkäyksistä ilman vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan

Vilmalaitos voi päätösyhdistelmällään hylätä niin sanotut selvät hylkäykset ilman, että vilmalaitos pyytää vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan.

Tarkemmat tiedot

Yksityisten alojen työskentelyjen selvät hylkäykset

  • TEL-työsuhde on päättynyt ennen 8.7.1961
  • TEL-työsuhde tai yrittäjätoiminta on päättynyt alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005, eikä työsuhteeseen liity tulevan ajan oikeutta
  • MEL-palvelussuhde on päättynyt ennen 1.6.1956
  • YEL- tai MYEL -toiminta on päättynyt ennen 1.1.1970

Kunnallisten palvelussuhteiden selvät hylkäykset

  • Kunnallinen palvelus alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.7.1971 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
  • Alle 1 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.1.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
  • Kaikki kunnalliset palvelussuhteet ovat päättyneet ennen 8.7.1961

Valtion palvelussuhteiden selvät hylkäykset

  • Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967, eikä hakijalla ole myöhempää yli kuukauden kestävää valtion palvelusta
  • Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aiempaan VEL-palvelukseen
  • Kaikki VEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962

Kelan toimisuhdepalvelusten selvät hylkäykset

  • Alle 21-vuotiaana palveltu aika ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 31.12.1966 eikä henkilöllä ole 1.1.1967 jälkeen yhtään vähintään yhden kuukauden pituista palvelussuhdetta

Kirkon palvelussuhteiden selvät hylkäykset

  • Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
  • Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967
  • Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aikaisempaan KiEL-palvelukseen
  • Kaikki KiEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962

Kokonaishylkäys

  • Kun vilmalaitos antaa eläkkeen kokonaishylkäyksen, ei vapaakirjalaitoksen kantaa tai tietoja tarvitse selvittää.

Työeläkelaitosten ja Kelan ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely

Soveltamisohje , Voimassa 20.08.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kelan ja työeläkelaitoksen ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely käydään, kun työkyvyttömyyseläkettä haetaan yhtä aikaa työeläkejärjestelmästä ja kansaneläkejärjestelmästä.

Kelan ja työeläkelaitoksen ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyn tavoitteena on päätyä eläkkeenhakijan työkyvyn arvioinnissa samaan lopputulokseen Kelassa ja työeläkelaitoksessa. Työeläkelaitos ja Kela voivat päätyä myös eri ratkaisuun työkyvyttömyyseläkeasiassa, koska työkyvyttömyyseläkemääritelmät työeläkelaeissa ja kansaneläkelaissa poikkeavat joiltain osin toisistaan.

Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyyn eivät kuulu kaikki työkyvyttömyyseläkeratkaisut.

Tarkemmat tiedot

Mitkä ratkaisut eivät kuulu ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyyn?

Kelan ja työeläkelaitosten ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyyn eivät kuulu

  • osa ensimmäisistä työkyvyttömyyseläkeratkaisuista
  • osa kuntoutustuen myönteisistä jatkoratkaisuista
  • osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätökset, kun eläkettä on haettu vain osatyökyvyttömyyseläkkeenä työeläkejärjestelmästä
  • ulkomailla asuvien työkyvyttömyyseläkeratkaisut
  • työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen perusteella antamat jatkokuntoutustukipäätökset
  • tapaukset, joissa eläkettä on haettu vain toisesta järjestelmästä
  • tapaukset, joissa kansaneläkettä on haettu aiheettomasti (työeläkelaitos pystyy arvioimaan, että kansaneläkettä ei tule maksettavaksi).

Mistä ensimmäisistä työkyvyttömyyseläkeratkaisuista ei käydä ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä?

Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä ei käydä ensimmäisissä työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa seuraavissa tilanteissa

  1. Työeläkkeen määrä on enintään 200 e/kk, jolloin työeläkelaitos ottaa ratkaisussaan huomioon Kelan ratkaisun hakijan työkyvystä.
  2. Työeläkkeen määrä on vähintään 1 000 e/kk, jolloin Kela ottaa ratkaisussaan huomioon työeläkelaitoksen ratkaisun hakijan työkyvystä.

Mistä myönteisistä kuntoutustuen jatkoratkaisuista ei käydä ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä?

Myönteisistä kuntoutustuen jatkoratkaisuista ei käydä ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä seuraavissa tilanteissa 

  1. Työeläkkeen määrä on enintään 200 e/kk, jolloin työeläkelaitos ottaa ratkaisussaan huomioon Kelan ratkaisun hakijan työkyvystä.
  2. Työeläkkeen määrä on vähintään 500 e/kk, jolloin Kela ottaa ratkaisussaan huomioon työeläkelaitoksen ratkaisun hakijan työkyvystä.

Miten toisen eläkejärjestelmän ratkaisu otetaan huomioon tapauksissa, joista ei käydä ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä?

Kela tai työeläkelaitos ottaa huomioon toisen eläkejärjestelmän ratkaisun hakijan työkyvystä siten, että tavoitteena on päätyä hakijan työkyvystä yhtenäiseen ratkaisuun työeläkejärjestelmästä ja Kelasta.

Molemmat eläkejärjestelmät tekevät oman arvionsa työkyvystä oman lainsäädäntönsä perusteella ja antavat asiasta päätöksen.  Toisen eläkejärjestelmän ratkaisusta on perusteltua poiketa silloin, jos lainsäädännön erojen vuoksi molemmat eläkejärjestelmät eivät voi päätyä samaan ratkaisuun. Kansaneläkkeessä ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä. 

Eriäviään ratkaisuihin päädytään esimerkiksi, kun

  • työeläkelakien perusteella vähintään vuoden yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden edellytys ei täyty
  • hakijalla ei ole työeläkelakien mukaista eläketapahtumaa tai
  • hakija todetaan työeläkelakien mukaisesti osatyökyvyttömäksi ja Kelasta ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Muutoksenhaun vaikutus ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyyn

Valitustapaukset jäävät ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyn ulkopuolelle. Valitustapauksista ilmoitetaan kuitenkin sähköpostitse toiselle järjestelmälle.

Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely ei koske muutoksenhakuelimiä. Muutoksenhakuelimet eivät hanki tietoa toistensa ratkaisuista.

Muutoksenhakuelimessä muuttuneesta ratkaisusta eläkelaitosten tulee ilmoittaa toisen järjestelmän eläkelaitokselle mahdollisimman pian.

Tarkemmat tiedot

Esimerkiksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisun taustalla voi olla eläkkeenhakijan olosuhteista jotakin sellaista ratkaisevaa tietoa, joka ei käy ilmi asiakirjoista. Työeläkelaitos voi pyytää näitä tietoja ja antaa oikaisupäätöksen uuden lisäselvityksen perusteella.

Väliaikainen päätös valituksen vireilläoloaikana

Varsinaisen ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyn ulkopuolella ovat myös sellaiset väliaikaiset päätökset, joissa eläkelaitoksen kanta eläkkeenhakijan työkykyyn on muuttunut sinä aikana, kun valitus on vireillä.

Eläkelaitos ei oikaise päätöstä valituksen johdosta

Ennakkoilmoitusta ei anneta, kun eläkelaitos ei valituksen johdosta oikaise päätöstään.

 

Vilmaneuvottelu työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Vilmaneuvottelu työkyvyttömyyseläkkeestä käydään Kevan ja yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen kesken.

Keva pyytää neuvottelutapauksissa yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen kannan työkyvyttömyyseläkkeenhakijan työkykyyn.

Vilmaneuvottelu käydään, kun seuraavat 3 edellytystä täyttyvät:

  1. Keva soveltaa ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää
  2. eläketapahtumahetkellä on sekä yksityisten alojen eläkelakien että JuEL:n mukaan vakuutettu työskentely
  3. työntekijällä on yksityisten alojen eläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita vähintään 18 862,62 (vuoden 2022 tasossa) euroa TyEL:n 76 §:ssä säädetyn tarkasteluajan 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Kaikki 3 edellytystä on täytyttävä, jotta tapaus kuuluu vilmaneuvotteluun. 

Tarkemmat tiedot

Keva soveltaa ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää, kun työkyvyttömyys on alkanut julkisen alan palvelussuhteen kestäessä.

Ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä koskee

  • osakuntoutustukea
  • täyttä kuntoutustukea
  • toistaiseksi myönnettyä osatyökyvyttömyyseläkettä ja
  • toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttömyyseläkettä.

Keva soveltaa yleistä työkyvyttömyysmääritelmää silloin, kun henkilön työkyvyttömyys on alkanut palvelussuhteen päätyttyä. Kun Keva soveltaa yleistä työkyvyttömyysmääritelmää, asiassa ei käydä vilmaneuvottelua.

Miten vilmaneuvottelu käydään?

Kun Keva julkisten alojen vilmalaitoksena on ratkaissut kantansa hakijan työkyvyttömyyteen, Keva pyytää yksityisten alojen ratkaisevalta eläkelaitokselta arvion eläkkeenhakijan työkyvystä. Neuvottelu voidaan käydä suojatulla sähköpostilla.

Arvio pyydetään kaikista vilmaneuvottelun piiriin kuuluvista työkyvyttömyyseläkeratkaisuista.

Keva lähettää yksityisen alan ratkaisevalle eläkelaitokselle lausuntopyynnön

Keva vilmalaitoksena lähettää yksityisten alojen ratkaisevaan eläkelaitokseen lausuntopyynnön, johon liitetään kopiot lääkärinlausunnoista ja muista hakemusasiakirjoista.

Keva ilmoittaa yksityisen alan ratkaisevalle eläkelaitokselle Kevan ratkaisuehdotuksen, joka sisältää seuraavat tiedot

  • eläketapahtuma
  • eläkelaji (täysi työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, osakuntoutustuki)
  • mistä alkaen eläkettä maksetaan
  • määräaika, jos eläkelajiksi ehdotetaan kuntoutustukea
  • ensisijaiset työkyvyttömyyden syykoodit (diagnoosi)
  • yhteyshenkilö asian käsittelyssä.

Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos vastaa Kevalle 2 viikon kuluessa

Yksityisten alojen ratkaisevalla eläkelaitoksella on 2 viikkoa aikaa käsitellä asia. Määräaika alkaa Kevan lausuntopyynnön lähettämispäivästä. Keva merkitsee määräajan päättyminen saatteeseen.

Tarvittaessa yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos voi pyytää määräajalle jatkoa.

Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos

  • kuittaa ratkaisun, jos se yhtyy vilmalaitoksen ratkaisuun
  • pyytää neuvottelua, jos sen ratkaisu on eriävä.

Kuittaukseksi tulkitaan myös tilanne, jossa yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ei anna vastausta 2 viikon määräajan kuluessa.

Kuittaus ja neuvottelupyyntö voidaan hoitaa sähköpostitse.

Vilmaneuvottelun tavoitteena on yhtenäinen ratkaisu 

Vilmaneuvottelun tavoitteena on yhtenäinen ratkaisu, joko myönteinen ratkaisu tai hylkäys.

Vilmaneuvottelussa voidaan päätyä yhtenäiseen tai eriävään ratkaisuun.

Neuvottelut hoidetaan puhelimitse joko lääkäreiden tai ratkaisijoiden välisenä samaan tapaan kuin työeläkelaitosten ja Kelan väliset neuvottelut.

Tarkemmat tiedot

Jos vilmaneuvottelussa on tulossa hylkäävä päätös ja Keva vilmalaitoksena saa asiaan liittyvää lisäselvitystä, Keva lähettää kopion lisäselvityksistä yksityisten alojen ratkaisevalle eläkelaitokselle ja käynnistää tarvittaessa neuvottelut uudestaan. Keva huolehtii tarvittaessa lisäselvitysten toimittamisesta myös Kelaan.

Ratkaisu on yhtenäinen vain silloin, kun ratkaisut ovat täysin samanlaiset. Jos toinen eläkelaitos esimerkiksi myöntää määräaikaisen ja toinen toistaiseksi voimassaolevan työkyvyttömyyseläkkeen, kyseessä ei ole yhtenäinen ratkaisu.

Yhtenäisissä myönteisissä tai hylkäävissä ratkaisuissa Keva antaa päätösyhdistelmän.

Eriävä ratkaisu päättää vilmamenettelyn noudattamisen

Eriävä ratkaisu päättää vilmamenettelyn noudattamisen ja vilmamenettely purkautuu.

Vilmamenettely purkautuu

  • kun työkyvyttömyyseläkkeiden neuvottelussa ei saavuteta yhtenäistä ratkaisua ja 
  • tilanteissa, joissa vilmamenettelyn piiriin kuulunut yhtenäinen ratkaisu muuttuu muutoksenhakuelimissä.

Keva ei voi ratkaista oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen yksityisten alojen osalta, jos neuvotteluissa yksityisten alojen ratkaisevan eläkelaitoksen arvio hakijan työkyvystä poikkeaa Kevan näkemyksestä.

Keva antaa päätösyhdistelmän julkisten alojen eläkkeestä. Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ratkaisee asian yksityisten alojen osalta ja antaa asiasta päätöksen.

Eriävän ratkaisun osalta kerran purkautunutta vilmamenettelyä ei muuteta takaisin vilmaksi, vaikka eriävä ratkaisu muuttuisi muutoksenhakuelimessä myönnöksi.

Kelan kanssa käytävät neuvottelut työkyvyttömyysratkaisusta

Työkyvyttömyysratkaisuun liittyvät Kelan kanssa käytävät neuvottelut (ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely) hoitaa vilmalaitos.

Jos tapaus on kuulunut vilmaneuvottelun piiriin, Keva käynnistää neuvottelut Kelan kanssa saatuaan yksityisten alojen ratkaisevalta eläkelaitokselta kannan ratkaisuun.

Tarkemmat tiedot

Kelan kanssa käytäviä ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyn piiriin kuuluvia tapauksia on harvoin, koska työeläkkeiden määrä on vilmaneuvottelutilanteissa on usein niin suuri, että kansaneläkettä ei jää maksettavaksi.

Kelan kanssa käytävissä neuvotteluissa noudatetaan työeläkejärjestelmän osalta vilmalaitoksen kantaa.

Jos ratkaisu on kuulunut vilmaneuvottelumenettelyn piiriin ja ratkaisu Kelan kanssa käytävissä neuvotteluissa olennaisesti muuttuisi, Keva ottaa yhteyttä yksityisten alojen ratkaisevaan eläkelaitokseen ja tarvittaessa jatkaa neuvottelua yksityisten alojen ratkaisevan eläkelaitoksen kanssa.

Jos Kela-neuvottelun aikana toimitetaan eläkehakemuksen liitteeksi uusia selvityksiä, Keva toimittaa selvitykset myös yksityisten alojen ratkaisevalle eläkelaitokselle ja vilmaneuvottelu käynnistetään tarvittaessa uudelleen.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2020 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläkkeenhakijan on haettava työkyvyttömyyseläkettä hakemuksella.

Eläkkeenhakijan on liitettävä eläkehakemukseen eläkeasian käsittelemiseksi tarvittava selvitys.

Samalla eläkehakemuksella voi hakea

  • työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja
  • kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

Millloin työkyvyttömyyseläkehakemus tulee vireille?

Eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, jona eläkkeenhakija jättää eläkehakemuksen eläkehakemuksen vastaanottavaan paikkaan.

Eläkehakemuksen vastaanottavia paikkoja ovat

  • yksityisten tai julkisten alojen eläkelaitos
  • Eläketurvakeskus
  • eläkelaitoksen valtuuttama asiamies
  • eläkelaitoksen kanssa samaan konserniin tai taloudelliseen yhteenliittymään kuuluva muu vakuutusyhtiö
  • Kela.

Jos eläkehakemus on lähetetty postissa, eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, kun eläkehakemus on postitse saapunut johonkin eläkehakemuksia vastaanottavista paikoista.

Mitä tietoa työkyvyttömyyseläkehakemuksessa annetaan?

Työkyvyttömyyseläkehakemuksella eläkkeenhakija antaa eläkelaitokselle ne tiedot, jotka tarvitaan työkyvyttömyyseläkeasian käsittelemiseksi.

Eläkehakemuksessa eläkkeenhakija kertoo, hakeeko hän

  • kuntoutustukea
  • työkyvyttömyyseläkettä
  • osatyökyvyttömyyseläkettä vai
  • osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä.

Eläkehakemuksessa eläkkeenhakija selvittää

  • sairauden laadun
  • mistä alkaen ja miten sairaus on haitannut työntekoa
  • hakijaa tutkineet lääkärit ja hoitolaitokset 2 viime vuoden ajalta.

Lisäksi eläkkeenhakijan on eläkehakemuksessa kerrottava mahdollisimman tarkasti

  • työtehtävät
  • työolosuhteet
  • työn rasittavuus
  • muut työn tekemiseen liittyvät seikat, kuten työtehtävien vaihdokset ja niihin johtaneet syyt
  • koulutus ja muut opinnot
  • varsinainen ammatti ja aika, jonka eläkkeenhakija on tässä ammatissa työskennellyt
  • millaisiksi eläkkeenhakija arvioi mahdollisuutensa palata työelämään työjärjestelyiden tai koulutuksen avulla
  • perhesuhteet ja tiedot lapsenhoitoajoista
  • eläkkeenhakijalle maksetut/maksettavat korvaukset, päivärahat sekä eläkkeet.

Jos eläkkeenhakija on asunut tai työskennellyt ulkomailla, eläkkeenhakijan on täytettävä Liite U (Asuminen ja työnteko ulkomailla ETK/Kela 7110).

Ylensä eläkkeenhakijan on allekirjoitettava hakemuksensa itse.

Tarkemmat tiedot

Lähiomaisen tai muun henkilön oikeus käyttää puhevaltaa on poikkeuksellista. Jos eläkkeenhakija iän, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi ei pysty eläkehakemusta tekemään eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi eläkelaitoksen hyväksymä asianosaisen lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut eläkkeenhakijasta, tehdä eläkehakemuksen eläkkeenhakijan puolesta.

Eläkettä ei voi hakea kuolleen henkilön puolesta.

Mitä liitteitä työkyvyttömyyseläkehakemukseen liitetään?

Eläkehakemukseen on liitettävä:

  • B2-lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkehakemuksen ratkaisemista ja työkyvyn arviointia varten tarvitaan yleensä laajempi B-lääkärinlausunto (B 2).
  • Eläkelaitos voi hyväksyä myös muunlaisen lääkärinlausunnon tai muun vastaavan lääketieteellisen selvityksen.

B-lääkärinlausuntoa vastaava ulkomainen lääkärinlausunto voidaan hyväksyä. Jos tällainen lausunto ei ole hakemuksen liitteenä, hakemuksesta on käytävä ilmi, mistä lausunto on saatavissa.

Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos siihen on erityinen syy ja se on eläkeratkaisun kannalta tarpeen.

Lisäksi eläkehakemukseen tulisi liittää

  • lausunto työllistymismahdollisuuksista, jos jokin taho on selvitellyt työllistymismahdollisuuksia
  • lausunto kuntoutuksesta, jos eläkkeenhakija on ollut kuntoutuksessa tai hänen kuntoutusmahdollisuuksia on selvitetty.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeenhakijan ei tarvitse liittää hakemukseen virkatodistusta. Tarvittaessa eläkelaitos selvittää henkilötiedot väestörekisteristä.

Mitä lisäselvityksiä eläkelaitos pyytää yrittäjältä tai maatalousyrittäjältä?

Eläkehakemuksessa vaadittavat tiedot eivät aina anna riittävästi tietoa maatalousyrittäjän ja muun yrittäjän toiminnan muutoksista.

Maatalousyrittäjän tulee liittää eläkehakemukseensa ”Maatalousyrittäjän selvitys” (Mela 001, TM-lomake)

Muuta yrittäjätoimintaa harjoittavalta voidaan pyytää lisäselvitystä esimerkiksi yritystoiminnan muutoksista ja yrittäjän tehtävistä yrityksessä.

Miten menetellään, jos eläkkeenhakija ei toimita lääkärinlausuntoa tai lisäselvitystä

Jos eläkkeenhakija ei ole kuntoutustukea/työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan tai eläkelaitoksen pyynnöstä myöhemmin toimittanut eläkelaitokselle B-lääkärinlausuntoa tai pyydettyä lisäselvitystä, eläkehakemus jätetään tutkimatta.

Eläkelaitos antaa valituskelpoisen päätöksen tutkimatta jättämisestä, koska asiakirjoista puuttuu niin oleellista selvitystä, että ratkaisua ei voida tehdä.

Tarkemmat tiedot

TELK on päätöksellään 22.2.2019, 3045/3000/2018 katsonut, että oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei voida tutkia ilman terveydentilaa koskevaa selvitystä, joten työkyvyttömyyseläkehakemus tulee näissä tilanteissa jättää tutkimatta (päätöstä ei ole julkaistu).

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen hakeminen

Jos hakija haluaa ennakolta selvittää oikeutensa osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, hän voi hakea osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä. Myönteinen ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta

  • 9 kuukautta ennakkopäätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai
  • työnantajan ja työntekijän sopiman tätä pitemmän ajan.

Tarkemmat tiedot

Ennakkopäätöstä voi hakea esimerkiksi vielä työelämässä oleva henkilö, jonka työkyky on heikentynyt ja jolle työnantaja voisi järjestää osa-aikaista työtä. Sitovuusaikana työnantaja ja työntekijä voivat selvittää mahdollisuuksia muuttaa työtehtäviä osa-aikaiseksi.

Myönteisen ennakkopäätöksen saaneen tulee kirjallisesti ilmoittaa eläkelaitokselle jäämisestään osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osakuntoutustuelle.

Jos ilmoitus eläkkeelle jäämisestä tehdään 9 kuukauden kuluessa tai sovittuna tätä pidempänä aikana, eläkelaitos tutkii ainoastaan

  • osa-aikatyöhön siirtymisen ja sen, ovatko ansiot alentuneet riittävässä määrin tai
  • työsuhteen päättymisen.

Eläkelaitos voi antaa osatyökyvyttömyyseläkkeestä joko ennakkopäätöksen tai lopullisen päätöksen. Ennen lopullisen päätöksen antamista eläkelaitoksen on otettava eläkkeenhakijaan yhteyttä ja selvitettävä, onko eläkkeenhakijalla mahdollisuus jäädä osa-aikaiseen työhön.

Eläkelaitoksen velvollisuus tutkia oikeus ammatilliseen kuntoutukseen käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkehakemusta

Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia työkyvyttömyyseläkkeenhakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä ilman erillistä kuntoutushakemusta.

Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät, eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Hylkäävää päätöstä ei anneta ilman kuntoutushakemusta.

Miten kuntoutustuen jatkoa haetaan?

Kuntoutustuen jatkohakemukseksi riittää B-lääkärinlausunto.

Eläkelaitos voi tarvittaessa pyytää eläkkeenhakijaa täyttämään myös erillisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen tai eläkelaitos voi pyytää eläkkeenhakijalta lisäselvityksiä työkyvystä.

Työkyvyttömyyseläkehakemuksessa tai pyydetyissä lisäselvityksissä eläkelaitos saa ajankohtaista tietoa eläkkeenhakijan työkyvyn arvioimiseksi ja työssäjatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi.

Miten menetellään, jos valitusaikana tulee  eläkehakemus ja/tai lääkärinlausunto?

Eläkkeenhakija saattaa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saatuaan hakea työkyvyttömyyseläkettä uudelleen lähettämällä valitusaikana uuden eläkehakemuksen tai uuden lääkärinlausunnon.

Eläkelaitos voi antaa oikaisupäätöksen muutoksenhakuohjeineen heti, jos eläkelaitos hyväksyy uuden selvityksen perusteella hakijan vaatimukset kaikilta osin.

Eläkehakemusta ei voida pitää eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvana valituksena, koska eläkehakemuksessa ei ole eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvia vaatimuksia (ELK 1085/03, 15.9.2003).

Jos valitusaikana uuden työkyvyttömyyseläkehakemuksen tehneen tai uuden lääkärinlausunnon lähettäneen eläkkeenhakijan vaatimuksia ei voida hyväksyä kaikilta osin, eläkelaitoksen tulisi tiedustella, onko eläkkeenhakijan tarkoituksena hakea muutosta.

Jos eläkkeenhakija ilmoittaa hakevansa muutosta, eläkelaitos pyytää eläkkeenhakijaa täydentämään vaatimustaan ja sen saatuaan toimittaa eläkehakemuksen/lääkärinlausunnon lisäselvityksineen muutoksenhakuelimelle valituksena tutkittavaksi.

Muutoin työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään valitusajan kuluttua umpeen.

Miten menetellään, jos lääkärinlausunto toimitetaan valitusajan jälkeen

Lainvoimaisen hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen eläkkeenhakija voi toimittaa eläkelaitokseen uuden lääkärinlausunnon.

  • Lausunto voidaan hyväksyä uudeksi työkyvyttömyyseläkehakemukseksi, jos lausunto on saapunut noin 6 kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
  • Eläkelaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä myös 6 kuukauden jälkeen toimitetun lausunnon uudeksi hakemukseksi tai eläkelatios voi pyytää eläkkeenhakijaa toimittamaan uuden eläkehakemuksen.

Kehotus LITA-eläkkeensaajalle työeläkkeen hakemiseksi

Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaista eläkettä saavan henkilön tulisi hakea myös työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä aina, kun siihen saattaisi olla edellytys.

Työeläkejärjestelmän ja tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmän kesken on sovittu, että kyseinen vakuutusyhtiö kehottaa päätöksessään eläkkeensaajaa hakemaan myös työeläkettä, silloin kun työkyvyttömyysprosentti on vähintään 40. 

Tarkemmat tiedot

Työeläkettä tulisi hakea sen vuoksi, että vaikka työeläkettä ei ensisijaisen etuuden vähentämisen vuoksi jäisi maksettavaksi, työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta karttuu kuitenkin uutta eläkettä eläkesuhteen perusteella. Sen sijaan tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaisen eläkkeen ajalta ei kartu eläkettä. Jos eläke myöhemmin päättyy, eläkesuhteen perusteella karttunut eläke vaikuttaa henkilölle myöhemmin myönnettävän työeläkkeen määrään.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisuun vaikuttavien tietojen selvittäminen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2019 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kelan hakemus-, etuus- ja päätöstietojen selvittäminen

Jos työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisemiseksi tarvitaan tietoja Kelan kansaneläkehakemuksista ja -päätöksistä tai muista etuuksista (esim. sairauspäiväraha- ja kuntoutustiedot), eläkelaitos hakee tiedot Kelan omista tietovarastoista tosiaikaisesti.

Eläkelaitos pyytää Kelan tiedot

  • eläkelaitoksen oman käyttöliittymän kautta sanomakyselynä tai
  • Arek-työpöydällä olevan Kelan etuudet -käyttöliittymän kautta.

Rekisteritiedoista ei näy sairauspäivärahan maksun keskeytyksiä. Sairauspäivärahan maksaminen voidaan keskeyttää 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen, jos työntekijä ei toimita Kelalle työterveyshuollon lausuntoa.

Tiedot LITA-etuuksista ja muista korvauksista

Eläkelaitos pyytää tarvitsemansa tiedot LITA-etuuksista, jos eläkkeenhakija on ilmoittanut saavansa tai hakevansa korvausta

  • tapaturmasta
  • ammattitaudista
  • liikennevahingosta
  • sotilasvammasta tai sotilastapaturmasta.

Eläkelaitos pyytää tarvitsemansa LITA-tiedot

  • eläkelaitoksen oman käyttöliittymän kautta sanomakyselynä tai
  • Arek-työpöydällä olevan Kelan etuudet -käyttöliittymän kautta.

Jos eläkkeenhakija on ilmoittanut hakevansa tai saavansa muuta eläkettä tai jatkuvaa korvausta (esim. potilasvahinkokorvaus), eläkelaitos pyytää tarvitsemansa tiedot asianomaiselta laitokselta.

Samalla eläkelaitos lähettää tarvittaessa regressi-ilmoituksen LITA-etuutta tai muuta korvausta maksavalle laitokselle.

Työsuhdetietojen ja palkattomien aikojen selvittäminen

Eläkehakemuksessa ilmoitettuja työsuhde- ja ansiotietoja sekä palkattomia aikoja koskevia tietoja verrataan eläkerekisterissä oleviin tietoihin. Lisäksi tarkistetaan, että tiedot ovat ajan tasalla. Ansiotietoja voidaan tarkastaa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos voi yksittäispyyntömenettelyllä pyytää Eläketurvakeskusta rekisteröimään vakuutetun rekisteritiedoista puutuvia palkattomia aikoja. Yksittäispyynnöllä pyydetään henkilön tiettyyn kalenterivuoteen kohdistuvan, eläkettä kartuttavan sosiaalietuuden tiedot.

Yksittäisilmoituspyyntö tehdään

  • palkattomien aikojen käyttöliittymällä tai
  • sanomastandardin mukaisella sanomalla, jos niin on Eläketurvakeskuksen kanssa sovittu.

Poikkeuksellisesti yksittäisilmoituspyyntö voidaan tehdä myös Eläketurvakeskuksen lomakkeella 3129 Etuustietojen ilmoitus.

Tulorekisteristä selvitetään eläkkeenhakijan ansiotiedot silloin, kun eläkkeen laskemiseen tarvittavat ansiotiedot ovat rekisterissä puutteelliset. Tulorekisteristä puuttuvia tietoja tai tulorekisterin tietoja täydentäviä selvityksiä voi pyytää suoraan työnantajalta.

Jos eläkehakemuksessa ilmoitetut työsuhdetiedot ja ansiotiedot poikkeavat ansaintarekisterin tiedoista tai palkattomien aikojen tiedot ovat puutteelliset, menettelyohjeet löytyvät SITO-ohjeistosta.

Ohjeet menettelystä silloin, kun eläkkeenhakijalla on ollut yritystoimintaa, mutta eläkkeenhakijalla ei ole yrittäjävakuutusta ja eläkkeenhakija vielä voidaan vakuuttaa YEL:n mukaan, löytyvät ohjeistosta YEL-vakuutuksen ottaminen ja lakkaaminen.

Jos kyse on maatalousyrittäjätoiminnasta, pyydetään lausunto Melalta.

Työskentelyolosuhteiden selvittäminen

Eläkelaitos hankkii tietoja eläkkeenhakijan työstä ja työolosuhteista työnantajalta,

  • jos eläkehakemusasiakirjojen tiedot eivät riitä ja
  • eläkkeenhakijan ansiotyön päättymisestä ei ole kulunut huomattavan pitkä aika. 

Tarvittaessa tiedot hankitaan eläkkeenhakijalta itseltään. Myös sosiaalisista seikoista eläkelaitos voi hankkia tietoja eläkkeenhakijalta itseltään.

Selvitettäviä seikkoja ovat muun muassa:

  • millaista työtä eläkkeenhakija on tehnyt
  • työn luonne (raskaus/keveys)
  • työympäristö
  • eläkkeenhakijan suoriutuminen työstään
  • sairauksien aiheuttamat haitat työntekoon
  • viime vuosien sairauspoissaolot
  • paluumahdollisuudet entiseen työhön tai muuhun terveydentilalle sopivaan työhön saman työnantajan palveluksessa
  • osa-aikatyön järjestämiseen työpaikalla
  • työnantajan näkemys työntekijän kuntoutusedellytyksistä ja työnteosta kuntoutuksen jälkeen työnantajan palveluksessa
  • mahdollinen työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työpaikkaselvitys
  • työllistymismahdollisuudet yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa
  • lausunto mahdollisesta käsittelystä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä
  • muut kuntoutusselvitykset ja työvoimaviranomaisten lausunnot
  • sosiaaliset seikat, kuten asuinolot tai perhesuhteet

Eläkehakemuksen käsittelyssä tarvittavat tiedot riippuvat osittain eläkkeenhakijan sairaudesta (tuki- ja liikunta-elinsairaudet/psyykkiset sairaudet).

Eläkelaitokset voivat hankkia työskentelyolosuhteita koskevia tietoja työnantajalta esimerkiksi Eläketurvakeskuksen TAK-lomakkeella (ETK 7111) tai vastaavalla eläkelaitoksen omalla lomakkeella.

Tarkemmat tiedot

Tietojen antajan tulee tuntea eläkkeenhakijan työ ja työssä selviytyminen. Lomakkeen täyttäjän ja allekirjoittajan asema tulee näkyä lomakkeelta. Jos työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä myös Kelassa, työeläkelaitoksen hankkima selvitys lähetetään myös Kelalle.

Kun eläkkeenhakija on täyttänyt 60 vuotta ja työkyvyn arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammattillista luonnetta, työnantajan kuvauksen hankkiminen korostuu.

Tarkemmat tiedot

Työ, josta selvitys hankitaan ja jonka asettamia vaatimuksia verrataan eläkkeenhakijan toimintakykyyn, on pääsääntöisesti eläkkeenhakijan nykyinen tai hänen viimeisin työnsä. Jos eläkkeenhakija on kuitenkin siirtynyt aikaisemmasta raskaasta työstä kevyempään työhön eikä aikaisemman työn päättymisestä ole kulunut huomattavan pitkää aikaa, selvitys pyydetään myös aikaisemmasta työstä.

Eläkelaitoksen ei tule pyytää selvitystä työnantajalta, jos oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen on selvä ilman selvitystäkin. Lähtökohta on, että eläkelaitos ei voi perusteetta ilmoittaa työnantajalle tietoa työkyvyttömyyseläkehakemuksen vireilläolosta.

Miten menetellään, jos eläkkeenhakija kieltää tietojen hankkimisen työnantajalta?

Eläkkeenhakija voi kieltää ottamasta yhteyttä työnantajaansa selvityksen hankkimiseksi.

Tämän seurauksena eläkelaitos voi joutua hylkäämään eläkehakemuksen riittävien tietojen puuttuessa. Asia on kerrottava eläkkeenhakijalle ennen ratkaisun tekemistä.

Tiedot työterveyshuollosta

Työterveyshuollolla olevat tiedot työssä selviytymisestä ja työssä esiintyneistä ongelmista tulisi ottaa huomioon.

Työnantajalla ei ole oikeutta saada työterveyshuollon salassa pidettäviä asiakirjoja ilman työntekijän kirjallista suostumusta. Eläkelaitoksella on oikeus saada nämä tiedot eläkeasian ratkaisemista varten.

Eläkelaitos voi pyytää lisäselvitystä työterveyshuollosta tai työnantajan työsuojeluorganisaation edustajalta, jos eläkkeenhakijan ja työnantajan antamat tiedot ovat keskenään ristiriitaisia.

Yrittäjältä pyydettävät selvitykset

Yrittäjältä voidaan pyytää yrittäjätoimintaan liittyviä lisäselvityksiä eläkeasian ratkaisemiseksi. Yrittäjän työtä koskevia tietoja voi saada myös eläkelaitoksessa olevista yrittäjäeläkevakuutusta koskevista asiakirjoista.

Joskus voi olla tarpeellista hankkia lisätietoja myös yrityksen ulkopuolelta, esimerkiksi

  • kunnan elinkeinoasiamieheltä
  • eläkelaitoksen asiamieheltä tai
  • maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Eläkelaitos voi pyytää eläkkeenhakijan lääkärinlausuntoja Kelasta

Eläkelaitos voi pyytää Kelasta eläkkeenhakijan lääkärinlausuntoja.

Lääkärinlausunnot pyydetään sähköpostitse Kelan tk-ratkaisukeskuksesta. Pyyntö tulee otsikoida "B-lausuntopyyntö Asiakkaan Nimi". Sähköpostissa tulee kertoa eläkkeenhakijan nimi- ja henkilötiedot.

Mistä eläkelaitos voi hankkia lääketieteellisiä lisäselvityksiä?

Eläkeratkaisua ei voi tehdä, jos tarvittavat tiedot ovat puutteelliset. Tietojen korjaamiseksi eläkelaitos voi

  • lähettää puutteellisen lääkärinlausunnon tai hoito- ja kuntoutussuunnitelman hoitavalle lääkärille täydennettäväksi
  • ohjata eläkkeenhakijan työterveyshuoltoon, jos sellainen on käytettävissä ja muualta saatu lääkärinlausunto on puutteellinen
  • lähettää eläkkeenhakijan erikoislääkärille tutkittavaksi
  • lähettää eläkkeenhakijan kuntoutustutkimusyksikköön hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseksi tai uuden työkyky- ja kuntoutusselvityksen laatimiseksi
  • hankkia jäljennöksiä jo olemassa olevista sairauskertomuksista.

Lääketieteellistä lisäselvitystä eläkelatios voi saada

  • erikoissairaanhoito- ja avohoitojärjestelmistä
  • tapaturmavakuutusyhtiöiltä
  • liikennevakuutusyhtiöiltä
  • Valtiokonttorista (sotilasvammalain ja sotilastapaturmalain mukaiset asiat)
  • Potilasvakuutuskeskukselta
  • Kelalta
  • työterveyshuollosta
  • terveyskeskuksesta.

Pääsääntöisesti eläkelaitos ei ole velvollinen hankkimaan maksullisia lisäselvityksiä.

Jos eläkelaitos kuitenkin velvoittaa eläkkeenhakijan menemään lisätutkimuksiin työkyvyn tai kuntoutustarpeen selvittämiseksi, eläkelaitos korvaa eläkkeenhakijalle

  • tutkimuksista aiheutuneet kustannukset
  • kohtuulliset matkakorvaukset
  • kohtuullisen päivärahan toiselle paikkakunnalle tehdystä matkasta.

Tela on antanut suosituksen matkakustannusten korvausperusteista.

Jos eläkelaitos lähettää lisätutkimuksiin, eläkelaitoksen tehtävä on

  • valvoa, että tutkimukset eivät kestä liian kauan
  • ilmoittaa lisätutkimuksiin lähettämisestä kaikille hakemusta käsitteleville laitoksille (eläkelaitokset, Kela)
  • ilmoittaa laitoksille eläkkeenhakijan laiminlyönneistä lisätutkimusten hankkimisessa
  • lähettää uusi lääketieteellinen lisäselvitys hakemusta käsitteleville laitoksille (eläkelaitokset, Kela).

Lääketieteellisten lisäselvitysten välittäminen eläkelaitosten kesken

Kun eläkelaitos saa eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä uuden, alkuperäisen lääkärinlausunnon tai hoito- ja kuntoutussuunnitelman, kopio siitä lähetetään Kelalle, jos hakemus on Kelassa vireillä. Jos eläkehakemus on käsiteltävänä myös muussa eläkelaitoksessa, kopio lähetetään myös muulle eläkelaitokselle.

Jos eläkelaitos on lähettänyt hakijan lisätutkimuksiin, tieto lisätutkimuksista ilmoitetaan kaikille eläkeasiaa käsitteleville eläkelaitoksille. Vastaavasti eläkelaitos saa tiedon tutkimuksiin lähettämisestä, jos Kela lähettää eläkkeenhakijan lisätutkimuksiin.

Kun lisätiedot on saatu, lisätiedot lähetetään muille eläkehakemusta käsitteleville eläkelaitoksille. Sydänfilmejä, röntgenkuvia tai muita vastaaavia ei liitetä mukaan, ainoastaan niistä annetut lausunnot. Filmit ja kuvat toimitetaan vain pyydettäessä.

Kuntoutusoikeuden selvittäminen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitoksen on tutkittava eläkkeenhakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä. Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että eläkkeenhakijan mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen ja ennakkopäätöksen antaminen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ei aina ole mahdollista työkyvyttömyyseläkkeenhakijasta käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Tämä voi johtua muun muassa sitä, että kuntoutushakemuksessa kysytään eri tietoja kuin työkyvyttömyyseläkehakemuksessa ja lääkärinlausunto kuntoutusta varten laaditaan monesti eri lähtökohdista kuin lääkärinlausunto työkyvyttömyyseläkettä varten.

Jos terveydentilaselvitykset ovat puutteelliset, eläkelaitos voi tarvittaessa pyytää lisätietoja eläkkeenhakijalta tai muulta lääketieteellisen lisäselvityksen antajalta.

Tarkemmat tiedot

Lakimuutos eläkelaitoksen velvollisuudesta selvittää oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä on tullut voimaan 1.1.2015. Lakimuutosta sovelletaan käsiteltäessä 1.1.2015 tai sen jälkeen vireille tullutta työkyvyttömyyseläkehakemusta. 

Säännöksellä ei ole muutettu aiempaa käytäntöä eläkelaitoksen velvollisuudesta hankkia lääketieteellisiä lisäselvityksiä, jos terveydentilaselvitykset ovat puutteelliset.

Työelämän tuntemus eläkeratkaisun tekemisessä

Työkyvyttömyyden harkintaan on eläkelaitoksissa pyritty saamaan mukaan myös käytännön työelämän tuntemusta.

Eläkelaitoksissa voi työkyvyttömyyseläkeasioiden käsittelyä ja soveltamiskäytännön seuraamista ja ohjaamista varten olla erilaisia toimielimiä, joissa on edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ratkaisusta vastaavien eläkelaitoksen omien asiantuntijoiden kanssa.

Selvitys ulkomailla asumisesta ja työskentelystä

Jos eläkkeenhakija on työskennellyt tai asunut ulkomailla, eläkkeenhakijan on täytettävä tästä erillinen liite "Asuminen ja työskentely ulkomailla" (Liite U ETK/Kela 7110).

Työkyvyttömyyseläkepäätös

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläkelaitos ratkaisee eläkkeenhakijan oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen antamalla asiasta päätöksen.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksessä on

  • varsinainen päätösosa ja
  • sen liitteenä mahdollisesti eläkelaskelma.

Myönteinen työkyvyttömyyseläkepäätös

Myönteinen työkyvyttömyyseläkepäätös voi olla

  • täysi työkyvyttömyyseläke toistaiseksi
  • osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi (osatyökyvyttömyyseläkkeestä voidaan antaa ensin ennakkopäätös ja vasta myöhemmin lopullinen päätös)
  • kuntoutustuki tai
  • osakuntoutustuki.

Mitä myönteisessä työkyvyttömyyseläkepäätöksessä ilmoitetaan?

Myönteisessä työkyvyttömyyseläkepäätöksessä ilmoitetaan

  • työkyvyttömyyden alkamisaika
  • lakisääteisen eläkkeen (myös rekisteröidyn lisäeläkkeen) määrä ja maksupäivä
  • aika, jolle eläke on myönnetty
  • onko eläke myönnetty toistaiseksi vai kuntoutustukena määräajaksi
  • onko eläke täysi työkyvyttömyyseläke vai osatyökyvyttömyyseläke
  • päätöksen perustelut (perustelut voidaan esittää myös laskelmaosassa)
  • eläkkeensaajan velvollisuudet, esimerkiksi velvollisuus ilmoittaa ansiotyöhön menosta
  • aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperimisestä, jos ansiot ylittyvät
  • kaikki sellaiset eläkkeenhakijan vaatimukset, joihin eläkelaitos ei voi suostua (nämä voidaan esittää myös laskelmaosassa)
  • onko eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkeasia joidenkin työ- ja virkasuhteiden osalta käsiteltävänä mahdollisesti muissa eläkelaitoksissa
  • työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotuksesta, kun eläke on jatkunut 5 vuotta, jos eläkkeensaajalla on siihen oikeus
  • vilmaneuvottelun piiriin kuuluvissa tapauksissa ilmoitus siitä, että julkisen alan vilmalaitos on pyytänyt arvion hakijan työkyvystä yksityisen alan eläkelaitokselta.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksamisesta annetaan erillinen päätös

Takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan yleensä erillinen päätös, jos eläkettä maksetaan takautuvalta ajalta ja sitä tulee maksettavaksi

  • viranomaiselle
  • laitokselle
  • muulle taholle.

Takautuvan eläkkeen maksamista koskevasta erillisestä päätöksestä mainitaan varsinaisessa päätöksessä.

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisperusteet ilmoitetaan eläkelaskelmassa

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisperusteet ilmoitetaan päätöksen liitteenä olevalla eläkelaskelmalla.

Vapaaehtoisen eläkejärjestelyn mukaisista etuuksista annetaan erillinen päätös

Vapaaehtoisen eläkejärjestelyn mukaisista etuuksista annetaan erillinen päätös.

Mitä kuntoutustukipäätöksessä ilmoitetaan, kun kuntoutustuki päättyy ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen?

Jos eläkkeenhakijalle myönnetään kuntoutustuki, joka päättyy ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, eläkkeenhakijalle tulisi kuntoutustukipäätöksen yhteydessä ilmoittaa, että

  • eläkkeenhakija voi hakea vanhuuseläkkeen lakkauttamista kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden päättymisestä, jos hän haluaa jatkaa työskentelyä työkyvyttömyytensä päättymisen jälkeen ja
  • jos lakkauttamisen edellytykset täyttyvät, eläkkeenhakijalle karttuu eläkettä lakkautuksen jälkeisestä työskentelystä iän mukaisin karttumin.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuki on muuttunut vanhuuseläkkeeksi vanhuuseläkeiässä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätös

Osatyökyvyttömyyseläkeoikeudesta voidaan antaa ennakkopäätös, jossa ilmoitetaan

  • päivä, johon asti ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta
  • arviolaskelma eläkkeen määrästä ja
  • arvio siitä, minkä verran ansioita eläkkeenhakijalla voi olla osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana.

Ennakkopäätös voidaan antaa myös osakuntoutustuesta. Se voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun hakijalla on jo hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja sen perusteella osakuntoutustukea voidaan pitää perusteltuna.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta

Osatyökyvyttömyyseläkkeen myönteisessä ennakkopäätöksessä on ilmoitettava, että ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta

  • 9 kuukauden ajan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai
  • työnantajan ja työntekijän sopiman 9 kuukautta pidemmän ajan.

Jos työntekijä sitovuusaikana ilmoittaa, että hän siirtyy eläkkeelle vasta myöhemmin, eläkelaitos voi hyväksyä tämän. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakijan työkyvyssä ei ole tapahtunut eläkkeen saamisen edellytyksiin vaikuttavaa muutosta.

Eläkeoikeus voidaan harkita uudelleen, jos eläkkeelle siirtyminen tapahtuu kovin pitkän ajan kuluttua 9 kuukauden ajanjakson päättymisestä. 

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen antaminen lähellä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää

Eläkelaitos ilmoittaa ennakkopäätöksen yhteydessä eläkkeenhakijalle, joka täyttää 9 kuukauden sitovuusaikana ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja joka ei saa sairauspäivärahaa

  • edellytykset osatyökyvyttömyyseläkkeen saamiseksi (eläkkeenhakijan tulee jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä)
  • oikeudesta vanhuuseläkkeeseen, kun eläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja
  • työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen määräytymisen eroavuudet.

Ennakkopäätöksen jälkeen annettava lopullinen osatyökyvyttömyyseläkepäätös

Myönteisen ennakkopäätöksen saaneen henkilön tulee kirjallisesti ilmoittaa jäämisestään osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osakuntoutustuelle.

Eläkelaitos pyytää työnantajalta

  • työsuhdeilmoituksen, josta käyvät ilmi osa-aikatyöhön siirtymisen tai työsuhteen päättymisen ajankohta sekä
  • tarvittavat palkkatiedot.

Yrittäjän on annettava selvitys työn vähentämisestä. Joissain tilanteissa voidaan joutua selvittämään, jatkuuko henkilön työkyvyttömyys vähintään vuoden ajan eläkkeellesiirtymisajankohdasta.

Lopullisessa osatyökyvyttömyyseläkepäätöksessä todetaan

  • eläkkeen tai kuntoutustuen määrä
  • euromääräinen ansioraja, jonka eläkkeensaaja voi enintään ansaita säilyttääkseen eläkeoikeutensa sekä
  • eläkkeensaajan velvollisuus ilmoittaa ansioiden muuttumisesta tai työhön menosta.

Muutoksenhakuelimen päätös osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle

Muutoksenhakuelin saattaa myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen henkilölle, jonka täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus on hylätty. Tällöin muutoksenhakuelin ottaa yleensä kannan vain muutoksenhakijan työkyvyttömyyteen, mutta ei työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan. Tällaista muutoksenhakuelimen päätöstä voidaan pitää ennakkopäätöksenä.

Eläkkeenhakijan tulee voida itse päättää, haluaako hän jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Siksi eläkelaitoksen tulisi

  • lähettää eläkkeenhakijalle kirje oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ja 
  • ilmoittaa sitovuusaika, johon mennessä eläkkeenhakijan tulee ilmoittaa, ottaako eläkkeenhakija eläkkeen vastaan.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksen perustelut 

Työkyvyttömyyseläkepäätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perustelut esitetään varsinaisessa päätösosassa tai laskelmassa. Ratkaisuun johtaneita syitä ei voi ilmoittaa vain erillisellä liitteellä.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeenhakijan oikeusturvan kannalta on keskeistä, että päätöksen perusteena olleet seikat ilmenevät riittävän yksityiskohtaisesti päätöksen perusteluista. Tällaisia seikkoja ovat:

  • lääketieteelliset arviot
  • miten erilaisia asioita on painotettu ja arvioitu.

Tällöin eläkkeenhakija voi perustelujen valossa harkita

  • muutoksenhaun tarvetta
  • oman käsityksensä esittämistä ja
  • lisäselvityksensä esittämistä perusteluissa esiin tuoduista asioista.

Muutoksenhakuelimelle perustelut välittävät tietoa siitä, mihin seikkoihin eläkelaitos on ratkaisussaan kiinnittänyt huomiota ja minkä merkityksen eläkelaitos on asioille antanut.

Mitä myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteluissa ilmoitetaan?

Myönteiset päätökset voidaan perustella viittauksella lakiin ja asianomaisiin säännöksiin, joihin päätös perustuu. Esimerkiksi kuntoutustukiratkaisu ei edellytä erityistä perustelemista, jos myönteinen kuntoutustukiratkaisu noudattaa eläkkeenhakijalle tehtyä hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.

Päätös tulee perustella siltä osin kuin ratkaisu ei ole esitettyjen vaatimusten mukainen. Myös myönteiset kuntoutustukiratkaisut tulisi perustella tietyissä tilanteissa yksilöllisesti. Myönteinen päätös tulee perustella esimerkiksi, kun

  • osatyökyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on myönnetty täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijaan tai eläkkeeseen ei sisälly tulevan ajan osuutta
  • kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi
  • kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhönpaluun tukemiseksi
  • kuntoutustuki on myönnetty siksi, että hoidon ja kuntoutuksen oletetaan palauttavan eläkkeenhakijan työkyvyn
  • kuntoutustuensaajalta edellytetään aktiivisia toimenpiteitä kuntoutustuen aikana (esimerkiksi asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen hakeutumista)
  • kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.

Joissakin tapauksissa kuntoutustuensaajaan voidaan myös ottaa yhteyttä esimerkiksi puhelimitse ja selvittää, miksi eläkeratkaisu on määräaikainen kuntoutustuki. Eläkkeensaajalle tulisi kertoa, mihin toimenpiteisiin eläkkeensaajan tulisi jatkossa ryhtyä.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutustuensaajaan voidaan ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun kuntoutustuensaajalle on lähetetty kuntoutushakemus, mutta hän ei ole hakenut ammatillista kuntoutusta, vaikka eläkelaitos on katsonut sen aiheelliseksi.

Asiantuntijalääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Asiantuntijalääkärin selkeät perustelut auttavat lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa.

Mitä kielteisen ja osittain kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteluissa ilmoitetaan?

Kielteinen päätös ja osittain kielteinen päätös tulee perustella yksilöllisesti. Perustelut esitetään kaikkien niiden eläkemuotojen osalta, joita on haettu.

Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää

  • arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet lääketieteelliset seikat ja
  • näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Tarkemmat tiedot

Työeläkelakeihin on 1.1.2015 lukien lisätty hallintolakia täydentävät säännökset päätösten perustelemisesta ja siitä, mitä hylkäävän päätöksen perustelujen tulisi sisältää, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy lääketieteellisiä kysymyksiä. Lakimuutoksen tarkoituksena on parantaa päätösten lääketieteellisiä perusteluja.

Työeläkelakeihin on lisätty 1.1.2015 lukien säännökset myös siitä, että asiantuntijalääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Asiantuntijalääkärin selkeät perustelut auttavat lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa.

Riittävillä perusteluilla tehostetaan pyrkimystä oikeellisuuteen ja edistetään luottamusta tasapuolisuuteen ja puolueettomuuteen. Perusteluvelvollisuudella on keskeinen merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta. Asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevan ratkaisun tekemiseen.

Yleinen perusteluvelvollisuus koskee kaikkia työeläkelainsäädännön nojalla annettuja päätöksiä.

Eläkelaitoksen päätöksessä tulee perustella, miten kokonaisarvio hakijan työkyvyn heikkenemisestä ja jäljellä olevasta kyvystä hankkia itselleen ansiotuloja on tehty ja miksi on päädytty tiettyyn lopputulokseen.

Tarkemmat tiedot

Päätöksen perusteluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota silloin, kun eläkelaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta. Jos korvaus evätään niukoin perustein, etuudenhakijalle voi syntyä käsitys siitä, ettei kaikkea etuudenhakijan ja hoitavan lääkärin toimittamaa terveydentilatietoa ole otettu riittävällä tavalla huomioon etuusasiaa ratkaistaessa.

Perusteluissa esitetään

  • sovellettavat lainkohdat ja niiden keskeinen sisältö
  • arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet lääketieteelliset seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset
  • seikat, joiden perusteella eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta työkyvyttömyyden kestosta
  • syy sille, miksi on myönnetty muunlainen eläke kuin mitä on haettu (esimerkiksi on haettu pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, mutta myönnetty kuntoutustuki)
  • ratkaisuun vaikuttaneet sosiaalis-taloudelliset seikat
  • mahdollisesti maininta siitä, että eläkkeenhakijan tulee hakeutua asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen (esimerkiksi kuntoutustuen lyhyissä jatkoissa)
  • kuntoutustarpeen selvittämisen yhteydessä mahdollisesti esiin tulleita näkökohtia, joilla voi perustella kielteistä päätöstä (tällöin voidaan viitata kuntoutusselvitykseen)
  • haluttaessa viittaus julkisten alojen eläkelaitoksen päätökseen ja sen perusteluihin, jos yksityisten alojen eläkelaitos seuraa julkisten alojen eläkelaitoksen ratkaisua.

Kun työeläkelaitos on Kelan myönteisestä ratkaisusta huolimatta päätynyt hylkäykseen, eriävän ratkaisun syyt selvitetään eläkkeenhakijalle eläkkeenhakijan niitä kysyessä.

Eläkkeenhakijan työkykyä ei arvioida, jos eläkkeenhakijalla ei ole työeläkelakien piiriin kuuluvaa työskentelyä

Eläkkeenhakijan työkykyä ei arvioida eikä työkyvystä mainita päätöksessä, jos eläkehakemus hylätään siitä syystä, että eläkkeenhakijalla ei ole lainkaan työeläkelakien piiriin kuuluvia työsuhteita tai yrittäjätoimintaa.

Kuntoutuksen ennakkopäätös työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä todetaan, että ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Ammatillista kuntoutusta ei tarvitse hakea. Hylkäävää päätöstä ei voida antaa ilman kuntoutushakemusta.

Työkyvyttömyyseläkkeestä annetaan erillinen päätös.

Jos työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutusta haetaan erillisillä hakemuksilla, molemmista asioista annetaan päätös. Näissä tilanteissa kuntoutuksesta voidaan antaa myös hylkäävä päätös, koska kuntoutusta on erikseen haettu.

Hylkäävän päätöksen saanut henkilö ohjataan kuntoutukseen

Jos työkyvyttömyyseläkehakemus tai ammatillista kuntoutusta koskeva hakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että

  • eläkkeenhakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista
  • eläkkeenhakija ohjataan hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen ja muihin palveluihin yhteistyössä palveluja järjestävien tahojen kanssa.

Milloin annetaan väliaikainen päätös työkyvyttömyyseläkkeestä?

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeenhakijalle eläkettä väliaikaisella päätöksellä, jos eläkkeenhakijan työkyvyttömyys ja oikeus eläkkeeseen on selvää ennen kuin eläkkeen lopullinen määrä voidaan laskea. Väliaikaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta.

Kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty kuntoutustukena ja eläkkeen määräaikaisuudesta on valitettu, päätös eläkkeen jatkamisesta annetaan väliaikaisena. Väliaikaiseen päätökseen merkitään, että lopullinen päätös muutoksenhakuohjeineen annetaan sen jälkeen, kun muutoksenhakuelin on lainvoimaisesti ratkaissut määräaikaisuutta koskevan valituksen.

Jos kuntoutustuen määrästä on valitettu, kuntoutustuen jatkamista koskevaan päätökseen liitetään muutoksenhakuohje.

Väliaikainen päätös, kun annetaan oikaisupäätös valituksen yhteydessä

Väliaikainen päätös annetaan silloin, kun eläkelaitos valituksen vuoksi oikaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksensä vain osittain hakijan vaatimalla tavalla, esimerkiksi

  • myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen, kun on haettu täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai
  • myöntää eläkkeen, jossa ei ole tulevaa aikaa.

Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle ja eläkelaitos sen jälkeen saamansa uuden selvityksen perusteella olisi suostumassa muutoksenhakijan vaatimuksiin, eläkelaitos voi tiedustella puhelimitse valituksen käsittelyvaihetta ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle heti väliaikaisesta päätöksestä.

Päätös työkyvyttömyyseläkkeen jatkamisesta tai muuttamisesta

Päätöstä eläkkeen jatkamisesta tai muuttamisesta koskevat samat vaatimukset kuin myönteistä, kielteistä tai osittain kielteistä päätöstä. Esimerkiksi

  • jos täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, päätös perustellaan kuten hylkäävä päätös
  • jos osakuntoutustuki, joka on perusteltu pelkästään lakiviittauksin, muutetaan täydeksi kuntoutustueksi, kuntoutustukipäätös perustellaan yksilöllisesti ja kuntoutustuen saajaa aktiivisiin toimenpiteisiin ohjaavaksi tilanteissa, joissa on haettu työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttaminen täydeksi on myönteinen ratkaisu, joka ei vaadi muita perusteluja kuin viittauksen lainkohtaan.

Kuntoutustuen myöntöpäätös ja eläkkeen jatkamista koskeva päätös muodostavat kumpikin itsenäisen asiakokonaisuuden. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että eläkkeen perusteet on jo ensimmäisellä päätöksellä lainvoimaisesti ratkaistu eikä niihin voi enää valittamalla hakea muutosta. Tämän vuoksi jatkopäätökseen ei tarvitse liittää eläkelaskelmaa, koska eläkkeen määrä ei muutu.

Päätös eläkkeen keskeyttämisestä, lakkauttamisesta ja lepäämään jättämisestä

Työkyvyttömyyseläkkeen keskeyttämisestä, lakkauttamisesta ja lepäämään jättämisestä on annettava valituskelpoinen päätös.

Jos eläke on keskeytetty tai jätetty lepäämään toistaiseksi, eläkkeen uudelleen maksuun palauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Jos eläke on keskeytetty tai jätetty lepäämään määräajaksi, eläkkeen maksaminen jatkuu keskeyttämisjakson päätyttyä eikä asiasta tarvitse antaa päätöstä.

Keskeyttämisestä, lakkauttamisesta tai lepäämään jättämisestä annettavassa päätöksessä todetaan

  • mistä lähtien eläke keskeytetään, lakkautetaan tai jätetään lepäämään
  • mitkä ovat keskeyttämisen, lakkauttamisen tai lepäämään jättämisen perusteet
  • lainkohdat, joihin päätös perustuu
  • mihin muutoksiin eläkkeensaajan työkyvyssä (terveydentila, ansiotulot) ratkaisu on perustunut,
  • yhteystiedot, josta saa tarvittaessa lisätietoja ratkaisusta.

Päätös työkyvyttömyyseläkeoikeuden menettämisestä 

Kun työkyvyttömyyseläkeoikeuden tarkastamistilanteessa todetaan, että henkilöllä ei ole ollut oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, on myös tästä annettava yksilöllisesti perusteltu valituskelpoinen päätös.

Työkyvyttömyyseläkkeen jatkaminen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kuntoutustuen jatkaminen kuntoutustukena

Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi silloin, kun

  • eläkkeenhakijan kohdalla ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimenpiteisiin tai
  • eläkkeenhakijan vamman, vian tai sairauden voidaan odottaa paranevan asianmukaisella hoidolla (hallituksen esitys 118/1995).

Kuntoutustukea voidaan tarvittaessa jatkaa, jos kuntoutustoimenpiteet tai hoito vievät arvioitua pidemmän ajan.

Eläkkeensaajaa tulisi ohjeistaa hakemaan kuntoutustuen jatkoa ajoissa, jos kuntoutustuen jatkohakemus on todennäköinen. Eläkelaitokselle tulee jatkohakemuksen liitteenä lähettää

  • B-lääkärinlausunto ja
  • pyydettäessä lomake ETK 7008 ”Hakemus Kuntoutustuen jatkaminen”.

Tarkemmat tiedot

Pääsääntöisesti eläkelaitoksen tulisi jatkohakemuksen yhteydessä vaatia eläkkeenhakijalta lomakkeen ”Hakemus Kuntoutustuen jatkaminen ETK 7008” täyttämistä saadakseen eläkkeenhakijan ajankohtaisesta tilanteesta sellaista tietoa, mitä lääkärinlausunnossa ei ole.

Mitä pidempi aika kuntoutustuen päättymisestä jatkohakemuksen tekemiseen mennessä on kulunut, sitä tärkeämpää olisi saada hakijalta ETK 7008 –lomake lääkärinlausunnon lisäksi.

Kuntoutustuen jatkaminen 2 vuoden jälkeen

Kuntoutustuen jatkumiselle ei laissa ole säädetty määräaikaa.

Kuntoutustuen tarkoitus huomioon ottaen tulisi perättäisten kuntoutustukien määrää rajoittaa ja pyrkiä tekemään lopullinen ratkaisu kohtuullisessa ajassa.

Soveltamiskäytännössä kuntoutustukea jatketaan noin 2 vuoden jälkeen vain perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että

  • sairauden hoito on kesken
  • lääkinnällinen kuntoutus on kesken
  • ammatillinen kuntoutus on kesken
  • hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa olevan muun suunnitelman toteutus on kesken.

Eläkkeenhakijan iällä voi olla merkitystä kun arvioidaan, jatketaanko eläkettä 2 vuoden jälkeen kuntoutustukena vai myönnetäänkö työkyvyttömyyseläke toistaiseksi.

Tarkemmat tiedot

Nuorilla eläkkeenhakijoilla kuntoutus- ja työllistymismahdollisuudet ovat usein paremmat kuin iäkkäämmillä eläkkeenhakijoilla. Myös lääkinnällinen hoito ja kuntoutus todennäköisesti tuottavat paremmin tulosta nuorilla eläkkeenhakijoilla.

Kuntoutustuen jatkaminen useiden vuosien ajan

Useita vuosia jatkuva kuntoutustuki on perusteltu vain silloin, kun

  • se liittyy ammatilliseen kuntoutukseen, esimerkiksi pitkään koulutukseen
  • sairauden jatkuvuuden todennäköisyyttä on vaikea ennakoida, esimerkiksi mielenterveyspotilaiden tilanteessa tai
  • hoidolliset näkökulmat puoltavat kuntoutustuen jatkamista.

Joissain tapauksissa sairauden hoito voi jatkua pitkään ja tämä edellyttää pidempiaikaista kuntoutustukea. 

Tarkemmat tiedot

Esimerkiksi syöpäsairaan eläkkeenhakijan hoidolliset näkökulmat voivat puoltaa kuntoutustuen jatkamista, lyhyinäkin jaksoina.

Milloin kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen?

Kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen, jos

  • eläkkeenhakijan työkyky on palautunut
  • eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, jolla esimerkiksi käypä hoito –suositusten mukaan sairaus olisi todennäköisesti parannettavissa tai
  • eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, joka ei sisällä riskejä.

Kuntoutustuen jatkaminen työkyvyttömyyseläkkeenä toistaiseksi

Eläkkeenhakijalle tulisi myöntää työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos työkyvyttömyys edelleen jatkuu eikä kuntoutustuen jatkamiselle enää ole perusteltuja syitä, kuten hoidon tai kuntoutuksen keskeneräisyys.

Kun kuntoutustuen jatkohakemus tulee ratkaistavaksi sen jälkeen, kun kuntoutustuki on jatkunut 2 vuotta, työkyvyttömyyseläke tulisi myöntää toistaiseksi, jos työkyvyttömyys jatkuu, ellei

  • sairauden, vian tai vamman laatu huomioon ottaen ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan suunnitellulla hoidolla tai lääkinnällisellä kuntoutuksella merkittävästi parantaa
  • eläkkeenhakijan nykyistä työtä voida muokata
  • eläkkeenhakijan työn vaihtoa voida tukea terveydentilalle sopivampaan työhön tai
  • kuntoutustukijakson aikana saadun tiedon perusteella ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan työ- ja ansiokyky parantuvat siten, että hän voi palata takaisin työelämään.

Kuntoutustuki muutetaan toistaiseksi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos

  • kuntoutus epäonnistuu
  • hoito ei tuota odotettua tulosta
  • työkyvyn parantuminen ei näytä todennäköiseltä
  • työkyvyttömyys muuttuu pysyväksi kuntoutustuen aikana.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeenhakijan sairauden laatu tulisi ottaa huomioon, kun harkitaan pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä kuntoutustuen sijasta.

Kuntoutustuen päättymisaika, kun on sattunut liikennevahinko tai työtapaturma

Kuntoutustuen päättymisaika on syytä määrätä samaksi kuin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiön antamassa korvauspäätöksessä, jos työkyvyttömyys on aiheutunut liikennevahingosta tai työtapaturmasta. Tällöin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiö hoitaa mahdollisen kuntoutusasian.

Kuntoutustuen jatkaminen osatyökyvyttömyyseläkkeenä tai osakuntoutustukena

Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos eläkkeenhakijan työkyky on parantunut merkittävästi aikaisemmasta, mutta työkyvyn ei arvioida enää palautuvan kokonaan edes kuntoutustoimenpiteiden avulla.

Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osakuntoutustuki, jos eläkkeenhakijan

  • työkyky on parantunut merkittävästi
  • työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan ja
  • työkyvyn muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Tarkoituksena on, että kuntoutustukea ei myönnettäisi lyhyiksi ajoiksi osakuntoutustukena tai täytenä kuntoutustukena ansiotason muutosten mukaan. Jos kuitenkin eläkkeensaaja on täyden kuntoutustuen päättyessä vielä osittain työkyvytön ja työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan alle vuodessa, voidaan eläkkeenhakijalle myöntää osakuntoutustuki myös alle vuoden ajaksi.

Täysi kuntoutustuki muutetaan tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai osakuntoutustueksi työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Kun täyden kuntoutustuen jatkoksi myönnetään osakuntoutustuki henkilölle, jolla on oikeus saada työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta, osakuntoutustuki voidaan maksaa täytenä kuntoutustukena ammatillisen kuntoutuksen ajalta.

Työhönpaluun tukeminen osakuntoutustuella tai kuntoutusrahalla

Kun täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki päättyy, eläkettä voidaan työhönpaluun tukemiseksi jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena kuntoutustukena vuotta lyhyemmältäkin ajalta. Työkyvyn alenemaa ei tällöin vaadita.

Eläkkeenhakijalle voidaan maksaa kuntoutusrahaa esimerkiksi työkokeilun ajalta, jos ammatillista kuntoutusta pidetään tarpeellisena kuntoutustuen päättyessä. Koska kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää erillistä hakemusta, eläkelaitoksen tulisi olla yhteydessä eläkkeenhakijaan kuntoutuksen ja kuntoutusrahan hakemista varten.

Osakuntoutustuen jatkaminen täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä tai kuntoutustukena

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään osakuntoutustuen jälkeen silloin, kun

  • eläkkeensaajan työkyky on entisestään heikentynyt ja
  • työkyvyn muutoksen arvioidaan olevan pysyvää.

Tällöin osakuntoutustukea saanut eläkkeenhakija on yleensä lopettanut työnteon.

Täysi kuntoutustuki myönnetään osakuntoutustuen jatkoksi, jos

  • eläkkeensaajan työkyky on heikentynyt täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin määräaikaisesti ja
  • muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Osakuntoutustukea maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai täyden kuntoutustuen alkamiseen saakka.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutustuen jatkohakemusta käsiteltäessä

Eläkelaitoksen tulee selvittää henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutustuen jatkohakemusta käsiteltäessä. Kuntoutustuen jatkoa varten toimitettu B-lääkärinlausunto tulkitaan työkyvyttömyyseläkehakemukseksi.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Muutoksenhaku työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.05.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työkyvyttömyyseläkepäätökseen haetaan muutosta TELK:ltä.

TELK:n päätökseen haetaan muutosta VakO:lta.

Miten menetellään, kun muutoksenhakuaikana tulee uusi eläkehakemus ja/tai lääkärinlausunto?

Eläkkeenhakija saattaa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saatuaan hakea työkyvyttömyyseläkettä uudelleen lähettämällä muutoksenhakuaikana uuden eläkehakemuksen tai uuden lääkärinlausunnon.

Eläkelaitos voi antaa oikaisupäätöksen muutoksenhakuohjeineen heti, jos eläkelaitos hyväksyy uuden selvityksen perusteella vaatimukset kaikilta osin.

Eläkehakemusta ei sellaisenaan katsota valitukseksi

Eläkehakemuksessa ei ole eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvia vaatimuksia, joten eläkehakemusta ei voida pitää hallintolainkäyttölain mukaisena eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvana valituksena (ELK 1085/03, 15.9.2003).

Jos valitusaikana uuden eläkehakemuksen tehneen tai uuden lääkärinlausunnon lähettäneen eläkkeenhakijan vaatimuksia ei voida hyväksyä kaikilta osin, eläkelaitoksen olisi hyvä tiedustella, onko eläkkeenhakijan tarkoituksena hakea muutosta.

Jos eläkkeenhakija ilmoittaa hakevansa muutosta, eläkelaitos pyytää häntä täydentämään vaatimustaan ja sen saatuaan toimittaa eläkehakemuksen/lääkärinlausunnon lisäselvityksineen muutoksenhakuelimelle valituksena tutkittavaksi.

Muutoin työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään valitusajan kuluttua umpeen.

Miten menetellään, kun eläkelaitokseen saapuu lääkärinlausunto valitusajan jälkeen?

Lainvoimaisen hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen eläkkeenhakija voi toimittaa eläkelaitokseen uuuden lääkärinlausunnon.

  • Lausunto voidaan hyväksyä uudeksi työkyvyttömyyseläkehakemukseksi edellyttäen, että lausunto on saapunut lyhyehkön ajan, noin puolen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
  • Kun uusi lääkärinlausunto on toimitettu eläkelaitokseen jonkin verran puolen vuoden jälkeen, eläkelaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä lääkärinlausunnon uudeksi hakemukseksi tai pyytää eläkkeenhakijaa täyttämään eläkehakemuslomakkeen.

Väliaikainen päätös

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeenhakijalle eläkettä väliaikaisella päätöksellä, jos eläkkeenhakijan työkyvyttömyys ja oikeus eläkkeeseen on selvää ennen kuin eläkkeen lopullinen määrä voidaan laskea. Väliaikaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta.

Kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty kuntoutustukena ja eläkkeen määräaikaisuudesta on valitettu, päätös eläkkeen jatkamisesta annetaan väliaikaisena. Väliaikaiseen päätökseen merkitään, että lopullinen päätös muutoksenhakuohjeineen annetaan sen jälkeen, kun muutoksenhakuelin on lainvoimaisesti ratkaissut määräaikaisuutta koskevan valituksen.

Jos kuntoutustuen määrästä on valitettu, kuntoutustuen jatkamista koskevaan päätökseen liitetään muutoksenhakuohje.

Oikaisupäätös valituksen yhteydessä annetaan väliaikaisena päätöksenä

Väliaikainen päätös annetaan myös silloin, kun eläkelaitos valituksen vuoksi oikaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksensä vain osittain hakijan vaatimalla tavalla, esimerkiksi

  • myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen, kun on haettu täyttä tai
  • myöntää eläkkeen, jossa ei ole tulevaa aikaa.

Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle ja eläkelaitos sen jälkeen saamansa uuden selvityksen perusteella olisi suostumassa muutoksenhakijan vaatimuksiin, eläkelaitos voi tiedustella puhelimitse valituksen käsittelyvaihetta ja ilmoittaa muutoksenhakuelimelle heti väliaikaisesta päätöksestä.

Kela ei lähetä muutoksenhaun aikana Kelaan toimitettuja lääkärinlausuntoja työeläkelaitokseen

Kela ei lähetä muutoksenhaun aikana Kelaan tulleita lääkärinlausuntoja työeläkelaitokselle.

Muutoksenhakijan on itse toimitettava muutoksenhakuun liittyvät lääkärinlausunnot sille työeläkelaitokselle, jonka päätökseen muutoksenhakija hakee muutosta.

Tarkemmat tiedot

Kela ei näe Kelan käytössä olevista rekisteritiedoista, onko työeläkeasiasta muutoksenhaku vireillä. Jos muutoksenhakija toimittaa työeläkeasian muutoksenhaun aikana lääkärinlausuntoja Kelaan, Kela ottaa asiakkaaseen yhteyttä kirjeellä. 

Kela voi välittää selvitykset muutoksenhakijan pyynnöstä työeläkelaitokselle. Kirjeessä Kela ilmoittaa asiakkaalle seuraavat tiedot:

Alla mainittuja selvityksiä ei ole välitetty työeläkelaitokselle:

  • Selvitys xxx


Voimme välittää työeläkelaitokselle selvityksiä, joiden tiedämme koskevan vireillä olevaa eläkeasiaa. Kelassa emme näe, onko työeläkeasiasta muutoksenhaku vireillä.

Tarvittaessa voit olla yhteydessä työeläkelaitokseesi. Voimme myös välittää selvitykset pyynnöstäsi työeläkelaitokselle.
 

Milloin työeläkelaitos lähettää muutoksenhaun aikana eläkelaitokseen toimitetut lääkärinlausunnot Kelaan?

Työeläkelaitos lähettää Kelalle työeläkelaitokseen muutoksenhaun aikana tulleet lääkärinlausunnot, jos asia on valituksena vireillä Kelan muutoksenhakuasteessa tai Kelassa on hakemus vireillä.

Lääkärinlausuntoja ei lähetetä, jos Kelassa ei ole mitään asiaa vireillä. 

Tarkemmat tiedot

Lääkärinlausunnot jätetään lähettämättä myös, jos asiakas on nimenomaan kieltänyt lääkärinlausuntojen lähettämisen

Vajaakuntoiset työntekijät, raideliikennevahingot, potilasvahingot ja vapaa-ajan tapaturmat ja niiden vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokkamalliin sekä julkisen alan työkyvyttömyyseläkemaksuun

Soveltamisohje , Voimassa 16.12.2020 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työeläkeyhtiöiden asiakkaiden TyEL-vakuutusmaksun määräytymiseen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalli. Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin avulla työkyvyttömyyden kustannuksia kohdennetaan työnantajille työkyvyttömyysriskin mukaisesti.

Tarkemmat tiedot

Mallin piiriin kuuluvalle yritykselle lasketaan vuosittain maksuluokka, joka määrittää TyEL-maksun työkyvyttömyysosan suuruuden. Kunkin vuoden maksuluokka lasketaan edellisen vuoden lopussa ja laskentaan vaikuttavat ne yrityksen työntekijöille toistaiseksi myönnetyt uudet työkyvyttömyyseläkkeet, jotka on myönnetty kahtena toteutuneena kalenterivuonna ennen maksun laskentavuotta ja joissa on rahastoitua osaa kyseisellä työeläkeyhtiöllä/työnantajalla. Maksuluokkaan eivät vaikuta määräaikaiset kuntoutustuet eivätkä muut kuntoutusetuudet.

Julkisilla aloilla myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, myös määräaikaiset, voivat vaikuttaa työeläkemaksuun.

Eläkkeet, jotka eivät vaikuta työnantajan maksuluokkaan

Vuonna 2017 tai sen jälkeen tietyissä poikkeustapauksissa myönnetty eläke ei vaikuta työnantajan TyEL-maksuluokkaan. Myös työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuman tulee olla sattunut 2017 tai sen jälkeen.

Poikkeustapauksia on neljää eri tyyppiä:

  • vapaa-ajan tapaturmat
  • raideliikennevahingot
  • potilasvahingot ja
  • vajaakuntoisten eläkkeet.

Poikkeustapaukset on määritelty Työeläkeyhtiön laskuperusteissa (TYEL:n mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet) kohdassa 4.1.2.

Vastaavia poikkeustapauksia voidaan huomioida myös julkisen puolen työeläkemaksuissa.

Milloin vapaa-ajan tapaturma ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Se, että henkilön työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun edellyttää, että työntekijälle on myönnetty tapaturmaeläke työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 199 §:n mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen tai muun vastaavan turvan tarjoavan työnantajan ottaman vakuutuksen perusteella. Edellytykset ovat seuraavat:

  • Tapaturmaeläkkeen tulee jatkua edelleen 1.11. eläkkeen myöntövuotta seuraavana vuonna tai sen tulisi olla jatkunut, jos henkilö ei olisi kuollut.
  • Tapaturman tulee olla tapahtunut työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumahetkellä tai enintään 2 vuotta ennen sitä.
  • Tapaturmaeläkkeen työkyvyn heikentymän on oltava vähintään 80 % täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja 50 % osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen korvaus ei pääsääntöisesti ole ns. ensisijainen etuus, vaan siitä yleensä vähennetään työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen koko määrä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 2 momentin nojalla.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon vapaa-ajan tapaturmasta?

Ensisijaisesti työnantajan on ilmoitettava tällaisen henkilön tapaturmavakuutuksen piiriin kuulumisesta. Ilmoituksen saaneen työeläkeyhtiön tulee kuitenkin seurata tapaturmaeläkkeen jatkumista ja poikkeusehdon täyttymistä.

Milloin raideliikennevahinko ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun, jos työkyvyttömyys on aiheutunut raideliikennevastuulain (113/1999) mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta ja työeläkeyhtiö saa takautumisoikeuteen perustuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattavissa olevaa korvausta maksamastaan työkyvyttömyyseläkkeestä edellä mainitun lain mukaiselta korvausvelvolliselta.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon raideliikennevahingosta?

Työeläkelaitoksilla on takautumisoikeus raideliikennetoiminnan harjoittajaa kohtaan raideliikennevastuulain mukaan korvattavissa vahinkotapahtumissa. Maksuluokkavaikutus on tarkoituksenmukaista poistaa vasta siinä vaiheessa, kun työeläkelaitoksen takautumisoikeus on varmistunut.

Milloin potilasvahinko ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun, jos työkyvyttömyys on aiheutunut potilasvakuutuslain (948/2019) mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta ja työeläkeyhtiö saa takautumisoikeuteen perustuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattavissa olevaa korvausta maksamastaan työkyvyttömyyseläkkeestä Potilasvakuutuskeskukselta.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon potilasvahingosta?

Työeläkelaitoksilla on takautumisoikeus Potilasvakuutuskeskusta kohtaan potilasvakuutuslain mukaan korvattavissa vahinkotapahtumissa. Maksuluokkavaikutus on tarkoituksenmukaista poistaa vasta siinä vaiheessa, kun työeläkelaitoksen takautumisoikeus on varmistunut.

Milloin vajaakuntoisen työntekijän eläke ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan?

Työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työnantajan vakuutusmaksuun,

  • jos henkilö on työsuhteen alkaessa ollut merkittynä työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään työnhakijaksi, jonka
  • mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman tai sairauden takia ja
  • tästä merkinnästä saatavan todistuksen antamisesta on kulunut työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaan enintään 5 vuotta.

Mistä eläkelaitos voi saada tiedon vajaakuntoisen työntekijän tapauksesta?

Työnantajan on toimitettava todistus merkinnästä työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä. Todistukseksi riittää TE-hallinnon puolto palkkatukeen osatyökykyisyyden perusteella tai päätös palkkatuesta. Tällaisen dokumentin päiväyksestä saa olla kulunut enintään viisi vuotta. Kopio alkuperäisestä dokumentista on riittävä.

Eläkelaitos ilmoittaa tiedon työkyvyttömyyseläkkeen poikkeustilanteesta eläkerekisteriin

Eläkkeen myöntävä laitos ilmoittaa tiedon poikkeustilanteesta ETK:n eläkerekisteriin. Jos tieto poikkeustilanteesta tulee muulle kuin maksavalle laitokselle (vilmalaitokselle), tulee tiedon vastaanottajan olla yhteydessä vilmalaitokseen. Vilmalaitos rekisteröi sen jälkeen tiedon vapaa-ajan tapaturmasta, vajaakuntoisesta henkilöstä, potilasvahingosta tai raideliikennevahingosta eläkerekisteriin. Ilmoitus vilmalaitokselle voidaan tehdä sähköpostitse.

Tarkemmat tiedot

Yhteystietolista ja mallisähköposti työkyvyttömyyden taustatiedon ilmoittamiseen vilmalaitokselle ovat erillisessä soveltamisohjeessa. Tämä ohje näkyy vain kirjautuneille käyttäjille.

Tiedon ilmoittaminen Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriin on mahdollista 29.4.2017 alkaen. Ilmoitusohjeet löytyvät kirjautuneena Rekisteri- ja tietopalvelujen soveltamisohjeesta Työkyvyttömyyden taustatieto ja maksuluokkavaikutus.

Esimerkkejä löytyy tarkemmista tiedoista.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Vapaa-ajan tapaturma

Henkilö on työskennellyt yrityksessä Y vuodesta 2015 alkaen ja työnantajalla on työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 199 §:n mukainen vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Työntekijälle sattuu tapaturma vapaa-ajalla 2.2.2017, jolloin hän on edelleen saman työnantajan palveluksessa. Tapaturman johdosta haetaan sekä työkyvyttömyyseläkettä työeläkeyhtiöstä A että tätä täydentävää tapaturmaeläkettä tapaturmavakuutuksen perusteella vakuutusyhtiöstä. Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on 2.2.2017.

Työeläkeyhtiö myöntää työkyvyttömyyseläkkeen alkaen 1.12.2017 ja eläkemyöntö merkitään Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriin. Vakuutusyhtiö myöntää määräaikaisen tapaturmaeläkkeen 31.12.2018 saakka ja määrittää työkyvyn heikentymäksi 90 %. Työnantaja ilmoittaa työeläkeyhtiölle myönnetystä tapaturmaeläkkeestä 5.10.2017. Saatuaan tiedon tapaturmaeläkkeestä työeläkeyhtiö tarkastaa, että laskuperusteen ehdot täyttyvät ja erityisesti, että tapaturmaeläke on myönnetty jatkumaan yli laskuperusteessa asetetun rajapäivän 1.11.2018 (eläkkeen myöntövuodesta seuraavan vuoden marraskuu).

Työeläkeyhtiö ilmoittaa korjausilmoituksella eläkerekisterin kenttään Työkyvyttömyyden taustatieto arvon 1=vapaa-ajan tapaturma.

Mikäli työnantajan ilmoituksen saapuessa määräaikainen tapaturmaeläke olisi määrätty lyhyemmälle ajalle kuin 1.11.2018 asti, työeläkeyhtiön vastuulla on seurata tapaturmaeläkkeen jatkumisen tilannetta.

Korjausilmoitus eläkerekisteriin on tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun laskuperusteen ehto täyttyy ja korjausilmoitus on tehtävä kaikkiin eläkettä koskeviin päätöksiin, myös edeltäviin kuntoutustukipäätöksiin. Suositeltavaa kuitenkin on, että korjausilmoitus tehdään heti, vaikka tapaturmaeläkkeen jatkuminen olisi epävarmaa, sillä oletusarvoisesti tapaturmaeläkettä tullaan jatkamaan.

Esimerkki: Vajaakuntoinen henkilö, tieto toisella eläkelaitoksella

Henkilön eläketapahtuma on sattunut 1.2.2017. Vastuunjaon tarkasteluajalla on 2 työnantajaa, Yritys Y ja Yritys X, ja vilmalaitokseksi on määräytynyt jälkimmäisen työnantajan, Yritys X:n, työeläkelaitos B. Työeläkelaitos B myöntää työkyvyttömyyseläkkeen 1.12.2017. Työeläkelaitos B merkitsee myönnetyn eläkkeen Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriin ja työeläkelaitos A saa tiedon maksuluokkaan vaikuttavasta eläkemyönnöstä.

Työeläkelaitos A lähettää arvion vuoden 2019 maksuluokasta Yritys Y:lle. Maksuokka-arviossa on mukana eläkemyöntö 1.12.2017. Työnantaja Yritys Y huomaa, että kyseinen henkilö on ollut merkittynä työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään työnhakijaksi, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman tai sairauden takia ja lähettää tästä tiedon työeläkelaitos A:lle. Työeläkelaitos A lähettää edelleen sähköpostilla tiedon poikkeustapauksesta työeläkelaitos B:lle, joka tekee korjausilmoituksen eläkerekisteriin.

Ansaittu eläke työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työkyvyttömyyseläkkeen ansaittu eläke on eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneen eläkkeen yhteismäärä

  • työntekijän kunkin vuoden eläkkeen perusteena olevista työansioista (vuosiansio)
  • yrittäjän kokonaistyötulosta
  • palkattoman ajan etuuksista
  • tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta
  • päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta (eläkesuhteesta).

Jos työkyvyttömyyseläkkeessä ei ole tulevaa aikaa, lasketaan ansaittu eläke eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Ansaitussa eläkkeessä karttuma palkattoman ajan etuuksista huomioidaan kuitenkin aina eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun.

Mahdollinen rekisteröity lisäeläke lisätään työkyvyttömyyseläkkeeseen. Julkisen alan eläkkeeseen kuuluu lisäeläkeosuus, jos yhdenjaksoisuusedellytys täyttyy.

Ansaittu eläke tarkistetaan

  • omalle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen
  • työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta.

Eläkkeen perusteena olevat ansiot tarkistetaan palkkakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Tulevan ajan eläke

Soveltamisohje , Voimassa 04.03.2022 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Tuleva aika tarkoittaa aikaa työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta tulevan ajan pääteikään.

Tulevan ajan eläke lasketaan tulevan ajan ansion ja tulevan ajan keston perusteella. Tulevan ajan ansiosta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta tulevan ajan pääteiän täyttämiskuukauden loppuun.

Tulevan ajan eläkkeen edellytyksenä ansiot 10 edelliseltä vuodelta

Tulevan ajan eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että eläkkeenhakijalla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita vähintään 18 862,62 euroa (vuoden 2022 tasossa) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltävän 10 kalenterivuoden aikana. Tulevan ajan edellytystä tutkittaessa otetaan huomioon kaikki työeläkelakien mukaan vakuutetut työansiot.

Edellytystä tutkittaessa 10 kalenterivuoden aikana saadut työansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Ansioista ei tehdä PTEL-vähennystä myöskään ajalta ennen vuotta 2017 tulevan ajan edellytystä tutkittaessa.

Myös muissa EU-maissa saadut työansiot otetaan huomioon. Jos hakemusasiakirjojen perusteella nähdään, että vakuutusaikaa on toisessa EU-maassa ollut ainakin yhdeltä vuodelta, katsotaan tulevan ajan edellytyksen täyttyvän. Ansioita ei tällöin selvitetä Suomesta tai muista EU-maista.

Työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita tulee olla myös työkyvyttömyyden alkamista edeltävän 5 kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika). Tarkasteluajan työansioille ei laissa ole säädetty vähimmäismäärää.

Tulevan ajan eläke lasketaan pääteikään asti

Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan tulevan ajan pääteikä on

  • ikäluokan alin vanhuuseläkeikä, jos eläketapahtumahetkellä henkilön ikäluokan alin vanhuuseläkeikä on vahvistettu
  • henkilön syntymävuotta lähinnä olevan ikäluokan alin vanhuuseläkeikä, jos eläketapahtumahetkellä henkilön ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää ei vielä ole vahvistettu.

Jos eläketapahtuma on ennen vuotta 2017, tulevan ajan pääteikä on vuoden 2005 säännösten mukaan 63 vuotta.

Tarkemmat tiedot

Tulevan ajan pääteikä ennen vuotta 1965 syntyneillä on laissa säädetty ikäluokan alin vanhuuseläkeikä:

  • vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneellä 63 vuotta
  • vuonna 1955 syntyneellä 63 v 3 kk
  • vuonna 1956 syntyneellä 63 v 6 kk
  • vuonna 1957 syntyneellä 63 v 9 kk
  • vuonna 1958 syntyneellä 64 v
  • vuonna 1959 syntyneellä 64 v 3 kk
  • vuonna 1960 syntyneellä 64 v 6 kk
  • vuonna 1961 syntyneellä 64 v 9 kk
  • vuosina 1962 - 1964 syntyneellä 65 vuotta.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä tulevan ajan pääteikä on vuonna 1964 syntyneiden laissa säädetty alin vanhuuseläkeikä 65 vuotta.

Pääteikä on alin vanhuuseläkeikä, vaikka rekisteröidyssä lisäeläketurvassa olisi vakuutettu tätä alempi tai korkeampi eläkeikä.

Julkisilla aloilla tulevan ajan pääteikänä on alin seuraavista:

  • ikäluokan alin eläkeikä
  • ammatillinen eläkeikä
  • eroamisikä.

Tarkemmat tiedot

Eräillä valtion eläkelain piiriin kuuluvilla ammattiryhmillä on ollut oikeus valita ammatillinen eläkeikä, joka on joko 55, 58 tai 60 vuotta. Eräillä kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvilla on ollut ammatillinen eläkeikä ikävälillä 55–65.

Ammatillinen erityiseläkeikä säilyy, jos

  • palvelu on jatkunut yhtäjaksoisena vuoden 2004 loppuun saakka ja
  • henkilöllä on vuoden 2004 jälkeen kyseisen eläkelain piirissä ansaittuja ansioita yhteensä vähintään 9 006,00 euroa (vuoden 2022 tasossa) jokaisena kalenterivuotena ennen eläketapahtumaa tai
  • henkilö osoittaa, että palvelussuhde on ollut voimassa katkeamatta työkyvyttömyyden alkamiseen asti, vaikka ansioita ei olisikaan kaikkina vuosina (virkavapaudet).

Tulevan ajan ansio lasketaan edellisen 5 vuoden ansioista

Tulevan ajan ansio määräytyy tarkasteluajan ansioiden perusteella. Pääsäännön mukaan tarkasteluaika on eläketapahtumavuotta edeltävät 5 kalenterivuotta.

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon seuraavat tarkasteluaikaan sisältyvät tulot ja etuusajat:

  • työansiot
  • yrittäjätyötulot
  • etuusansiot
  • opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika
  • päättyneen, tulevan ajan sisältäneen työkyvyttömyyseläkkeen aika.

Eläkkeenhakijalla on tarkasteluaikana oltava työeläkelakien mukaan eläkkeeseen oikeuttavia työansioita, jotta myös etuusansiot ja eläkeaika voidaan ottaa huomioon tulevan ajan ansiossa. Jos eläkkeensaajalla on tarkasteluaikana pelkästään etuusansioita tai eläkeaikaa, tulevan ajan ansio on nolla. Laissa ei ole säädetty vähimmäismäärää tarkasteluaikana vakuutetuille työansioille.

Tulevan ajan ansio lasketaan keskimääräisenä kuukausiansiona, joka saadaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot kyseiseen aikaan sisältyvien kuukausien (60) lukumäärällä. Jakaja on 60, vaikka ansioita ei kaikkina vuosina olisikaan.

Tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on tulevan ajan ansioissa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.

Tulevan ajan ansio lasketaan pääsäännöstä poikkeavasti silloin, kun kyseessä on

  • henkilö, jolla on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna
  • nuori henkilö, joka tulee työkyvyttömäksi viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna
  • henkilö, jolla on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa tarkasteluaikana.

Työansiot ja yrittäjän työtulot tulevan ajan ansiossa

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon kaikki tarkasteluaikana saadut, työeläkelakien mukaan eläkkeesseen oikeuttavat työansiot. TyEL-, VaEL- ja KuEL-ansioihin tehdään PTEL-vähennys vuoden 2016 loppuun asti ansaituista ansioista. Sen sijaan MEL-ansioihin ja yrittäjätyötuloihin ei vähennystä tehdä. Vuodesta 2017 alkaen PTEL-vähennystä ei tehdä myöskään TyEL- tai JuEL-ansioihin. Poikkeuksena tähän ovat sotilaseläkkeet: sotilaseläkettä ja sen tulevan ajan ansiota määriteltäessä vuosiansioista vähennetään työntekijän työeläkevakuutusmaksun osuus vuoden 2017 jälkeenkin.

Eläketapahtumavuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa. Eläketapahtumavuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa silloinkaan, kun eläketapahtuma on 30. tai 31.12. Tuleva aika lasketaan tässäkin tapauksessa eläketapahtumavuoden alusta.

Eläketapahtumavuotta edeltävänä vuonna maksettua yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienennettyä työeläkevakuutusmaksua ei oteta huomioon tulevan ajan ansiota laskettaessa. Yrittäjän työtulo otetaan tällöin huomioon vahvistetun työtulon suuruisena.

Työansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon.

Etuusansiot tulevan ajan ansiossa

Tulevan ajan ansiossa etuusansiot otetaan huomioon 100 prosentin suuruisena. Vanhempainpäivärahat otetaan kuitenkin huomioon sen suuruisena, kuin niistä karttuu eläkettä. Tulevan ajan ansiossa vanhempainpäivärahat otetaan huomioon seuraavasti:

  • Siltä ajalta, jolta vanhempainpäiväraha on maksettu työntekijälle, vanhempainpäivärahan perusteena oleva etuusansio otetaan huomioon 121 prosentin suuruisena, jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut vuonna 2020 tai sen jälkeen, ja 117 prosentin suuruisena jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut ennen vuotta 2020.
  • Siltä ajalta, jolta vanhempainpäiväraha on maksettu työnantajalle, vanhempainpäivärahan perusteena oleva etuusansio otetaan huomioon 21 prosentin suuruisena, jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut vuonna 2020 tai sen jälkeen, ja 17 prosentin suuruisena jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut suuruisena ennen vuotta 2020.

Tarkemmat tiedot

Yhella laskee ennen vuotta 2020 voimassa olleen lain mukaisilla prosenttiosuuksilla silloin, kun vanhempainpäivärahan etuuden ansioperuste on sama kuin vastaavassa etuudessa vuonna 2019. Jos etuuden peruste on eri vuonna 2019 ja vuonna 2020 tai sen jälkeen, Yhella laskee vuoden 2020 alusta voimaan tulleiden prosenttien mukaan.

Etuusansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon.

Tulevan ajan ansiossa huomioon otettavat etuudet, joista ei kartu eläkettä

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon myös seuraavat etuudet, joista ei kartu ansaittua eläkettä:

  • työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha
  • työmarkkinatuki (myös eläketuki)
  • työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan tai työmarkkinatuen jälkeen myönnetty samansuuruinen sairauspäiväraha tai kuntoutusraha. 

Tulevan ajan ansiossa otetaan tulona huomioon 1 571,88 euroa kuukautta kohden (vuoden 2022 tasossa).

Määrättäessä työeläkelakien mukaista tulevan ajan ansiota eläketuki rinnastetaan työmarkkinatukeen.

Tarkemmat tiedot

1.10.2019 tai sen jälkeen alkavien eläketukien alkamispäiväksi tulee rekisteriin 1.1.2019 kuten aiemmin 1.6.2017 tai myöhemmin vuonna 2017 alkavien eläketukien alkamispäiväksi tuli rekisteriin 1.1.2017. Tämä johtuu siitä, että eläketuki ja työmarkkinatuki ilmoitetaan samalla etuuslajilla ja palkattomissa ajoissa samalle vuodelle ilmoitettu sama etuuslaji korvaa aiemmin ilmoitetun saman vuoden tiedon. Jollei alkamispäivää pakotettaisi vuoden alkuun, ei rekisterissä olisi eläketuen ilmoittamisen jälkeen tietoja alkuvuoden työmarkkinatukiajasta, jota voidaan tarvita mahdollisen myöhemmän työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa.

Jos Kela korjaa jälkikäteen vuoden 2017 eläketuki- tai työmarkkinatukijaksoja, voi eläketuen pakotetun alkamispäivän johdosta rekisteriin tulla päällekkäistä tai puutteellista tietoa. Eläkelaitoksen on siksi syytä tarkistaa vuoden 2017 työmarkkinatukitiedot, jos henkilö vuoden 2017 jälkeen työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan mainitsee saavansa eläketukea.

Tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika tulevan ajan ansiossa

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon myös tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika. Tulevan ajan ansiossa otetaan tulona huomioon 1 571,88 euroa kuukautta kohden (vuoden 2022 tasossa).

Kotihoidontuen alkamis- ja päättymiskuukaudet ovat tyypillisesti vajaita. Näiltä vajailta kuukausilta otetaan tulevassa ajassa tulona huomioon laskennallinen etuusansio, joka jaetaan 25:llä ja kerrotaan kyseisen kuukauden maksettujen etuuspäivien lukumäärällä, kuten karttuneessa eläkkeessä.

Eläketapahtumavuonna suoritetusta tutkinnosta ansaittava etuus otetaan huomioon myönnettävässä eläkkeessä, jos tutkinto on suoritettu ennen eläketapahtumaa. Tulevan ajan sisältävissä eläkkeissä ei kuitenkaan eläketapahtumavuoden kuukausia oteta huomioon.

Jos tutkinto on suoritettu eläketapahtuman jälkeen, myönnetään laskennallisesta opiskeluajasta karttunut etuus seuraavan uusin perustein myönnetyn eläkkeen yhteydessä tai vanhuuseläkkeessä. Laskennallista opiskeluaikaa ei oteta huomioon nyt myönnettävän eläkkeen tulevan ajan ansiossakaan.

Eläkeaika tulevan ajan ansiossa

Jos henkilö on saanut tulevan ajan sisältävää eläkettä ja tällaisen eläkkeen lakkaamisen jälkeen henkilölle myönnetään uusi eläke uusin perustein, tarkasteluaikaan kohdistuva eläkesuhdeaika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Uuden eläkkeen tulevan ajan ansiossa otetaan tulona huomioon aiemmin päättyneen eläkkeen tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio tarkistetaan palkkakertoimella uuden eläkkeen alkamishetken tasoon.

Jos henkilö on saanut maatalousyrittäjien erityiseläkettä (luopumistukea), ja tällaisen eläkkeen lakkaamisen jälkeen henkilölle myönnetään uusi eläke, tarkasteluaikaan kohdistuva eläkeaika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon maatalousyrittäjien erityiseläkkeen tulevan ajan työtulo, jonka määrä on kuitenkin aina tarkistettava Melasta.

Tutkinto ja eläkeaika tulevan ajan ansiossa

Jos tarkasteluajalla on päällekkäisiä tutkinto- ja eläkeaikoja, vähennetään eläkeaika tarkasteluajalle osuvasta laskennallisesta opiskeluajasta. Jos tarkasteluajalla on suoritettu useita tutkintoja, lasketaan ensin tarkasteluajalle osuvat laskennalliset opiskeluajat yhteen. Huomioon otetaan enintään 5 vuotta opiskeluaikaa (tarkasteluajan pituus). Tämän jälkeen vähennetään tästä laskennallisesta opiskeluajasta tarkasteluajalle osuva päällekkäinen eläkeaika. Tämän vähentämisen jälkeen katsotaan mahtuuko tarkasteluajalle vielä lisäämään opiskeluaikaa toisesta tutkinnosta siten, että tarkasteluajalla voi olla yhteensä enintään 60 kk eläkeaikaa ja opiskeluaikaa tulevan ajan ansiossa.

Esimerkki: Tulevan ajan ansio pääsäännön mukaan

Perustiedot:

  • Eläketapahtuma on toukokuussa 2019
  • Työntekijä on ollut tarkasteluaikana runsaat 4 vuotta työssä yksityisillä aloilla ja jäänyt sen jälkeen työttömäksi
  • Työntekijä on saanut ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa sairastumiseensa asti

 

Vuosi Työansiot palkkakertoimella tarkistettuina ja PTEL-vähennys tehtynä e/v Etuusansiot palkkakertoimellatarkistettuna e/v Yhteensä e/v
2014 34 500 0 34 500
2015 36 000 0 36 000
2016 35 600 0 35 600
2017 38 200 0 38 200
2018 15 900 20 000 35 900
2019 0 16 000 16 000

 

Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2014 - 2018 työansioiden ja etuusansioiden perusteella. Eläketapahtumavuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa.

Etuuden peruste voi olla vuosi- tai kuukausitasoinen ja etuutta maksetaan päiväkohtaisesti, joten etuuden perusteet on muunnettava päiväkohtaisiksi eläkkeen laskemista varten. Etuuden peruste muunnetaan päiväkohtaiseksi kyseisen etuuslajin jakajalla (300, 21,5, 25 tai 30). Päiväkohtainen ansio kerrotaan maksettujen etuuspäivien lukumäärällä. Tällöin saadaan eläkkeen perusteena oleva etuusansio kyseiseltä vuodelta.

Ansiot ovat yhteensä 180 200 euroa. Tulevan ajan ansio on 180 200 / 60 kk = 3 003,33 euroa/kk.

Esimerkki: Tulevan ajan ansion laskeminen, kun työntekijällä on tarkasteluaikana julkisen ja yksityisen alan työansioita sekä etuusansioita

  • Työntekijä on syntynyt 28.6.1962
  • Työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuonna 2017, jolloin työntekijä täyttää 55 vuotta
  • Työntekijän JuEL:n mukainen vanhuuseläkeikä on 61 v 3 kk, joten myös tulevan ajan pääteikä on 61 v 3 kk
  • Tuleva aika on eläketapahtumavuoden alusta 61 v 3 kk:n täyttämiskuukauden loppuun, yhteensä 81 kuukautta
  • TyEL:n mukainen tulevan ajan pääteikä on 65 vuotta, tuleva aika on 126 kuukautta
  • Tarkasteluaikana työansioita on yhteensä 66 600 euroa: TyEL:ssa on ansioita 10 000 euroa ja JuEL:ssa 56 600 euroa
  • Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon myös tarkasteluaikana saatuja etuusansioita yhteensä 2 500 euroa

JuEL:n ja TyEL:n mukainen tulevan ajan eläke lasketaan erikseen kyseisten lakien mukaan vakuutettujen työansioiden perusteella. Etuusansiot jaetaan JuEL:n ja TyEL:n kesken kyseisten lakien mukaan vakuutettujen työansioiden suhteessa.

TyEL:n osuus etuusansioista on 10 000/66 600 x 2 500 = 375,38 euroa
TyEL:n tulevan ajan ansio on (10 000 + 375,38) / 60 = 172,92 euroa
TyEL:n tulevan ajan eläke on 126 kk x 1,5 % x 172,92 / 12 = 27,23 euroa/kk

JuEL:n osuus etuusansioista on 56 600/66 600 x 2 500 = 2 124,62 euroa
JuEL:n tulevan ajan ansio on (56 600 + 2 124,62) / 60 = 978,74 euroa
JuEL:n tulevan ajan eläke on 81 kk x 1,5 % x 978,74 / 12 = 99,10 euroa/kk

Yhteensä tulevan ajan eläke on 126,33 euroa/kk.

Poikkeussäännöt tulevan ajan ansion laskennassa

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Tulevan ajan ansio lasketaan pääsäännöstä poikkeavasti seuraavissa tilanteissa:

  • henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna
  • kyseessä on nuori henkilö, jonka eläketapahtuma on viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna
  • henkilöllä on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa tarkasteluaikana.

Henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna

Työkyvyttömyyden alkamisvuoden ansiot otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa, jos henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna. Tulevan ajan jakso alkaa myös tässä tilanteessa eläketapahtumavuoden alusta ja ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti.

Tarkasteluaika on tässä poikkeussäännössä eläketapahtumavuotta edeltäneet 5 kalenterivuotta sekä eläketapahtumavuosi eläketapahtumakuukauden loppuun.

Jos tarkasteluaikana on eläkeaikaa, mutta työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna, tulevan ajan ansio lasketaan poikkeussäännön mukaan.

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon:

  • tarkasteluajan työansiot
  • tarkasteluajan yrittäjätyötulo eläketapahtumaa edeltävään päivään
  • tarkasteluajan etuusansiot VEKL mukaan luettuna.

Lisäksi tulevan ajan ansiota laskettaessa otetaan huomioon yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty maksu työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävältä vuodelta.

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon aiemmin päättyneen eläkkeen tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio tarkistetaan palkkakertoimella uuden eläkkeen alkamishetken tasoon.

Eläketapahtumavuoden ansiot otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiossa. Niistä ei kartu ansaittua eläkettä.

Kun tulevan ajan ansio lasketaan tämän poikkeussäännön mukaan, keskimääräinen kuukausiansio saadaan jakamalla tarkasteluajan ansiot 60:llä.

Tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on tulevan ajan ansiossa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.

Esimerkki: Työansioita vain eläketapahtumavuonna ja sitä edeltävänä vuonna

Perustiedot:

  • Eläketapahtuma on helmikuussa 2021
  • Henkilö on ollut vakuutettuna Suomessa joulukuusta 2020 alkaen, sitä ennen henkilö on ollut ulkomailla (ei EU-maassa)

Koska henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja sitä edeltävänä vuonna, tulevan ajan ansio lasketaan poikkeussäännön mukaan. Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon työkyvyttömyyden alkamisvuoden ansiot eläketapahtumakuukauden loppuun saakka.

Palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon tarkistetut ansiot:

Vuosi Ansiot/v
2017 0
2018 0
2019 0
2020 4 500
2021 8 500

Ansiorekisterin tietojen mukaan henkilön tulevan ajan edellytys täyttyy ennen vuotta 2017 saatujen työansioiden perusteella.

Vuosien 2021 ja 2020 ansiot ovat yhteensä 13 000 euroa. Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluajan ansiot 60:llä.

Tulevan ajan ansio on 13 000 / 60 = 216,67 euroa/kk.

Nuori henkilö, jonka eläketapahtuma on viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna

Jos henkilö tulee työkyvyttömäksi sen vuoden aikana, jona henkilö täyttää 23 vuotta tai sitä nuorempana, tarkasteluaika on 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta työkyvyttömyyden alkamiskuukauden loppuun. Tulevan ajan jakso alkaa myös tässä tilanteessa eläketapahtumavuoden alusta ja ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti.

Jos henkilö tulee työkyvyttömäksi 17-vuotiaana, voi henkilöllä olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta eläkkeessä ei ole tulevan ajan eläkeosaa. Ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumakuukauden loppuun asti.

Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot tähän aikaan sisältyvien kuukausien lukumäärällä, kuitenkin enintään 60:llä.

Nuorena työkyvyttömäksi tulevan yrittäjän työtulo otetaan tulevan ajan ansiossa huomioon eläketapahtumaa edeltävään päivään eikä eläketapahtumakuukauden loppuun. Lisäksi tulevan ajan ansiota laskettaessa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty maksu.

Myös näissä tilanteissa tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on tulevan ajan ansiossa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.

Esimerkki: Nuorena työkyvyttömäksi tulevan henkilön tulevan ajan ansio

Perustiedot:

  • Henkilö on täyttänyt 18 vuotta 1.5.2018
  • Henkilöllä on vuodelta 2018 vakuutettuja kesätyöansioita 18 vuoden iän täyttämisen jälkeen 4 000 euroa
  • Henkilö siirtyy lukion jälkeen pysyvämmin työelämään 19 vuoden iässä vuonna 2019 ja ehtii työskennellä 2 vuotta ennen sairastumistaan 28.9.2021

Palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon tarkistetut ansiot (PTEL-vähennys tehtynä ansioista ennen vuotta 2017):

 
Vuosi Ansio/v
2018 4 218,86
2019 12 600,00
2020 24 000,00
2021 20 000,00
Yhteensä 60 818,86

 

Tarkasteluaika on 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta työkyvyttömyyden alkamiskuukauden loppuun (1.6.2018–30.9.2021) eli yhteensä 40 kuukautta.

Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot tähän aikaan sisältyvien kuukausien lukumäärällä.

Tarkasteluajan ansiot vuosilta 2018–2021 ovat yhteensä 60 818,86 euroa.

Tulevan ajan ansio on 60 818,86 / 40 = 1 520,47 euroa/kk.

Henkilöllä on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa tarkasteluaikana

Jos eläkkeensaajan työansiot ovat tarkasteluaikana eläkkeensaajan vakiintunutta ansiotasoaan pienemmät alle kolmivuotiaan lapsen hoitamisen vuoksi, pidetään eläkkeensaajan tulevan ajan ansiona sitä työansiota, jota lapsenhoitoaika ei ole pienentänyt.Tällaisia työansioita voidaan ottaa huomioon enintään 10 viimeiseltä vuodelta.

Edellytyksenä on, että lapsenhoidolla on vähintään 20 prosentin vaikutus eläkkeensaajan työeläkelakien mukaisen eläkkeen määrään.

Tarkasteluaika tässä poikkeussäännössä on enintään eläketapahtumavuotta edeltävät 10 kalenterivuotta.

Lapsenhoitoajan poikkeussääntöä voidaan soveltaa eläkkeensaajan hakemuksesta.

Lapsenhoitoajan poikkeussäännön soveltaminen ei edellytä vanhempainetuuden saamista. Jos rekistereissä ei ole merkintää vanhempainetuuksista tai alle kolmivuotiaan lapsen hoitoajasta, eläkkeenhakijan on esitettävä näyttö lapsenhoitoajasta.

Eläketapahtumaa edeltävän 10 vuoden ajalta valitaan enintään 5 vuotta

Lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan tulevan ajan ansion laskentaan valitaan eläketapahtumavuotta edeltävän 10 vuoden ajalta enintään 5 sellaista kalenterivuotta, joihin ei sisälly alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa.

Jos eläketapahtumavuotta edeltävän 10 kalenterivuoden aikana lapsenhoitoaikaa on useampana kuin 5 kalenterivuotena, otetaan tulevan ajan ansiota laskettaessa huomioon vain sellaisten vuosien ansiot, joihin ei sisälly lapsenhoitoaikaa. Tulevan ajan ansio voidaan laskea esimerkiksi pelkästään yhden vuoden ansioiden perusteella, jos kaikkina muina vuosina on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa. Tulevan ajan ansion laskentaan voi mukaan tulla myös sen vuoden vakuutetut ansiot, jolloin henkilö on täyttänyt 18 vuotta.

Jos kaikkina 10 kalenterivuotena on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa, tulevan ajan ansiota ei voida määrätä lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan.

Tulevan ajan ansiota laskettaessa käytetään jakajana valittuihin vuosiin sisältyvien kuukausien lukumäärää. Vuodessa on aina 12 kuukautta. Jakaja voi olla enintään 60. Esimerkiksi, jos tulevan ajan ansio määrätään 4 kalenterivuoden ansioiden perusteella, tulevan ajan ansion jakaja on 48.

Laskennassa otetaan huomioon eläketapahtumavuotta lähimmät 5 kalenterivuotta, joihin lapsenhoitoaika ei ole vaikuttanut.

Tuleva aika lasketaan pääsäännöstä poiketen, jos henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna. Tätä poikkeussäännöstä ei voi yhdistää lapsenhoitoajan poikkeussäännön kanssa.

Kokonaiseläkkeen määrän oltava vähintään 20 prosenttia suurempi

Jos eläkehakemuksessa on maininta lapsenhoidosta, eläke lasketaan sekä tulevan ajan ansion pääsäännön että lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan.

Jos työeläkelakien mukaisen kokonaiseläkkeen määrä lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan on vähintään 20 prosenttia suurempi kuin pääsäännön mukaan laskettu kokonaiseläke, eläke myönnetään poikkeussäännön mukaan laskettuna.

Tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti

Lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan määrätty tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on otettu huomioon tulevan ajan ansiota laskettaessa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.

Esimerkki: Lapsenhoitoajan vaikutus eläkkeeseen

  • Työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuonna 2020, jolloin hän täyttää 35 vuotta
  • Tuleva aika on 360 kuukautta

Pääsääntö:

Pääsäännön mukaan tulevan ajan ansio lasketaan 5 eläketapahtumaa edeltävän kalenterivuoden ansioista (vuodet 2015–2019).

Henkilöllä on työansioita ja etuusansioita 5 vuoden tarkasteluaikana seuraavasti:

(30 000,00 + 28 800,00 + 22 600,00 + 24 000,00 + 36 000,00) / 60 kk = 2 356,67 euroa/kk.

Tulevan ajan eläke on 360 kk × 1,5 % × 2 356,67 euroa / 12 = 1 060,50 euroa/kk.

Poikkeussääntö:

Lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukainen tulevan ajan ansio lasketaan niiden vuosien ansioiden perusteella, jolloin työntekijällä ei ole ollut alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa. Tällaisia vuosia ovat olleet vuodet 2010, 2015–2016 ja 2019:

(30 000 + 28 800 + 36 000 + 30 000) / 48 kk = 2 600,00 euroa/kk

Tulevan ajan eläke on 360 kk × 1,5 % × 2 600,00 / 12 = 1 170,00 euroa/kk.

Vertailu:

Pääsäännön ja poikkeussäännön mukainen vertailu tehdään kokonaistyöeläkkeiden välillä.

Ansaittu eläke on yhteensä 436,50 euroa.

Pääsäännön mukainen eläke on yhteensä 1 060,50 + 436,50 = 1 497,00 euroa/kk.

Poikkeussäännön mukainen eläke on yhteensä 1 170,00 + 436,50 = 1 606,50 euroa/kk.

Erotus pääsäännön ja lapsenhoitosäännön mukaan on 1 606,50 – 1 497,00 = 109,50 euroa/ kk.

Poikkeussäännön vaikutus eläkkeen määrään: 109,5/ 1 497,00 × 100 = 7,31 %

Tulevan ajan eläkeosa lasketaan pääsäännön mukaan määrätyn tulevan ajan ansion perusteella. Poikkeussäännön mukaan lasketun tulevan ajan ansion perusteella eläke ei ole vähintään 20 prosenttia suurempi kuin pääsäännön mukaisen tulevan ajan ansion perusteella laskettu eläke.

Esimerkki: Lapsenhoitoajan vaikutus tulevan ajan ansioon nuorella henkilöllä

Perustiedot:

  • Henkilö on syntynyt 16.6.1989
  • Henkilö on ollut työelämässä 10 vuotta vuodesta 2007 alkaen
  • Henkilö tulee työkyvyttömäksi vuonna 2017
  • Lapsenhoitoaikaa on vuosina 2010-2016
Vuosi  Kuukaudet Ansio
2007 6 18 000,00
2008 12 34 000,00
2009 12 36 000,00
Yht. 30 88 000,00

Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2007-2009 ansioiden perusteella, olettaen, että vaikutus kokonaiseläkkeeseen on vähintään 20 %.

Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot aikaan sisältyvien kuukausien lukumäärällä.

Tulevan ajan ansio on 88 000,00/30 = 2 933,33 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä kuntoutusrahan jälkeen

Soveltamisohje , Voimassa 18.11.2020 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työkyvyttömyyseläke entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen

Työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, jos työkyvyttömyys alkaa kuntoutusraha-aikana tai kun kuntoutusrahan päättymisestä on kulunut enintään 2 vuotta.

Työkyvyttömyyseläke määräytyy samoin perustein kuin ensin myönnetty kuntoutusraha ilman 33 prosentin korotusta. Määrä tarkistetaan työkyvyttömyyseläkkeen alkamishetken tasoon työeläkeindeksillä.

Kuntoutusraha ei sisällä yksityisten alojen rekisteröityä lisäeläkettä. Kuntoutusrahan alkamiseen mennessä ansaitun rekisteröidyn lisäeläkkeen määrä tarkistetaan työkyvyttömyyseläkkeen alkamishetken tasoon palkkakertoimella ja lisätään entisin perustein määrättyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Uuden etuuden määräytyminen usean työkyvyttömyyseläkejakson ja/tai kuntoutusrahajakson jälkeen

Tilanteissa, joissa työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti kuntoutusrahan kanssa tai kuntoutusraha takautuvasti työkyvyttömyyseläkkeen kanssa kokonaan tai osittain samalle ajalle, kumpikin jakso jää rekisteriin päällekkäin.

Eläketapahtuma määrittää sen, määräytyykö ensimmäisenä myönnetyn etuuden kanssa takautuvasti päällekkäin myönnetty erilajinen etuus uusin vai entisin perustein. Jos myöhemmin myönnetyn etuuden eläketapahtuma on ennen ensimmäisenä myönnetyn etuuden eläketapahtumaa, erilajinen etuus määräytyy uusin perustein. Jos taas ensimmäisenä myönnetynetuuden kanssa takautuvasti päällekkäin myönnetyn etuuden eläketapahtuma on ensimmäisenä myönnetyn etuuden eläketapahtuman jälkeen tai samaan aikaan kuin ensimmäisenä myönnetyn etuuden eläketapahtuma, määräytyy erilajinen etuus entisin perustein.


Entisin perustein edellytykset tutkitaan

  • työkyvyttömyyseläkkeiden välillä, vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden välissä on myönnetty kuntoutusraha
  • kuntoutusrahojen välillä, vaikka välissä on myönnetty työkyvyttömyyseläke
  • välittömästi edeltävästä erilajisesta etuudesta silloin, kun entisin perustein myönnön edellytykset eivät edellä mainituissa tilanteissa täyty.

Työkyvyttömyyseläke uusin perustein kuntoutusrahan jälkeen

Jos työkyvyttömyyden alkaessa kuntoutusrahakauden päättymisestä on yli 2 vuotta, työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää entisin perustein.

Työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää entisin perustein edes siinä tapauksessa, että työkyvyttömyyseläke myönnetään saman sairauden perusteella, jonka vuoksi henkilöllä on aikanaan katsottu olevan työkyvyttömyyden uhka. Aikaisemmalta kuntoutusraha-ajalta eläkettä karttuu palkattomien aikojen karttuman perusteella.

 

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä osa-aikaeläkkeen jälkeen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Osa-aikaeläke voi jatkua vuoden 2016 jälkeen ennen vuotta 1956 syntyneellä henkilöllä, jonka osa-aikaeläke on alkanut viimeistään 1.1.2017. Osa-aikaeläkkeeseen sovelletaan ennen 1.1.2017 voimassa olleita säännöksiä.

Kun osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke, eläke lasketaan kokonaan uudestaan. Työkyvyttömyyseläkkeen ansaittu eläke otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti. Osa-aikaeläkkeen jälkeen työkyvyttömyyseläke koostuu

  • osa-aikaeläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä
  • osa-aikaeläkkeen aikaisesta osa-aikatyöstä karttuneesta eläkkeestä
  • osa-aikaeläkkeen aikana saatujen etuusansioiden perusteella karttuneesta eläkkeestä
  • osa-aikaeläkkeen lakkaamisen jälkeen saaduista työ- ja etuusansioista karttuneesta eläkkeestä
  • tulevan ajan eläkeosasta.

Ansaittu eläke tarkistetaan

  • omalle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen
  • työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta.

Eläkkeen perusteena olevat ansiot tarkistetaan palkkakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Osa-aikaeläkkeen aikana karttunut eläke

Osa-aikaeläkkeen aikaisesta työstä karttuu eläkettä 1,5 prosentin tai siirtymäajan 1,7 prosentin mukaan. 

Tulevan ajan ansio

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon eläketapahtumavuotta edeltäneiden 5 kalenterivuoden

  • työansiot
  • etuusansiot
  • mahdollisen aiemman työkyvyttömyyseläkkeen ajalta tulevan ajan ansio.

Vuoden 2016 loppuun asti ansaittuihin ansioihin tehdään PTEL-vähennys. Vuodesta 2017 alkaen PTEL-vähennystä ei tehdä.

Kaikki ansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläke osa-aikaeläkkeen jälkeen

Perustiedot:

  • Syntymäaika 10.6.1955
  • Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 63 v 3 kk (tulee täyteen 10.9.2018)
  • Osa-aikaeläke alkanut 1.7.2016
  • Osa-aikaeläkkeen alkuun mennessä karttuneen eläkkeen määrä 1 500 euroa/kk vuoden 2016 tasossa

Henkilö tulee työkyvyttömäksi 2.3.2017, jonka jälkeen hän saa sairauspäivärahaa helmikuun 2018 loppuun asti. Tämän jälkeen hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke.

Vuosiansiot:

Vuosi

Työansio e/v

Ansiot v. 2018 palkkakertoimen (arvio 1,400) tasossa

Ansiot PTEL-vähennettyinä

2012

34 200

37 087,53

34 676,84

2013

35 000

36 925,40

34 525,24

2014

35 500

36 814,81

34 219,37

2015

36 000

36 977,26

34 314,89

1.1.–30.6.2016

18 000

18 353,97

17 032,48

1.7.–31.12.2016

9 600

9 788,78

9 083,99

Yhteensä

 

 

199 562,3

Ansaittu eläke:

Ennen osa-aikaeläkettä ansaittu eläke palkkakertoimella korotettuna vuoden 2018 tasoon:
1 500 euroa/kk / 1,373 x 1,400 = 1 529,50 euroa/kk

Osa-aikatyöstä ansaittu eläke:
9 083,99 x 1,9 % / 12 = 14,38 euroa/kk

Ansaittu eläke on yhteensä 1 529,50 euroa/kk + 14,38 euroa/kk = 1 543,88 euroa/kk.

Ansaitun eläkkeen määrä kerrotaan ikäluokan elinaikakertoimella (arvio):

1 543,88 euroa/kk x 0,962 = 1 485,21 euroa/kk.

Tulevan ajan eläke:

Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2012–2016 ansioista:

199 562,32 / 60 = 3 326,04 euroa/kk

Tulevan ajan jakso lasketaan eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden 3 kuukauden iän täyttämiskuukauden loppuun eli 1.1.2017–31.9.2018, yhteensä 21 kuukautta.

Tulevan ajan eläke on 3 326,04 euroa/kk x 21 x 1,5 % /12 = 87,31 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläke on yhteensä 1 485,21 euroa/kk + 87,31 euroa/kk = 1 572,52 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Nuorena työkyvyttömäksi tulleen eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä eläkkeen alkamisesta on kulunut 5 kalenterivuotta.

Kertakorotus lisätään myös kertakorotushetkellä maksussa olevaan kuntoutusrahaan ja kuntoutusavustukseen.

Kertakorotusta ei myönnetä, jos työkyvyttömyyseläke alkaa 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.

Esimerkki: Kertakorotuksen ajankohta

Työkyvyttömyyseläke on alkanut 1.3.2018. Eläkkeen alkamisesta on kulunut 5 täyttä kalenterivuotta vuoden 2023 loppuun mennessä, joten kertakorotus tehdään 1.1.2024.

Kertakorotusprosentti määräytyy iän mukaan

Maksussa olevien työeläkkeiden yhteismäärä kerrotaan kertakorotusprosentilla, jonka suuruus määräytyy eläkkeensaajan iän mukaan korotushetkellä eli korotusvuoden alussa 1. tammikuuta.

Täysi kertakorotus on 25 prosenttia eläkkeen määrästä. Täyden kertakorotuksen saa eläkkeensaaja, joka on korotusvuoden alussa enintään 31-vuotias.

Yli 31-vuotiailla kertakorotus pienenee 1,0 prosenttiyksiköllä kutakin ikävuotta kohden. Jos eläkkeensaaja korotushetkellä on 55-vuotias, kertakorotusprosentti on 1,0.

Korotushetkellä yli 55 vuotta täyttäneen eläkkeensaajan eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.

Jos eläkkeensaaja on syntynyt 1.1., kertakorotusprosentti määräytyy sen iän mukaan, mitä eläkkeensaaja tuona päivänä täyttää.

Tarkemmat tiedot

Kertakorotus lasketaan työntekijän maksussa olevien työeläkelakien mukaisten eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Kertakorotusta ei lisätä TEL-lisäeläketurvan mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kertakorotus lisätään myös vuoden 2004 säännöin myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kertakorotus tehtiin ensimmäisen kerran vuoden 2010 alussa.

Kertakorotus lisätään eläkkeeseen vain kerran, mutta se säilyy eläkkeessä niin kauan kuin eläkettä maksetaan.

Eläkkeen rinnalla karttuneeseen uuteen eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta silloin, kun se myönnetään, jos korotus on jo tehty maksussa olevaan eläkkeeseen. Esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla karttuneeseen uuteen eläkkeeseen ei lasketa kertakorotusta, jos kertakorotus on jo tehty osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.

Kertakorotus ei pienennä kansaneläkkeen määrää.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrän muuttuminen kertakorotuksen johdosta on rinnastettavissa eläkkeen indeksitarkistukseen. Siitä ei tarvitse antaa päätöstä, jollei eläkkeensaaja sitä nimenomaisesti vaadi.

Kertakorotusprosentti iän mukaan

Ikä korotusvuoden alussa Korotusprosentti
alle 32 25
32 24
33 23
34 22
35 21
36 20
37 19
38 18
39 17
40 16
41 15
42 14
43 13
44 12
45 11
46 10
47 9
48 8
49 7
50 6
51 5
52 4
53 3
54 2
55 1
56 0

Entisin perustein myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, 5 kalenterivuoden aika lasketaan ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta. Jos 5 kalenterivuoden täyttyessä työkyvyttömyyseläke ei ole maksussa, kertakorotus lasketaan sen hetken mukaisesti, kun se olisi laskettu, jos työkyvyttömyyseläke olisi jatkunut yhdenjaksoisesti. Tällöin kertakorotus lisätään entisin perustein myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen heti työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläke entisin perustein ja kertakorotus

  • Henkilö on tullut työkyvyttömäksi 35-vuotiaana vuonna 2013.
  • Työkyvyttömyyseläke on alkanut sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan jälkeen 36-vuotiaana 1.7.2014.
  • Työkyvyttömyyseläkettä on maksettu ensin kuntoutustukena 2 vuoden ajan 30.6.2016 asti.
  • Sen jälkeen henkilö on kuntoutunut vuoden ajaksi.
  • Työkyvyttömyyseläke on myönnetty entisin perustein 1.7.2017 alkaen 30.6.2019 saakka ja entisin perustein uudestaan 1.2.2021 alkaen.
Eläkeaika Työssäoloaika
1.7.2014 - 30.6.2016 1.7.2016 - 30.6.2017
1.7.2017 - 30.6.2019 1.7.2019 - 31.1.2021
1.2.2021 - -

Viisi kalenterivuotta ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta tulee täyteen 1.7.2019. Henkilö on seuraavan vuoden alussa (1.1.2020) 41-vuotias, jolloin kertakorotus on 15 prosenttia. Kertakorotus lisätään entisin perustein 1.2.2021 myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä indeksitarkistusten jälkeen on 1 517,85 euroa/kk vuonna 2021. Kertakorotuksen jälkeen työkyvyttömyyseläke on 1.2.2021 alkaen 1 517,85 + (1 517,85 x 15 %) = 1 745,53 euroa/kk.

Kuntoutusrahan jälkeen entisin perustein myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen, kuntoutusraha-aika lasketaan eläkeajaksi määriteltäessä eläkkeensaajan oikeutta kertakorotukseen. Kuntoutusavustusaika lasketaan myös eläkeajaksi.

Esimerkki: Kertakorotus entisin perustein myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen

  • Henkilö on saanut kuntoutusrahaa ajalla 1.9.2011-31.5.2012.
  • Henkilölle on 1.10.2013 alkaen myönnetty työkyvyttömyyseläke entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen tehdään kertakorotus 1.1.2017 alkaen, jos henkilö tuolloin on alle 56-vuotias.

Kertakorotus ja kuntoutuskorotus

Jos eläkkeeseen kertakorotushetkellä maksetaan kuntoutuskorotusta, kuntoutuskorotukseen ei tule kertakorotusta. Siten kertakorotusprosentilla kerrotaan työkyvyttömyyseläkkeen määrä, jossa ei ole kuntoutuskorotusta.

Jos henkilöllä on kertakorotushetkellä maksussa kuntoutuskorotus ja kuntoutustuki, kertakorotus lasketaan kuntoutustukeen normaalisti, mutta kuntoutuskorotukseen ei kertakorotusta lasketa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Kertakorotus ja kuntoutuskorotus

1) Henkilöllä on kuntoutustuki, joka on myönnetty ajalle 1.10.2018-31.5.2019 ja se on kertakorotettu 1.1.2019 alkaen. Henkilölle myönnetään kuntoutuskorotus ajalle 1.4.2019-31.5.2019. Kuntoutuskorotus lasketaan kertakorotettuun eläkkeeseen.

2) Henkilön kuntoutustukeen on myönnetty kuntoutuskorotus ajalle 1.10.2018-31.5.2019. Kertakorotushetki on 1.1.2019, jolloin kuntoutustukeen lisätään kertakorotus normaalisti. Kuntoutuskorotusosaa ei koroteta. Maksettava määrä kertakorotuksen jälkeen on siten kuntoutustuki + kertakorotus + alkuperäinen kuntoutuskorotus.

3) Henkilölle on myönnetty kuntoutustuki ja kuntoutuskorotus ajalle 1.10.2018-31.3.2019. Kertakorotus on tehty 1.1.2019. Henkilö saa suoraan jatkoa kuntoutustuelle ja kuntoutuskorotukselle 1.4.2019-31.5.2019. Kuntoutustuen ja -korotuksen jatko on myönnetty entisin perustein. Etuutta entisin perustein myönnettäessä sen määrä ei muutu. Jatkopäätöksen mukainen kuntoutustuki ja kuntoutuskorotus on saman suuruinen kuin ensimmäinen kertakorotuksen jälkeen eli kuntoutustuki + kertakorotus + alkuperäinen kuntoutuskorotus.

Jos eläkkeeseen on tehty kertakorotus ja eläkkeensaaja sen jälkeen menee kuntoutukseen, lasketaan kuntoutuskorotus kertakorotuksen sisältävästä eläkkeestä.

Jos kertakorotus ja kuntoutuskorotus lasketaan eläkkeeseen samalla hetkellä, tehdään ensin eläkkeen kertakorotus. Sen jälkeen kuntoutuskorotus lasketaan tästä kertakorotetusta eläkkeestä.

Kertakorotus ja kuntoutusraha

Jos kuntoutusrahaa maksetaan yli 5 vuoden ajalta, myös kuntoutusrahaan lisätään kertakorotus sen vuoden alusta, johon mennessä kuntoutusrahan alkamisesta on kulunut 5 kalenterivuotta. Kertakorotusprosentilla kerrotaan koko kuntoutusrahan määrä.

Kertakorotus, kun eläkkeessä on otettu huomioon LITA-etuus

Kertakorotus lasketaan eläkkeensaajan maksussa olevien työeläkkeiden yhteismäärän perusteella. Jos eläkkeeseen on tehty LITA-vähennys, kertakorotus lasketaan vähennetyn eläkkeen määrän perusteella ja lisätään vähennetyn eläkkeen määrään.

Kertakorotus lisätään myös vuoden 2004 säännöin laskettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kertakorotus lasketaan vuoden 2004 säännöin yhteensovitetusta eläkkeestä ja lisätään yhteensovitettuun eläkkeeseen.

Työeläkkeen kertakorotus ei aiheuta eläkkeeseen uutta LITA-vähennystä/yhteensovitusta.

Kertakorotus ja kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke

Jos toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke kertasuoritetaan, samalla maksetaan kertasuorituksena myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke. Kertasuoritettuun eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta.

Jos kertasuorituksena on maksettu vuoden 2004 säännösten mukainen toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke, sen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke lasketaan uudelleen. Tällöin kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olleet vapaakirjat tarkistetaan ensin vuoden 2004 tasoon puoliväli-indeksillä. Tästä ne tarkistetaan vanhuuseläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Koska eläke lasketaan uudelleen, eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta.

Elinaikakerroin työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 14.03.2019 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa ansaittu eläke kerrotaan eläketapahtumavuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Jos eläketapahtuma on henkilön 62 ikävuoden täyttämisvuonna tai sen jälkeen, käytetään henkilön 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Ansaittua eläkettä on kaikki muu paitsi tulevan ajan eläkeosa.

Elinaikakerrointa ei sovelleta tulevan ajan eläkeosaan. Työkyvyttömyyseläkkeessä, jonka eläketapahtuma on ennen vuotta 2027, tulevan ajan eläkeosa jää pysyvästi elinaikakertoimen soveltamisen ulkopuolelle. Elinaikakerrointa aletaan soveltaa koko työkyvyttömyyseläkkeeseen vuodesta 2027 alkaen, kun ikäluokan alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen.

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, ansaittuun eläkkeeseen sovelletaan uusin perustein myönnetyn eläkkeen eläketapahtumavuoden elinaikakerrointa.

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, elinaikakerroin pysyy entisin perustein -myöntöketjun ensimmäisen eläkkeen tai kuntoutushakemuksen vireilletulovuoden mukaisena.

Myös sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvan henkilön työkyvyttömyyseläkkeeseen elinaikakerrointa sovelletaan edellä kuvatulla tavalla.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeeseen elinaikakerroin vaikuttaa lievemmin kuin vanhuuseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeessä elinaikakerrointa sovelletaan vain osaan eläkkeestä. Elinaikakertoimella on kuitenkin sitä suurempi vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen määrään, mitä lähempänä vanhuuseläkeikää henkilö on tullessaan työkyvyttömäksi.

Jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 ikävuoden täyttämisvuotta, kerroin ei määräydy eläkkeensaajan oman ikäluokan, vaan vanhemman ikäluokan ennustetun elinajan pitenemisen mukaan. Jos elinaika pitenee jatkuvasti, kuten on ennustettu, työkyvyttömyyseläkkeensaajan oman ikäluokan kerroin leikkaisi eläkettä enemmän.

Elinaikakerrointa aletaan soveltaa koko työkyvyttömyyseläkkeeseen, eli myös tulevan ajan eläkeosaan, kun ikäluokan alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen. Alin vanhuuseläkeikä nousee elinajanodotteen perusteella vuonna 1965 syntyneistä alkaen, jolloin myös elinaikakertoimen laskentatapa muuttuu vähemmän leikkaavaksi. Ensimmäisen kerran koko työkyvyttömyyseläke tarkistetaan elinaikakertoimella, kun eläketapahtuma on vuonna 2027.

Esimerkki: Elinaikakertoimen soveltaminen työkyvyttömyyseläkkeeseen

  • syntymävuosi 1967
  • työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma vuonna 2017
  • elinaikakerroin 0,962 (arvio)
  • ansaittu eläke eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä 1 000 euroa/kk
  • tulevan ajan eläkeosa 1 300 euroa/kk

Työkyvyttömyyseläke:
1 000,00 euroa/kk x 0,962 + 1 300,00 euroa/kk = 2262,00 euroa/kk.

Kun eläkkeen alkamisesta on kulunut 5 täyttä kalenterivuotta, eläkkeeseen lisätään kertakorotus. Jos eläke jatkuu vanhuuseläkeikään asti, se muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, eikä eläkettä tarkisteta enää uudelleen elinaikakertoimella. Jos eläkkeensaajalla on ollut eläkeaikaista työskentelyä, siitä karttunut eläke lisätään hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkeaikainen karttuma tarkistetaan kyseiselle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen

Soveltamisohje , Voimassa 10.01.2019 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen, ETK

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä työkyvyttömyyseläke voi olla

  • toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke
  • toistaiseksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke
  • kuntoutustuki
  • osakuntoutustuki.

Työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen uusin vai entisin perustein?

Ensimmäinen työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Työkyvyttömyyseläke lasketaan uusin perustein osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen.

Jos henkilö on saanut esimerkiksi kuntoutustukea, tämän jälkeen osittaista vanhuuseläkettä, ja sitten jälleen kuntoutustukea, lasketaan osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeinen kuntoutustuki uusin perustein riippumatta siitä, kuinka pitkä aika edellisen kuntoutustuen päättymisestä on kulunut.

Toinen työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Kun osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetty kuntoutustuki päättyy, osittainen vanhuuseläke jatkuu entisen suuruisena. Jos tämän jälkeen alkaa uusi kuntoutustuki, lasketaan se entisin perustein, jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin aiemman kuntoutustuen päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai uusi eläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyyseläke.

Jos henkilö on osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetyn kuntoutustuen päättymisen jälkeen ottanut uuden 25 prosentin osittaisen vanhuuseläkkeen osuuden, lasketaan tämän uuden eläkeosuuden jälkeinen kuntoutustuki uusin perustein riippumatta siitä, kuinka pitkä aika edellisen kuntoutustuen päättymisestä on kulunut.

Esimerkki: Kuntoutustuki osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

  • Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 65 vuotta

Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen seuraavista osista:

  • maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
  • säästöosuus eli se osa osittaista vanhuuseläkettä varten lasketusta pohjaeläkkeestä, jota ei ole vielä myönnetty
  • työansioista ja yrittäjän työtulosta karttunut eläke osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun
  • palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttunut eläke osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun saakka
  • opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta karttunut etuus osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuodelta ja sen jälkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun
  • osittaista vanhuuseläkettä edeltäneen työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteesta karttunut eläke osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuodelta
  • tulevan ajan eläkeosa.

Mahdollinen rekisteröity lisäeläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeessä.

Julkisten alojen eläkkeeseen kuuluu lisäeläkeosuus, jos julkisten alojen työskentely jatkuu työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaan asti. Työkyvyttömyyseläke myönnetään aina normeeraamattomana riippumatta siitä, jatkuuko julkisten alojen työskentely eläketapahtumaan saakka. Työkyvyttömyyseläkettä ei normeerata myöskään, kun se myönnetään osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen.

Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon tarkasteluajalta eli eläketapahtumavuotta edeltävien 5 vuoden ajalta

  • työansiot ja yrittäjän työtulot
  • etuusansiot
  • opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika
  • päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen aika.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ajasta ei muodostu eläkettä kartuttavaa eläkesuhdetta, jolloin sitä ei oteta mukaan myöskään tulevan ajan ansiota laskettaessa.

Tarkemmat tiedot

Kun osittaisella vanhuuseläkkeellä olevalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, on henkilö tämän jälkeen työkyvyttömyyseläkkeellä. Osittainen vanhuuseläke on osa työkyvyttömyyseläkkeen määrää.

Myös osittaisen vanhuuseläkkeen osuus työkyvyttömyyseläkkeessä on rahastoitua osaa.

Elinaikakerroin

Elinaikakerroin säilyy ennallaan osittaisen vanhuuseläkkeen osuudessa.

Säästöosuus ja karttunut eläke tarkistetaan

  • omalle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen
  • työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta.

Tulevan ajan eläkettä ei tarkisteta elinaikakertoimella.

Tarkemmat tiedot

Elinaikakerrointa aletaan soveltaa myös tulevan ajan eläkeosuuteen vuodesta 2027 alkaen, kun ikäluokan alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen.

Indeksointi

Osittainen vanhuuseläke korotetaan työeläkeindeksillä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoteen. Säästöosuus sekä osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen ansaittu eläke korotetaan palkkakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoteen.

Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista

Jos henkilön työkyvyttömyyden todetaan alkaneen ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista, työkyvyttömyyseläke määräytyy kuten yleensäkin osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen. Maksussa oleva osittainen vanhuuseläke on osa työkyvyttömyyseläkettä. Tuleva aika lasketaan aina eläketapahtumavuoden alusta ja tulevan ajan ansiot eläketapahtumavuotta edeltävien 5 kalenterivuoden ansioista.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on samana kalenterivuonna kuin osittainen vanhuuseläke alkaa, ei kyseiseltä vuodelta kartu eläkettä, vaan eläketapahtumavuosi on tulevaa aikaa.

Jos taas työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista edeltävänä kalenterivuonna, työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuonna karttunut eläke on jo mukana osittaista vanhuuseläkettä varten lasketussa pohjaeläkkeessä. Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuonna karttunut eläke on siis mukana työkyvyttömyyseläkkeessä, vaikka myös tuleva aika lasketaan työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden alusta.

Työkyvyttömyyseläke lasketaan samoin myös silloin, kun osittaisella vanhuuseläkkeellä olevan työkyvyttömyys on alkanut ennen osittaista vanhuuseläkettä ja ennen vuotta 2017, mutta työkyvyttömyyseläke alkaa osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Jos henkilölle on myönnetty osittainen vanhuuseläke, ja työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohta on ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkua, korjataan osittaisen vanhuuseläkkeen myöntäminen asiavirheenä tai haetaan osittaisen vanhuuseläkkeen päätöksen poistamista. Henkilöllä ei ole oikeutta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, koska hän saa sen alkaessa työkyvyttömyyseläkettä. Maksettu osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen osasuorituksena.

Eläkelaitos voi keskeyttää osittaisen vanhuuseläkkeen maksamisen, kun eläkelaitos käsittelee asiavirheen korjaamisasiaa tai hakee päätöksen poistamista.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Perustiedot:

  • Syntymäaika 15.9.1956
  • Alin vanhuuseläkeikä 63 v 6 kk
  • Osittainen vanhuuseläke 50 % 61-vuotiaana 1.10.2017
  • Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma vuonna 2018
  • Työkyvyttömyyseläke alkaa vuonna 2019
  • Työeläkeindeksinä on käytetty 2535 vuodelle 2017 ja 2596 vuodelle 2019
  • Palkkakertoimena on käytetty 1,387 vuodelle 2017 ja 1,418 vuodelle 2019

Pohjaeläke 1 800 euroa/kk (vuoden 2017 tasossa)

Osittainen vanhuuseläke
Varhennus 30 kk x 0,4 % = 12 %
50 % x 1 800 euroa/kk x (1 - 0,12) = 792 euroa/kk
Tarkistetaan vuodelle 2017 vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio):
0,962 x 792 euroa/kk = 761,90 euroa/kk
Osittainen vanhuuseläke työeläkeindeksillä vuoteen 2019:
761,90 euroa/kk / 2535 x 2596 = 780,23 euroa/kk

Säästöosuus
Pohjaeläke palkkakertoimella vuoden 2019 tasoon:
1 800 euroa/kk / 1,387 x 1,418 = 1 840,23 euroa/kk
50 % x 1 840,23 euroa/kk = 920,12 euroa/kk
Tarkistetaan ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio):
0,957 x 920,12 euroa/kk = 880,55 euroa/kk

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuoden alusta alkaen työstä karttunut eläke eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun vuoden 2019 palkkakerrointasossa: 50 euroa/kk
Tarkistetaan ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio):
0,957 x 50 euroa/kk = 47,85 euroa/kk

Tulevan ajan eläke
Tuleva aika: 1.1.2018 - 31.3.2020, yhteensä 27 kk
Tarkasteluajan ansiot 2013 - 2017, yhteensä 150 000 euroa vuoden 2019 tasossa
Tulevan ajan ansio: 150 000 euroa / 60 kk = 2 500 euroa/kk
Tulevan ajan eläke: 2 500 euroa/kk x 27 kk x 1,5 %/12 = 84,38 euroa/kk

Työkyvyttömyyseläke vuonna 2019:
780,23 euroa/kk + 880,55 euroa/kk + 47,85 euroa/kk + 84,38 euroa/kk = 1 793,01 euroa/kk

Osatyökyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Esimerkki: Osatyökyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Täysi työkyvyttömyyseläke vuonna 2019:
Osittainen vanhuuseläke 780,23 euroa/kk
Säästöosuus 880,55 euroa/kk
Karttunut eläke 47,85 euroa/kk
Tulevan ajan eläke 84,38 euroa/kk
Yhteensä 1 793,01 euroa/kk

Osatyökyvyttömyyseläke: 1 793,01 euroa/kk / 2 = 896,51 euroa/kk

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä aiemman työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työkyvyttömyyseläke uusin perustein

Työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, jos

  • uusi työkyvyttömyys alkaa sen jälkeen, kun aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä on kulunut vähintään 2 vuotta ja
  • uusi työkyvyttömyys johtuu eri sairaudesta, viasta tai vammasta kuin aiempi työkyvyttömyys.

Tarkemmat tiedot

Jos aiempi eläke on päättynyt 31.12.2014 ja uusi eläketapahtuma on 1.1.2017, eläke myönnetään uusin perustein, jos uusi eläketapahtuma johtuu eri sairaudesta, viasta tai vammasta kuin aiempi työkyvyttömyys.

Vuoden 2004 säännnöin myönnetyssä eläkkeessä ei tulevaa aikaa

Jos eläkkeenhakijan aiempi, vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetty työkyvyttömyyseläke ei ole sisältänyt tulevan ajan eläkeosaa, uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, vaikka uusi työkyvyttömyys alkaisikin 2 vuoden kuluessa edellisen eläkkeen päättymisestä.

Tarkemmat tiedot

Vuoden 2004 säännösten mukaan entisin perustein voitiin myöntää vain tulevan ajan sisältävä eläke.

Eläkkeen laskeminen uusin perustein

Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, noudatetaan niitä eläkkeen laskentasäännöksiä, joiden mukaan työkyvyttömyyseläke määräytyy uuden eläkkeen eläketapahtuman ajankohtana.

Kertakorotuksen 5 kalenterivuoden aika aletaan laskea uudelleen uuden eläkkeen alkamisesta.

Työkyvyttömyyseläke entisin perustein

Työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, jos

  • työkyvyttömyys alkaa ennen kuin aiemman työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahakauden päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai
  • uusi eläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyyseläke, vaikka aiemman eläkkeen päättymisestä on kulunut yli 2 vuotta.

Tarkemmat tiedot

Jos eläke on päättynyt 31.12.2014 ja uusi eläketapahtuma on 31.12.2016, myönnetään eläke vielä entisin perustein.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen entisin perustein tarkoittaa sitä, että uusi työkyvyttömyyseläke on samansuuruinen kuin aiemmin myönnetty, jo päättynyt työkyvyttömyyseläke. Päättynyt työkyvyttömyyseläke on voinut olla

  • täysi työkyvyttömyyseläke
  • osatyökyvyttömyyseläke
  • kuntoutustuki
  • osakuntoutustuki.

Uuden eläkkeen ei tarvitse olla samanlajinen kuin päättynyt eläke. Uusi eläke voi olla esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläke vaikka aikaisempi on ollut täysi työkyvyttömyyseläke.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen entisin perustein tukee eläkkeellä olevan yritystä palata työelämään estämällä eläkkeen tason heikkenemistä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa

  • aikaisemman eläkejakson jälkeen eläkkeenhakija ei ole löytänyt terveydentilalleen sopivaa työtä
  • eläkejaksojen välillä eläkkeenhakijan työkyvyn palautuminen on ollut vajavaista ja ansiot ovat jääneet aikaisempaa pienemmiksi.

Henkilö voi palata entisen tasoiselle eläkkeelle välissä olleen työskentelyn vaikuttamatta työkyvyttömyyseläkkeen määrään, jos työnteko ei onnistu.

Uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, vaikka aiempi eläke ei sisällä tulevan ajan eläkeosaa. Vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetyn eläkkeen jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein vain, jos eläkkeessä on ollut tulevan ajan eläkeosa.

Uuden eläkkeen eläketapahtumahetki määritellään samalla tavoin kuin se työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä normaalisti määritellään.

Eläkehakemuksen, jonka perusteella tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke entisin perustein, käsittelee ja siitä antaa päätöksen tai päätösyhdistelmän se eläkelaitos, joka on myöntänyt aikaisemman eläkkeen.

Uusi työkyvyttömyys yli 2 vuoden kuluttua saman sairauden perusteella

Uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein myös silloin, kun aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä on yli 2 vuotta ja uusi työkyvyttömyys aiheutuu saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyys.

Saman sairauden, vian tai vamman uusiutumisen arvioiminen 

Arvio siitä, onko kyse saman sairauden uusiutumisesta vai kokonaan eri sairaudesta, tehdään lähinnä lääketieteellisin perustein.

Yksinomaan diagnoosien muuttumisen tai lisääntymisen ei tarvitse merkitä uutta sairautta. Olennaista on, että uuden työkyvyttömyyden perusteena olevalla sairaudella on syy-yhteys aikaisemman työkyvyttömyyden aiheuttaneeseen sairauteen. Jos syy-yhteys on olemassa, on kyse samasta sairaudesta.

Työntekijän uuden työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä voi olla eri sairaus kuin aikaisemman työkyvyttömyyden, mutta lisäsairautena saattaa olla aikaisemman työkyvyttömyyden pääasiallinen sairaus. Eri päädiagnooseista huolimatta voidaan joissakin tapauksessa katsoa, että kyse on samasta sairaudesta.

Samaa sairautta määriteltäessä perusteena ovat lääketieteelliset selvitykset sairauden laadusta. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen,

  • miten pitkään työskentely on eläkkeen päätyttyä jatkunut
  • miten henkilö on työssään selviytynyt
  • mikä on ollut hänen palkkatasonsa tässä työssä.

Mitä pidempi aika on kulunut aikaisemman työkyvyttömyyden päättymisestä, sitä epätodennäköisempää on, että kysymyksessä on saman sairauden uusiutuminen. Laissa ei ole rajattu aikaa, jonka kuluttua kyseessä ei voida katsoa olevan sama sairaus. Ratkaisukäytännössä noudatetaan yleensä noin 3 vuoden aikaa. Työntekijän ansiot yleensä vakiintuvat 3 vuoden kuluessa tasolle, jota voidaan pitää hänen normaalina palkkatasonaan.

Joskus työkyvyttömyyseläke voi tulla myönnettäväksi entisin perustein 3 vuotta pidemmänkin ajan kuluttua. Ratkaisussa otetaan huomioon, millaista eläkkeenhakijan työnteko on ollut eläkeajan jälkeen.

Entisin perustein myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen määrä

Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, eläkkeen määrä säilyy samansuuruisena kuin aiempi eläke. Aiemman eläkkeen määrä tarkistetaan työeläkeindeksillä uuden eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Eläkeaikana ja eläkejaksojen välissä työ- tai virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella karttunutta eläkettä ei uudessa työkyvyttömyyseläkkeessä oteta huomioon. Näistä karttunut eläke lisätään aikanaan vanhuuseläkkeeseen tai uusin perustein myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kun alimman vanhuuseläkeikänsä täyttänyt henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä

Yksityisillä aloilla työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää ikäluokan alimman eläkeiän täyttäneelle henkilölle.

Jos ikäluokan alimman eläkeiän täyttänyt henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä, hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke.

Myöskään julkisilla aloilla työskentelevälle ikäluokan alimman eläkeiän täyttäneelle henkilölle ei voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä. Kuitenkin, jos henkilöllä on oikeus lisäeläkeosuuteen, eläkehakemus käsitellään ja lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä.

Vanhuuseläke myönnetään pääsääntöisesti uusin perustein, vaikka edellisen työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä olisi kulunut alle kaksi vuotta.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen ja takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen

Soveltamisohje , Voimassa 13.02.2019 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa

  • sairauspäivärahan ensisijaisuusajan (ESA-aika) päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai
  • työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

Osatyökyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Työeläkelait määrittelevät työkyvyttömyyseläkkeen alkamisen ajankohdan. Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden, joten työkyvyttömyyseläkettä ennen henkilölle on usein myönnetty sairauspäivärahaa.  Työkyvyttömyyseläkettä voi monesti edeltää myös työhönpaluuyritysten tukeminen esimerkiksi osasairauspäivärahalla tai Kelan tai eläkelaitoksen kuntoutusrahalla. Ennen työkyvyttömyyseläkkeen alkamista henkilöllä on voinut olla useita sairausjaksoja ja työhönpaluuyrityksiä.

Eläkkeenhakija on sairauspäivärahan lisäksi voinut saada myös muita etuuksia esimerkiksi työttömyyspäivärahaa tai toimeentulotukea. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen on sidottu sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaan, mutta muiden etuuksien maksaminen ei määrittele työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkkeen alkamista.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta ilman pätevää syytä Kelan tai työeläkekuntoutuksen kuntoutusrahan ajalta. Jos työkyvyttömyys on alkanut kuntoutusrahan aikana tai jo ennen kuntoutusrahakautta, työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumana on työkyvyttömyyden alku. Työkyvyttömyyseläkettä ei näissä tilanteissa makseta siltä ajalta, jolta henkilö on saanut työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa. Jos henkilö on saanut Kelan kuntoutusrahaa (muuta kuin eläkkeensaajan kuntoutusrahaa), takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä maksetaan eläkkeensaajalle Kelan kuntoutusrahan ylittävä osuus.

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa aina joko sairauspäivärahan ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Osatyökyvyttömyyseläke alkaa aina eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta.

Milloin täysi työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta?

Pääsäännön mukaan täysi työkyvyttömyyseläke alkaa sairausvakuutuslain 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun sairauspäivärahan ensisijaisuusajan (ESA-aika) päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Eläkelaitos ei tee päätöstä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta ennen kuin ensisijaisuusaika vahvistetaan, jos

  • eläkkeenhakijalle on myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa sairauspäivärahaa vähintään kuukauden ajaksi eläkehakemuksen vireilletuloajankohtana, mutta
  • ensisijaisuusaikaa ei tällöin vielä ole vahvistettu.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

  • Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa 1.7.2016 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella.
  • Sairauspäivärahan ESA-aika on vahvistettu ja ESA-aika päättyy 30.6.2017.
  • Henkilö hakee täyttä työkyvyttömyyseläkettä.
  • Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa 1.7.2017.


 

Miten menetellään, kun sairauspäivärahahakemus on vireillä eläkehakemuksen vireille tullessa?

Jos sairauspäivärahahakemus on vireillä eläkehakemuksen vireille tullessa, eläkelaitos odottaa työkyvyttömyyseläkkeen hakemista seuraavan toisen kalenterikuukauden loppuun tietoa siitä, myönnetäänkö työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa sairauspäivärahaa vähintään kuukaudeksi.

Eläkelaitos voi myös ottaa yhteyttä eläkkeenhakijaan ja tiedustella, onko sairauspäivärahaan haettu jatkoa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Sairauspäivärahan myöntötiedon odottaminen eläkehakemusta seuraavan 2. kalenterikuukauden loppuun

  • Hakemus täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä tulee vireille 14.1.
  • Eläkehakemusta seuraavan toisen kalenterikuukauden loppu on 31.3.
  • Eläkelaitos odottaa, myönnetäänkö eläketapahtuman jälkeiseen aikaan kohdistuvaa sairauspäivärahaa yhtäjaksoisesti vähintään 1 kuukaudelta.

 

Jos sairauspäivärahaa myönnetään eläketapahtuman jälkeiselle ajalle vähintään yhdeltä kuukaudelta yhtäjaksoisesti, eläkelaitos jää odottamaan ESA-ajan vahvistamista.

Jos sairauspäivärahaa ei myönnetä eläketapahtuman jälkeiselle ajalle vähintään yhdeltä kuukaudelta yhtäjaksoisesti, täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta.

Esimerkki: Sairauspäiväraha myönnetty eläketapahtuman jälkeisen ajan jälkeen, eläkelaitos odottaa ESA-ajan vahvistamista

  • Henkilö on saanut sairauspäivärahaa joulukuussa 2016.
  • Henkilö on ollut työeläkelaitoksen työkokeilussa 1.1.2017-31.3.2017.
  • Työkokeilun aikana henkilö on jäänyt sairauslomalle.
  • Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa 1.4.2017-3.5.2017.
  • Henkilö on hakenut työkyvyttömyyseläkettä 3.3.2017.

 

Eläkelaitos jää odottamaan tietoa sairauspäivärahan jatkosta ja ESA-ajan vahvistamisesta.

Esimerkki: Henkilö ei ole hakenut sairauspäivärahalle jatkoa, mutta sairauspäivärahaa on myönnetty eläketapahtuman jälkeiselle ajalle vähintään yhdeltä kuukaudelta yhtäjaksoisesti

  • Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa 24.9.2016 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella.
  • Sairauspäivärahaa on myönnetty 172 päivää ja ESA-aika on vahvistettu 31.8.2017.
  • Henkilö ei ole hakenut jatkoa sairauspäivärahalle.

     

 

Sairauspäivärahaa on myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiselle ajalle vähintään 1 kuukauden ajalta yhtäjaksoisesti. Työkyvyttömyyseläke alkaa ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta 1.9.2017. Eläkelaitos neuvoo asiakasta hakemaan sairauspäivärahalleen jatkoa, jotta hänelle ei tule katkosta toimeentuloturvaan.

Miten menetellään, jos eläkkeenhakija hakee muutosta sairauspäiväraha-asiassa?

Eläkelaitos ei odota sairauspäivärahaa koskevan valituksen lopputulosta, vaan noudattaa ilmoitettua ensisijaisuusaikaa ja antaa eläkepäätöksensä ilmoitetun ensisijaisuusajan mukaisesti.

Eläkelaitos antaa oikaisupäätöksen, jos

  • ensisijaisuusajan päättymisajankohta muuttuu aikaisemmaksi ja
  • eläkkeensaajalle tulisi maksettavaksi lisää eläkettä.

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa, jos sairauspäivärahan maksaminen on keskeytetty 90 päivään?

Työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta, jos

  • sairauspäivärahaa on myönnetty vähintään 150 päivää, mutta
  • sairauspäivärahan maksaminen on keskeytetty 90 päivän kohdalla, koska työntekijä ei ole toimittanut työterveyshuollon lausuntoa työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Sairauspäivärahan maksamisen keskeyttäminen, koska henkilö ei ole toimittanut työterveyshuollon 90 päivän lausuntoa

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa 150 päivää ja ensisijaisuusajaksi on vahvistettu 31.8.2017. Henkilö ei kuitenkaan toimita työterveyshuollon lausuntoa, jolloin sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään, kun päivärahaa on maksettu 90 päivää.

Aiemmin vahvistettu ensisijaisuusaika jää voimaan, joten mahdollinen eläke myönnetään ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta eli 1.9.2017 lukien.

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa, kun henkilö saa sairauspäivärahaa vastaava etuutta ulkomailta?

Työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahaa vastaavan ulkomaan etuuden päättymistä seuraavan kuukauden alusta, ei kuitenkaan myöhemmin kuin 1 vuoden kuluttua eläketapahtumakuukautta seuraavan kuukauden alusta.

Ulkomaan etuuden mahdollisia katkoksia ei oteta huomioon, vaan päivärahakautta pidetään yhdenjaksoisena.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkamista määrättäessä sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta pidetään ensisijaisena työkyvyttömyyseläkkeelle enintään vuoden ajan, vaikka sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta maksettaisiin pidemmältä ajalta.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta, ulkomaan etuus otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaa määrättäessä samalla tavalla kuin sairauspäiväraha.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuus otetaan huomioon enintään sairausvakuutuslain mukaiseen enimmäisaikaan saakka.

Sairauspäivärahaa vastaavalle ulkomaan etuudelle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa kuten Suomesta maksettavalle sairauspäivärahalle.

Tarkemmat tiedot

Sairauspäivärahaa vastaavan ulkomaan etuuden huomioon ottamisessa noudatetaan ensisijaisuusaikaa koskevaa pääsääntöä. Ulkomailta ei selvitetä seikkoja, joiden perusteella täysi työkyvyttömyyseläke alkaa kansallisesti työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa, kun henkilö ei saa ei saa sairauspäivärahaa vastaavaa etuutta ulkomailta?

Työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos työntekijä ei saa sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta.

Työkyvyttömyyseläkettä ei kuitenkaan myönnetä ilman pätevää syytä takautuvasti pidemmältä ajalta kuin työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltäneeltä 6 kuukaudelta.

Milloin täysi työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta?

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos

  • eläkehakemus on tehty ennen kuin Kela on vahvistanut sairauspäivärahan ensisijaisuusajan ja eläkehakemuksen tekemistä seuraavan toisen kalenterikuukauden loppuun mennessä ei ole myönnetty vähintään kuukauden ajalta yhtäjaksoisesti maksettavaa sairauspäivärahaa, joka kohdistuu työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan tai
  • työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuva sairauspäivärahahakemus on hylätty eikä työntekijälle ole myönnetty hylkäämisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa vähintään kuukaudelta yhtäjaksoisesti maksettavaa sairauspäivärahaa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuminen täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, sairauspäivärahaa on myönnetty, mutta ESA-aikaa ei ole vahvistettu

  • Henkilö saa osatyökyvyttömyyseläkettä 1.10.2014 alkaen.
  • Henkilö on jäänyt sairauslomalle tammikuussa 2017.
  • Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa 25.1.2017-30.4.2017 ajaksi.
  • Henkilö hakee täyttä työkyvyttömyyseläkettä 3.4.2017.
  • Täyden työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen tammikuussa 2017.
  • Henkilö/työnantaja ei ole hakenut jatkoa sairauspäivärahalle.

Koska henkilö ei hae jatkoa sairauspäivärahalle, työkyvyttömyyseläke alkaa eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta 1.2.2017 (eläketapahtuma tammikuu 2017). Hakemuksen vireilletuloa 3.4.2017 seuraavan toisen kalenterikuukauden loppuun mennessä on myönnetty sairauspäivärahaa vähintään kuukaudelta työkyvyttömyyden jälkeiselle ajalle. ESA-aikaa ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu eikä sairauspäivärahan jatkoa ole haettu. Tämän vuoksi eläke on myönnettävä eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta.

Esimerkki: Täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen takautuvasti eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta, kun henkilölle on maksettu sairauspäivärahaa enimmäisaikaan ja eläketapahtuma on ESA-ajan jälkeen

  • Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa ESA-ajan jälkeiselle ajalle enimmäisaikaan asti.
  • Sairauspäivärahan enimmäisaika päättyy 30.9.2017.
  • Työkyvyttömyyden (ET) katsotaan alkaneen ESA-ajan jälkeen toukokuussa 2017.

Takautuva työkyvyttömyyseläke alkaa eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta 1.6.2017. Eläkkeensaajalle maksetaan takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä sairauspäivärahan määrän ylittävä osuus. Kelalle ei makseta mitään.

Miten sairauspäivärahan lisäpäivät vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen?

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos

  • työkyvyttömyys alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen ja
  • työntekijälle on myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiselle ajalle sairauspäivärahan lisäpäiviä enimmäisajan jälkeen.

Lisäpäivien aikana lyhyt 30 päivän työssäolo voidaan katsoa työkokeiluksi

Eläkelaitokset voivat tapauskohtaisesti tulkita 30 päivän työssäolon työkokeiluksi, jos työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen ennen ensisijaisuusajan päättymistä.

Näissä tilanteissa eläke myönnetään ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta, vaikka henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa lisäpäiviltä enimmäisajan päättymisen jälkeen.

Takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä maksetaan sairausvakuutusrahastolle sairauspäivärahan ja/tai lisäpäiviltä maksetun sairauspäivärahan määrää vastaava osa. Loppuosa työkyvyttömyyseläkkeestä maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Sairauspäivärahan lisäpäivien vaikutus täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen

  • Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa useita jaksoja. Työskentely ja sairausloma ovat vuorotelleet.
  • Sairauspäivärahan ESA-aika ja enimmäisaika päättyvät 28.2.2017.
  • Henkilö työskentelee 1.3.2017-15.4.2017.
  • Henkilö on jäänyt sairauslomalle 16.4.2017 alkaen ja hänelle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä 30.5.2017 asti.
  • Työkyvyttömyyseläkehakemus tulee vireille 14.5.2017.



Työkyvyttömyyseläke myönnetään eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta, jos työkyvyttömyys alkaa ESA-ajan päättymisen jälkeen ja henkilölle on myönnetty sairauspäiväraha lisäpäiviä.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä

  • Henkilö on saanut sairauspäivärahaa niin, että ensisijaisuusaika ja enimmäisaika täyttyvät 20.8.2017.
  • Henkilö palaa tämän jälkeen työhön, jossa hän työskentelee 30 päivää. Sairaus pahenee kuitenkin niin, että henkilölle myönnetään sairauspäivärahaa 50 lisäpäivältä.
  • Henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä ja lääketieteellisen ja muiden selvitysten perusteella työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen 2.10.2017.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään 1.11.2017 lukien. Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan sairauspäivärahan määrän ylittävä osa siltä osin, kun eläke on myönnetty samalle ajalle, jolta henkilö on saanut sairauspäivärahaa lisäpäiviltä.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen

Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä ei ole vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen. Työkyvyttömyyseläke alkaa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen joko ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen

  • Henkilö on jäänyt sairauslomalle heinäkuussa 2016.
  • Sairauspäivärahan ESA-aika on vahvistettu 30.6.2017.
  • Henkilö on hakenut osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, osittainen varhennettu vanhuuseläke alkaa 1.2.2107.
  • Henkilö hakee täyttä työkyvyttömyyseläkettä.

Työkyvyttömyyseläke alkaa ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta 1.7.2017.

Milloin osatyökyvyttömyyseläke alkaa?

Osatyökyvyttömyyseläke alkaa aina eläketapahtumaa (työkyvyttömyyden alkamista) seuraavan kuukauden alusta. Osatyökyvyttömyyseläke edellyttää myös ansioiden alentumista.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksessä eläketapahtuma voi olla eri päivä kuin varsinaisessa hakemuksessa (henkilön ilmoituksessa osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä).

Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma määritellään lääketieteellisten edellytysten täyttymisen ja ansioiden alentumisen perusteella.

Jos osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti, ja samalta ajalta on maksettu sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä maksetaan tältä ajalta sairauspäivärahan määrän ylittävä osa.

Tarkemmat tiedot

Osatyökyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun eläkkeenhakija on työssä ja hakee ennakkopäätöstä osatyökyvyttömyyseläkkeestä

Kun eläkkeenhakija työssäollessaan hakee ennakkopäätöstä oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, eläkelaitos arvioi ensin lääketieteellistä työkyvyn alenemaa. Eläkelaitos ei voi arvioida ansioiden alentumisedelletystä, jos eläkkeenhakija on edelleen työssä ja ansiot eivät ole alentuneet alle 60 prosenttiin aiemmasta vakiintuneesta ansiotasosta.

Ennakkopäätöksen saatuaan eläkkeenhakijan on ilmoitettava eläkelaitokselle ajankohta, josta eläkkeenhakija haluaa osatyökyvyttömyyseläkkeen alkavan. Osatyökyvyttömyyseläke voi alkaa sen kuukauden alusta, kun ansiot laskevat alle 60 prosenttiin aiemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun ennakkopäätös annetaan samaan aikaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen hylkäyksen kanssa

Eläkelaitos voi täyttä työkyvyttömyyseläkettä hylätessään antaa eläkkeenhakijalle ennakkopäätöksen oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Myös näissä tilanteissa eläkkeenhakijan on ilmoitettava eläkelaitokselle ajankohta, josta eläkkeenhakija haluaa osatyökyvyttömyyseläkkeen alkavan.

Osatyökyvyttömyyseläke alkaa sen kuukauden alusta, jolloin ansiot ovat laskeneet alle 60 prosenttiin vakiintuneesta keskiansiosta ja muut osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät.

Eläkkeenhakija on näissä tilanteissa usein saanut jotakin muuta etuutta, esimerkiksi sairauspäivärahaa, työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Muiden etuuksien saaminen ei määrittele työeläkelakien mukaisen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaa. Osatyökyvyttömyyseläke alkaa eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta. Jos osatyökyvyttömyyseläkkeen edellytykset täyttyvät jostain muusta ajankohdasta kuin eläkkeenhakijan eläkkeellesiirtymisilmoituksessa ilmoittamasta haluamastaan osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdasta, osatyökyvyttömyyseläke on kuitenkin myönnettävä eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta.

Eläkkeenhakijalle on osatyökyvyttömyyseläkkeen maksupäätöksessä kerrottava, että osatyökyvyttömyyseläke myönnetään eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta. Mahdollisella takautuvan osatyökyvyttömyyseläkkeen maksamisella muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen ei ole merkitystä eläketapahtuma-ajankohdan määrittelyyn.

Palkallinen työkokeilu ja osatyökyvyttömyyseläkkeen alkaminen

Palkallisen työeläkekuntoutuksena toteutettavan työkokeilun aika voidaan yleensä katsoa työkyvyttömänä tehdyksi työksi, jos työkyky on työkokeilun aikana alentunut osatyökyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavalla tavalla. Eläkelaitos arvioi näissä tilanteissa ensisijaisesti lääketieteellistä työkyvyn alentumaa.

Osatyökyvyttömyyseläke voi näissä tilanteissa alkaa lääketieteellistä työkyvyn alentumaa seuraavan kuukauden alusta.

Sairausajan palkka ja osatyökyvyttömyyseläkkeen alkaminen

Koska eläkkeenhakija ei työskentele sairausajan palkan maksamisen aikana ja lääketieteellinen työkyvyn alenema on todettu samalle ajalle sairausajan palkan maksun kanssa, osatyökyvyttömyyseläke alkaa lääketieteellistä työkyvyn alentumaa seuraavan kuukauden alusta. Vaikka eläkkeenhakijalle näissä tilanteissa maksetaan palkkaa, hän ei ole työkykyinen.

Työnantajalla on oikeus hakea takautuvasti maksettava osatyökyvyttömyyseläke maksettavaksi työnantajalle sairausajan palkkaa vastaavalta osin.

Takautuva osatyökyvyttömyyseläke ja samalta ajalta maksetut etuudet ja palkka 

Etuus Mitä maksetaan eläkkeensaajalle?
Sairauspäiväraha Takautuvasta osatyökyvyttömyyseläkkeestä maksetaan eläkkeensaajalle osasairauspäivärahan tai täyden sairauspäivärahan ylittävä osuus.
Työttömyyspäiväraha Takautuvasta osatyökyvyttömyyseläkkeestä maksetaan eläkkeensaajalle työttömyyspäivärahan ylittävä osuus. Takautuva eläke on maksettava Kelalle tai työttömyyskassalle työttömyyspäivärahaa vastaavalta osin.
Kelan kuntoutusraha (muu kuin eläkkeensaajan kuntoutusraha) Takautuvasta osatyökyvyttömyyseläkkeestä maksetaan eläkkeensaajalle Kelan kuntoutusrahan ylittävä osuus. Kelalle ei makseta takautuvaa osatyökyvyttömyyseläkettä.
Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha Takautuvaa osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta samalta ajalta, jolta on maksettu työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa. Osatyökyvyttömyyseläke alkaa kuitenkin eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta.
Toimeentulotuki

Kelan tai sosiaalilautakunnan vaatimuksesta takautuva osatyökyvyttömyyseläke on maksettava Kelalle tai sosiaalilautakunnalle toimeentulotukea vastaavalta osin.

Sairausajan palkka

Työnantajalla on oikeus hakea takautuva eläke maksettavaksi työnantajalle sairausajan palkkaa vastaavalta osin.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen, kun eläkkeensaaja saa sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta

Takautuva osatyökyvyttömyyseläke maksetaan sairauspäivärahaa vastaavan ulkomaan etuuden maksamiskuukaudelta vain siltä osin kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä ylittää sairauspäivärahaa vastaavan ulkomaan etuuden määrän.

Jos osatyökyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa vastaavaa ulkomaan etuutta pienempi, takautuva osatyökyvyttömyyseläke maksetaan vasta sairauspäivärahaa vastaavan ulkomaan etuuden päätyttyä.

Sairauspäivärahaa vastaava ulkomaan etuus pienentää tai siirtää takautuvan osatyökyvyttömyyseläkkeen maksamista kuitenkin enintään 1 vuoden.

Kertasuorituksena maksettavan eläkkeen alkaminen

Kertasuorituksena maksettavaan työkyvyttömyyseläkkeeseen sovelletaan samoja alkamista koskevia työeläkelakien säännöksiä kuin kuukausittain maksettavaan työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen kuntoutusrahan jälkeen 

Työntekijällä ei ole oikeutta ilman pätevää syytä työkyvyttömyyseläkkeeseen ennen kuin työntekijän oikeus

  • työeläkelakien mukaiseen kuntoutusrahaan on päättynyt
  • Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen kuntoutusrahaan on päättynyt
  • harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena maksettuun kuntoutusrahaan on päättynyt.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma perustuu lääketieteelliseen työkyvyttömyyteen. Eläketapahtuma on työkyvyttömyyden alkamisaika. Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa ei voi siirtää esimerkiksi kuntoutusrahan päättymiskuukauden loppuun, jos henkilö on tullut työkyvyttömäksi kuntoutusrahakauden aikana.

Työkyvyttömyyden pahentuminen on sellainen pätevä syy, jonka vuoksi työkyvyttömyyseläke voi alkaa ennen kuntoutusrahakauden päättymistä.

Pätevästä syystä työkyvyttömyyseläke voi alkaa ennen kuntoutusrahan päättymistä

Pätevästä syystä työkyvyttömyyseläke voi alkaa ennen kuntoutusrahan päättymistä. Pätevänä syynä voidaan pitää tilanteita, joissa

  • henkilöllä ei ole mahdollisuuksia kuntoutuksen jatkamiseen tai
  • kuntoutus on pitkäaikaisen sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta Kelasta ennen kuin kuntoutusrahan maksaminen päättyy

Työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta myöskään Kelasta ennen kuin kuntoutusrahan maksaminen päättyy, ellei

  • ammatillinen kuntoutus ole kuntoutujan sairauden vuoksi keskeytynyt tai
  • ammatillinen kuntoutus ole päättynyt tuloksettomana.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen kuntoutusrahan ja ansionmenetyskorvauksen ajalta

Jos työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti, työkyvyttömyyseläkettä ei makseta ajalta, jolta henkilö on saanut työeläkelaeissa, työtapaturma- ja ammattitautilaissa tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitettua

  • kuntoutusrahaa tai
  • ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain perusteella.

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ja samalta ajalta on maksettu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista muuta kuin eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, työkyvyttömyyseläkettä maksetaan henkilölle tältä ajalta vain kuntoutusrahan määrän ylittävä osa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun henkilölle on maksettu kuntoutusrahaa Kelasta

  • Henkilö on saanut kuntoutusrahaa Kelasta 3 jaksoa vuoden 2017 aikana.
  • Työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen 12.2.2017.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti 1.3.2017 alkaen. Työkyvyttömyyseläkkeestä maksetaan henkilölle itselleen Kelan kuntoutusrahan ylittävä osuus. Kelalle ei makseta mitään.

Esimerkki: Takautuva työkyvyttömyyseläke samalle ajalle kuntoutusrahan kanssa

  • Henkilö on hakenut työkyvyttömyyseläkettä heinäkuussa 2015.
  • Työkyvyttömyyseläke on hylätty 15.8.2015.
  • Henkilölle on annettu ennakkopäätös oikeudesta kuntoutukseen 15.8.2015.
  • Henkilölle on myönnetty työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa työkokeilun ajaksi 1.10.2016- 31.12.2016.
  • Henkilö on palannut työhön 11.1.2016. Työkyky heikkenee siten, että henkilö ei kykene kokopäivätyöhön maaliskuusta 2016 alkaen, jolloin työnkuvaa mukautettu ja haettu osasairauspäivärahaa.
  • Kelan etuustiedot: sairauspäivärahaa 11.7.2015 - 10.1.2016, osasairauspäivärahaa 11.3.2016 - 30.4.2016, sairauspäivärahaa 1.5. - 30.9.2016.
  • ESA-aika ja ENI-aika 30.9.2016.
  • Henkilö on hakenut joulukuussa 2016 työkyvyttömyyseläkettä uudelleen.
  • Työkokeilun aikana työkyky edelleen heikentynyt, katsottu työkyvyttömänä tehdyksi työkokeiluksi (katsottu, että ET huhtikuu 2016).
     

 

Työkyvyttömyyseläke alkaa ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta 1.10.2016.
Työkyvyttömyyseläkettä ei makseta siltä ajalta, jolta henkilö on saanut työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa (1.10.2016-31.12.2016). 

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen samalle ajalle, jolta on maksettu työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa

Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha estää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen samalta ajalta, jolta on maksettu kuntoutusrahaa. Merkitystä ei ole sillä, onko kuntoutusraha maksettu täytenä kuntoutusrahana vai osakuntoutusrahana.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana silloin, kun henkilöllä on osakuntoutusrahan aikana työtuloa vähintään 50 prosenttia vakiintuneesta ansiosta. Jos henkilölle maksettaisiin samalle ajalle täysi kuntoutustuki, henkilö saisi täyden kuntoutustuen sekä työstä saadun ansion. Tämän vuoksi laissa on säädetty, että kuntoutusraha (osa tai täysi) estää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle kuntoutusrahan kanssa. 

Esimerkki: Osakuntoutusrahan ajalle myönnetään takautuva kuntoutustuki 

  • Eläkelaitos on myöntänyt henkilölle osakuntoutusrahan 1330 €/kk ajalle 1.3.2018-30.6.2018.
  • Henkilölle myönnetään takautuvasti kuntoutustuki 2000 €/kk ajalle 1.2.2018-31.12.2018.
  • Henkilölle maksetaan kuntoutustuki täysimääräisena ajalta 1.2.-28.2.2018.
  • Henkilölle ei makseta kuntoutustukea ajalta 1.3.-30.6.2018. Henkilö on saanut tältä ajalta osakuntoutusrahan lisäksi työansioita vähintään 50 prosenttia vakiintuneesta ansiosta.
  • Henkilölle maksetaan kuntoutustuki ajalta 1.7.-31.12.2018.

Esimerkki: Kuntoutusraha päättyy kesken kuukauden

  • Henkilö on saanut kuntoutusrahaa, joka päättyy 15.1.2019.
  • Henkilölle myönnetään takautuva kuntoutustuki 1.1.2019 alkaen.
  • Kuntoutustukea ei voi myöntää alkamaan kesken kuukauden, vaan kuntoututuki alkaa aina kuukauden 1. päivänä.
  • Kuntoutustukea ei makseta ajalta 1.1.-15.1.2019, koska henkilö on saanut kuntoutusrahaa (TyEL 43 § 2 mom.).
  • Kuntoutustuki maksetaan tammikuulta 2019 ajalta 16.1.-31.1. (laskennallisesti kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää).

Milloin työkyvyttömyyseläke alkaa, kun henkilölle on maksettu kuntoutusraha ulkomailta?

Työkyvyttömyyseläke alkaa ulkomaisen kuntoutusrahan päättymisen jälkeen, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään eläkkeensaajalle, joka on saanut kuntoutusrahaa ulkomailta.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen takautuvasti hakemuksesta puoli vuotta tai pätevästä syystä kauempaa

Työkyvyttömyyseläkettä ei makseta ilman pätevää syytä takautuvasti pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneeltä 6 kuukaudelta, vaikka eläkeoikeus olisi alkanut jo aiemmin.

Pätevästä syystä työkyvyttömyyseläkettä voidaan maksaa takautuvasti yli puolen vuoden ajalta. Pätevänä syynä voidaan pitää sitä, että

  • esimerkiksi psyykkisesti sairas henkilö ei sairautensa vuoksi ole ymmärtänyt hakea eläkettä tai eläkkeen jatkamista, vaikka henkilö on ollut kiistatta koko ajan sairas ja kykenemätön hoitamaan asioitaan
  • kuntoutustukea saanut henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä yli puolen vuoden kuluttua aikaisemman eläkejakson päättymisestä ja eläkelaitos katsoo lääketieteellisen ja työskentelystä saadun selvityksen perusteella (esimerkiksi runsaasti sairauslomia), että kuntoutustuen jälkeistä työskentelyä voidaan pitää työkyvyttömänä tehtynä työnä, lähinnä työkokeiluna
  • eläkkeenhakijalla ei ole ollut mahdollisuutta hakea eläkettä ajoissa ja voidaan katsoa, että eläkkeenhakijalla on tähän pätevä syy.

Tietämättömyys ei ole pätevä syy.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Vakuutusoikeus piti pätevänä syynä henkilön vapausrangaistusta

Pätevänä syynä sille, että henkilö ei ole voinut hakea eläkettä ajoissa, VakO piti tilannetta, jossa henkilö oli loukkaantunut liikenneonnettomuudessa 16.8.1978 Neuvostoliitossa ja henkilö oli tuomittu Neuvostoliitossa vapausrangaistukseen. Kahden vuoden rangaistusajan jälkeen henkilö palasi Suomeen 23.7.1980. Työkyvyttömyyseläkettä henkilö haki 26.9.1980. VakO katsoi, että eläke tuli kohtuussyistä myöntää työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta ja siten yli vuosi takautuvasti.

Perusteluna VakO totesi, että Neuvostoliitossa kärsimänsä vapausrangaistuksen vuoksi eläkkeenhakija ei ollut voinut hakea eläkettä ennen paluutaan Suomeen ja että eläkkeenhakijalla oli näin ylivoimainen este. Eläkkeenhakijalla ei myöskään ollut ollut sellaista TEL:n 19 b §:ssä tarkoitettua lähiomaista tai edunvalvojaa, joka olisi voinut hakea eläkettä eläkkeenhakijan puolesta (VakO 5.6.1984 10089/89).

Työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen, kun työkyvyttömyyseläke myönnetään muutoksenhaun seurauksena

Työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta koskevia säännöksiä sovelletaan myös niihin tilanteisiin, joissa työkyvyttömyyseläke myönnetään muutoksenhaun seurauksena.

Työkyvyttömyyseläkkeen alkamisen kannalta ratkaisevaa on se, mistä alkaen muutoksenhakuelin on katsonut työkyvyttömyyden alkaneen.

Muutoksenhaun kuluessa henkilölle on saatettu myöntää sairauspäivärahaa, henkilölle on mahdollisesti vahvistettu uusi ESA-aika tai henkilö on kokeillut työhönpaluuta kuntoutuksen avulla ennen kuin muutoksenhakuelin antaa päätöksensä. 

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäys muuttuu myönnöksi muutoksenhaun seurauksena, henkilölle on vahvistettu muutoksenhaun aikana uusi ESA-aika

  • Työkyvyttömyyseläke on hylätty 7.5.2014.
  • Henkilö hakee muutosta, TELK hylkää valituksen.
  • Henkilö valittaa TELK:n päätöksestä VakO:een.
  • VakO:n päätös 15.12.2016: Henkilöllä on oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen 16.5.2013 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella.
  • Henkilö on saanut sairauspäivärahaa 21.5.2013-30.4.2014, ESA-aika päättynyt 30.4.2014.
  • Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahaa myös 6.6.2015-15.11.2015 ja 21.11.2015-31.5.2016 ja uusi ESA-aika on päättynyt 31.5.2016.
  • Henkilö on saanut työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa 1.6.2014-30.9.2014.

Työkyvyttömyyseläke alkaa 1.5.2014. VakO on katsonut työkyvyttömyyden alkaneen 16.5.2013, joten työkyvyttömyyseläke alkaa tämän työkyvyttömyyden perusteella vahvistetun ESA-ajan jälkeen.

VakO:n ratkaisu työkyvyttömyyseläkeasiassa tulee usein annettavaksi pitkä ajan kuluttua eläkelaitoksen päätöksen jälkeen (aikaa kuluu usein noin 2 vuotta). Henkilöllä on saattanut olla muutoksenhaun aikana esimerkiksi työttömyyspäivärahakausia, mahdollisesti uusia sairauspäivärahakausia ja työhönpaluuyrityksiä kuntoutuksen avulla.

Muutoksenhakija usein myös toimittaa muutoksenhakuasian käsittelyn aikana eläkelaitokseen lisäselvityksiä työkyvystään. Jos eläkelaitos ei voi oikaista päätöstään kaikilta osin muutoksenhakijan vaatimalla tavalla, lisäselvitykset siirretään VakO:een ja VakO ottaa ratkaisussaan huomioon muutoksenhakuasian käsittelyn aikana toimitetut lisäselvitykset. Työkyvyttömyyseläkkeen alkamisen kannalta ratkaisevaa on VakOn kanta työkyvyttömyyden alkamisajankohtaan eli eläketapahtumaan.

Jos VakO olisi esimerkin tapauksessa katsonut työkyvyttömyyden alkaneen 28.2.2015 (eläketapahtuma), täysi työkyvyttömyyseläke olisi alkanut 1.3.2015.  Täysi työkyvyttömyyseläke olisi alkanut eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta, koska sairauspäivärahaa ei tuona ajankohtana ollut myönnetty eikä ESA-aikaa ollut vahvistettu.

Jos VakO olisi esimerkin tapauksessa katsonut työkyvyttömyyden alkaneen 6.6.2015, täysi työkyvyttömyyseläke olisi alkanut 1.6.2016. Täysi työkyvyttömyyseläke olisi alkanut "uuden ESA-ajan" päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäys muuttuu myönnöksi muutoksenhaun seurauksena, henkilö on saanut muutoksenhaun aikana työeläkelaitoksen maksamaa kuntoutusrahaa

  • Työkyvyttömyyseläke on hylätty 3.5.2016.
  • Henkilölle on annettu työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyn yhteydessä ennakkopäätös oikeudesta kuntoutukseen.
  • Sairauspäivärahan ESA-aika on vahvistettu 31.8.2016.
  • Henkilö on hakenut työkyvyttömyyseläkkeen hylkäykseen muutosta.
  • Henkilö on ollut työeläkekuntoutuksen työkokeilussa 1.9.2016-30.10.2016.
  • TELK: päätös 15.10.2016: oikeus täyteen kuntoutustukeen, 31.3.2017 asti, 10.12.2015 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella.

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa 1.9.2016 ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta siltä ajalta, jolta henkilö on saanut kuntoutusrahaa.

Etuuden maksamisen yleiset menettelytavat

Soveltamisohje , Voimassa 22.06.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Regressioikeus 

Henkilölle voi tulla myönnettäväksi ensisijainen etuus takautuvasti samalle ajalle, jolle henkilölle on jo myönnetty toissijaista etuutta. Toissijaista etuutta maksaneelle taholle voi tällöin tulla regressioikeus myöhemmin myönnettyyn ensisijaiseen etuuteen.

Muulla taholla voi olla regressioikeus

  • koko eläkkeeseen tai
  • eläkkeen osaan.

Muulla taholla on regressioikeus, jos 

  • toissijaista etuutta myönnettäessä ei ole ollut ennakoitavissa, että henkilölle myönnetään myöhemmin takautuvalle ajalle ensisijainen etuus. Myöhemmin myönnetty etuus voi olla joko aiemmin myönnetyn etuuden saamisen kokonaan estävä etuus tai etuuden määrää vähentävä etuus.
  • toissijaista etuutta myönnettäessä voidaan ennakoida, että samalle ajalle tullaan todennäköisesti myöntämään ensisijainen etuus. Toissijainen etuus myönnetään esimerkiksi siksi, että jo ennakkoon arvioidaan ensisijaisen etuuden myöntämisen kestävän pitkään. Eläkkeenhakijan toimeentulo turvataan ensisijaisen etuuden käsittelyn ajaksi toissijaisen etuuden avulla. 

Regressioikeus voi olla esimerkiksi 

  • sosiaalietuuksien maksajalla (esimerkiksi sairauspäiväraha, työttömyysetuudet ja koulutusetuudet, Kelan eläkkeet)
  • muulla taholla (esimerkiksi työnantaja ja sosiaalilautakunta), jonka maksaman suorituksen ajalta maksetaan myöhemmin takautuvasti työeläkettä. 

Maksuvaatimus

Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeensaajan eläkettä muulle taholle vain, jos eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tullut eläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

Eläkkeen maksupäivänä pidetään sitä päivää, jona eläkelaitos on antanut määräyksen eläkkeen maksamisesta. Eläkkeen maksupäivänä pidetään siten päivää, jolloin pankkiin toimitettava maksutiedosto tehdään eläkelaitoksessa.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen maksun alkamisajankohtaa ei ratkaista todellisen maksuhetken perusteella. Eläkkeen maksupäivä on eri päivä kuin se päivä, jona eläke on eläkkeensaajan nostettavissa ja johon päivään esimerkiksi viivästyskorotus lasketaan.

Eläkelaitos voi maksaa 2 viikon määräajan jälkeen tulleen ilmoituksen perusteella eläkkeen muulle taholle, jos eläkkeen maksaminen on käsittelyteknisesti mahdollista.

Regressiprosessi käytännössä

Käytännössä yleiset regressiprosessin vaiheet ovat:

  • Muu taho, esim. Kela myöntää henkilölle etuutta
  • Muu taho lähettää ennakkoilmoituksen takautuvan eläkkeen perinnästä. Vaihtoehtoisesti eläkelaitos tarkastaa muun etuuden Kelan etuustietojen kyselyllä.
  • Eläkelaitos myöntää työeläkkeen takautuvasti samalle ajalle muun tahon myöntämän etuuden kanssa
  • Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ja selvittää, mille taholle takautuva eläke tulee maksaa
  • Muu taho saa tiedon eläkelaitoksen myöntämästä eläkkeestä esim. eläkerekisteristä. Vaihtoehtoisesti eläkelaitos ilmoittaa takautuvan eläkkeen myönnöstä erikseen.
  • Muu taho lähettää perimisilmoituksen, missä esitetään yksityiskohtainen vaatimus tietyn ajan ja määräisen takautuvan eläkkeen maksamisesta muulle taholle
  • Eläkelaitos maksaa pidättämänsä takautuvan eläkkeen perimisilmoituksen perusteella muulle taholle
  • Ylimenevä osa maksetaan eläkkeensaajalle itselleen

Menettelyt vaihtelevat eri etuuksissa. Tarkemmat menettelyt on kuvattu eri ohjeissa.

Takautuva eläke 

Takautuvalla eläkkeellä tarkoitetaan kaikkia niitä eläke-eriä, jotka kohdistuvat eläkkeen säännöllisen maksun alkamista edeltävään aikaan.

Takautuvaa eläkettä määriteltäessä eläkkeen maksun alkamisajankohta johdetaan laskennallisesti eläkepäätöksen antamisesta.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen ja selvittää erikseen, kenelle takautuva eläke tulee maksettavaksi. Takautuvan eläkkeen pidätysaika vaihtelee eri etuuksissa. Takautuvan eläkkeen pidätysaika voi olla esimerkiksi

  • päätöksenantokuukauden loppuun tai
  • päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden loppuun.

Takautuva eläke toiselle eläkelaitokselle eläkejärjestelyn vaihtuessa

Eläkejärjestelyn vaihtuessa eläkelaitoksesta toiseen voi käytännössä tulla tilanteita, joissa väärä eläkelaitos on maksanut eläkkeensaajalle eläkettä rekisteriviiveiden takia. 

Eläkelaitosten välinen kustannustenjako oikaistaan niin, että eläkkeestä vastuussa oleva eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen bruttomääräisenä eläkkeen virheellisesti maksaneelle eläkelaitokselle. 

Yksityiskohtaisesta toimintatavasta sovitaan eläkelaitosten kesken.

Ennakkoilmoituksista luovutaan useimmissa regressimaksuissa

Ennakkoilmoituksista luovutaan useimmissa regressimaksuissa. Jatkossa eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä, onko eläkkeen takautuvalle ajalle myönnetty muita etuuksia.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Ennakkoilmoitus käytössä Kelan ja kunnan toimeentulotuen regressissä

Toimeentulotuen regressiperinnässä on edelleen käytössä ennakkoilmoitus siitä, että toissijaista etuutta maksaneella taholla on mahdollinen regressivaatimus takautuvaan työeläkkeeseen.

Ennakkoilmoitus käytössä työttömyykassojen regresseissä

Työttömyyskassojen regressiperinnässä on edelleen käytössä ennakkoilmoitus siitä, että toissijaista etuutta maksaneella taholla on mahdollinen regressivaatimus takautuvaan työeläkkeeseen.

Perimisilmoitukset lähetetään sähköpostitse

Perimisilmoitukset lähetetetään sähköpostitse. Lähettämisestä postitse on luovuttu.

Perimisilmoituksen tiedot etuudesta tulolajikohtaisesti

Perimisilmoitukseen tulisi eritellä eri etuuksien tiedot tulolajikohtaisesti tulorekisterin tulolajien mukaan. Myös tulorekisterin tulolajikoodi olisi hyvä ilmoittaa perimisilmoituksessa.

Tarkemmat tiedot

Tulolajikohtaiset tiedot tarvitaan, jotta eläkelaitos saa tarkat tiedot tulorekisteri-ilmoituksen tekemiseen ja tulorekisteri-ilmoituksen regressivähennys vastaisi tiedoiltaan Kelan etuusilmoituksia.

Vilmaeläkkeet

Vilmaeläkkeissä vilmalaitos hoitaa eläkkeen maksamisen muulle kuin eläkkeensaajalle. 

Koko eläkkeen maksupäivä on vilmalaitoksen maksupäivä. 

Liikamaksun palautus

Kela palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle, jos eläkelaitos on maksanut regressinä liikaa työeläkettä Kelalle.

Eläkelaitoksen on hyvä tarkistaa perittävä määrä Kelasta uudelleen, jos perimisilmoituksen saamisen ja työeläkkeen maksupäätöksen välissä on kulunut aikaa. Tämä voi vähentää liikamaksun palautuksia eläkelaitokseen.

Tarkemmat tiedot

Kela ei enää tulorekisteriaikana voi palauttaa liikamaksua suoraan eläkkeensaajalle.

Kunnalle ja työnantajalle voi tulla maksettavaksi myös vastaista eläkettä 

Kunnalle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi maksettava eläke voi olla

  • takautuvaa eläkettä tai
  • vastaista eläkettä. 

Työnantajalle voi tulla maksettavaksi 

  • kuntoutujalle takautuvasti myönnetty kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus
  • vastainen kuntoutusetuus, jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkkaa kuntoutuksen ajalta. 

Kenelle lisäeläke maksetaan?

Rekisteröity lisäeläke voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.

Eläkesäätiön tai –kassan säännöissä määrätään, voidaanko rekisteröimätön lisäeläke maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle. 

Kenelle vapaaehtoiseen TyEL-vakuutukseen perusturva eläke maksetaan?

Eläke, joka perustuu vapaaehtoisesti järjestettyyn TyEL:n mukaiseen eläketurvaan (esimerkiksi luottamustoimen perusteella maksettu eläke), voidaan maksaa muulle kuin eläkkeensaajalle.

Kenelle viivästyskorotus maksetaan?

Viivästyskorotus maksetaan yleensä vain eläkkeensaajalle. 

Jos eläke maksetaan kuolinpesälle, myös viivästyskorotus maksetaan kuolinpesälle. 

Viivästyskorotus voi tulla maksettavaksi myös 

  • työnantajalle
  • sosiaalilautakunnalle
  • ulosotolle.  

Veron ennakonpidätys 

Takautuvasta eläkkeestä pidätettävä vero määräytyy ennakkoperintälain ja -asetuksen sekä verohallituksen antamien päätösten mukaisesti. 

Veroa ei pidätetä eläkkeestä, joka maksetaan: 

  • sairausvakuutusrahastolle
  • työnantajalle
  • työttömyyskassalle työttömyyspäivärahan ja koulutusetuuden korvaamiseksi
  • Kelalle työttömyyspäivärahan, koulutusetuuden, työmarkkinatuen, eläketuen ja opintorahan korvaamiseksi
  • Kelalle aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaamiseksi. 

Kun Kelalle maksetaan takautuvaa eläkettä Kelan aiemmin maksaman verovapaan etuuden (eläkkeensaajien asumistuki, ylimääräinen rintamalisä, perustoimeentulotuki, asumislisä) korvaukseksi, tästä osasta takautuvaa eläkettä pidätetään vero.

Päätös eläkkeensaajalle ja regressivaatimuksen tekijälle 

Kun viranomainen, laitos tai muu taho on hakenut eläkkeensaajan eläkkeen maksamista itselleen, takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan yleensä päätös sekä eläkkeensaajalle että regressivaatimuksen tekijälle. Päätöksiin liitetään muutoksenhakuohje. 

Päätöksen sijasta kirje eläkkeensaajalle 

Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä eläkkeen maksamisesta ulosottoviranomaiselle. Eläkkeen maksamisesta ei tässä tilanteessa anneta päätöstä. 

Eläkkeensaajalle ilmoitetaan kirjeellä myös siitä, että eläkkeestä aletaan periä YEL-vakuutusmaksuja. Eläkkeensaajan pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös.

Päätöksen sijasta kirje regressivaatimuksen tekijälle 

Regressivaatimuksen tekijälle ilmoitetaan kirjeellä, jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi ajalta, johon regressivaatimus kohdistuu. Asiasta ei anneta päätöstä regressivaatimuksen tekijälle. 

Sosiaalilautakunnalle ilmoitetaan kirjeellä, jos eläkettä ei voida maksaa sosiaalilautakunnalle siksi, että eläkkeensaaja ei ole suostunut eläkkeen maksamiseen sosiaalilautakunnalle harkinnanvaraisin perustein. Sosiaalilautakunnan pyynnöstä asiasta voidaan antaa valituskelpoinen päätös.

Etuuden maksamisjärjestys

Soveltamisohje , Voimassa 13.02.2019 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläke maksetaan työeläkelaeissa säädetyssä maksamisjärjestyksessä silloin, kun 

  • eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen työeläkelakien tai muiden lakien perusteella ja
  • kahdella tai useammalla viranomaisella, kunnalla, laitoksella, toimielimellä tai muulla taholla on oikeus eläkkeeseen.

Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeestä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa

Maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun eläkkeestä jää vähennysten jälkeen jotain maksettavaa.

Jos eläke myönnetään takautuvasti sellaiselle ajalle, jolta muu taho on maksanut työeläkkeestä vähennettävää etuutta, maksamisjärjestystä sovelletaan vain silloin, kun etuutta jää vähentämisen jälkeen maksettavaksi.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Maksamisjärjestyksen soveltaminen, kun takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen ajalta on maksettu Kelan kuntoutusrahaa

  • Henkilölle on myönnetty takautuva työkyvyttömyyseläke 1000 € samalle ajalle, jolta henkilö on saanut Kelan kuntoutusrahaa 400 € (muuta kuin eläkkeensaajan kuntoutusrahaa).
  • Henkilö on lisäksi saanut Kelan työttömyyspäivärahaa 300 €.
  • TyEL:n 43 §:n 3 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkettä maksetaan Kelan kuntoutusrahan ajalta vain kuntoutusrahan määrän ylittävä osa.
  • Työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään ensin 400 € TyEL:n 43 §:n 3 momentin perusteella. Tätä osuutta takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei maksetaan millekään taholle.
  • Tämän jälkeen ylitteestä 600 € (1000-400) maksetaan Kelalle työttömyyspäivärahan korvaamiseksi 300 €.
  • Loput 300 € maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Työeläkelaissa säädetty muulle taholle maksamisen järjestys

Maksamisjärjestys on seuraava:

1. Sairausvakuutusrahasto 

  • sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
  • osasairauspäiväraha
  • tartuntatautilain mukainen tartuntatautipäiväraha (sairausvakuutuslaki 8 luku 1 a § ja 12 luku 3 § ja 5 §)

2. Eläkelaitos 

  • YEL-vakuutusmaksupidätykset
  • MYEL-vakuutusmaksupidätykset

3. Eläkelaitos

  • aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperintä kuittaamalla

4. Työnantaja tai sairauskassa 

  • sairausajan palkka
  • palkka kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta saavalle
  • palkka tai sitä vastaava korvaus ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin

5. Työttömyyskassa tai Kela 

  • työttömyyspäiväraha
  • työmarkkinatuki
  • koulutuspäiväraha
  • koulutustuki
  • liikkuvuusavustus (työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
  • vuorottelukorvaus (vuorotteluvapaalaki 19 §, työttömyysturvalaki 11 luku 14 §)
  • eläketuki (eläketukilaki 13 §)

6. Kela 

  • takautumisoikeus työeläkkeen valituksen ja tarkistamisen vuoksi
  • takautumisoikeus perhe-eläkkeen myöntämisen vuoksi (kansaneläkelaki 72 § 1 ja 2 momentti, rintamasotilaseläkelaki 17 §, laki eläkkeensaajan asumistuesta 30 §)

7. Kela

  • perustoimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)

8. Sosiaalihuoltolain mukainen toimielin (sosiaalilautakunta

  • täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ennakko (laki toimeentulotuesta 23 §)

9. Kunta tai kuntayhtymä 

  • laitoshoito
  • laitoshuolto
  • perhehoito
  • lastensuojelusta aiheutuneet kustannukset (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 ja 14 §)

10. Kela 

  • opintotuki (opintotukilaki 28 §)

11. EU- tai ETA-maan laitos 

  • eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaan (14.5.2010/354)

12. Ulosottoviranomainen

  • ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 2 §:n mukaan (30.12.2008/1097)

13. EU- tai ETA-maan laitos 

  • muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksen 72 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan (14.5.2010/354)

14.  Sosiaaliturvasopimusten mukaiset sosiaaliturvasopimusmaiden laitokset

  • eläkkeen ja muun etuuden aiheeton maksu sosiaaliturvasopimuksen määräysten mukaan

15.  Sosiaalihuoltolain mukainen toimielin (sosiaalilautakunta)

  • maksu suostumuksen ja harkinnanvaraisten perusteiden mukaisesti.

Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan takautuvan eläkkeen maksussa 

Työeläkkeiden takautuvien eläke-erien maksussa sovelletaan maksamisjärjestystä silloin, kun takautuviin eläke-eriin kohdistuu useita maksuhetkellä tiedossa olevia päällekkäisiä vaatimuksia.

Päällekkäiset vaatimukset voivat kohdistua erilaisille ajanjaksoille, jotka ovat vain osittain päällekkäisiä. Takautuvasti maksettava eläke voi jakautua hyvinkin lyhyisiin ajanjaksoihin, joilta eläke maksetaan eri tahoille.

Eläkkeen maksamisjärjestystä sovelletaan jatkuvasti suoritettavan vastaisen eläkkeen maksussa                             

Maksamisjärjestystä sovelletaan myös silloin, kun jatkuvasti suoritettavaan eläkkeeseen kohdistuu eri tahojen päällekkäisiä vaatimuksia. Päällekkäisiä vaatimuksia voivat olla esimerkiksi: 

  • maksamattomien YEL- ja MYEL-vakuutusmaksujen periminen eläkkeestä
  • aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla aiheeton maksu vastaisista eläke-eristä
  • työnantaja perii itselleen kuntoutujan kuntoutusajalta maksettavaa kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta
  • kunta perii eläkettä laitoshoidon tai laitoshuollon, perhehoidon tai lastensuojelusta aiheutuneiden kustannusten korvaukseksi
  • ulosottoviranomaisten vaatimus (eläkelaitokselle on toimitettu maksukielto)
  • sosiaalilautakunta pyytää maksamaan eläkettä harkinnanvaraisten perusteiden nojalla ja eläkkeensaaja suostuu maksuun. 

Veron ennakonpidätys, viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu

Takautuvaa eläkettä eri tahoille maksettaessa eläkkeen verotuskohtelu voi vaihdella

Eroja on myös siinä, miten viivästyskorotus ja rekisteröity lisäetu käyttäytyvät maksettaessa takautuvaa eläkettä.

Työkyvyttömyyseläke sairausvakuutusrahastolle

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Milloin työkyvyttömyyseläke voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle?

Työkyvyttömyyseläke voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta henkilölle on maksettu 

  • sairauspäivärahaa tai
  • osasairauspäivärahaa.

Työkyvyttömyyseläke ei voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle tartuntatautipäivärahan korvaamiseksi.

Tarkemmat tiedot

Sairausvakuutuslain sairauspäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan tartuntatautipäivärahaan vain osittain. Tartuntatautipäivärahaan ei esimerkiksi sovelleta sairausvakuutuslain 12 luvun 3 §:ää sairauspäivärahan ensisijaisuusajasta ja suhteesta työeläkelakien mukaiseen täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, koska tartuntatautipäivärahaan ei sovelleta ensisijaisuusaikaa.

Kun täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnetään takautuvasti samalle ajalle kuin sairauspäiväraha, takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle määräytyy sen perustella, onko työkyvyttömyyseläke myönnetty 

  • ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta (ESA-aika) vai
  • työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta ja
  • onko henkilölle myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä.

Työkyvyttömyyseläke on myönnetty ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

Kun täysi työkyvyttömyyseläke on myönnetty henkilölle, jolle on vahvistettu ESA-aika, menetellään seuraavasti:

  • Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa aikaisintaan ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.
  • ESA-ajan jälkeen maksetun sairauspäivärahan ajalle takautuvasti myönnetty työkyvyttömyyseläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se vastaa sairauspäivärahaa (sairauspäivärahan ajalta, enintään sairauspäivärahan määrään saakka).
  • Eläkkeensaajalle maksetaan se osa takautuvasta eläkkeestä, joka ylittää samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan määrän.

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot sairauspäivärahan lisäpäivistä

Eläkelaitokset näkevät rekisteristä tiedot henkilölle myönnetyistä sairauspäivärahan lisäpäivistä. Tiedot näkyvät Kelan käyttöliittymän kautta.

Jos tietoja ei ole saatavilla, eläkelaitos voi ottaa yhteyttä Kelaan ja selvittää, onko kyseessä lisäpäiväoikeus vai uusi sairaus.

  • Jos hakemus on työeläkelaitoksen lisäksi Kelassa vireillä, tiedot pyydetään sähköpostitse Kelan tk-ratkaisukeskuksesta.

  • Jos hakemus on vireillä ainoastaan työeläkepuolella, tiedot selvitetään Kelan viranomaisnumeroista.

Tarkemmat tiedot

Kun henkilö hakee sairauspäivärahaa uudelleen sen jälkeen kun edellisen ESA-ajan päättymisestä on kulunut ainakin 6 kuukautta, Kela joutuu ottamaan kantaa myös siihen, vahvistetaanko uusi ESA-aika vai ei.

Työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta

Kun täysi työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, menetellään seuraavasti: 

  • Sairauspäivärahan kanssa päällekkäin menevää takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
  • Se osa takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, joka ylittää sairauspäivärahan määrän, maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.
  • Sairauspäivärahaa vastaavaa takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen osuutta ei makseta minnekään. Sitä ei siis makseta myöskään muille eläkettä hakeneille tahoille (esimerkiksi sosiaalilautakunnalle).

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta

Kun työkyvyttömyys alkaa ESA-ajan päättymisen jälkeen ja henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiselle ajalle sairauspäivärahan lisäpäiviä, työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta.

  • Takautuvasta eläkkeestä maksetaan eläkkeensaajalle vain samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan ylittävä osa.
  • Sairauspäivärahan kanssa päällekkäin menevää takautuvaa eläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
  • Sairauspäivärahaa vastaavaa takautuvan eläkkeen osuutta ei makseta minnekään (ei myöskään muille eläkettä hakeneille tahoille).

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

Eläkelaitos voi tapauskohtaisesti pitää sairauspäivärahan enimmäisajan päättymisen jälkeistä lyhyttä työskentelyä työkokeiluna, vaikka henkilölle on myönnetty työskentelyn jälkeen sairauspäivärahan lisäpäiviä. Työkyvyttömyyseläke myönnetään tällöin ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

  • ESA-ajan jälkeen maksetun sairauspäivärahan tai sairauspäivärahan lisäpäivien ajalle takautuvasti myönnetty eläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se vastaa sairauspäivärahaa (sairauspäivärahan ajalta, enintään sairauspäivärahan määrään saakka).
  • Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvasta eläkkeestä, joka ylittää samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan tai lisäpäiviltä maksetun sairauspäivärahan määrän.

Henkilölle on myönnetty osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki

Takautuvasti myönnetyn osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen maksamisessa sairausvakuutusrahastolle menetellään seuraavasti:

  • Takautuvaa osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle, vaikka samalta ajalta on maksettu sairauspäivärahaa.
  • Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvasta osatyökyvyttömyyseläkkeestä, joka ylittää samalta ajalta maksetun sairauspäivärahan määrän.
  • Jos takautuva osatyökyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa pienempi, osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta minnekään.

Osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki muuttuu takautuvasti täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kuntoutustueksi

ESA-aika vaikuttaa takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen sairausvakuutusrahastolle myös silloin, kun osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki muutetaan takautuvasti täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kuntoutustueksi.

ESA-aika on vahvistettu

  • Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa ESA-ajan päätyttyä. ESA-ajan päättymiseen saakka työkyvyttömyyseläke maksetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena.
  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle, jos ESA-ajan jälkeen on vielä maksettu sairauspäivärahaa ja takautuva täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle. Sairausvakuutusrahastolle maksetaan enintään sairauspäivärahan määrää vastaava työkyvyttömyyseläke.

ESA-aikaa ei ole vahvistettu

  • Takautuvaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotusta ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
  • Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, joka ylittää sairauspäivärahan määrän.
  • Jos takautuva työkyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa pienempi, eläkkeiden erotusta ei makseta minnekään.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta 

  • Takautuvaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotusta ei makseta sairausvakuutusrahastolle.
  • Eläkkeensaajalle itselleen maksetaan se osa takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, joka ylittää sairauspäivärahan määrän.
  • Jos takautuva työkyvyttömyyseläke on sairauspäivärahaa pienempi, eläkkeiden erotusta ei makseta minnekään.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle (näissä tilanteissa enimmäisajan päättymisen jälkeinen työskentely on katsottu työkokeiluksi, jolloin eläke on myönnetty ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta).
  • ESA-ajan päätymiseen asti työkyvyttömyyseläke maksetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena.

Kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke

Kertasuoritettavan työkyvyttömyyseläkkeen takautuvaa osaa ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kertasuorituksena, vaan se maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä. 

Osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kuntoutustueksi

Jos henkilölle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki takautuvasti samalle ajalle, jolta henkilölle jo on maksettu osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä, osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke katsotaan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi.

Takautuvan täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erotuksen maksaminen sairausvakuutusrahastolle määräytyy sen perusteella, onko henkilölle vahvistettu ESA-aika vai ei.

ESA-aika on vahvistettu

  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksu alkaa ESA-ajan päätyttyä.
  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle sairauspäivärahaa vastaavalta osin, jos ESA-ajan jälkeen on maksettu sairauspäivärahaa ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen ajalle takautuvasti myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke kohdistuu sairauspäivärahan maksuaikaan.
  • Osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä vastaavaa osaa takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

ESA-aikaa ei ole vahvistettu 

  • Sairausvakuutusrahastolle ei makseta takautuvasti myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, jonka osasuorituksena on osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke, vaikka takautuva työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle mahdollisen sairauspäivärahan kanssa.
  • Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen, jos työkyvyttömyyseläkkeen määrä ylittää sairauspäivärahan määrän. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeeksi katsotaan myös se osuus, joka jo on maksettu eläkkeensaajalle osittaisena vanhuuseläkkeenä tai osa-aikaeläkkeenä.
  • Eläkkeensaajalle ei jää maksettavaksi mitään lisää sairauspäivärahan maksuajalta, jos työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan erotus on pienempi kuin eläkkeensaajalle jo maksettu osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta

  • Sairausvakuutusrahastolle ei makseta takautuvasti myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, jonka osasuorituksena on osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke, vaikka takautuva työkyvyttömyyseläke myönnetään samalle ajalle sairauspäivärahan lisäpäivien kanssa.
  • Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen, jos työkyvyttömyyseläkkeen määrä ylittää sairauspäivärahan määrän. Työkyvyttömyyseläkkeeksi katsotaan myös se osuus, joka jo on maksettu eläkkeensaajalle osittaisena vanhuuseläkkeenä tai osa-aikaeläkkeenä.
  • Eläkkeensaajalle ei jää maksettavaksi lisää sairauspäivärahan maksuajalta, jos työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan erotus on pienempi kuin eläkkeensaajalle jo maksettu osittainen vanhuuseläke tai osa-aikaeläke.

Henkilölle on myönnetty sairauspäivärahan lisäpäiviä ja työkyvyttömyyseläke on myönnetty ESA-ajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta

  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksu alkaa ESA-ajan päätyttyä, jos eläketapahtuma on ennen ESA-aikaa ja enimmäisajan päättymisen jälkeinen työskentely on katsottu työkokeiluksi.
  • Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle sairauspäivärahan lisäpäivien osalta, jos ESA-ajan jälkeen on maksettu sairauspäivärahaa ja osittaisen vanhuuseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen ajalle takautuvasti myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke kohdistuu sairauspäivärahan maksuaikaan.
  • Osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä vastaavaa osaa takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen työnantajalle tai sairauskassalle

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki työnantajalle tai sairauskassalle

Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksetaan takautuvasti työnantajalle, jos työnantaja on maksanut työntekijälle samalta ajalta

  • sairausajan palkkaa tai
  • palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Työnantajalle maksetaan enintään palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen määrää vastaava takautuva työkyvyttömyyseläke.

Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan työnantajalle työnantajan hakemuksen perusteella.

Sairauskassa on maksanut täydennyspäivärahaa

Jos sairausajan palkka tai palkka tai palkkaa vastaava korvaus on maksettu täydennyspäivärahana, takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan hakemuksesta sairauskassalle.

Osa-aikatyöstä sairauslomalle jääneelle työntekijälle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke

Takautuvaa osatyökyvyttömyyseläkettä ei makseta työnantajalle, jos osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ajalle, jolta työntekijä on saanut osa-aikatyöhön perustuvaa sairausajan palkkaa tai palkkaa tai korvausta ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Tarkemmat tiedot

Laissa ei ole eroteltu täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen maksamista työnantajalle, mutta käytännössä lainkohtaa sovelletaan vain täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistilanteisiin. Osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana osa-aikatyössä olevan henkilön toimeentulo on tarkoitettu turvata palkalla ja palkan rinnalle myönnetyllä osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Jos sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta vastaava osatyökyvyttömyyseläke maksettaisiin työnantajalle, osa henkilön toimeentuloturvasta jäisi pois.

Kokoaikatyöstä sairauslomalle jääneelle työntekijälle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke

Takautuva osatyökyvyttömyyseläke maksetaan sairausajalta työnantajalle, jos henkilö

  • jää kokoaikatyöstä sairauslomalle
  • saa sairausloman ajalta sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta ja jos
  • henkilölle myönnetään myöhemmin osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, jolta henkilö on saanut sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta työnantajalle työkokeiluajalta

Työnantajalle ei makseta takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä työntekijän työkokeiluajalta. Työntekijä saa työkokeiluajalta sekä palkan että takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen.

Tarkemmat tiedot

Milloin työskentelyä voidaan pitää työkokeiluna?

Jos kuntoutustuella ollut työntekijä on kuntoutustuen päättymisen jälkeen ollut jonkin aikaa työssä ennen sairauslomalle jäämistään, työkyvyttömyyseläke voi tulla myönnettäväksi takautuvasti jo kuntoutustuen päättymisestä lukien. Tällöin välittömästi ennen sairauslomaa olevaa työskentelyaikaa pidetään työkokeiluna.

Työnantaja on saanut työkokeilun ajalta työntekijän työpanoksen hyväkseen eikä tätä ole tarkoitettu korvattavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä.

Työnantajalle voidaan maksaa takautuva työkyvyttömyyseläke vain siltä ajalta,

  • jonka työntekijä on ollut poissa työstä sairauden tai tartuntataudin leviämisen estämisen vuoksi ja
  • jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta työnantajalle, jos eläkkeensaaja on ollut työssä työkyvyttömyyden alkamisajankohdan jälkeen

Työnantajalle ei makseta takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä, jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ja eläkkeensaaja on ollut työssä työkyvyttömyyden alkamisajankohdan jälkeen. 

Tarkemmat tiedot

Työnantajalla ei ole oikeutta saada samalta ajalta maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä, koska työnantaja on saanut hyödykseen työntekijän työpanoksen.

Työnantajan tai sairauskassan hakemus vähintään 2 viikkoa ennen maksupäivää

Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan työnantajalle tai sairauskassalle vain, jos maksamista koskeva hakemus on tehty eläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivää.

Vapaamuotoinen hakemus

Työnantajan tai sairauskassan hakemus työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseksi on vapaamuotoinen.

Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

  • kyse on sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan maksun korvaamisesta
  • sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan määrä
  • mihin aikaan sairausajan palkka, palkka tai palkkaa vastaava korvaus tai täydennyspäiväraha kohdistuu.

Eläkelaitoksen yhteydenotto työnantajaan tai sairauskassaan

Työnantaja tai sairauskassa ei aina huomaa ilmoittaa eläkelaitokselle hakevansa eläkkeen maksamista itselleen. Eläkelaitos ottaa työnantajaan tai sairauskassaan yhteyttä, jos eläkelaitos saa tiedon siitä, että

  • työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta tai
  • sairauskassa on maksanut täydennyspäivärahaa.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos voi saada tiedon esimerkiksi työsuhteen päättymisilmoituksesta tai muulla tavoin.

Yhteydenotossa eläkelaitos kertoo työnantajalle tai sairauskassalle mahdollisuudesta hakea takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan korvaukseksi.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen, kun työntekijä on sairastunut irtisanomisaikana

Takautuva työkyvyttömyyseläke maksetaan hakemuksesta työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle samalta ajalta sairausajan palkan sijasta irtisanomisajan palkkaa.

Tarkemmat tiedot

Jos työntekijä sairastuu irtisanomisaikana, työnantajan maksamaa irtisanomisajan palkkaa ei muuteta sairausajan palkaksi, vaikka työntekijä on tosiasiallisesti tullut työkyvyttömäksi.

Työkyvyttömyyseläke maksetaan työnantajalle enintään irtisanomisajalta maksetun palkan määräisenä.

Työnantajalle tai sairauskassalle maksamisen yleiset menettelytavat

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Milloin työnantajalle voi tulla maksettavaksi työntekijälle myönnettyä etuutta?

Työnantajalle voi tulla maksettavaksi työntekijälle myönnettyä etuutta seuraavissa tilanteissa:

  • Sairausajan palkkaa työntekijälleen maksaneelle työnantajalle voidaan maksaa sairausajan palkan ajalle takautuvasti myönnetty eläke.
  • Työnantaja voi saada itselleen kuntoutujalle suoritettavaa takautuvaa ja myös vastaista eläke-etuutta maksamansa palkan korvaukseksi, jos työnantaja maksaa tai on maksanut kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta saavalle työntekijälleen (kuntoutujalle) palkkaa työnteon perusteella.
  • Työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen sijasta myönnetty takautuva vanhuuseläke voidaan maksaa työnantajalle, kun työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa samalta ajalta, jolle vanhuuseläke myönnetään.
  • Takautuva työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen sijasta myönnetty vanhuuseläke voidaan maksaa työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle samalta ajalta sairausajan palkan sijasta irtisanomisajan palkkaa.
  • Palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta työntekijälleen maksaneelle työnantajalle voidaan maksaa takautuvasti myönnetty eläke ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta työnantajalle tai sairauskassalle

Osittainen vanhuuseläke ei voi tulla maksettavaksi työnantajalle tai sairauskassalle.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta työntekijälle on jo maksettu osittaista vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon muun myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävä osuus takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä, työuraeläkkeestä tai vanhuuseläkkeestä voidaan maksaa työnantajalle tai sairauskassalle.

Eläke sairauskassalle

Sairauskassan maksama täydennyspäiväraha vastaa työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta.

Tarkemmat tiedot

Sairauskassasta säädetään vakuutuskassalaissa.

Sairauskassalle voi tulla maksettavaksi työntekijän takautuva eläke siltä osin kuin sairausajan palkka tai palkka tai palkkaa vastaava korvaus on maksettu työntekijälle täydennyspäivärahana.

Maksu ensin sairausvakuutusrahastolle

Eläkkeestä, kuntoutusrahasta ja kuntoutuskorotuksesta maksetaan ensin sairausvakuutusrahastolle menevä osuus.

Sairausvakuutusrahastolle menevän osuuden jälkeen eläkkeestä, kuntoutusrahasta ja kuntoutuskorotuksesta maksetaan työnantajalle tai sairauskassalle menevä osuus.

Työnantaja tai sairauskassa on jo saanut korvauksen maksamastaan palkasta muun lain perusteella

Jos työnantaja tai sairauskassa on jo saanut maksamastaan palkasta korvauksen muun lain perusteella, ei työnantajalla tai sairauskassalla ole oikeutta saada eläkettä.

Tarkemmat tiedot

Käytännössä muun lain mukaiset korvaukset voivat olla esimerkiksi

  • sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia tai
  • työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia.

Ennakonpidätystä ei tehdä

Työnantajalle tai sairauskassalle maksettavasta etuudesta ei peritä veron ennakkoa.

Viivästyskorotus voidaan maksaa

Työnantajalle tai sairauskassalle voi tulla maksettavaksi etuuden viivästyskorotus.

Rekisteröity lisäeläke voidaan maksaa

Työnantajalle tai sairauskassalle voi tulla maksettavaksi rekisteröidyn lisäeläkkeen osuus.

Palkan tai täydennyspäivärahan korvaamiseksi maksettu eläke voidaan maksaa työnantajalle

Sairausajan palkan, palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen tai täydennyspäivärahan korvaamiseksi maksettu eläke

Kun työnantajalle maksetaan takautuvaa eläkettä sairausajan palkan tai palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen korvaamiseksi, työnantaja voi saada korvauksen vain siitä palkasta tai palkkaa vastaavasta korvauksesta, jonka työnantaja on maksanut työntekijälle

  • sairausajalta tai
  • ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Lomarahaa tai lomakorvausta ei voida korvata eläkkeestä

Työnantajan maksamaa lomarahaa tai lomakorvausta ei voida korvata eläkkeestä. Näin on myös silloin, kun sairauskassa on maksanut palkan täydennyspäivärahana.

Työnteon perusteella maksetun palkan korvaukseksi maksettu etuus (kuntoutusetuus)

Kun työnantajalle maksetaan kuntoutujan kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta työnteon perusteella maksetun palkan korvaukseksi, korvattavaksi voi tulla

  • varsinainen palkka
  • työnteon ajalta kertynyt osuus lomakorvauksesta ja lomarahasta
  • työnteon ajalta kertynyt osuus muista vastaavista eristä (=ansaittua palkkaa).

Mille työnantajille eläke maksetaan?

Eläke maksetaan eläkettä hakeneille työnantajille työnantajien maksamien palkkojen suhteessa, jos työntekijä on saanut sairausajan palkkaa tai palkkaa tai palkkaa vastaavaa korvausta 2 tai useammalta työnantajalta.

Näin on myös silloin, kun sairauskassa on maksanut sairausajan palkan tai palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen sijasta täydennyspäivärahaa. 

Vilmaeläke

Vilmaeläkkeissä yksityisen alan työskentelystä karttunut eläke maksetaan hakemuksesta myös julkisen alan työnantajalle.

Julkisen alan työskentelystä karttunut eläke maksetaan hakemuksesta myös yksityisen alan työnantajalle.

Ei-vilmaeläke

Ei-vilmaeläkkeissä yksityisen alan työskentelystä karttunutta eläkettä ei makseta julkisen alan työnantajalle, joka on maksanut työntekijälle palkkaa.

Julkisen alan työskentelystä karttunutta eläkettä ei makseta yksityisen alan työnantajalle.

Yrittäjät

Yrittäjäeläkelakien mukaan vakuutetun yrittäjän eläkettä ei makseta korvauksena yritykselle, vaikka yrittäjä ilmoittaa nostaneensa yrityksestään sairausajan palkkaa tai palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta ajalta, jolloin yrittäjä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa työstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Yritykselle voidaan maksaa eläkettä vain yrityksen palveluksessa olevan työntekijän palkan korvaukseksi.

Sairausvakuutusrahastolle maksamisen yleiset menettelytavat

Soveltamisohje , Voimassa 22.06.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläkelaitos selvittää eläkeasiaa ratkaistessaan eläkkeenhakijan sairauspäiväraha- ja tartuntatautipäivärahatiedot

  • oman käyttöliittymän kautta tai
  • Arek-työpöydän käyttöliittymän kautta.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos pidättää tarvittaessa takautuvan eläkkeen, jos takautuva eläke myönnetään sairauspäiväraha- tai tartuntatautipäiväraha-ajalle. Työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä ei kuitenkaan makseta sairausvakuutusrahastolle tartuntatautipäivärahan korvaamiseksi.

Kela saa tiedon myönnetystä eläkkeestä käyttöliittymän välityksellä ja tekee tarvittaessa perimisilmoituksen. Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse.

Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle

Osittainen vanhuuseläke ei voi tulla maksettavaksi sairausvakuutusrahastolle.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta työntekijälle on jo maksettu osittaista vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon muun myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävä osuus takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä, työuraeläkkeestä tai vanhuuseläkkeestä voidaan maksaa sairausvakuutusrahastolle.

Tarkemmat tiedot

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävää osuutta takautuvasta vanhuuseläkkeestä ei kuitenkaan makseta sairausvakuutusrahastolle, jos 

  • henkilö on työssä vanhuuseläkettä saadessaan ja
  • henkilö saa sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa vanhuuseläkkeen aikana tekemänsä työn perusteella.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävää osaa työkyvyttömyyseläkkeestä tai työuraeläkkeestä ei makseta sairausvakuutusrahastolle tartuntatautipäivärahan korvaamiseksi.

Käytännössä takautuva eläke maksetaan Kelan toimistojen ja työpaikkakassojen tilille

Käytännössä takautuva eläke maksetaan sairausvakuutusrahaston sijasta suoraan perimisilmoituksessa mainitulle Kelan tilille.

Eläke maksetaan työpaikkakassan tilille, kun sairauspäivärahan maksajana on vakuutuskassa (työpaikkakassa).

Eläke maksetaan sairausvakuutusrahastolle myös työnantajalle maksetun sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan ajalta

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan takautuva eläke myös siltä ajalta, jolta sairausvakuutusrahasto on maksanut sairauspäivärahan työnantajalle työnantajan maksaman sairausajan palkan korvaukseksi.

Jos sairausvakuutusrahasto on maksanut tartuntatautipäivärahan työnantajalle työnantajan maksaman palkan tai palkkaa vastaavan korvauksen korvaamiseksi ajalta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, maksetaan takautuva vanhuuseläke, kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus sairausvakuutusrahastolle myös tältä ajalta.

Perimisilmoituksessa Kela ilmoittaa eläkelaitokselta perittävän eläkkeen aikaan ja määrään myös sen sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan, jonka Kela on maksanut työnantajalle. Ilmoituksessa on eritelty

  • miltä ajalta sairauspäiväraha tai tartuntatautipäiväraha on maksettu työnantajalle sekä
  • sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan määrä.

Maksettavan eläkkeen määrääminen

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan koko kuukauden eläke, jos

  • sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa on maksettu kokonaiselta kuukaudelta ja
  • Kela on sen kuukauden aikana maksanut sairauspäivärahana tai tartuntatautipäivärahana ainakin eläkkeen suuruisen määrän.

Jos sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa ei ole maksettu kokonaiselta kuukaudelta, vastaava eläke-erä lasketaan päivän tarkkuudella. Päivää kohti tulevan eläkkeen määrä saadaan jakamalla kuukausieläke 30:llä.

Vajaalta kuukaudelta maksettua sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa vastaava eläkemäärä saadaan kertomalla päivää kohti tuleva eläke niiden päivien lukumäärällä (kertojalla), jotka sisältyvät tämän kuukauden osalle tulevaan sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan suoritusjaksoon.

Jos sairauspäiväraha tai tartuntatautipäiväraha on alkanut keskellä kuukautta, tämän kuukauden kertoja saadaan vähentämällä luvusta 30 sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan alkamispäivä ja lisäämällä jäännökseen 1. Näin menetellään siitä riippumatta, kuinka monta päivää kuukaudessa todellisuudessa on.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki

Sairauspäivärahaa on maksettu 6.2. – 28.2. Kertoja on 30 – 6 + 1 = 25. Kertojalla 25 kerrotaan helmikuussa maksussa olevan, päivää kohti lasketun eläkkeen määrä.

Esimerkki

Sairauspäivärahaa on maksettu 4.7. – 31.7. Kertoja on 30 – 4 + 1 = 27. Kertojalla 27 kerrotaan heinäkuun päivää kohti lasketun eläkkeen määrä.

Kuukauden kertoja nähdään suoraan päivärahan päättymispäivästä, jos

  • sairauspäiväraha tai tartuntatautipäiväraha on ollut maksussa jo kuukauden 1. päivänä ja
  • sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan maksu päättyy keskellä kuukautta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki

Sairauspäivärahaa on maksettu ajalta 1.6. – 15.6. Kertoja on 15. Kertojalla 15 kerrotaan kesäkuun päivää kohti lasketun eläkkeen määrä.

Maksetaan enintään päivärahan maksettu määrä

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan kanssa samalle ajalle myönnetty takautuva eläke enintään sairauspäivärahan tai tartuntatautipäivärahan määrään saakka.

Eläkettä useasta eläkelaitoksesta

Jos takautuvaa eläkettä maksetaan useammasta eläkelaitoksesta, Kelan perimisilmoituksessa on maininta siitä, mille eläkelaitoksille ilmoitus on lähetetty.

Tarkemmat tiedot

Takautuvaa eläkettä maksetaan useammasta eläkelaitoksesta silloin, kun eläke ei ole vilmaeläke.

Näissä tilanteissa eläkelaitokset selvittävät keskenään, onko toinen eläkelaitos jo maksanut sairausvakuutusrahastolle eläkettään ja mikä on maksetun eläkkeen määrä.

Sairausvakuutusrahastolle maksetaan bruttoeläkkeestä

Sairausvakuutusrahastolle maksettavasta eläkkeestä ei pidätetä veron ennakkoa.

Lisäeläkkeet ja vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvat eläkkeet

Sairausvakuutusrahastolle ei makseta

  • rekisteröityjä lisäeläkkeitä
  • rekisteröimättömiä lisäeläkkeitä
  • vapaaehtoiseen TyEL-vakuutukseen (esimerkiksi luottamustoimet) perustuvia eläkkeitä.

Vapaaehtoinen YEL-vakuutus

Vapaaehtoiseen YEL-vakuutukseen perustuva eläke voidaan maksaa sairausvakuutusrahastolle.

Etuuden maksaminen työttömyyskassalle tai Kelalle työttömyysetuuden korvaamiseksi

Soveltamisohje , Voimassa 22.02.2022 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Takautuva eläke työttömyysetuuden korvaukseksi

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta työttömyyskassalle tai Kelalle, jos muu työeläke kuin osittainen vanhuuseläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut

  • työttömyyspäivärahaa
  • työmarkkinatukea tai
  • liikkuvuusavustusta.

Tarkemmat tiedot

Työttömyysetuuksia ovat

  • työttömyyspäiväraha (ansiosidonnainen päiväraha ja peruspäiväraha)
  • työmarkkinatuki
  • korotusosa (työmarkkinatuki tai peruspäiväraha)
  • ansiopäivärahan perusosa
  • ansiopäivärahan korotettu ansio-osa
  • ansiopäivärahan lapsikorotus
  • ansiopäivärahan ansio-osa
  • liikkuvuusavustus (työttömyysturvalaki)
  • liikkuvuusavustuksen lapsikorotus (työttömyysturvalaki)
  • korotettu liikkuvuusavustus (työttömyysturvalaki)
  • lapsikorotus (työttömyysturvalaki)
  • kulukorvaus (työttömyysetuus)
  • ulkomaan kulukorvaus (työttömyysetuus)
  • korotettu kulukorvaus (työttömyysetuus).

Työttömyysetuuksia maksetaan

  • pelkän työttömyyden ajalta
  • työvoimakoulutuksen ajalta henkilölle, joka ei ole työtön (työttömyysturvalain 10 luvun 5 §)
  • ajalta, jolta työtön työnhakija osallistuu työllistämistä edistävään palveluun.

Myös kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus voidaan maksaa työttömyyskassalle tai Kelalle.

Missä tilanteissa työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea voidaan maksaa?

Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea voidaan maksaa esimerkiksi seuraavissa alla luetelluissa tilanteissa.

Lähtökohtaisesti etuudet näkyvät rekisterissä työttömyyspäivärahana tai työmarkkinatukena. Ainoastaan työllistymisraha näkyy rekisterissä työllistymisrahan nimellä.

Työllistämistä edistävä palvelu

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta Kelalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea osallistuessaan työllistämistä edistävään palveluun.

Tarkemmat tiedot

Työllistämistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua

  • työnhakuvalmennusta
  • uravalmennusta
  • kokeilua
  • työvoimakoulutusta
  • työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua
  • kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22-24 §:ssä tarkoitettua omaehtoista opiskelua
  • kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua työtoimintaa.

Työmarkkinatuki työllistymisrahana

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta Kelalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työmarkkinatukea työllistymisrahana.

Tarkemmat tiedot

Työmarkkinatuki myönnetään työllistymisrahana henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään 3 kuukautta kestävän palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn.

Työllistymisrahaa haetaan TE-toimistosta. Kela maksaa työllistymisrahan saatuaan asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon.

Kulukorvaukset julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta Kelalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut kulukorvausta matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvaamiseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan.

Tarkemmat tiedot

Kela maksaa kulukorvauksen, mutta TE-toimisto ilmoittaa Kelalle kulukorvauksen maksamiseksi tarvittavat tiedot. TE-toimisto voi maksaa kulukorvauksen tietyissä tapauksissa (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 § 3 momentti).

Kulukorvauksen ajalle myönnetty työeläke voidaan maksaa Kelalle 1.1.2013 lukien.

Tarkemmat tiedot

Kulukorvausten myöntäminen perustuu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin, joka on tullut voimaan 1.1.2013 lukien. Lain 9 luvun 5 §:n mukaiseen kulukorvaukseen sovelletaan muun muassa työttömyysturvalain 11 luvun 14 §:ää, jossa säädetään Kelan oikeudesta periä työttömyysetuus takautuvasti suoritettavasta työeläkkeestä. Tällä perusteella kulukorvauksen ajalle takautuvasti myönnetty työeläke voidaan siis maksaa Kelalle 1.1.2013 lukien.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelulaista annetulla lailla kumottiin laki julkisesta työvoimapalvelusta. Julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädettiin ylläpitokorvauksesta. Ylläpitokorvauksen ajalle takautuvasti myönnettyä työeläkettä ei kuitenkaan voitu maksaa Kelalle, koska laissa ei ollut täsmällistä viittaussäännöstä työttömyysturvalakiin. Maksussa mahdollisesti olevia ylläpitokorvauksia ei voida siis korvata takautuvasti myönnetyllä työeläkkeellä.

Missä tilanteessa liikkuvuusavustusta voidaan maksaa?

Takautuva työeläke maksetaan hakemuksesta Kelalle tai työttömyyskassalle, jos työeläke myönnetään samalle ajalle, jolta henkilö on saanut työttömyysetuutta liikkuvuusavustuksena.

Tarkemmat tiedot

Liikkuvuusavustus myönnetään työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka vastaanottaa vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn tai aloittaa vähintään 2 kuukautta kestävään työsuhteessa tehtävään työhön liittyvän koulutuksen. Lisäksi edellytetään, että henkilön päivittäinen työmatka työn tai koulutuksen alkaessa on keskimäärin yli 3 tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli 2 tuntia tai henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn tai siihen liittyvän koulutuksen takia.

Työeläkkeellä korvataan vain ajallisesti päällekkäistä etuutta 

Työttömyyskassalle tai Kelalle maksetaan työttömyysetuuden kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty eläke

Työttömyyskassalle tai Kelalle maksetaan eläke enintään maksettua etuutta vastaavaan määrään saakka

Jos takautuva eläke ja yhdenjaksoinen etuus kohdistuvat samaan aikaan, työttömyyskassalle tai Kelalle maksetaan koko takautuva eläke eli 7 päivältä viikossa tuleva eläke etuuden määrään saakka.

Tarkemmat tiedot

Takautuva eläke maksetaan 7 päivältä, vaikka työttömyysetuuksia maksetaan enintään 5 päivältä viikossa.

Jos työttömyysetuutta ei ole maksettu kokonaiselta kuukaudelta, vastaava eläke-erä lasketaan päivän tarkkuudella. Päiväeläkkeen suuruus on kuukausieläke jaettuna 30:llä.

Tarkemmat tiedot

Kuukausieläke jaetaan 30:llä, koska eläke katsotaan maksetuksi 30 päivältä kuukaudessa.

Jos etuuden maksu alkaa tai päättyy keskellä kuukautta, maksettavan eläkkeen määrä lasketaan samalla tavalla kuin sairausvakuutusrahastolle laskettaessa.

Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta työttömyyskassalle tai Kelalle

Osittainen vanhuuseläke ei voi tulla maksettavaksi työttömyyskassalle tai Kelalle.

Jos osittaista vanhuuseläkettä saavalle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke samalle ajalle, jolta työntekijälle on jo maksettu osittaista vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon muun myönnettävän eläkkeen osasuorituksena.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ylittävä osuus takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä, työuraeläkkeestä tai vanhuuseläkkeestä voidaan maksaa työttömyyskassalle tai Kelalle työttömyysetuuden korvaamiseksi.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä

Eläkelaitos selvittää henkilölle myönnetyt työttömyysetuudet

Eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä henkilölle myönnetyt työttömyysetuudet. Kela ei lähetä ennakkoilmoitusta.

Tiedot työttömyysetuuksista

Työttömyysetuuden hakeminen tai saaminen selviää yleensä eläkehakemuksesta.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen päätöksenantokuukauden loppuun.

Takautuvasti pidätetty osuus voidaan maksaa eläkkeestä vasta, kun Kelalta on tullut perimisilmoitus.

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse eläkerekisterin eläkepäätösilmoituksen saatuaan.

Eläkelaitos voi kiirehtiä perimisilmoituksia sähköpostiosoitteesta kumppanit.neuvonta@kela.fi. Kiireellisissä tilanteissa voi myös soittaa Kelan viranomaislinjalle 020 692 235.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja työttömyyskassojen välillä

Työttömyyskassa lähettää ennakkoilmoituksen

Työttömyyskassa lähettää eläkelaitokselle ennakkoilmoituksen takautuvan työeläkkeen perinnästä. Ennakkoilmoitus lähetetään eläkelaitokselle suojatulla sähköpostilla. Eläkelaitokset eivät näe työttömyyskassojen maksamia korvauksia mistään.

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta ilmoittaa työttömyyskassalle, että henkilö on hakenut työeläkettä.

Eläkelaitos kuitenkin ottaa työttömyyskassaan yhteyttä, jos eläkelaitos eläkehakemusta ratkaistaessa huomaa, että työttömyysetuutta on maksettu ajalta, jolle eläkettä myönnetään takautuvasti.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Kun eläkelaitos on saanut työttömyyskassalta ennakkoilmoituksen, eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen päätöksenantokuukauden loppuun.

Puhelinsoitoista luovutaan eikä eläkelaitos selvitä työttömyyskassalta, mihin asti työttömyysetuutta on maksettu.

Eläkelaitos ilmoittaa takautuvasta päätöksestä sähköpostitse

Eläkelaitos ilmoittaa työttömyyskassalle takautuvasta päätöksestä suojatulla sähköpostilla.

Työttömyyskassan perimisilmoituksen tiedot

Eläkelaitos ja työttömyyskassa ovat sopineet perimisilmoituksella annettavista tiedoista. Sovitut tiedot lähetetään suojatulla sähköpostilla joko käyttäen

  • yhdessä valmisteltua lomaketta tai
  • vapaamuotoista sähköposti-ilmoitusta.

Perittävät määrät ilmoitetaan kalenterivuosittain

Työttömyyskassa ilmoittaa eläkelaitokselle perittävät määrät kalenterivuosittain eriteltyinä tulorekisterin vuoksi.

Ainoastaan erityistilanteissa yhteyttä puhelimitse

Ennakkoilmoitus, perimisilmoitus ja ilmoitus eläkepäätöksestä lähetetään suojatulla sähköpostilla eläkelaitosten ja työttömyyskassojen välillä. Postin lähettämisestä luovutaan.

Ainoastaan erityistilanteissa yhteyttä otetaan sähköpostin lisäksi puhelimitse.

Eläkettä useasta eläkelaitoksesta

Työttömyyskassa tai Kela lähettää perimisilmoituksen yhdelle eläkelaitokselle kerrallaan, jos useat eläkelaitokset ovat myöntäneet takautuvan eläkkeen.

Seuraavalta eläkelaitokselta peritään vain se määrä, jota edelliseltä eläkelaitokselta saatu eläke ei ole riittänyt korvaamaan.

Jos eläkelaitos on pidättänyt takautuvan eläkkeen eikä saa Kelasta kohtuullisessa ajassa perimisilmoitusta, asiaa voi tiedustella sähköpostiosoitteesta kumppanit.neuvonta@kela.fi.

Eläkelaitos voi maksaa takautuvan eläkkeen eläkkeensaajalle vasta sitten, kun työttömyyskassa tai Kela on ilmoittanut, ettei se peri eläkettä. 

Jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi 

Jos takautuvaa eläkettä ei tule maksettavaksi, jokainen työttömyyskassalta ennakkoilmoituksen saanut eläkelaitos lähettää asiasta ilmoituksen työttömyyskassalle. 

Maksu bruttoeläkkeestä 

Työttömyyskassalle ja Kelalle maksettava takautuva eläke maksetaan bruttoeläkkeestä

Tarkemmat tiedot

Työttömyyskassa tai Kela on voinut maksaa eläkkeensaajalle verovapaita kulukorvauksia työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella. Eläkelaitos ei välttämättä tiedä, mikä osa takautuvan eläkkeen ajalta myönnetystä muusta etuudesta on ollut kulukorvausta. Jos eläkelaitos saa tietoonsa, että muu etuus on ollut kulukorvausta, tästä osasta takautuvaa eläkettä pidätetään vero.

Maksupäätös takautuvan eläkkeen maksamisesta

Takautuvan eläkkeen maksamisesta annetaan maksupäätös

Työttömyyskassalle tai Kelalle ilmoitetaan sähköpostitse, jos eläkettä ei tule maksettavaksi työttömyyskassalle tai Kelalle esimerkiksi eläkkeen maksamisjärjestyksestä johtuen. 

Regressimenettelyä sovelletaan vuorottelukorvaukseen 

Regressimenettelyä sovelletaan vuorottelukorvaukseen.

Vuorotteluvapaan ajalta maksettavan vuorottelukorvauksen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty eläke maksetaan hakemuksesta vuorottelukorvauksen maksajalle (vuorotteluvapaalain 19 §). 

Vuorottelukorvauksen tiedot välitetään sanomatiedonvälityksessä työttömyysturvan peruspäivärahan nimellä. Regressi-ilmoituksessa vuorottelukorvaus ilmoitetaan edelleen vuorottelukorvauksen nimellä.

Regressimenettelyä sovelletaan aikuiskoulutustukeen

Takautuvasti myönnetty eläke tai kuntoutusraha voi tulla maksettavaksi Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi.

Työeläkelaeissa ei ole säännöstä takautuvan etuuden maksamisesta Työllisyysrahastolle aikuiskoulutustuen korvaukseksi. Aikuiskoulutusetuuksista annetussa laissa Työllisyysrahastolle on annettu oikeus periä työeläkelaitokselta aikuiskoulutustuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty eläke tai kuntoutusraha (laki aikuiskoulutusetuuksista 21 b §).

Työllisyysrahaston on ilmoitettava työeläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksamista, että etuus tulee maksaa Työllisyysrahastolle.

Regressimenettelyä ei sovelleta aikuiskoulutustukeen tai osa-aikalisään

Osa-aikalisän ajalle takautuvasti myönnettyä eläkettä ei makseta työvoimatoimistolle, koska maksun mahdollistavaa regressisäännöstä ei ole.

Tarkemmat tiedot

Työvoimatoimisto myöntää osa-aikatyöhön määräaikaisesti siirtyneelle henkilölle osa-aikalisän, joka korvaa osa-aikatyön vuoksi poisjäänyttä palkkaa. Osa-aikalisän myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja on samanaikaisesti palkannut palvelukseensa henkilön, joka on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.

Etuuden maksaminen Kelalle opintotuen korvaamiseksi

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työeläkkeet ovat ensisijaisia opintotukeen nähden

Työeläkkeet ja työeläkelakien mukainen kuntoutusraha ovat ensisijaisia opintotukeen nähden.

Osatyökyvyttömyyseläke ei ole ensisijainen opintotukeen nähden.

Opintotuen saamisen estävät eläkkeet 

Henkilöllä ei ole oikeutta opintotukeen siltä ajalta, jolta henkilö saa työeläkelakien mukaista 

  • täyttä työkyvyttömyyseläkettä
  • työuraeläkettä
  • kuntoutusrahaa samaan koulutukseen
  • työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta samaan koulutukseen
  • vanhuuseläkettä
  • osittaista vanhuuseläkettä tai
  • varhennettua vanhuuseläkettä.

Yllä mainitut eläkkeet ovat opintotuen saamisen estäviä eläkkeitä. Yllä mainittua eläkettä saavalle henkilölle ei myönnetä opintotukea. Myönnetty opintotuki lakkautetaan, jos opintotuen saajalle myönnetään joku yllä mainituista eläkkeistä.

Tarkemmat tiedot

Kela maksaa opintotukea muun muassa 

  • korkeakouluopiskelijoille
  • ammattikorkeakouluopiskelijoille
  • lukio-opiskelijoille
  • ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. 

Osatyökyvyttömyyseläke ei ole estävä eläke 

Opintotuen myöntämistä ja maksamista eivät estä

  • toistaiseksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke
  • osakuntoutustuki
  • toistaiseksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus tai
  • osakuntoutustuki ja kuntoutuskorotus.

Opintotuen saajan osatyökyvyttömyyseläke otetaan tulona huomioon maksamisajankohdan mukaan.

Takautuvasti opintotuen ajalle myönnetty työeläke maksetaan Kelalle 

Jos opiskelijalle myönnetään työeläke takautuvasti samalle ajalle, jolta opiskelija on saanut opintotukea, Kela saa periä työeläkelaitokselta samalta ajalta takautuvasti maksettavan eläkkeen opintotuen määrään saakka

Tarkemmat tiedot

Koska työuraeläkettä tai osittaista vanhuuseläkettä ei voida myöntää takautuvasti, voi takautuvan työuraeläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen maksutilanteita tulla lähinnä eläkehakemuksen käsittelyn ajalta.

Regressiperintää hoitavat 

  • Kelan opintotukikeskus
  • Kelan toimistot
  • opintotukilautakunnat yliopistojen ja korkeakoulujen osalta. 

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä

Eläkelaitos selvittää henkilölle myönnetyn opintotuen

Eläkelaitos tarkistaa Kelan etuustietojen kyselyllä henkilölle myönnetyn opintotuen. Kela ei lähetä ennakkoilmoitusta.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen 25. päivän säännön mukaan.

  • Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
  • Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.

Takautuvasti pidätetty osuus voidaan maksaa eläkkeestä vasta, kun Kelalta on tullut perimisilmoitus.

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse

Kela lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse eläkelaitokselle eläkerekisterin eläkepäätösilmoituksen saatuaan.

Eläkelaitos voi kiirehtiä perimisilmoituksia sähköpostiosoitteesta kumppanit.neuvonta@kela.fi.

Useita eläkelaitoksia

Kela lähettää perimisilmoituksen vain yhdelle eläkelaitokselle kerrallaan, vaikka usea eläkelaitos on myöntänyt takautuvan eläkkeen. Seuraavalle eläkelaitokselle lähetetään perimisilmoitus vain, jos Kelalle jää vielä perittävää.

Eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen eläkkeensaajalle vasta, kun Kela ilmoittaa, ettei sillä ole perittävää eläkettä maksavalta eläkelaitokselta. 

Takautuvan eläkkeen maksamisessa Kelalle opintotuen korvaukseksi menetellään pääosin samalla tavalla kuin työttömyys- ja koulutusetuuksien korvaamisessa Kelalle tai työttömyyskassalle. 

Etuuden maksaminen Kelalle ja sosiaalilautakunnalle toimeentulotuen korvaamiseksi

Soveltamisohje , Voimassa 22.06.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Toimeentulotuen muodot

Toimeentulotuki muodostuu

  • perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot)
  • täydentävästä toimeentulotuesta ja
  • ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kela.

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntää ja maksaa kunnan sosiaalilautakunta.

Tarkemmat tiedot

Ahvenanmaan kunnissa kunnan sosiaalilautakunta myöntää ja maksaa myös perustoimeentulotuen.

Tarkemmat tiedot

Sosiaalilautakunta–käsite tässä ohjeessa:

Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitaa kunnan määräämä monijäseninen toimielin (sosiaalihuoltolaki 6 §). Tässä ohjeessa käytetään kunnan määräämästä monijäsenisestä toimielimestä nimitystä sosiaalilautakunta.

  • Toimielin voi olla nimeltään joku muukin, esimerkiksi perusturvalautakunta (johtokunta, toimikunta tms.) tai näitä tehtäviä voi hoitaa kunnanhallitus. Toimielimen tehtäviä voidaan antaa myös sen jaostolle. Toimielimen päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää lautakunnan alaisille viranhaltijoille.
  • Toimielimen määräämällä johtavalla sosiaalihuollon viranhaltijalla on oikeus mm. toimielimen puolesta panna vireille korvaus- ja muut hakemukset. Tätä toimivaltaa käyttävillä henkilöillä voi olla eri nimikkeitä.
  • Jos kunnan koko sosiaalihuolto on annettu kuntayhtymän hoidettavaksi, asettaa kuntayhtymä vastaavan toimielimen. Kunnassa ei tällöin ole erillistä asiaa hoitavaa toimielintä. Kuntayhtymästä käytettiin aiemmin nimeä kuntainliitto.

Toimeentulotuen ennakko

Kela tai sosiaalilautakunta voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen, jos Kela tai sosiaalilautakunta on myöntänyt henkilölle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.

Kela tai sosiaalilautakunta voi periä toimeentulotuen korvaukseksi takautuvasti maksettavan eläkkeen siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on myönnetty.

Kelalle maksetaan perustoimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty Kelan ilmoittama rahamäärä.

Sosiaalilautakunnalle maksetaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kanssa samalle ajalle takautuvasti myönnetty 

  • eläke kokonaisuudessaan tai
  • sosiaalilautakunnan ilmoittama rahamäärä.

Miltä ajalta eläke maksetaan Kelalle tai sosiaalilautakunnalle?

Eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseltä ajalta

Kelalle tai sosiaalilautakunnalle voidaan maksaa ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi yleensä vain sellaisia eläke-eriä, jotka 

  • kohdistuvat eläkehakemuksen vireilletulon jälkeiseen aikaan
  • kohdistuvat samaan aikaan myönnetyn toimeentulotuen ennakon kanssa. 

Kelan ja sosiaalilautakunnan asiana on toimeentulotukea myöntäessään tarkistaa, että eläkehakemus on vireillä.

Ennen eläkehakemuksen vireilletuloa maksettua toimeentulotukea ei yleensä voida pitää ennakonluonteisena.

Poikkeustapauksissa eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävältä ajalta

Takautuvasti myönnettävä eläke voidaan poikkeustapauksissa maksaa Kelalle tai sosiaalilautakunnalle jo ennen eläkehakemuksen vireilletuloa myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi.

Kelan tai sosiaalilautakunnan tulee perustella poikkeus.

Eläkehakemuksen vireilletuloa edeltävälle ajalle kohdistuvan eläkkeen maksaminen Kelalle tai sosiaalilautakunnalle on perusteltua esimerkiksi silloin, kun 

  • eläkkeensaaja joutuu odottamaan työkyvyttömyyseläkkeen jatkamiseen tarvittavaa lääkärinlausuntoa
  • eläkettä on haettu hyvin pian toimeentulotuen myöntämisen jälkeen (Kela tai sosiaaliviranomaiset ovat neuvoneet henkilöä hakemaan eläkettä toimeentulotukea myöntäessään)
  • ensimmäinen eläkehakemus on hylätty ja myöhemmin uuden eläkehakemuksen perusteella myönnetään eläke. Näissä tilanteissa voi olla perusteltua maksaa eläke takautuvasti Kelalle tai sosiaalilautakunnalle myös ajalta ennen uuden eläkehakemuksen vireilletuloa.

Regressiprosessi eläkelaitoksen ja Kelan välillä

Kela lähettää ennakkoilmoituksen

Kela lähettää eläkelaitokselle ennakkoilmoituksen siitä, että Kela tulee mahdollisesti perimään itselleen ennakkona myönnetyn perustoimentulotuen ajalle takautuvasti myönnettyä työeläkettä.

Kela lähettää ennakkoilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse.

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty

Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta ilmoittaa Kelalle, että henkilö on hakenut työeläkettä.

Eläkelaitos kuitenkin ottaa Kelaan yhteyttä, jos eläkelaitos eläkehakemusta ratkaistaessa huomaa, että toimeentulotukea on maksettu ajalta, jolle eläkettä myönnetään takautuvasti.

Eläkelaitoksen ilmoitus eläkepäätöksestä Kelaan sähköpostitse

Eläkelaitos ilmoittaa Kelaan työeläkkeen takautuvasta myönnöstä ja pyytää Kelasta tarkat perimistiedot. Sähköposti lähetetään osoitteeseen kumppanit.neuvonta@kela.fi. Sähköposti otsikoidaan "Toimeentulotuen maksuvaatimus".

Sähköpostin sisällöstä on sovittu yhdessä eläkelaitosten ja Kelan kesken.

Sähköpostissa kerrotaan:

  • asiakkaan nimi
  • asiakkaan henkilötunnus
  • ajanjaksot, joilta työeläkelakien mukainen etuus maksetaan
  • tiedustelun lähettävän henkilön nimi
  • organisaatio
  • yhteyspuhelinnumero.

Kela ilmoittaa perimisilmoituksen tiedot eläkelaitokselle sähköpostitse

Kela lähettää sähköpostilla eläkelaitokselle vastauksen tiedusteluun ja ilmoittaa samalla sähköpostilla perimisilmoituksen tiedot.

Kela sitoutuu vastaamaan sähköpostiin 2 työpäivän kuluessa (tiedustelupäivä + seuraava päivä).

Yksittäisissä tapauksissa lisäselvitystä voi kysyä soittamalla Kelan valtakunnalliselle viranomaislinjalle.

Yhteystiedot:

  • puhelin 020 692 235 (arkisin klo 9-16).

Sosiaalilautakunnalle maksaminen

Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä

Sosiaalilautakunnalle maksetaan koko kuukauden eläke, jos

  • toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 1. – 15. päivänä ja
  • eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä.

Toimeentulotuen maksaminen alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen 

Sosiaalilautakunnalle maksetaan puolen kuukauden eläke, jos 

  • toimeentulotuen maksaminen on alkanut kuukauden 15. päivän jälkeen ja
  • eläkehakemus on vireillä toimeentulotuen ennakkoa ensi kertaa myönnettäessä. 

Käytännössä sosiaalilautakunnalle maksetaan usein koko maksuunpanokuukauden eläke 

Sosiaalilautakunta pyytää yleensä maksamaan eläkkeen itselleen eläkkeen ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun asti, koska toimeentulotukea joudutaan usein maksamaan vielä eläkkeen maksun alkamiskuukauden aikanakin. 

Sosiaalilautakunnalle voidaan maksaa koko maksun alkamiskuukauden eläke, vaikka eläkkeen säännöllinen maksu alkaisi jo kuukauden 16. päivänä. 

Sosiaalilautakunnalle voidaan siis maksaa myös viimeisen puolen kuukauden eläke, vaikka se ei enää olekaan takautuvaa eläkettä. 

Sosiaalilautakunnalle maksettavan eläkkeen määrä 

Jos sosiaalilautakunta ilmoittaa eläkelaitokselle hakemansa eläkkeen tarkan euromäärän, sosiaalilautakunnalle maksetaan sosiaalilautakunnan ilmoittama euromäärä. 

Sosiaalilautakunnan ei tarvitse hakemuksessaan ilmoittaa lopullista euromäärää, jos toimeentulotuen maksaminen jatkuu edelleen. Sosiaalilautakunnalle voidaan tällöin maksaa koko takautuva eläke eläkehakemuksen vireilletulosta ensimmäisen maksuunpanokuukauden loppuun. Edellytyksenä on, että toimeentulotukea on maksettu koko tänä aikana. 

Eläkelaitoksen on eläkepäätöstä antaessaan tarkistettava toimeentulotuen määrä sosiaalilautakunnalta, jos toimeentulotuen maksaminen ei ole jatkuvaa.

Sosiaalilautakunnan maksamat kertakorvaukset 

Sosiaalilautakunta on voinut maksaa eläkkeensaajalle kertakorvauksen erittelemättä sitä ennakonluontoisesta toimeentulotuesta. 

Tarkemmat tiedot

Kertakorvauksia ovat esimerkiksi vuokra tai lääkkeet päivystystilanteissa.

Jos sosiaalilautakunta hakee itselleen takautuvaa eläkettä eläkkeensaajalle myönnetyn kertakorvauksen korvaamiseksi, eläkelaitos voi maksaa sosiaalilautakunnalle joko erilliskorvauksen määrän tai esimerkiksi yhden kuukauden eläkkeen. 

Sosiaalilautakunnan tulee maksaa kustannusten yli jäävä osa eläkkeestä eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Sosiaalilautakunnan on korvauksen maksuvaiheessa pitänyt tehdä päätös, että maksettu kertakorvaus peritään takaisin eläkkeestä toimeentulotukilain 23 §:n perusteella.

Valtakirjan perusteella ei voi maksaa Kelalle tai sosiaalilautakunnalle

Eläkettä ei voi maksaa Kelalle tai sosiaalilautakunnalle valtakirjan tai vastaavan asiakirjan perusteella.

Sosiaalilautakunnan hakemus

Sosiaalilautakunta hakee eläkkeen maksua itselleen joko määrämuotoisella tai vapaamuotoisella hakemuksella.

Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. 

Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin: 

  • eläkkeensaajaa koskevat tiedot
  • eläkelaitosta koskevat tiedot
  • tieto siitä, että sosiaalilautakunta hakee eläkettä toimeentulotuen ennakon korvaukseksi (myös lainkohta)
  • tieto siitä, mille ajalle ennakko kohdistuu ja jatkuuko ennakon maksu edelleen
  • aika, jolta eläke pyydetään maksamaan sosiaalilautakunnalle
  • maksettavaksi haetun eläkkeen määrä sosiaalilautakunnalta silloin, kun eläkkeen määrä on hakemusta tehtäessä mahdollista ilmoittaa
  • tilinumero, minne etuus maksetaan.

Lähtökohtana on, että Kelan tai sosiaalilautakunnan viranomaisena antama selvitys on oikea. Eläkelaitoksen vastuulla on varmistaa, että hakemus on asianmukainen ja hakemuksessa on riittävät tiedot.

Eläkepäätös ja maksupäätös 

Päätös toimeentulotuen ennakon korvaamisesta eläkkeestä tehdään yleensä jo eläkeasiaa ratkaistaessa, koska kyse on takautuvasti myönnetyn eläkkeen maksamisesta Kelalle tai sosiaalilautakunnalle. 

Sekä sosiaalilautakunnalle että eläkkeensaajalle annettavassa päätöksessä tulee ilmoittaa ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.

Tarkemmat tiedot

Kela toivoo, että eläkelaitokset eivät lähettäisi Kelaan päätöstä takautuvan eläkkeen maksun jakautumisesta tilanteissa, joissa eläke maksetaan Kelaan perustoimeentulotuen korvaamiseksi.

Jos eläkkeenhakijalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos voi ilmoittaa hylkäävästä päätöksestä sosiaalilautakunnalle kirjeellä. 

Myöhemmät maksupäätökset Kelalle tai sosiaalilautakunnalle

Kelan tai sosiaalilautakunnan ennakkoilmoitus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös. 

Eläkelaitos selvittää Kelan tai sosiaalilautakunnan aiemman ennakkoilmoituksen perusteella, tuleeko Kelalle tai sosiaalilautakunnalle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke 

  • muutoksenhaun
  • itseoikaisun tai
  • uuden hakemuksen perusteella. 

Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa Kelalta tai sosiaalilautakunnalta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita.

Eläkelaitoksen tulee tarkistaa Kelan tai sosiaalilautakunnan oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon Kelan tai sosiaalilautakunnan ennakkoilmoitus kohdistuu.

Liikamaksun palautus

Kelan tai sosiaalilautakunnan on maksettava toimeentulotuen takaisinperintään käytetyn eläkkeen jäljelle jäävä eläke takaisin eläkelaitokselle

Tarkemmat tiedot

Tulorekisteriaikana Kela palauttaa mahdolliset regressin liikamaksut takaisin eläkelaitokselle, jotta tulorekisterin tiedot saadaan oikeiksi. Tulorekisterin etuuksien voimaantuloon asti jatketaan menettelyä, jonka mukaan Kela voi maksaa liikamaksun suoraan asiakkaalle. Etuudet ilmoitetaan tulorekisteriin 1.1.2020 lukien.

Jos takautuvasti myönnetty eläke on suurempi kuin samalta ajalta myönnetty ennakonluontoinen toimeentulotuki, Kela tai sosiaalilautakunta ei voi käyttää yli jäävää eläkettä ennen eläkkeen alkamista annetun toimeentulotuen korvaamiseen.

Kelan tai sosiaalilautakunnan on maksettava yli menevä osa takaisin eläkelaitokselle.

Eläkelaitoksen on hyvä tarkistaa perittävä määrä Kelasta uudelleen, jos perimisilmoituksen saamisen ja työeläkkeen maksupäätöksen välissä on kulunut aikaa. Tämä voi vähentää liikamaksun palautuksia eläkelaitokseen.

Myös tilanteissa, joissa regressipyyntöjä on usealta eri taholta, liikamaksu palautetaan takaisin eläkelaitokselle. Kela kysyy liikamaksun palauttamista varten tarvitsemansa tiedot eläkelaitoksesta, ja tiedot saatuaan palauttaa liikamaksun takaisin eläkelaitokselle.

Jos liikamaksu on maksettu sosiaalilautakunnalle, eläkelaitoksen tulee ottaa yhteyttä sosiaalilautakuntaan ja pyytää liikamaksun palauttamista takaisin eläkelaitokselle.

Maksamisjärjestys 

Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen Kelalle perustoimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 7.

Eläkkeen maksamisjärjestyksessä eläkkeen maksaminen sosiaalilautakunnalle täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen ennakon korvaukseksi on sijalla 8

Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee Kelan tai sosiaalilautakunnan vaatimuksen edelle. 

Kelan tai sosiaalilautakunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Kelan tai sosiaalilautakunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Kelalle tai sosiaalilautakunnalle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko

Viivästyskorotus 

Kelalle ei makseta mahdollista eläkkeen viivästyskorotusta. Sosiaalilautakunnalle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Kelalle tai sosiaalilautakunnalle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Eläkehakemus ei ole vireillä

Kelan tai sosiaalilautakunnan ennakkoilmoitus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai sosiaalilautakunnalle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta. 

Jos Kelan tai sosiaalilautakunnan ennakkoilmoitus eläkkeen maksamisesta Kelalle tai sosiaalilautakunnalle on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää ennakkoilmoituksen eläkelaitokselle, kun rekisteriin tulee ilmoitus eläkehakemuksesta.

Etuuden maksaminen kunnalle laitoshoidon, laitoshuollon ja perhehoidon korvaamiseksi

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito

Kunta tai kuntayhtymä voi laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon korvaukseksi saada itselleen eläkkeensaajan eläkkeen.

Tarkemmat tiedot

Jäljempänä tässä ohjeessa kunnalle tai kuntayhtymälle maksamisesta käytetään ilmaisua kunnalle maksaminen.

Eläkelaitoksen on kunnan vaatimuksesta maksettava eläkkeensaajan eläke kunnalle, jos kunta on järjestänyt eläkkeensaajalle 

  • laitoshoitoa
  • laitoshuoltoa tai
  • perhehoitoa. 

Tarkemmat tiedot

Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa

  • sairaalassa
  • hoitolaitoksessa tai
  • muussa vastaavassa toimintayksikössä.

Hoito on aina laitoshoitoa, kun se on järjestetty

  • sairaalan vuodeosastolla
  • terveyskeskuksen vuodeosastolla
  • vanhainkodissa
  • kehitysvammaisten erityishuollon laitoksessa
  • päihdehuollon laitoksessa.

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön

  • hoidon
  • kasvatuksen tai
  • muun ympärivuorokautisen ylläpidon järjestämistä henkilön oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa.

Eläke maksetaan laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon ajalta.

Vaatimus eläkkeen maksamisesta kunnalle voi kohdistua vain hoidettavan tai huollettavan henkilön omaan eläkkeeseen.

Tarkemmat tiedot

Kunta ei voi vaatia lapsen vanhemman eläkettä maksettavaksi itselleen, vaikka kunta voi periä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvausta sekä

  • lapsen vanhemmilta
  • lapsen tai nuoren omista tuloista, korvauksista ja saamisista.

Milloin kunnalle maksu voi alkaa?

Jos laitoshoidossa, laitoshuollossa tai perhehoidossa olevalle henkilölle myönnetään eläke, eläke maksetaan kunnan vaatimuksesta kunnalle eläkkeen alkamista seuraavan kuukauden alusta

Kunnalle voi tulla maksettavaksi myös takautuvaa eläkettä

Eläke voidaan maksaa kunnalle aikaisintaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta, jos kunnan hakemus tulee eläkelaitokselle, kun eläke on jo maksussa.

Miltä ajalta ja minkä määräisenä eläke maksetaan kunnalle?

Kunta voi periä eläkkeensaajan eläkkeen jatkuvasti niin kauan kuin eläkkeensaajalle järjestetty laitoshoito, laitoshuolto tai perhehoito jatkuu. 

Kunnalle maksetaan koko kuukauden eläke

Kunnan tulee käyttää eläke hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen. Kunnan on huolehdittava, että henkilön käyttöön jää laissa säädetyt käyttövarat. 

Kunnalla on velvollisuus maksaa mahdollinen hoitomaksun yli menevä eläke eläkkeensaajalle itselleen. 

Kunnan hakemus 

Kunta voi hakea eläkkeen maksua itselleen: 

  • ETK:n lomakkeella 2166
  • Kuntaliiton vastaavalla lomakkeella
  • Kelan lomakkeella EV 255. 

Kunnan hakemus voi olla myös vapaamuotoinen. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. 

Vapaamuotoisessa hakemuksessa on oltava ainakin: 

  • eläkkeensaajaa koskevat tiedot
  • eläkelaitosta koskevat tiedot
  • tieto siitä, että kunta hakee eläkettä laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi (myös lainkohta)
  • tieto siitä, milloin hoito on alkanut
  • tieto siitä, jatkuuko hoito vai onko hoito jo päättynyt
  • tieto siitä, mistä alkaen eläke pyydetään maksamaan kunnalle. 

Maksupäätökset 

Kunnalle ja eläkkeensaajalle annettavissa päätöksissä tulee olla ne lainkohdat, joihin ratkaisu perustuu.

Jos eläkkeensaajalla ei ole eläkeoikeutta, eläkelaitos ilmoittaa kunnalle kirjeellä hylkäävästä ratkaisusta. Näissä tilanteissa kunnalle ei anneta päätöstä. 

Myöhemmät maksupäätökset kunnalle 

Kunnan hakemus on edelleen voimassa, vaikka työeläkeasiassa on annettu hylkäävä päätös. 

Eläkelaitos selvittää kunnan aiemman hakemuksen perusteella, tuleeko kunnalle maksua, jos henkilölle myöhemmin myönnetään eläke 

  • muutoksenhaun
  • itseoikaisun tai
  • uuden hakemuksen perusteella. 

Näissä tilanteissa eläkelaitos tarkistaa kunnalta, ovatko aiemman hakemuksen perusteet ja tiedot edelleen oikeita. 

Eläkelaitoksen tulee tarkistaa kunnan oikeus eläkkeeseen myös silloin, kun eläkettä myöhemmin maksetaan lisää esimerkiksi veron ennakonpidätyksen tarkistuksen vuoksi sellaiselta takautuvalta ajalta, johon kunnan hakemus kohdistuu.

Eläkehakemus ei ole vireillä 

Kunnan hakemus eläkkeen maksamisesta kunnalle voi tulla Eläketurvakeskukseen tai eläkelaitokseen jo ennen eläkehakemusta. 

Jos hakemus on tullut Eläketurvakeskukseen, Eläketurvakeskus lähettää sen eläkelaitokselle, kun ilmoitus eläkehakemuksesta tulee rekisteriin. 

Jos eläkehakemus ei tule kohtuullisessa ajassa, Eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen tulee ilmoittaa asiasta kunnalle. 

Maksamisjärjestys 

Eläkkeen maksaminen kunnalle laitoshoidon, laitoshuollon tai perhehoidon korvaukseksi on sijalla 9

Näin ollen esimerkiksi takautuvan eläkkeen maksaminen sairausvakuutusrahastolle tai eläkelaitoksen oikeus periä maksamattomia yrittäjäeläkemaksuja menee kunnan vaatimuksen edelle. 

Kunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Kunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Kunnalle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko. 

Viivästyskorotus 

Kunnalle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Kunnalle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Etuuden maksaminen sosiaalilautakunnalle harkinnanvaraisten perusteiden perusteella

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Milloin eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi sosiaalilautakunnalle?

Eläkkeensaajan eläke voi tulla maksettavaksi sosiaalilautakunnalle joko 

  • ehdottomien perusteiden tai
  • harkinnanvaraisten perusteiden perusteella.

Tarkemmat tiedot

Eläke maksetaan sosiaalilautakunnalle ehdottomien perusteiden perusteella, jos sosiaalilautakunta on myöntänyt henkilölle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.

Tarkemmat tiedot

Sosiaalilautakunta–käsite tässä ohjeessa:

Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitaa kunnan määräämä monijäseninen toimielin (sosiaalihuoltolaki 6 §). Tässä ohjeessa käytetään kunnan määräämästä monijäsenisestä toimielimestä nimitystä sosiaalilautakunta.

  • Toimielin voi olla nimeltään joku muukin, esimerkiksi perusturvalautakunta (johtokunta, toimikunta tms.) tai näitä tehtäviä voi hoitaa kunnanhallitus. Toimielimen tehtäviä voidaan antaa myös toimielimen jaostolle. Toimielimen päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää lautakunnan alaisille viranhaltijoille.
  • Toimielimen määräämällä johtavalla sosiaalihuollon viranhaltijalla on oikeus mm. toimielimen puolesta panna vireille korvaus- ja muut hakemukset. Tätä toimivaltaa käyttävillä henkilöillä voi olla eri nimikkeitä.
  • Jos kunnan koko sosiaalihuolto on annettu kuntayhtymän hoidettavaksi, asettaa kuntayhtymä vastaavan toimielimen. Kunnassa ei tällöin ole erillistä asiaa hoitavaa toimielintä. Kuntayhtymästä käytettiin aiemmin nimeä kuntainliitto.

Harkinnanvaraiset perusteet 

Eläkelaitos voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että eläke maksetaan eläkkeensaajan asuinkunnan sosiaalilautakunnalle

Edellytyksenä sosiaalilautakunnalle maksamiselle on, että eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eläkkeensaajan 

  • elämäntapojen
  • sairauden tai
  • muun erityisen syyn vuoksi eikä eläkkeensaajalle ole määrätty edunvalvojaa. 

Tarkemmat tiedot

Menettelyllä voidaan välttyä hakemasta eläkkeensaajalle edunvalvojaa.

Sosiaalilautakunta hakee ja käyttää harkinnanvaraisilla perusteilla maksetun eläkkeen eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan perheen huoltoon. 

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan perheellä tarkoitetaan niitä henkilöitä, joiden elatuksesta eläkkeensaaja on velvollinen huolehtimaan. Elatusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotuesta annetun lain 2 §:ssä.

Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan henkilön velvollisuutta pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Eläkkeensaajalla on velvollisuus pitää huolta puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muissa laeissa säädetään.

Eläkettä ei makseta elatustuen korvaukseksi

Työeläkelaeissa ei ole säännöstä, jonka perusteella eläkelaitos voisi maksaa eläkettä Kelalle Kelan maksaman elatustuen korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Kunta on 31.3.2009 asti voimassa olleen elatusturvalain mukaan voinut maksaa elatustukea, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt lapsen elatusavun maksamisen. TyEL:n 122 §:n mukaan elatusvelvollisen eläkettä on voitu harkinnanvaraisin perustein maksaa sosiaalilautakunnalle elatustuen suuruinen määrä, jos sosiaalilautakunta on hakenut sitä ja eläkkeensaaja on suostunut tällaiseen osittaiseen menettelyyn.

Elatustuki siirtyi 1.4.2009 alkaen Kelan maksettavaksi. Uudessa elatustukilaissa tai työeläkelaeissa ei toistaiseksi ole säännöstä, jonka perusteella työeläkelaitos voisi maksaa eläkettä Kelalle Kelan maksaman elatustuen korvaukseksi. Jos eläkelaitos on ennen 1.4.2009 maksanut sosiaalilautakunnalle vain elatustuen suuruista osaa eläkkeestä, ei sosiaalilautakunnalle maksu ole voinut jatkua 1.4.2009 jälkeen.

Eläke elatusavun korvaukseksi

Sosiaalilautakunta voi hakea itselleen lapsen elatusavun suuruista osaa eläkkeensaajan eläkkeestä, jos eläkkeensaaja on laiminlyönyt elatusavun maksamisen. Edellytyksenä sosiaalilautakunnalle maksamiselle on 

  • eläkkeensaajan suostumus ja
  • harkinnanvaraisen maksamisen edellytysten täyttyminen.

Eläke maksetaan sosiaalilautakunnalle enintään siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Sosiaalilautakunta hankkii eläkkeensaajan suostumuksen 

Sosiaalilautakunta hankkii eläkkeensaajan suostumuksen eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle. 

Suostumuksen on oltava riittävän yksilöity. Suostumuksessa on oltava ainakin 

  • eläkkeensaajan selkeä suostumus siihen, että eläke maksetaan sosiaalilautakunnalle
  • päiväys
  • allekirjoitus. 

Eläkelaitos lähettää sosiaalilautakunnan hakemuksen takaisin sosiaalilautakunnalle täydentämistä varten, jos eläkelaitos on saanut sosiaalilautakunnalta hakemuksen, josta puuttuvat perustelut tai eläkkeensaajan suostumus.

Sosiaalilautakunnan on esitettävä harkinnanvaraisten perusteiden olemassaolo 

Sosiaalilautakunnan on esitettävä hakemuksessaan vakuuttavat ja asialliset perustelut sille, miksi eläke tulisi maksaa sosiaalilautakunnalle eikä eläkkeensaajalle itselleen. Hakemuksessa tulee yksilöidä myös säännökset. 

Sosiaalilautakunnan velvollisuutena on osoittaa eläkkeensaajan huollettavina olevat henkilöt. 

Pelkästään eläkkeensaajan normaalista poikkeava elämäntapa ei riitä perusteeksi sille, että eläke tulisi maksaa sosiaalilautakunnalle. Sosiaalilautakunnan tulee näyttää, että eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan huollettavien toimeentulo on vaarantunut.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan elämäntapa tai elämänasenne voi olla sellainen, että eläkkeensaajan rahankäyttöä on tarpeellista valvoa eläkkeensaajan suostumuksen perusteella. Kyseessä voi olla esimerkiksi henkilö, joka on 

  • sairas
  • vammainen
  • päihdeongelmainen tai
  • peliriippuvainen.

Eläkelaitoksen harkintavalta sosiaalilautakunnan esittämistä perusteista 

Eläkelaitoksen ei tarvitse vaatia sosiaalilautakunnalta yksityiskohtaista arviota henkilön tilanteesta. Sosiaalilautakunnan hakemuksessa riittää tieto siitä, että henkilön toimeentulo voi vaarantua, jos eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen. 

Eläke voidaan maksaa sosiaalilautakunnalle, vaikka eläkkeensaaja ei saisi 

  • toimeentulotukea
  • muuta tukea
  • huoltoa tai hoitoa. 

Eläkkeen maksaminen sosiaalilautakunnalle ei ole mahdollista, jos eläkkeensaaja ei ole antanut suostumustaan eläkkeen maksamiseksi sosiaalilautakunnalle. 

Eläkettä ei voida ilman suostumusta maksaa sosiaalilautakunnalle, vaikka sosiaalilautakunnan esittämät perusteet puoltaisivat maksamista. 

Sosiaalilautakunnan hakemus 

Sosiaalilautakunta voi hakea eläkkeen maksua harkinnanvaraisin perustein 

  • lomakkeella ETK 2164
  • muulla eläkelaitoksen hyväksymällä lomakkeella tai
  • erillisellä asiakirjalla. 

Lain edellyttämä suostumus katsotaan annetuksi, kun 

  • eläkkeensaaja on rastittanut lomakkeesta kohdan 3 (”Suostun siihen, että eläkkeeni maksetaan sosiaalilautakunnalle”)
  • eläkkeensaaja on rastittanut vanhasta lomakkeesta kohdan 3 (”Minulla ei ole huomautettavaa sosiaalilautakunnan hakemuksen suhteen”)
  • vapaamuotoisessa hakemuksessa esitetty suostumus on riittävästi yksilöity siten, että suostumuksesta käy selvästi ilmi eläkkeensaajan suostumus eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle. 

Suostumuksessa tulee aina olla päiväys ja allekirjoitus. 

Muun tahon kuin sosiaalilautakunnan hakemus 

Esityksen eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle voi tehdä myös muu taho kuin sosiaalilautakunta. Muita tahoja ovat 

  • eläkkeensaaja
  • eläkkeensaajan puoliso
  • muu omainen
  • muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii eläkkeensaajasta. 

Eläkkeen maksaminen sosiaalilautakunnalle edellyttää perusteltua hakemusta ja eläkkeensaajan suostumusta. 

Sosiaalilautakuntaa on kuultava, jos esityksen eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle tekee muu taho kuin sosiaalilautakunta. 

Päätös 

Jos eläke maksetaan sosiaalilautakunnalle, päätös maksamisesta annetaan sekä eläkkeensaajalle että sosiaalilautakunnalle. Päätökseen liitetään valitusosoitus. 

Jos eläkkeensaaja ei anna suostumusta, sosiaalilautakunnalle ilmoitetaan kirjeellä siitä, ettei sosiaalilautakunnan hakemusta voi hyväksyä. Sosiaalilautakunnan pyynnöstä asiasta annetaan päätös. 

Eläkkeensaaja vaatii sosiaalilautakunnalle maksettavaa eläkettä maksettavaksi itselleen 

Eläkkeensaaja voi milloin tahansa peruuttaa aiemmin antamansa suostumuksen eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle. 

Eläkkeensaajan tulee kirjallisesti vaatia eläkkeen maksamista itselleen. Vaatimukselle ei tarvitse ilmoittaa mitään perustetta. Eläkelaitoksella ei ole harkintavaltaa asiassa.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkkeensaajan vaatimuksesta ja maksunsaajan muuttumisesta sosiaalilautakunnalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin sosiaalilautakunta voi neuvotella asiasta eläkkeensaajan kanssa ja harkita edunvalvojamääräyksen hakemista. 

Uusi päätös maksunsaajan muuttuessa 

Eläkelaitos antaa uuden maksupäätöksen, jos maksunsaaja muuttuu 

  • suostumuksen peruuttamisen tai
  • eläkkeensaajan vaatimuksen vuoksi. 

Päätös osoitetaan sekä eläkkeensaajalle että sosiaalilautakunnalle. 

Sosiaalilautakunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä 

Sosiaalilautakunnan osuus maksetaan nettoeläkkeestä. Sosiaalilautakunnalle maksettavasta eläkkeestä pidätetään ensin veron ennakko. 

Viivästyskorotus 

Sosiaalilautakunnalle voi tulla maksettavaksi myös mahdollinen eläkkeen viivästyskorotus. 

Rekisteröity lisäeläke

Sosiaalilautakunnalle voi tulla maksettavaksi myös rekisteröity lisäeläke.

Etuuden maksaminen kuolinpesälle

Soveltamisohje , Voimassa 13.05.2014 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläkkeen maksamiseen kuolinpesälle vaikuttaa se, onko eläkkeenhakijalle, eläkkeensaajalle tai edunjättäjälle annettu päätös lainvoimainen vai ei.

Tarkemmat tiedot

Päätös tulee lainvoimaiseksi, kun päätöksestä ei ole valitettu laissa säädetyn valitusajan kuluessa.

Päätös ei ole lainvoimainen

Eläkehakemus vireillä

Kuolinpesällä on oikeus jatkaa eläkeprosessia, jos

  • eläkehakemus on laitettu vireille eläkkeenhakijan eläessä, mutta
  • eläkkeenhakija kuolee ennen eläkepäätöksen antamista.

Mahdollinen eläke maksetaan kuolinpesälle.

Kuolinpesä ei voi hakea eläkettä kuolleen henkilön puolesta.

Kuolinpesän valitusoikeus

Kuolinpesällä on oikeus valittaa eläkepäätöksestä kuolleen henkilön puolesta, jos eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee valitusaikana ennen kuin eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Valitusoikeus on kaikilla kuolinpesän osakkailla. Muita osakkaita on kuultava valituksen johdosta.

Mahdollinen eläke tai eläkkeen korotus maksetaan kuolinpesälle.

Muutoksenhakuprosessin jatkaminen

Kuolinpesällä on oikeus jatkaa vireilläolevaa muutoksenhakuprosessia, jos

  • eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja on eläessään valittanut eläkepäätöksestä, mutta
  • eläkkeenhakija tai eläkkeensaaja kuolee muutoksenhaun vireilläolon aikana.

Mahdollinen takautuva eläke maksetaan kuolinpesälle.

Perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös ei ole lainvoimainen

Jos perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläkepäätös, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätös, ei ole lainvoimainen, kuolinpesällä on oikeus

  • hakea muutosta eläkepäätökseen tai
  • jatkaa vireillä olevaa muutoksenhakuprosessia.

Kuolinpesälle tulee maksaa mahdollinen maksamatta jäänyt eläke.

Päätös on lainvoimainen

Kuolinpesä ei voi vaatia päätöksen oikaisua, jos eläkkeenhakijan tai eläkkeensaajan eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Edunjättäjä ei ole hakenut oikaisua

Kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia oikaisua edunjättäjän eläkkeeseen, jos edunjättäjä ei ole itse eläessään hakenut muutosta lainvoimaiseen eläkepäätökseen.

Kuolinpesälle ei siksi makseta edunjättäjälle maksamatta jäänyttä osuutta.

Tarkemmat tiedot

Vakuutusoikeus on 14.6.2001 antamillaan päätöksillä 1159/98/1549 ja 7765/98 katsonut, että kuolinpesällä ei ole oikeutta vaatia eläkettä,

  • johon edunjättäjällä olisi ollut oikeus, mutta
  • jota edunjättäjä ei ollut eläessään hakenut.

Edunjättäjän leski tai kuolinpesän osakkaat eivät voi edunjättäjän kuoltua vaatia myöskään edunjättäjän omaan eläkkeeseen oikaisua, jos

  • päätös on saanut lainvoiman ja
  • edunjättäjä ei ole itse hakenut päätökseen oikaisua eläessään.

Perhe-eläke lasketaan kuitenkin niin, että perhe-eläkkeen perusteena on oikean suuruinen eläke.

Edunjättäjä on hakenut oikaisua

Jos edunjättäjä on itse hakenut oikaisua lainvoimaiseen päätökseen, mutta kuolee ennen päätöksen oikaisemista, kuolinpesä voi jatkaa oikaisuprosessia.

Mahdollinen maksamatta jäänyt eläke tulee tällöin maksaa kuolinpesälle.

Taulukko verotuksesta, lisäeduista ja viivästyskorotuksesta

Soveltamisohje , Voimassa 21.09.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Taulukossa on kerrottu

  • pidätetäänkö muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen suoritettavasta etuudesta veron ennakko
  • maksetaanko saajataholle rekisteröity lisäeläke
  • maksetaanko saajataholle viivästyskorotus.
     
Suorituksen saaja Ennakonpidätys Rekisteröity lisäeläke Viivästyskorotus

Eläkelaitos


Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä kuittaamalla

Riippuu takaisinperintävuodesta

Kyllä Kyllä
EU/ETA -maan laitos Kyllä Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti Ei

Kela

Aiheettomasti maksetun kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Kela

Vanhuuseläke Kelan kuntoutusrahan korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Opintorahan korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Asumislisän korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Kela

Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Perustoimeentulotuen korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Kela

Eläketuen korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Perhe-eläke edunsaajan oman kansaneläkkeen korvaukseksi

Ei Kyllä Ei

Kela

Perhe-eläke eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi

Kyllä Kyllä Ei

Sairausvakuutusrahasto

Työkyvyttömyyseläke, työuraeläke tai vanhuuseläke sairauspäivärahan korvaukseksi

Ei Ei Ei

Sosiaalilautakunta

Ehdottomin perustein ja harkinnanvaraisin perustein

Kyllä Kyllä Kyllä

Sosiaaliturvasopimus-

maan laitos

Kyllä Kyllä, samoin edellytyksin kuin kansallisesti Ei

Työnantaja

Sairausajan palkan korvaukseksi

Ei Kyllä Kyllä

Työnantaja

Irtisanomisajan palkan korvaukseksi, jos työntekijä on sairaana irtisanomisaikana

Ei Kyllä Kyllä

Työnantaja

Työnteosta maksetun palkan korvaukseksi

Ei Kyllä Kyllä

Työttömyyskassa

Työttömyys- ja koulutusetuuden korvaukseksi

Ei Kyllä Ei
Ulosotto Kyllä Kyllä Kyllä
YEL/MYEL -laitos Kyllä Kyllä Ei

 

Etuuden maksaminen Kelalle kansaneläkkeen, eläkkeensaajien asumistuen ja ylimääräisen rintamalisän korvaukseksi

Soveltamisohje , Voimassa 01.09.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kelalla on ehdoton oikeus saada takautuva työeläke

Kelalla on ehdoton oikeus saada työeläke itselleen, jos työeläke myönnetään takautuvasti

  • muutoksenhaun perusteella
  • työeläkkeen jatkamistilanteissa
  • työeläkkeen oikaisutilanteissa
  • työeläkkeen tarkistamistilanteissa.

Edellytyksenä on lisäksi, että työeläke myönnetään takautuvasti ajalle, jolta henkilö on saanut

  • kansaneläkettä
  • eläkkeensaajien asumistukea
  • ylimääräistä rintamalisää tai
  • takuueläkettä
  • eläketukea.

Takautuva työeläke voidaan maksaa Kelalle eläketuen korvaamiseksi myös silloin, kun eläkelaitos myöntää työeläkkeen.

Eläkkeensaajien asumistuen korvaaminen työeläkkeellä

Eläkkeensaajien asumistuen korvaaminen työeläkkeellä edellyttää aina, että takautuvaa työeläkettä maksetaan samalla myös Kelan liikaa maksaman kansaneläkkeen korvaukseksi.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajien asumistukea voi saada myös sellainen eläkettä saava henkilö, joka ei saa lainkaan kansaneläkettä.

Ylimääräisen rintamalisän korvaaminen työeläkkeellä

Työeläkelaeissa ei ole säännöstä ylimääräisen rintamalisän korvaamisesta työeläkkeellä.

Ylimääräinen rintamalisä voi kuitenkin tulla korvattavaksi takautuvalla työeläkkeellä, koska ylimääräisestä rintamalisästä annetussa laissa oleva säännös oikeuttaa Kelan perimään työeläkettä ylimääräisen rintamalisän korvaamiseksi.

Tarkemmat tiedot

Ylimääräisen rintamalisän saaminen edellyttää, että henkilö saa kansaneläkettä.

Eläkkeensaajien asumistukea ja ylimääräistä rintamalisää koskee sama, mitä tässä ohjeessa kerrotaan takautuvan työeläkkeen maksamisesta kansaneläkkeen korvaukseksi. Veron ennakon pidättämisessä on kuitenkin eroa.

Alle 10 euron takautuvaa maksusuoritusta ei makseta Kelalle

Eläkelaitos ei pidätä takautuvaa eläkettä kansaneläkeregressiä varten, jos takautuva maksusuoritus kokonaisuudessaan on alle 10 euroa. Raja on kiinteä ja ehdoton.

Eläkelaitos ei näissä tapauksissa ilmoita eläkepäätöksestä sähköpostitse Kelaan. Kela saa tiedon päätöksestä vain eläkerekisterin eläkepäätöshälytysten kautta.

Kela ei toimita perinnän rauettamisilmoitusta eläkelaitoksille näissä tilanteissa.

Kelan oikeus saada takautuva työeläke muutoksenhakutilanteissa

Kelalla on ehdoton oikeus saada takautuvasti myönnetty työeläke seuraavissa muutoksenhakutilanteissa:

  • työeläke myönnetään valituksen johdosta takautuvasti ja Kela on maksanut samalta ajalta väliaikaisesti liian suurta kansaneläkettä tai
  • eläkelaitos oikaisee valituksen johdosta päätöksensä ja myöntää takautuvasti työeläkkeen samalle ajalle, jolta Kela on maksanut väliaikaisesti liian suurta eläkettä.

Jos työeläkehakemus on hylätty tai eläkelaitos on myöntänyt osatyökyvyttömyyseläkkeen, Kela voi maksaa eläkettä väliaikaisesti tarkistettuaan, että päätökseen on haettu muutosta.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä muutoksenhakutilanteissa

Jos työeläkepäätös muuttuu muutoksenhakuelimen päätöksen johdosta, eläkelaitos tarkistaa muutoksenhakuelimen päätöksen jälkeistä takautuvaa päätöstä antaessaan henkilön saamat etuudet Kelan etuustietojen kyselyllä.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos pidättää takautuvan työeläkkeen. Takautuva työeläke voidaan maksaa vasta, kun Kelan perimisilmoitus on saatu.

Takautuvan työeläkkeen pidätysaika

Takautuva työeläke pidätetään 25. päivän säännön mukaan.

  • Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
  • Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksestä välittömästi Kelaan

Eläkelaitos ilmoittaa antamastaan eläkepäätöksestä välittömästi Kelaan sähköpostitse osoitteella etelainenvp_elake_opinto_perhekeskus@kela.fi. Sähköposti tulisi lähettää Kelaan samana päivänä, kun eläkepäätös annetaan.

Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse

Kun varsinainen eläkerekisterin eläkepäätösilmoitus on tallentunut Kelan järjestelmään, Kela antaa kansaneläkepäätöksen ja lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse (eFaksi) eläkettä maksavan eläkelaitoksen yhteissähköpostilaatikkoon.

Perittävässä määrässä on otettu huomioon toiselta eläkelaitokselta mahdollisesti jo peritty osuus.

Vilmaeläketapauksissa Kela lähettää perimisilmoituksen vilmalaitokselle.

Jos eläkettä maksaa usea eläkelaitos, perimisilmoitus lähetetään kaikille niille eläkelaitoksille, joiden päätöksistä on valitettu.

Yksi ilmoitus kattaa kaikki Kelan väliaikaisesti eri aikoina myöntämät eläkkeet.

Kelan perimisilmoituksen raukeaminen

Kela ilmoittaa eläkelaitokselle sähköpostitse perimisvaatimuksen raukeamisesta. Samalla Kela ilmoittaa eläkelaitokselle, minkä etuuden raukeamisesta on kyse.

Jos työeläkevalitus hylätään

Jos työeläkevalitus hylätään, eläkelaitos ilmoittaa sähköpostitse Kelalle työeläkevalituksen hylkäämisestä, kun päätös on lainvoimainen. Kela antaa omasta eläkkeestään lopullisen päätöksen.

Ilmoitus työeläkevalituksen hylkäämisestä lähetetään sähköpostitse osoitteeseen etelainenvp_elake_opinto_perhekeskus@kela.fi.

Kelan oikeus saada eläke lainvoimaisen päätöksen itseoikaisu-, tarkistus- ja jatkamistilanteissa

Kelalla on ehdoton regressioikeus takautuvaan työeläkkeeseen silloin, kun eläkelaitos

  • itseoikaisee lainvoimaista päätöstään tai muuten tarkistaa eläkkeen määrää suuremmaksi
  • myöntää muutoksenhakuelimen päätöksen jälkeen jatkopäätöksellä työeläkettä muutoksenhakuelimen päättämää määräaikaa pidemmälle ajalle
  • myöntää määräaikaisen oikaisupäätöksen antamisen jälkeen eläkkeelle takautuvasti jatkoa uudella päätöksellä.

Tarkemmat tiedot

Ehdotonta regressisäännöstä on sovellettu eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet 1.1.2011 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 2011 Kelalla oli regressioikeus työeläkkeeseen ainoastaan silloin, kun takautuvaa työeläkettä tuli maksettavaksi yhteensä vähintään 500 euroa. Määrä ei ollut eläkelaitoskohtainen, vaan määrä koostui usean eläkelaitoksen takautuvasta eläkkeestä. Määrä oli sovittu Kelan kanssa.

Milloin takautuvan eläkkeen voi laittaa heti maksuun?

Eläkelaitos voi laittaa takautuvan eläkkeen heti maksuun, jos

  • eläke ennen oikaisua tai tarkistusta tai myönnetty jatkoeläke on yli sen rajamäärän, jolla kansaneläkettä ei enää tule maksettavaksi (rajamäärä on vuonna 2021 yksinäisellä henkilöllä 1 373,30 euroa/kk ja puolisoilla 1 230,63 euroa/kk)
  • regressimenettelyä ei sovelleta sen vuoksi, että takautuva eläkkeenosa on eläkkeen maksamisjärjestyksen perusteella jo maksettava muulle taholle.

Regressimenettely eläkelaitoksen ja Kelan välillä työeläkkeen itseoikaisu-, tarkistus- ja jatkamistilanteissa

Eläkelaitos tarkistaa oikaisu-, tarkistus- tai jatkopäätöstä antaessaan henkilön Kelasta saamat etuudet Kelan etuustietojen kyselyllä.

Kelan etuustietojen kyselyllä saatavia tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsella

  • Arek-työpöydän käyttöliittymältä tai
  • eläkelaitoksen omalta käyttöliittymältä.

Tietoja Kelan maksamista etuuksista voi katsoa myös tulorekisteristä.

Eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen. Takautuva eläke voidaan maksaa vasta, kun Kelan perimisilmoitus on saatu.

Takautuvan eläkkeen pidätysaika

Takautuva työeläke pidätetään 25. päivän säännön mukaan.

  • Jos eläkepäätös annetaan viimeistään kuukauden 25. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä, jos 25. päivä on pyhäpäivä, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa seuraavan kuukauden 1. päivänä. Päätöksenantokuukauden eläkettä pidetään takautuvana eläkkeenä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden loppuun.
  • Jos eläkepäätös annetaan 25. päivän jälkeen, jatkuvan eläkkeen maksaminen alkaa päätöksenantokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 1. päivänä. Takautuvan eläkkeen pidätysaika on päätöksenantokuukauden ja päätöksenantokuukautta seuraavan kuukauden eläke.

Eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksestä välittömästi Kelaan

Eläkelaitos ilmoittaa antamastaan oikaisu-, tarkistus- tai jatkopäätöksestä välittömästi Kelaan sähköpostitse osoitteella etelainenvp_elake_opinto_perhekeskus@kela.fi.

Kela lähettää perimisilmoituksen eläkelaitokselle sähköpostitse

Kun varsinainen eläkerekisterin eläkepäätösilmoitus on tallentunut Kelan järjestelmään, Kela antaa kansaneläkepäätöksen ja lähettää perimisilmoituksen sähköpostitse (eFaksi) eläkettä maksavan eläkelaitoksen yhteissähköpostilaatikkoon.

Kelan perimisilmoituksen raukeaminen

Kela ilmoittaa eläkelaitokselle sähköpostitse perimisvaatimuksen raukeamisesta. Samalla Kela ilmoittaa eläkelaitokselle, minkä etuuden raukeamisesta on kyse.

Eläke useasta eläkelaitoksesta

Kela perii takautuvaa eläkettä yhdeltä eläkelaitokselta kerrallaan. Kaikille eläkkeestä ilmoittaneille eläkelaitoksille tulee joko

  • perimisilmoitus tai
  • ilmoitus siitä, ettei Kelalla ole perittävää.

Miltä ajalta ja minkä määräisenä työeläke maksetaan Kelalle?

Kelalle voidaan maksaa takautuvaa eläkettä yhteensä enintään se määrä, jonka Kela on maksanut kansaneläkkeenä siltä ajalta, jolle takautuva työeläke myönnetään.

Tarkemmat tiedot

Jos Kela on maksanut useampaa kuin yhtä etuutta takautuvasti myönnettävän työeläkkeen ajalta, voi Kelasta tulla jokaisesta etuudesta oma perimisilmoituksensa. Jos takautuva työeläke ei riitä kattamaan kaikkia Kelan samalta ajalta maksamia etuuksia, jakaa eläkelaitos takautuvan työeläkkeen maksun siten, että maksu kattaa aina yhden tai useamman Kelan perimän etuuden liikamaksun kokonaan.

Esimerkki Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korvaaminen

Takautuva työeläke ajalla 1.8.2017–30.9.2017  2 x 150 euroa = 300 euroa

Kelan maksamat etuudet:

Kansaneläkkeen liikamaksu ajalla 1.8.2017–30.9.2017  2 x 100 euroa = 200 euroa

Takuueläkkeen liikamaksu ajalla 1.8.2017– 30.9.2017  2 x 75 euroa = 150 euroa

Takautuvasta työeläkkeestä kohdistetaan ensin joko 200 euroa kansaneläkkeeseen tai 150 euroa takuueläkkeeseen. Loppuosa takautuvasta työeläkkeestä kohdistetaan siihen etuuteen, jota ei saada maksettua kokonaan takautuvasta työeläkkeestä.

Milloin korvaus maksetaan bruttoeläkkeestä?

Kun Kelalle maksetaan työeläkettä Kelan liikaa maksaman kansaneläkkeen, takuueläkkeen tai eläketuen korvaukseksi, korvaus maksetaan bruttoeläkkeestä.

Milloin korvaus maksetaan nettoeläkkeestä?

Eläkkeensaajien asumistuki ja ylimääräinen rintamalisä ovat verottomia etuuksia. Niiden osuutta maksettaessa työeläkkeestä pidätetään vero ja korvaus maksetaan nettoeläkkeestä.

Kela erittelee maksupyynnössään verottomat ja verolliset etuudet.

Työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksen edellytykset

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kertasuoritus on eläkkeen maksutapa, jonka eläkelaitos voi harkintansa mukaan edellytysten täyttyessä valita kuukausittaisen eläkkeen maksamisen sijasta.

Milloin voidaan maksaa kertasuorituksena

Eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena

  • toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen
  • täyden kuntoutustuen
  • täyden kuntoutusrahan tai kuntoutusavustuksen ja
  • eläkkeisiin liittyvän kuntoutuskorotuksen.

Eläkelaitos voi maksaa työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksena, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on kertasuorituksen rajamäärää pienempi.

Jos työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena ja sen jälkeen eläkkeensaajalle karttuu uutta eläkettä, voidaan myös uuden karttuman perusteella myönnetty eläke maksaa kertasuorituksena, jos sen määrä on kertasuorituksen rajamäärää pienempi.

Milloin ei makseta kertasuorituksena

Osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista kuntoutusetuutta ei voi maksaa kertasuorituksena.

Vilmatilanteissa kuukausittain maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla eläkeaikaisen työskentelyn perusteella vilmajärjestelmän piirissä karttunut uusi eläke liitetään jo maksussa olevaan eläkkeeseen, vaikka uusi karttunut eläke olisi määrältään alle kertasuoritusrajan.

Eläkelaitoksen ei tulisi maksaa eläkettä kertasuorituksena ennen kuin on todennäköistä, että eläkkeeseen ei tule enää muutoksia. Tällainen muutos ei ole työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus.

 

Työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksen käsittely

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena

  • toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen
  • täyden kuntoutustuen
  • täyden kuntoutusrahan tai kuntoutusavustuksen ja
  • eläkkeisiin liittyvän kuntoutuskorotuksen.

Jos eläkelaitos maksaa toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksena, sen on maksettava samalla kertasuorituksena myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke.

Tarkemmat tiedot

Jos vuoden 2004 säännösten mukainen toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke (vapaakirjaeläke) maksetaan kertasuorituksena, kertasuorituksena maksetaan vain työkyvyttömyyseläke. Samalla ei makseta kertasuorituksena työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävää vanhuuseläkettä.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kertasuorituksena

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kertasuorituksena, vaan se maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä.  Takautuvaa eläkettä ei makseta sairausvakuutusrahastolle.

Kun työkyvyttömyyseläke maksetaan kertasuorituksena, takautuva eläke maksetaan normaalisti kuukausieläkkeenä myös siltä ajalta, jolta työntekijä on saanut kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.

Kertasuorituksesta valituskelpoinen päätös

Eläkelaitos antaa kertasuorituksesta päätöksen, johon tulee liittää laskelma kertasuorituksen määrästä sekä valitusosoitus.

Vilmatilanteissa päätöksen antaa vilmalaitos. Ei-vilmatilanteissa päätöksen antaa kukin eläkkeen myöntävä eläkelaitos.

Kertasuoritettu työeläke ei estä eläketukea

Kertasuoritettu työeläke ei estä 1.6.2017 voimaantulleen eläketuen myöntöä.

Työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksen määrä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kertasuorituksen määrään vaikuttavat eläkkeensaajan kuukausieläkkeen määrä ja eläkkeensaajan ikä kertasuorituksen ajankohtana. Kertasuoritus lasketaan kertasuorituspäätöksen jälkeiselle ajanjaksolle.

Kertasuorituksen ajankohtana maksussa oleva kuukausieläke kerrotaan luvulla 12, jolloin saadaan eläkkeensaajan vuotuisen eläkkeen määrä. Kertasuoritus lasketaan kertomalla vuotuinen eläke eläkkeensaajan ikää vastaavalla kertoimella. Kuukausieläkkeen määrästä vähennetään ensisijainen etuus ennen kuin sen määrä muutetaan vuotuiseksi eläkkeeksi.

Eläkkeensaajan ikä

Eläkkeensaajan ikä määritellään kuukauden tarkkuudella kertasuorituksen ajankohtana. Täysien kuukausien yli meneviä päiviä ei oteta huomioon.

Kuukauden 1. päivänä syntyneet

Kuukauden 1. päivänä syntyneen ikä on sama kuin kaikilla muillakin samassa kuussa syntyneillä. Esimerkiksi, jos henkilö on syntynyt 1.6.1962 ja kertasuorituksen ajankohta on 1.4.2015, niin eläkkeensaajan ikä on 52 vuotta 9 kuukautta.

Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertasuoritus

Kun toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke maksetaan kertasuorituksena, samalla kertasuorituksena maksetaan myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen maksettava vanhuuseläke. Kertasuorituskertoimena käytetään Työkyvyttömyyseläkkeen ja vastaisen vanhuuseläkkeen kertasuorituskertoimet -taulukon kerrointa. Taulukosta valitaan kerroin, joka vastaa eläkkeensaajan ikää kertasuorituksen ajankohtana.

Kun eläkelaitos maksaa kertasuorituksena toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen ja samalla myös vastaisen vanhuuseläkkeen, kertasuoritettavaan eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta. Kertakorotus voi sisältyä kertasuoritettavaan eläkkeeseen, jos työkyvyttömyyseläkkeeseen kertasuoritusajankohtana on jo tehty kertakorotus.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeen ja vastaisen vanhuuseläkkeen kertasuoritus

  • Henkilö on syntynyt 15.9.1988
  • Henkilölle myönnetään työkyvyttömyyseläke 1.11.2022 alkaen
  • Eläkkeen määrä on 29,00 euroa, joten eläkelaitoksella on oikeus suorittaa eläke kertasuorituksena

Eläkelaitos antaa päätöksen työkyvyttömyyseläkkeen ja siihen liittyvän vanhuuseläkkeen kertasuorituksesta 15.10.2022.

Kertasuorituksen ajankohta on 1.11.2022.

Eläkkeensaajan ikä kertasuorituksen ajankohtana on 34 vuotta ja 1 kuukautta.

Vuotuinen eläke on 12 x 29,00 euroa eli 348,00 euroa ja kerroin 27,49 (taulukko Työkyvyttömyyseläkkeen ja vastaisen vanhuuseläkkeen kertasuorituskertoimet).

Kertasuorituksen määrä on 27,49 x 348,00 eli 9 566,52 euroa.

Vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen kertasuoritus

Jos vuoden 2004 säännösten mukainen toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke (vapaakirjaeläke) maksetaan kertasuorituksena, kertasuorituksena maksetaan vain työkyvyttömyyseläke, mutta ei sen jälkeen maksettavaa vanhuuseläkettä. Kertasuorituskerroin valitaan taulukosta Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet. Taulukosta valitaan kerroin, joka vastaa aikaa kertasuoritushetkestä 65 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Esimerkki: Vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen (vapaakirjaeläke) kertasuoritus

  • Henkilö on syntynyt 15.4.1966 eli on kertasuoritushetkellä 54 vuotta 6 kk
  • Aikaa kertasuoritushetkestä (1.11.2020) 65 vuoden ikään on 10 vuotta 6 kk
  • Eläkkeen määrä on 28,00 euroa, joten eläkelaitoksella on oikeus maksaa eläke kertasuorituksena

Eläkelaitos antaa päätöksen työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksesta 15.10.2020.

Vuotuinen eläke on 12 x 28,00 euroa = 336,00 euroa ja kerroin on 8,49 (Taulukko kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet)

Kertasuorituksen määrä on 336,00 x 8,49 = 2 852,64 euroa.

Tarkemmat tiedot

Vuoden 2004 säännösten mukaan vain vapaakirjaeläke voidaan maksaa kertasuorituksena. Koska vuoden 2004 säännösten mukaan vanhuuseläkettä ei voida myöntää entisin perustein vapaakirjaeläkkeen jälkeen, vapaakirjana myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke lasketaan aina uusin perustein. Tästä syystä vuoden 2004 säännösten mukaan myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä kertasuoritettaessa ei samalla voida maksaa kertasuorituksena myös vastaista vanhuuseläkettä.

Kuntoutustuen kertasuoritus

Kun kuntoutustuki maksetaan kertasuorituksena, kertasuorituskertoimena käytetään kuntoutustuen keston mukaan määräytyvää kerrointa. Tämä kuntoutustuen keston mukaan määräytyvä kerroin valitaan taulukosta Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet.

Esimerkki: Kuntoutustuen kertasuoritus

  • Työntekijä on syntynyt 6.6.1966
  • Hänelle myönnetään kuntoutustuki 2 vuodeksi
  • Kuntoutustuen määrä on 20,00 euroa (240,00 euroa/v), joten eläkelaitoksella on oikeus suorittaa eläke kertasuorituksena

Kerroin kahden vuoden kuntoutustuelle on 1,92 (taulukko Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituskertoimet).

1,92 x 240,00 euroa = 460,80 euroa

Kuntoutustuen kertasuoritus ja kertakorotus

Henkilölle voidaan myöntää kuntoutustukea kertasuoritettuina jatkopäätöksinä usean vuoden ajan peräkkäin. Seuraava kuntoutustukijakso on tällöin aina myönnetty entisin perustein. Entisin perustein myönnettäessä eläkkeen määrä pysyy muuten samana, mutta sitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä.

Kertakorotus tehdään, kun entisin perustein myöntöketjun ensimmäisen kuntoutustuen myöntämisestä on kulunut 5 kalenterivuotta. Sillä ei ole merkitystä, onko entisin perustein myönnetyt kuntoutustuet maksettu kertasuorituksena vai jatkuvamaksuisena.

Työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksen vaikutukset myöhempään eläkkeeseen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2020 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Jos eläke maksetaan kertasuorituksena, eläkkeensaajalla ei ole enää oikeutta eläkkeeseen niiden työansioiden perusteella, joihin kertasuoritus perustui.

Jos kuitenkin 2004 säännösten mukaan myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuoritettuna, eläkkeensaajalla on hakemuksesta oikeus vanhuuseläkkeeseen niiden vapaakirjan perusteena olleiden työsuhteiden perusteella, jotka on maksettu kertasuorituksena.

Kertasuoritus on eläkkeen maksutapa, joten kertasuorituksen saaja on eläkkeensaaja. Kertasuoritetun eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuvan eläkkeen kannalta kertasuoritettu eläke ei kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin jatkuvamaksuinen eläke. Kertasuoritetun eläkkeen saaja kartuttaa uutta eläkettä iän mukaisten karttumisprosenttien mukaisesti.

Eläkettä karttuu kertasuoritetun eläkkeen rinnalla

Kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa, kuitenkin siirtymäsäännöksen mukaisesti vuoden 2025 loppuun työansioista karttuu 1,7 prosenttia vuodessa 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. Vastaavasti myös palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttuu eläkettä.

Jos eläkettä ennen kertasuorituspäätöstä on maksettu kuukausieläkkeenä, eläkettä karttuu vastaavalla tavalla.

Ulkomailta maksettavan eläkkeen vaikutus

Työeläkettä alkoi karttua iänmukaisin karttumin ulkomaisen eläkkeen ajalta 1.1.2017 alkaen.

Tarkemmat tiedot

VakO Dnro 3888/2011/1512

Vakuutusoikeuden päätös: Vakuutetun ei voida katsoa olevan eläkkeellä, koska hänelle Ruotsista myönnetty vanhuuseläke jää määrältään Suomen työeläkejärjestelmässä määritellyn kertasuorituksen rajamäärän alapuolelle. Siten hänen työskentelystään Suomessa eläkettä karttuu 4,5 prosenttia eläkkeen perusteena olevista vuosiansioista.

Eläke kertasuoritetun työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen jälkeen

Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen

Jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on 1.1.2006 tai sen jälkeen, eläkelaitos maksaa työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksen yhteydessä samalla myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävän vanhuuseläkkeen.

Jos toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena ja myöhemmin uusien ansioiden perusteella myönnetään uusi työkyvyttömyyseläke, kertasuoritettua eläkettä tai sen perusteena olevia ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa.

Jos edunjättäjän toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena, sen perusteella myönnettävä perhe-eläke lasketaan entisin perustein. Perhe-eläkettä laskettaessa kertasuoritetun eläkkeen pohjana oleva kuukausieläke tarkistetaan työeläkeindeksillä eläkkeen alkamisvuoden tasosta perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Jos edunjättäjän kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta on kulunut vähintään 5 kalenterivuotta, edunjättäjän eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen korotusprosentin mukaan, jota olisi sovellettu, jos eläke olisi ollut jatkuvasti maksussa. Lisäksi perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän kertasuoritetun eläkkeen aikana ansaitsema eläke.

Oikeus vanhuuseläkkeeseen kertasuoritetun vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen

Henkilöllä on oikeus hakemuksesta vanhuuseläkkeeseen vuoden 2004 säännösten mukaisen kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen aikaisintaan ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vanhuuseläke myönnetään uusin perustein. Tämä tarkoittaa, että vanhuuseläkkeeseen lisätään mahdollinen lykkäyskorotus ja se tarkistetaan elinaikakertoimella.

Työskentely kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla

Jos henkilöllä on

  • vuoden 2004 säännöin kertasuoritettu toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke yksityiseltä alalta ja
  • jatkuvamaksuinen työkyvyttömyyseläke julkiselta alalta ja
  • hän työskentelee yksityisellä alalla työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ja
  • tulee työkyvyttömäksi tähän työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehtävään työhön

henkilölle myönnetään jatkuvan työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttunut eläke vasta vanhuuseläkkeenä. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttunut eläke voidaan myöntää aiemmin, jos jatkuva työkyvyttömyyseläke on päättynyt ja sen jälkeen myönnetään uusi työkyvyttömyyseläke uusin perustein. Sillä ei ole eroa, onko kyseessä sama vai eri sairaus. Näin toimitaan myös silloin, jos jatkuva eläke on myönnetty vuoden 2005 säännöin.

Jos eläkkeensaajalla on vuoden 2004 säännösten mukaan kertasuoritetut, toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet sekä julkiselta että yksityiseltä alalta, hän tekee töitä eläkkeen rinnalla ja tulee työkyvyttömäksi tässä työssä, voidaan henkilölle myöntää uusi työkyvyttömyyseläke eläkkeiden rinnalla tehdystä työstä. Tämä edellyttää, että uusi eläketapahtuma on kertasuoritetun eläkkeen eläketapahtumaa myöhäisempi.

Jos kyseessä on sama sairaus ja eläketapahtuma määritellään samaksi kuin kertasuoritetun eläkkeen eläketapahtuma, uutta työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää. Jos kyseessä on eri sairaus ja voidaan määrittää uusi eläketapahtuma, voidaan myöntää uusi työkyvyttömyyseläke.

Jos aikaisemmat toistaiseksi myönnetyt eläkkeet on kertasuoritettu vuoden 2005 säännöin, ei uutta työkyvyttömyyseläkettä voida myöntää (kertasuorituksessa on otettu huomioon myös vanhuuseläke). Karttunut uusi eläke myönnetään vasta vanhuuseläkkeenä.

Kuntoutustuen jälkeen

Jos kuntoutustuki on maksettu kertasuorituksena, uusi eläke myönnetään entisin perustein, jos

  • uusi työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke alkaa ennen kuin aikaisemman eläkkeen päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai
  • työkyvyttömyyseläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aikaisempi eläke.

Kahden vuoden aika lasketaan siitä ajankohdasta, jona kuntoutustuki olisi päättynyt, jos se olisi ollut kuukausittain maksussa. Kun uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, kertasuoritetun kuntoutustuen aikana tai sen päättymisen jälkeen ansaittu uusi eläke myönnetään vasta vanhuuseläkeiässä.

Laskettaessa kertasuoritetun kuntoutustuen jälkeen myönnettyä eläkettä uusin perustein, myös kuntoutustuen eläkesuhdeaika (tulevan ajan eläkeosan sisältävän eläkkeen aika) kartuttaa uutta eläkettä. Jos uuden eläkkeen tarkasteluaikaan kohdistuu kertasuoritetun eläkkeen eläkesuhde, se otetaan huomioon tulevan ajan ansioiden laskennassa. Eläkeajalta tulevan ajan ansiona otetaan huomioon kertasuoritetun eläkkeen perusteena oleva tulevan ajan ansio.

Ensisijaisen etuuden vähentäminen kertasuoritetun eläkkeen jälkeen myönnettävästä uudesta eläkkeestä

Eläkkeestä vähennetään ensisijainen etuus ennen kuin sen määrä muutetaan kertasuoritukseksi.

Jos tällaisen kertasuoritetun eläkkeen jälkeen myöhemmin myönnetään uusi eläke uusin perustein ja myös siitä olisi vähennettävä ensisijainen etuus, uudesta eläkkeestä vähennetään vain se osuus ensisijaisesta etuudesta, jota ei ole jo vähennetty kertasuoritetusta eläkkeestä.

Jos eläkelaitoksella ei kuitenkaan ole tietoa kertasuoritetusta eläkkeestä vähennetystä ensisijaisesta etuudesta, voidaan ensisijainen etuus vähentää kokonaisuudessaan uusin perustein myönnetystä eläkkeestä.

Lesken oman kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen vaikutus leskeneläkkeen vähentämisessä

Jos leskelle myönnetty oma eläke on kertasuoritettu ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä, kertasuoritettua eläkettä ei oteta huomioon leskeneläkettä vähennettäessä.

Leskeneläkettä ei tarkisteta, jos leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otettu lesken oma jatkuvana maksettu eläke myöhemmin maksetaan kertasuorituksena.

Eläkkeen kertasuorituksen kertoimien peruste ja käyttö

Soveltamisohje , Voimassa 11.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksella kertasuorituskertoimet ja niiden määräytymisen perusteet.

Kertasuorituskertoimet on määritelty ottaen huomioon, mikä on eläkkeensaajan keskimääräinen jäljellä oleva elinikä kertasuoritushetkellä. Kuolevuuden muutoksista johtuen kertoimet tarkistetaan aika ajoin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella antamia kertasuorituskertoimia sovelletaan työeläkelakien mukaisiin eläkkeisiin, myös yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan eläkkeisiin. Naisiin ja miehiin sovelletaan samoja kertoimia.

Kertasuorituksen laskennassa käytetään kertasuorituksen ajankohtana voimassa olevia kertasuorituskertoimia.

Kertasuorituksen rajamäärät

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta, jos eläke ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on pienempi kuin 30,02 euroa/kk (vuoden 2022 tasossa).

Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena eläkkeensaajan suostumuksella, jos eläkkeen määrä ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä on vähintään 30,02 euroa/kk, mutta enintään 75,05 euroa/kk (vuoden 2022 tasossa).

Kertasuorituksen rajamääriä korotetaan vuosittain palkkakertoimella.

Tarkemmat tiedot

Kertasuorituksen rajamäärää tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella kun taas eläkettä tarkistetaan työeläkeindeksillä. Indeksien eroista johtuen voi eläkkeen määrä ajan myötä jäädä kertasuoritusrajaa pienemmäksi. Eläke voidaan maksaa kertasuorituksena siitä ajankohdasta, josta sen määrä jää kertasuorituksen rajamäärää pienemmäksi.

Eläkkeensaajan suostumus

Eläkelaitoksen on pyydettävä eläkkeensaajalta suostumus, kun kertasuoritettavana on eläke, jonka määrä on vähintään 30,02 euroa/kk, mutta enintään 75,05 euroa/kk (vuoden 2022 tasossa).

Eläkelaitoksen on ilmoitettava eläkkeensaajalle eläkkeen maksamisesta kertasuorituksena ja annettava tälle mahdollisuus kohtuullisessa ajassa vastustaa maksutapaa.

Suostumuksen pyytämisen yhteydessä eläkelaitos informoi eläkkeensaajaa siitä, mikä vaikutus valitulla maksutavalla on uuden eläkkeen karttumiseen ja mahdollista perhe-eläkettä määrättäessä leskeneläkkeen vähentämiseen.

Eläkkeet, jotka otetaan huomioon kertasuorituksen rajamäärää tarkasteltaessa

Kun tarkastellaan, jääkö eläkkeen määrä alle rajamäärän, otetaan huomioon kertasuorituksen ajankohtana eläkkeensaajan saama

  • työeläke
  • rekisteröity lisäeläke.

Vilmalaitos ottaa tarkastelussa huomioon

  • päätösyhdistelmään sisältyvien eläkkeiden yhteismäärän
  • eläketapahtumahetkeen mennessä vilmajärjestelmän piirissä ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei vielä ole myönnetty.

Ei-vilmatilanteissa eläkelaitos ottaa huomioon maksamansa eläkkeen määrän. Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos ottaa huomioon myös eläketapahtumahetkeen mennessä yksityisten alojen eläkelakien mukaan ansaitun eläkkeen siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty.

Etuuden maksaminen etuudensaajalle

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Pääsääntöisesti eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen

Pääsääntöisesti eläke maksetaan täysi-ikäiselle eläkkeensaajalle itselleen.

Eläke maksetaan kuukausittain siten, että eläke on eläkepäätöksessä ilmoitettuna eräpäivänä nostettavissa eläkkeensaajan ilmoittamalta tililtä Suomessa toimivassa rahalaitoksessa.

Eläke voidaan eläkkeensaajan pyynnöstä maksaa myös eläkkeensaajan ulkomaisessa pankissa olevalle tilille.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos maksaa eläkkeen kuukausittain sovittuna maksupäivänä suomalaiseen pankkiin. Suomalainen pankki välittää eläkkeen edelleen ulkomaiseen pankkiin. Eläkelaitos voi maksaa eläkkeen myös suoraan SEPA-maan pankkiin.

Ulkomaille maksettaessa eläke ei ole eläkkeensaajan nostettavissa päätöksessä mainittuna maksupäivänä. Maksuviiveen johdosta eläkkeeseen ei makseta viivästyskorotusta. 

Jatkuvan eläkkeen maksupäivä ilmoitetaan eläkepäätöksessä 

Eläkkeensaajalle vahvistetaan eläkepäätöksessä eläkkeen maksupäivä. Eläkkeen maksupäivä on päivä, jona eläke on eläkkeensaajan nostettavissa. Eläkepäätöksessä vahvistettu maksupäivä on eläkelaitosta sitova eräpäivä. 

Tarkemmat tiedot

Velkakirjalain mukaan eräpäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään, jos eräpäivä sattuu 

  • pyhäpäiväksi
  • itsenäisyyspäiväksi
  • vapunpäiväksi
  • jouluaatoksi
  • juhannusaatoksi tai
  • arkilauantaiksi.

Eri eläkelaitosten maksupäiviä 

Yksityisen alan eläkelaitosten yleisin eläkkeen maksupäivä on kuukauden 1. päivä. Jos kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä, eläke maksetaan kuukauden 1. pankkipäivänä. 

Maksupäivää ei ole esimerkiksi verotussyistä mahdollista siirtää edellisen kuukauden puolelle niissä tapauksissa, joissa kuukauden 1. päivä ei ole pankkipäivä. 

Työeläkkeitä maksetaan myös muina päivinä. Säännöllisesti maksettavien eläkkeiden maksupäiviä ovat muun muassa: 

  • Mela 2. pankkipäivä
  • kunta-alan eläkkeiden maksupäivä 3. arkipäivä
  • valtion eläkkeiden maksupäivä 20. päivä
  • kirkon ja Kelan henkilöstön eläkkeiden maksupäivä kuukauden 1. arkipäivä
  • MEK kuukauden viimeinen päivä. 

Eläkesäätiöiden ja –kassojen maksupäivät vaihtelevat eläkesäätiöittäin ja -kassoittain kuukauden 1. päivästä kuukauden viimeiseen päivään. Eläkkeen maksupäivä määritellään eläkesäätiön tai –kassan säännöissä.

Eläkkeen maksaminen, kun eläkkeensaaja on konkurssissa

Jos eläkkeensaaja on konkurssissa, eläkkeen osaa ei makseta konkurssipesälle konkurssin ajalta. Eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Ennen 1.9.2004 alkaneissa konkursseissa osa velallisen eläkkeestä kuului konkurssipesälle. 1.9.2004 voimaantulleen konkurssilain mukaan luonnollisen henkilön konkurssipesään ei kuulu luonnollisen henkilön konkurssin alkamisen jälkeen saama omaisuus tai ansaitsema tulo. Tämän vuoksi 1.9.2004 jälkeen alkaneissa konkursseissa eläkkeen osaa ei makseta konkurssipesälle.

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen maksaminen, kun samalta ajalta on maksettu kuntoutusrahaa Kelasta

Jos eläkkeensaajalle on myönnetty työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke takautuvasti samalle ajalle, jolta eläkkeensaajalle on jo maksettu Kelan kuntoutusrahaa, maksetaan takautuvasta eläkkeestä eläkkeensaajalle vain kuntoutusrahan ylittävä osa.

Takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä ei makseta minnekään siltä osin kuin takautuvasti myönnetty eläke vastaa Kelan kuntoutusrahaa.

Jos Kela on maksanut eläkkeensaajalle eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, takautuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä tai työuraeläkkeestä ei vähennetä eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Tällöin koko takautuva eläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan kuntoutusrahan osuutta ei ole tarkoituksenmukaista vähentää työeläkkeestä, koska Kela tarkistaa kansaneläkkeen ja eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrän takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen vuoksi.

Tarkemmat tiedot

Kelan kuntoutuksen ajalta maksama ylläpitokorvaus on kuntoutusrahaetuus, jota ei huomioida kuntoutusrahaa eläkkeestä vähennettäessä.

Eläkelaitos selvittää eläkeasiaa ratkaistessaan eläkkeenhakijan Kelan kuntoutusrahatiedot

  • oman käyttöliittymän kautta tai
  • Arek-työpöydän käyttöliittymän kautta.

Eläkelaitos pidättää tarvittaessa takautuvan eläkkeen, jos takautuva eläke myönnetään Kelan kuntoutusraha-ajalle.

Kela saa tiedon myönnetystä eläkkeestä käyttöliittymän välityksellä ja ilmoittaa eläkelaitokselle kirjeellä maksetun kuntoutusrahan määrän.

Tarkemmat tiedot

Takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen maksamista koskevaa ohjeistusta tilanteessa, jossa eläkkeensaajalle on jo maksettu samalta ajalta kuntoutusrahaa Kelasta, sovelletaan tilanteisiin, joissa takautuva aika ajoittuu 1.1.2017 tai sen jälkeiseen aikaan.

Laissa olevan säännöksen perusteella eläke voidaan maksaa muulle taholle

Vain laissa olevan säännöksen perusteella eläke tai osa eläkkeestä voidaan maksaa muulle taholle kuin eläkkeensaajalle.

Eläkettä ei saa siirtää toiselle eikä pantata

Eläkettä ei saa siirtää toiselle henkilölle.

Eläkettä ei saa myöskään pantata. Eläkkeen panttaamista tarkoittava sopimus on mitätön.

Etuuden maksaminen, kun etuudensaajalla on laillinen edustaja

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kun henkilölle on määrätty edunvalvoja

Saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, voidaan suorittaa vain edunvalvojalle tai edunvalvojan osoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Oikeusministeriön antaman ohjeen mukaan edunvalvojan tehtävänä on

  • ilmoittaa eläkelaitokselle, mille tilille eläke tulee maksaa ja
  • ilmoittaa pankille, kuka saa nostaa päämiehen tilillä olevia varoja.

Jos eläkkeensaajalle on määrätty työeläkeasiassa puhevaltainen edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille.

Eläkelaitoksen ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa eläkettä osissa, esimerkiksi niin, että puolet eläkkeestä maksettaisiin edunvalvojalle ja puolet eläkkeensaajalle.

Kun henkilö on vajaavaltainen

18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen

Vajaavaltaiseksi julistetun eläkkeensaajan eläke maksetaan edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Lapseneläkkeensaaja

Alle 18-vuotias lapseneläkkeensaaja

Jos perhe-eläkkeen lapseneläkettä on hakenut 15–17 -vuotiaan vajaavaltaisen huoltaja tai muu edunvalvoja, eläke maksetaan edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille (laki holhoustoimesta 31 §).

Jos 15–17 –vuotias on itse hakenut perhe-eläkkeen lapseneläkettä, eläkkeen maksamiseksi tarvitaan huoltajan tai muun edunvalvojan suostumus. Edunvalvojan suostumuksella eläke voidaan maksaa alaikäiselle itselleen tai huoltajan ilmoittamalle muulle tilille.

Alle 15-vuotiaan eläke maksetaan aina edunvalvojalle (huoltajalle) tai edunvalvojan (huoltajan) ilmoittamalle päämiehen tilille.

18 vuotta täyttänyt lapseneläkkeensaaja

Lapseneläke maksetaan 18 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lapsen ilmoittamalle tilille, ellei lapsi ole vajaavaltainen. Jos lapsi täyttää 18 vuotta kuukauden ensimmäisenä päivänä, voidaan myös 18 vuoden iän täyttämiskuukauden eläke maksaa lapsen ilmoittamalle tilille.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitokset selvittävät lapsen tilinumeron ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta. Jos tilinumeroa ei saada ennen 18-vuotispäivää, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen. Lapsen tultua täysi-ikäiseksi eläkkeen maksamista ei voida enää jatkaa huoltajan tilille.

Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia

Kun henkilölle on määrätty useita edunvalvojia,

  • eläke maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon tai
  • eläke voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista, jos tehtävien jaosta ei ole päätetty.

Lähiomaisen tai muun henkilön puhevalta

Jos eläkettä on hakenut eläkkeensaajan puolesta eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai muu henkilö eläkkeensaajan sairauden tai muun syyn perusteella, eläke voidaan maksaa ainoastaan eläkkeensaajan tilille.

Tämän varmistamiseksi lähiomaisen tai muun henkilön tulee esittää esimerkiksi

  • tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan eläkkeensaaja
  • pankin antama todistus siitä, että tili on eläkkeensaajan tili tai
  • muu vastaava selvitys.

Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös edellä esitetty selvitys.

Valtuutetun puhevalta

Jos eläkkeensaaja on valtakirjalla valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan eläkkeensaajan itsensä omistamalle tilille.

Valtuutetun tulee esittää tilin varmistamiseksi esimerkiksi tiliote tai muu selvitys siitä, että tilin omistaja on eläkkeensaaja.

Edunvalvontavaltuutetun puhevalta

Jos eläkkeensaaja on edunvalvontavaltuutuksella valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, eläke maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille.

Edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse esittää erillistä näyttöä siitä, että tili, jolle eläke maksetaan, on eläkkeensaajan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. Valtuuttajan rahavarat on esimerkiksi talletettava eri tilille kuin valtuutetun omat rahavarat (laki edunvalvontavaltuutuksesta 16 §).

Valtuutetulle säädetty velvollisuus laatia luettelo valtuuttajan omaisuudesta ja toimittaa luettelo holhousviranomaiselle antaa viranomaiselle mahdollisuuden valvoa valtuuttajan varallisuusasemassa tapahtuvia muutoksia ja valtuutetun toimintaa. Näin voidaan varmistaa se, että valtuutetun ilmoittamalle tilille maksettu eläke tulee käytetyksi eläkkeensaajan hyväksi.

Virheellinen maksu

Jos eläkkeensaajalle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitoksen tulee maksaa eläke edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle tilille.

Eläkkeensaajalle itselleen maksettu suoritus on pätemätön, jos eläkelaitos tiesi tai sen olisi olosuhteisiin nähden pitänyt tietää, että eläkkeen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle. Eläkelaitos on tällöin velvollinen maksamaan eläkkeen edunvalvojalle ja perimään eläkkeen takaisin eläkkeensaajalta takaisinperintää koskevien säännösten mukaisesti.

Tarkemmat tiedot

Jos edunvalvontamääräys on asianmukaisesti rekisteröity holhousasioiden rekisteriin, eläkelaitoksen ”olisi olosuhteisiin nähden pitänyt tietää”, että eläkkeen vastaanottaminen kuuluu edunvalvojalle.

Jos eläke on myönnetty toistaiseksi, eläkelaitoksen ei kuitenkaan edellytetä selvittävän joka suorituksen yhteydessä, onko eläkkeensaajalle tällä välin määrätty edunvalvoja.

Jatkopäätöksen yhteydessä voidaan lähtökohtaisesti luottaa siihen, että jo ensimmäisen päätöksen yhteydessä on selvitetty, kenelle eläke tulee maksaa. Jos on aihetta epäillä, että olosuhteet ovat muuttuneet, asia tulee selvittää.

Menettely maksun saajan muuttuessa

Jos eläke on maksettu eläkkeensaajalle itselleen ja eläkelaitos saa tiedon siitä, että henkilölle on määrätty edunvalvoja, eläkelaitos ilmoittaa maksamisen muutoksesta eläkkeensaajalle esimerkiksi kirjeellä.

Samoin menetellään, jos edunvalvontamääräys päättyy tai määräys lakkautetaan, ja eläke maksetaan jatkossa eläkkeensaajalle itselleen.

Uutta eläkepäätöstä ei anneta, koska eläkepäätöksessä vahvistetut eläkkeen määrä ja perusteet eivät muutu. Muutos eläkkeen maksamisessa johtuu holhousviranomaisen eikä eläkelaitoksen päätöksestä.

Eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuus eläkelaitokselle

Työeläkelaeissa on säännöksiä, joiden mukaan eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan tietyistä muutoksista eläkelaitokselle.

Tarkemmat tiedot

Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen saajan on ilmoitettava eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta, ryhtymisestään ansiotyöhön ja kuntoutuksen keskeytymisestä.

Ilmoittamisen osalta ovat voimassa samat periaatteet kuin toimimisesta eläkeasioissa toisen puolesta yleensä.

Vajaavaltaisen puolesta ilmoittamisesta vastaa edunvalvoja. Näin on myös silloin, kun henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu siten, että rajoitus kattaa eläkeasiat.

Eläkepäätöksessä on korostettava edunvalvojan ilmoitusvelvollisuutta silloin, kun päätös koskee sellaisen henkilön oikeutta, joka on vajaavaltainen, tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Päätöksessä on selkeästi kerrottava ne asiat, joista edellytetään ilmoitusvelvollisuutta eläkelaitokselle.

Edunvalvontamääräyksen päättymisestä ja edunvalvojan vaihtumisesta tulisi myös ilmoittaa eläkelaitokselle.

Etuuden maksamisen vanhentuminen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Oikeus saada työeläkelakien mukaan myönnettyä eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.

Eläkkeen vanhentumista koskevaa säännöstä sovelletaan myös

  • kuntoutusrahan
  • kuntoutuskorotuksen
  • kuntoutusavustuksen
  • rekisteröidyn lisäeläkkeen
  • palkattomien aikojen (mukaan lukien opiskelu ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito) perusteella karttuneen eläkkeen 

maksamisen vanhentumiseen.

Viiden vuoden vanhentumisaika

Oikeus saada eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003, vanhentumislaki) säädetään joko 10 §:n mukaisilla vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.

Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että etuudensaaja yksilöi velan katkaisutoimessa. Etuudensaajan on siten yksilöitävä velka ja ilmoitettava eläkelaitokselle vaatimuksensa määrä ja peruste kohtuudella vaadittavalla tavalla, jollei velan määrä ja peruste ole eläkelaitoksen tiedossa.

Vapaamuotoiset katkaisutoimet

Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisella katkaisutoimella tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

  • etuudensaaja vaatii maksua tai muutoin muistuttaa eläkelaitosta maksusta
  • eläkelaitos maksaa saatavaa tai muuten tunnustaa sen
  • osapuolet sopivat esimerkiksi saatavan maksujärjestelyistä.

Oikeudelliset katkaisutoimet

Velan vanhentumisen katkaiseminen oikeudellisella katkaisutoimella tarkoittaa, että

  • velkoja panee vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa, kuluttajariitalautakunnassa tai laissa säädetyssä muussa toimielimessä tai menettelyssä, jossa voidaan antaa ratkaisu tai ratkaisusuositus, taikka toimielimessä, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle;
  • velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta tai velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velka muutoin otetaan huomioon menettelyn yhteydessä
  • velkoja laittaa vireille ulosottoasian tai velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä (VakO 2945/95, VakO 3394/95).
  • saatava otetaan käsiteltäväksi tuomioistuinsovittelussa tai sellaisessa sovittelumenettelyssä, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (394/2011) säädetään.

Eläkkeen maksamisen 5 vuoden vanhentumisaika voi pidentyä vuodella siten kuin vanhentumislain 11 §:n 3 momentissa säädetään.

Tarkemmat tiedot

Jos velkoja peruuttaa hakemuksensa tai asian käsittely päättyy muusta syystä ilman, että velalliselle on toimitettu sellaista tiedoksiantoa tai muuta velkojan vaatimusta koskevaa ilmoitusta, joka lain mukaan olisi ollut toimitettava, vanhentumisajan ei katsota katkenneen.Tällöin velka vanhentuu kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää tällä tavoin vain kerran. (vanhentumislaki 11 § 3).

Vanhentumisaika alkaa kulua jokaisen eläke-erän osalta siitä hetkestä, jona kyseinen eläke-erä olisi pitänyt maksaa.

Eläkkeen maksupäivä vahvistetaan eläkkeensaajalle eläkepäätöksessä, jonka jälkeen se on eläkelaitosta sitova eräpäivä.

Vanhentuminen keskeytyy velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa mainituissa tilanteissa. Vanhentuminen katsotaan katkenneeksi sinä päivänä, jona lainvoimaiseksi tullut tuomio on annettu tai asian käsittely on muutoin päättynyt.

Eläkepäätökseen perustuva saaminen

Eläkepäätökseen perustuva saaminen on voinut syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa

  • eläkelaitos on maksanut henkilölle myönnettyä eläkettä jostain syystä liian pienenä
  • eläke-erä on eläkkeen maksamisessa tapahtuneen virheen vuoksi jäänyt kokonaan maksamatta
  • henkilölle on virheellisesti jäänyt maksamatta jokin eläkkeeseen liittyvä erä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä kuntoutuskorotus.

Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen tai muun etuuden lisäys (esimerkiksi kuntoutuskorotus) takautuvasti vanhenee 5 vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jona eläke tai etuus olisi pitänyt maksaa. Eläkelaitos voi halutessaan maksaa myös vanhentuneen eläke-erän.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki Eläkkeen lisäyksen vanhentuminen

Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.11.2013 alkaen toistaiseksi. Eläkepäätöksen mukaan eläke maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä.

Eläkelaitos on maksatusvirheen vuoksi maksanut eläkkeen alusta lukien liian pienenä. Asia huomataan 20.11.2019. Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeen erotus viivästyskorkoineen 5 vuodelta takautuvasti (asian vireille tulosta laskettuna) eli 1.12.2014 alkaen.

Eläkkeen maksun korotus ajalta 1.11.2013 – 30.11.2014 on vanhentunut, koska marraskuussa 2014 (1.11.2014) maksamatta jäänyt eläkkeen lisäys olisi pitänyt maksaa tai vanhentuminen olisi pitänyt katkaista viimeistään 1.11.2019 ja virhe huomattiin vasta 20.11.2019.

Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa erotuksen myös vanhentuneelta ajalta.

Eläkepäätökseen perustuvasta saamisesta on kyse myös silloin, jos eläkkeensaajalle lisätään eläkepäätöksen antamisen jälkeen eläkkeeseen oikeuttavia työansioita.

Eläkepäätös oikaistaan eläkkeen alusta lukien niin, että puuttuvat ansiot huomioidaan eläkkeen määrässä. Oikeus saada takautuvasti eläkkeen lisäystä näiden ansioiden perusteella vanhenee kuitenkin 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki Takautuva eläkkeen lisäys puuttuvien ansioiden johdosta

Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.7.2014 lukien. Päätöksen antamisen jälkeen 1.8.2020 saadun selvityksen perusteella henkilöllä on ollut eläkkeeseen oikeuttavia työansioita vuonna 2012.

Eläkepäätös oikaistaan niin, että puuttuvat työansiot huomioidaan eläkkeessä eläkkeen alusta 1.7.2014 lukien.

Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen lisäys on vanhentunut ajalta ennen 1.8.2015 (selvityksen esittämisestä 1.8.2020 laskien 5 vuotta taaksepäin). Eläkkeensaajalle ei näin ollen makseta eläkkeen lisäystä ajalta 1.7.2014 – 31.7.2015.

Eläkelaitos voi halutessaan maksaa eläkkeen lisäyksen eläkkeensaajalle myös vanhentuneelta ajalta.

Vanhentumisen katkaisemisesta uusi 5 vuoden vanhentumisaika

Kunkin eläke-erän osalta lasketaan 5 vuoden vanhentumisaika siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt eläkepäätöksen mukaan maksaa. Jos vanhentuminen 5 vuoden määräajan kuluessa katkaistaan, katkaisemisesta alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika.

Vanhentumisen katkaisu tarkoittaa sitä, että eläkkeensaajan oikeus maksun saamiseen ei vanhene, jos katkaisuun johtava toimi tehdään ennen vanhentumisajan umpeutumista.

Eläkelaitoksen on saatava tieto katkaisutoimesta ennen vanhentumisajan umpeutumista, jotta katkaisuvaikutus syntyy.

Vanhentuminen katkeaa vanhentumislain 10 §:n vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.

Tarkemmat tiedot

Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.6.2013 lukien toistaiseksi. Eläke on maksettu alusta lukien liian pienenä. Eläkkeensaaja huomaa asian 15.5.2018 ja vaatii eläkelaitokselta maksua.

Eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen 1.6.2013 maksetun eläke-erän osalta olisi vanhentunut 1.6.2018, mutta koska vanhentumisen katkaisemisesta 15.5.2018 alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika, eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen vanhenee vasta 15.5.2023.

Vanhentumisen vaikutukset

Jos saatava on työeläkelakien vanhentumissäännösten nojalla vanhentunut, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa vanhentunutta eläke-erää tai etuutta eläkkeensaajalle.

Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa eläkkeensaajalle myös vanhentuneita eläkkeitä tai etuuksia.

Eläkeoikeuden vanhentuminen

Eläkeoikeus ei itsessään vanhene, vaan eläkkeeseen oikeutettu voi hakea eläkettään miten myöhään tahansa.

Työeläkelaeissa on kuitenkin erityissäännökset siitä, miltä ajalta eläke voidaan myöntää takautuvasti eläkkeen hakemisesta lukien.

Eläkkeen maksamisen vanhentumista koskevaa säännöstä ei sovelleta seuraavissa tilanteissa:

  • Eläkkeenhakija on lähettänyt eläkehakemuksen, mutta eläkepäätöstä ei ole jostain syystä annettu. Eläkettä maksetaan siitä lukien, kun sitä aikanaan tehdyn hakemuksen perusteella olisi tullut maksaa.
  • Eläkelaitos on hylännyt esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen useasti ja myöhemmin valitusvaiheessa saadaan selvitys, jonka perusteella eläke tulee myönnettäväksi alkuperäisen hakemuksen perusteella. Eläke tulee maksaa alkuperäisen hakemuksen nojalla alusta lukien mahdollisine viivästyskorotuksineen.

Vanhentumisajat siirtymäaikana (2007 - 2012)

Ennen vuotta 2007 maksetun eläkkeen vanhentumisaika on lyhentynyt 10 vuodesta 5 vuoteen asteittain niin, että nykyistä 5 vuoden vanhentumisaikaa on sovellettu vuodesta 2013 alkaen.

Tarkemmat tiedot

Siirtymäaikana eli vuosina 2007 – 2012 vanhentumisaika vuosina 2008 ja 2009 on 10 vuotta, vuonna 2009 yhdeksän, vuonna 2010 kahdeksan, vuonna 2011 seitsemän ja vuonna 2012 kuusi vuotta.

Etuuden keskeyttäminen tai lakkauttaminen, kun etuudensaaja on todennäköisesti kuollut

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläkkeen maksaminen päättyy sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa. Normaalisti eläke maksetaan

  • eläkkeen päättymispäivään asti, esimerkiksi määräaikainen eläke tai
  • kuolinkuukauden loppuun asti.

Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen

Eläkelaitos voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä.

Edellytyksenä eläkkeen maksamisen keskeyttämiselle on, että eläkelaitos on pyytänyt eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta eläkkeensaaja ei ole esittänyt tällaista selvitystä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.

Eläke voidaan keskeyttää esimerkiksi, jos

  • ulkomailla asuvan eläkkeensaajan elossaolosta ei saada varmistusta eikä eläkkeensaaja vastaa eläkelaitoksen lähettämään asuin- ja yhteystietoja koskevaan kyselyyn
  • eläkkeensaajan ilmoittama pankkitili ei enää ole käytössä, eikä eläkkeensaajalta saada uusia tilitietoja
  • eläkelaitos saa uskottavaan selvitykseen perustuvan pyynnön keskeyttää eläke, esimerkiksi tiedon eläkkeensaajan katoamisesta.

Näissä tapauksissa keskeytystä seuraa yleensä eläkkeen lakkautus.

Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen maksun keskeyttämisestä annetaan valituskelpoinen päätös, jos päätöksen antaminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Eläkelaitos antaa pyynnöstä aina päätöksen eläkkeen maksun keskeyttämisestä.

Tarkemmat tiedot

Joissakin tilanteissa esimerkiksi omaisilla ja mahdollisilla perhe-eläkkeen edunsaajilla voi olla tarve saada asiassa päätös.

Keskeyttämispäätöksessä tulee olla ainakin

  • eläkkeen keskeyttämisen syy
  • tieto siitä, mitä tietoja eläkelaitos tarvitsee eläkkeen maksamisen jatkamiseksi.

Keskeyttämispäätös voidaan toimittaa eläkkeensaajan viimeiseen tiedossa olleeseen osoitteeseen.

Keskeyttämispäätöstä ei tarvitse antaa tiedoksi esimerkiksi haastemiehen tai virallisen lehden kautta.

Keskeyttämisen jälkeiset toimet

Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen on väliaikaista. Keskeyttäminen päättyy, kun

  • eläkkeensaajalta saadaan selvitys, jonka perusteella eläkkeen maksaminen voidaan aloittaa uudestaan tai
  • eläkelaitos saa vahvistuksen sille, että eläkeoikeutta ei enää ole.

Etenkin ulkomaille maksettavien eläkkeiden keskeyttäminen voi kestää pitkään.

Eläkelaitos selvittää takautuvasti maksettavien eläke-erien mahdollisen viivästyskorotuksen ja maksuerien vanhentumisen, jos eläke laitetaan maksuun keskeytyksen jälkeen.

Eläkkeen lakkauttaminen eläkkeensaajan katoamispäivään

Eläkelaitos lakkauttaa eläkkeen eläkkeensaajan todennäköistä kuolinpäivää seuraavan kuukauden alkuun, jos eläkkeensaajan kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että eläkkeensaaja on kuollut

  • hukkumisen
  • muun onnettomuuden tai
  • muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Eläkelaitos arvioi todennäköisen kuolinpäivän poliisille tehdyn katoamisilmoituksen tai muun vastaavan selvityksen perusteella.

Eläkkeen lakkauttamispäivä ja eläkkeensaajan kuolleeksi julistamispäivä voivat olla eri päiviä.

Jos perhe-eläke on myönnetty tämän lain perusteella ja myöhemmin ilmenee, että edunjättäjä on elossa, perhe-eläke lakkautetaan selvityksen saamista seuraavan kuukauden alusta.

Tarkemmat tiedot

Kuolleeksi julistamisesta annetun lain (127/2005) säännöksistä johtuen kuolleeksi julistamispäivä voi olla myöhempi päivä kuin eläkkeensaajan katoamispäivä. Työeläkelaeissa oleva säännös mahdollistaa eläkkeen lakkauttamisen, vaikka eläkkeensaaja ei ole vielä väestökirjanpidon tietojen mukaan kuollut.

Eläkkeen lakkauttaminen on mahdollista, kun eläkkeensaajan kuolemaa voidaan pitää todennäköisenä, mutta henkilön rekisteröiminen kuolleeksi vaatii tuomioistuimen päätöksen.

Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeestä voidaan antaa keskeyttämispäätös ennen lakkautuspäätöksen antamista. Keskeyttämispäätöksen antaminen ei ole välttämätöntä. Keskeyttämispäätöksen antaminen harkitaan tapauskohtaisesti henkilön katoamisesta saatavan selvityksen perusteella.

Päätös toimitetaan henkilölle, joka hoitaa kadonneen henkilön asioita.

Eläkelaitos ei anna asiassa uutta päätöstä, kun tuomioistuin määräajan kuluttua julistaa henkilön kuolleeksi.

Lakkautuspäätöksen antamisen yhteydessä harkitaan mahdollinen aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä.

Lakkautuspäätöksen jälkeiset toimet

Eläkkeen lakkautuksen jälkeen on mahdollista, että eläkkeensaajan todellisesta kuolinpäivästä saadaan uutta tarkempaa tietoa.

Kuolinpäiväksi voidaan myöhemmin todeta eri päivä kuin alun perin on arvioitu.

Tarkemmat tiedot

Näin voi olla silloin, kun eläkkeensaajan eläke on lakkautettu katoamisen perusteella, mutta myöhemmin saadaan kiistaton selvitys siitä, että eläkkeensaaja on kuollut myöhemmin. Eläkkeensaajan esimerkiksi luullaan kadonneen kotimaassa, mutta hänen todetaan siirtyneen ulkomaille ja kuolleen siellä myöhemmin.

Eläkkeen saajan oma eläke maksetaan kuolinpäiväkuukauden loppuun asti perikunnalle, jos eläkkeensaajan kuolinpäivä uuden selvityksen mukaan on myöhäisempi kuin eläkkeen lakkautuspäivä. Eläkelaitos voi näissä tilanteissa joutua hakemaan virheellisen perhe-eläkepäätöksen poistamista.

Kuolleeksi julistaminen vuoden odotusajan perusteella

Eläkkeen lakkautuspäivä ja tuomioistuimen määräämä eläkkeensaajan kuolinpäivä voivat erota toisistaan myös silloin, kun tuomioistuin julistaa henkilön kuolleeksi vuoden odotusajan perusteella. Tuomioistuin määrää näissä tilanteissa kuolinpäiväksi päivän, jona henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut. Eläkkeensaajan eläke lakkautetaan kuitenkin katoamispäivään.

Eläkelaitos voi oikaista eläkkeen lakkautuspäätöksen, jos tuomioistuimen ja eläkelaitoksen kuolinpäivän määrittelyn erot johtaisivat muutokseen henkilön eläkeoikeudessa. Jos eläkkeen lakkautuspäätöksen antamisen jälkeen on annettu perhe-eläkepäätös, oikaisu ei ole tarpeen.

Tarkemmat tiedot

Kuolinpäivän määrittelyn eroksi eläkelaitoksen ja tuomioistuimen välillä ei katsota tilanteita, joissa tuomioistuin määrää kuolinpäivän vain kadoksissaoloajan perusteella (5 vuotta siitä, kun henkilö on viimeksi ollut elossa).

Eläkkeen lakkautuspäätös poistetaan, jos myöhemmin osoittautuu, että henkilö on elossa. Eläkelaitos maksaa eläkkeeseen tarvittaessa viivästyskorotuksen. Jos lakkauttamisesta on pitkä aika, vanhimmat eläke-erät voivat olla vanhentuneita.

Kadonneen henkilön kuolleeksi julistaminen

Kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi tuomioistuimen tai maistraatin päätöksellä kuolleeksi julistamisesta annetun lain mukaisella menettelyllä.

Eläkelaitoksella ei ole oikeutta hakea henkilön kuolleeksi julistamista.

Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä ilman odotusaikaa

Kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi voidaan hakea välittömästi katoamisen jälkeen, jos

  • kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai siihen rinnastettavassa tilanteessa
  • ei ole syytä olettaa kadonneen henkilön pelastuneen.

Tarkemmat tiedot

Esimerkkejä onnettomuudesta ovat muun muassa

  • lento-onnettomuudet
  • merihaverit
  • tulipalot
  • räjähdykset.

Näissä tilanteissa uhreja ei voida tunnistaa, mutta kadonnut henkilö on luotettavan selvityksen mukaan ollut aluksella, rakennuksessa, lentokoneessa tms.

Tuomioistuin vahvistaa kuolinpäiväksi katoamispäivän.

Tarkemmat tiedot

Katoamistilanteet ovat eläkeoikeuden päättymisen kannalta selkeitä, koska katoamiseen ei liity epävarmuustekijöitä. Myös tuomioistuimen päätös asiassa saadaan yleensä nopeasti. On mahdollista, että tapaukset etenevät niin nopeasti, että eläkelaitos ei ole ehtinyt vielä antaa eläkkeen lakkautuspäätöstä.

Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä odotusajan kuluttua

Muissa tapauksissa kuolleeksi julistamista voidaan hakea niin sanotun odotusajan kuluttua. Odotusajan pituus riippuu henkilön katoamisolosuhteista. Odotusajan laskenta aloitetaan siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Odotusaika on yksi vuosi, jos

  • katoaminen on tapahtunut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaaraa tai
  • olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että henkilö on kuollut.

Vuoden odotusaikaa sovelletaan tilanteissa, joissa olosuhteet ja muut seikat selvästi viittaavat siihen, että henkilön kadoksissaolo johtuu henkilön kuolemasta.

Odotusaika on 5 vuotta, jos henkilö katoaa, mutta mitään erityistä katoamiseen vaikuttavaa onnettomuutta tai tapahtumien kulkua ei ole.

Tuomioistuin määrää henkilön kuolinpäivän samalla kun se julistaa henkilön kuolleeksi. Kuolinpäiväksi on määrättävä

  • päivä, jona kadonnut henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut tai
  • viimeistään se päivä, jona on kulunut 5 vuotta siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Eläkkeen lakkautuspäivä voi olla eri päivä kuin tuomioistuimen määräämä kuolinpäivä, jos

  • kuolleeksi julistaminen tapahtuu odotusajan jälkeen ja
  • kuolinpäivä määrätään 5 vuoden säännön perusteella.

Kuolleeksi julistaminen maistraatin päätöksellä

Henkilö voidaan julistaa maistraatin päätöksellä kuolleeksi, kun on kulunut

  • 100 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on syntynyt ja
  • 5 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö tiettävästi on viimeksi ollut elossa.

Maistraatin tulee vuosittain omasta aloitteestaan selvittää, onko väestökirjanpitojärjestelmän tietojen mukaan elossa sellaisia henkilöitä, joiden kohdalla edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

Maistraatti määrää henkilön kuolinpäiväksi 1.1. sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut

  • 100 vuotta henkilön syntymästä ja
  • 5 vuotta siitä, kun henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Jos asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan määrittää se päivä, jona henkilö todennäköisesti on kuollut, määrätään tämä päivä kuolinpäiväksi.

Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, jos kuolleeksi julistaminen tapahtuu maistraatin päätöksellä. Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, vaikka kuolinpäivä olisi laskennallinen tammikuun 1. päivä.

Tarkemmat tiedot

Eläke lakkautetaan aina maistraatin määräämään kuolinpäivään, koska työeläkelaeissa säädetty lakkautusmahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa kuolema on tapahtunut hukkumisen tai muun vastaavan onnettomuuden perusteella. Määrävuosien täyttäminen ei ole tällainen tapahtuma.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvonta

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - 31.07.2022 , Julkisuus: Julkinen

Eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuus

Eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle

  • työkykynsä palautumisesta
  • ryhtymisestään ansiotyöhön ja
  • kuntoutuksen keskeytymisestä.

Eläkkeensaajalle kerrotaan ilmoitusvelvollisuudesta eläkepäätöksessä.

Jos eläkkeensaaja ilmoittaa ansiotyöstään ajoissa, työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepämään seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä lukien.

Eläkelaitos voi eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta riippumatta vaatia eläkkeensaajalta selvityksen työkyvyttömyyseläkkeen määrään ja eläkeoikeuteen vaikuttavista seikoista, jos on aihetta epäillä, että näissä seikoissa on tapahtunut muutoksia.

Eläkelaitoksen oikeus saada selvitys eläkeoikeuden jatkumisesta

Eläkelaitoksella on oikeus saada eläkkeensaajalta selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta. Eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkimuksissa, jos eläkelaitoksella on syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut.

Eläkelaitoksen määräämät tutkimukset tehdään

  • eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai
  • eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutuslaitoksessa tai tutkimuslaitoksessa.

Eläkelaitoksen on korvattava eläkkeensaajalle tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Eläkelaitosten valvontatoimet

Eläkelaitokset valvovat eläkkeensaajien ansioita ja sitä, onko eläkkeensaaja edelleen oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Mikä eläkelaitos hoitaa työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvonnan?

Vilmalaitos hoitaa valvonnan. Jos eläkeasia ei ole kuulunut vilmamenettelyyn, valvonnan hoitaa eläkelaitos, joka maksaa työkyvyttömyyseläkettä eläkkeensaajan pääasiallisen toiminnan perusteella.

Valvonnan hoitava eläkelaitos hankkii tarpeelliset selvitykset ja päättää, mihin toimiin on ryhdyttävä. Tarvittaessa ratkaisun tekemiseen osallistuvat myös muut työkyvyttömyyseläkettä maksavat eläkelaitokset.

Kun eläkkeensaaja on jättänyt ilmoittamatta ansiotyöstään, tieto ansiotyöstä tulee eläkelaitokselle yleensä vasta eläkkeensaajien valvonnasta. Tällöin muutokset työkyvyttömyyseläkkeeseen tehdään usein takautuvasti.

Mistä eläkelaitos saa tiedot valvontaa varten?

Eläkelaitoksella on oikeus vaatia eläkkeen maksamiseen tarvittavia tietoja eläkkeensaajalta itseltään ja esimerkiksi työnantajalta.

Eläkelaitos saa tietoa eläkkeensaajan työnansioista esimerkiksi työnantajien tekemistä tulorekisteri-ilmoituksista ja ansaintarekisteristä.

Tarkemmat tiedot

Tulorekisterin voimaantuloa 1.1.2019 edeltävältä ajalta eläkelaitos saa tietoa eläkkeensaajan työansioista työntajien tekemistä vuosi-ilmoituksista.

Mitä tietoja eläkelaitos saa eläkepäätösjärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvontaa varten?

Eläkepäätösjärjestelmästä ajetaan työkyvyttömyyseläkkeen saajien valvonta-ajo kerran vuodessa huhti-toukokuussa.

Työskentelystä annetaan hälytys, jos henkilö on ansainnut valvontavuonna eläkkeellä ollessaan vähintään 10 265,76 euroa (vuoden 2022 tasossa).

Tarkemmat tiedot

Vuosiansioraja määräytyy työhönpaluun edistämislain 3 §:ssä säädetyn rajamäärän perusteella (raja x 12 = 855,48 x 12= 10 265,76 euroa).

Ansaintarekisterissä ei kuitenkaan aina ole käytettävissä ansiotietoja. Tästä syystä hälytyksen aiheuttavaksi työskentelyksi katsotaan aina myös sellainen työsuhde, jossa ei ole ansiotietoja.

Seuraavista palvelussuhteista, joissa ei ole ansiotietoja, ei kuitenkaan anneta hälytyksiä:

  • kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvat palvelussuhteet
  • evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain piiriin kuuluvat palvelussuhteet
  • eräiden valtakunnassa voimassa olevien, valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain piiriin kuuluvat palvelussuhteet.

Mitä tietoja eläkelaitos saa ansaintarekisteristä työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvontaa varten?

Eläkettä maksavalle eläkelaitokselle lähetetään hälytys, kun henkilölle lisätään tai häneltä poistetaan

  • TEL-suhde
  • TyEL-suhde
  • YEL-suhde
  • MYEL-suhde
  • MEL-suhde
  • palkaton aika
  • työeläkelisä.

Eläkettä maksavalle laitokselle lähetetään hälytys myös silloin, kun henkilölle lisätään tai henkilöltä muutetaan

  • TyEL-ansioita ajalle ennen eläketapahtumaa
  • MEL-ansioita ajalle ennen eläketapahtumaa.

Melaan lähetetään hälytys, kun luopumistuen saajalle lisätään uusi

  • TEL-suhde
  • TyEL-suhde
  • YEL-suhde
  • MyEL-suhde
  • MEL-suhde
  • julkisten eläkelakien alainen suhde.

Mitä tietoa eläkelaitos saa lääkärinlausunnosta työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvontaa varten?

Lääkärinlausunnoista saadut tiedot voivat johtaa eläkelaitoksen valvontatoimiin. Lääkärinlausuntoja voivat lähettää eläkelaitoksiin esimerkiksi Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt.

Eläkelaitos voi pyytää eläkkeensaajalta uuden lääkärinlausunnon, jos lääketieteellinen lisäselvitys katsotaan tarpeelliseksi.

Eläkelaitos saa työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvontaa varten hälytystietoja toisten eläkelaitosten ratkaisuista

Eläketurvakeskus lähettää eläkelaitoksille hälytystiedot

  • muiden eläkelaitosten ratkaisuista
  • Kelan ratkaisuista tai
  • muiden maiden eläkelaitosten ratkaisuista.

Nämä hälytystiedot aiheuttavat usein valvontatoimia.

Eläkelaitos voi saada yksityishenkilöiltä tai muilta viranomaisilta tietoja työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvontaa varten

Eläkelaitos voi saada esimerkiksi yksityishenkilöltä eläkkeensaajan työskentelystä sellaista tietoa, joka johtaa valvontatoimiin.

Tarvittaessa työskentelystä hankitaan lisätietoja esimerkiksi veroviranomaiselta, tulorekisteristä tai työnantajalta.

Kuntoutustuensaajien valvonta

Eläketurvakeskus ei lähetä eläkelaitoksille tietoja kuntoutustuensaajien työskentelystä.

Eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti, milloin valvonta pitkähkön kuntoutustuen aikana on tarpeellista ja milloin kuntoutustuensaajalta vaaditaan lisäselvitystä.

Kuntoutustuensaajien valvonta toteutuu usein samalla, kun eläkelaitos harkitsee työkyvyttömyyseläkkeen jatkamista.

Eläkelaitos ilmoittaa ratkaisusta eläkkeensaajalle

Kun eläkkeensaajaan on otettu yhteyttä valvontatoimenpiteitä varten, eläkkeensaajalle on aina ilmoitettava, mihin ratkaisuun on päädytty, vaikka työkyvyttömyyseläke jatkuisi ennallaan.

Ilmoitus voidaan lähettää eläkkeensaajalle esimerkiksi kirjeellä.

Ansiotyön vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytysten tulee olla voimassa koko eläkkeelläoloajan. Eläkelaitos voi joutua arvioimaan uudelleen työkyvyttömyyseläkkeensaajan työkykyä eläkkeen aikana.

Eläkkeensaajan työskentely saattaa merkitä sitä, että eläkkeensaajan olosuhteissa, esimerkiksi terveydentilassa, on tapahtunut muutoksia.

Miten työansiot vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeoikeuteen?

Eläkkeensaajan työkyvyn muuttumista ja palautumista arvioitaessa otetaan huomioon eläkkeensaajan työansioissa tapahtuneet muutokset.

Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enemmän kuin 40 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enemmän kuin 60 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei ansiorajan ylitys ole aivan tilapäistä (hallituksen esitys 45/2005 vp.). Lyhyt alle 3 kuukauden työskentely voidaan katsoa työkokeiluksi, jos työntekijän työhönpaluu ei onnistu toivotulla tavalla.

Työhönpaluun edistämislain vaikutus ansiorajoihin

Työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiorajoissa tulee ottaa huomioon työhönpaluun edistämislaissa säädetyt ansiorajat.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja on

  • 40 % vakiintuneesta keskiansiosta tai
  • 855,48 euroa/kk (vuoden 2022 tasossa) silloin, kun 40 % vakiintuneesta keskiansiosta on vähemmän kuin 855,48 euroa/kk.

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja on

  • 60 % vakiintuneesta keskiansiosta tai
  • 855,48 euroa/kk (vuoden 2022 tasossa) silloin, kun 60 % vakiintuneesta keskiansiosta on vähemmän kuin 855,48 euroa/kk.

Miten ansiot otetaan huomioon arvioitaessa työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumista?

Työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumisen arvioinnissa otetaan huomioon pääsääntöisesti kaikki sellaiset eläkkeen perusteena olevat työansiot, jotka ovat vastiketta työstä ja jotka vakuutetaan työeläkelakien mukaan.

Jos maksettua korvausta ei pidetä vastikkeena tehdystä työstä (esimerkiksi tekijänoikeuskorvaukset), ei maksettua korvausta oteta huomioon myöskään arvioitaessa työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumista. 

Tarkemmat tiedot

Vakuuttamista koskevissa soveltamisohjeissa, kohdassa Eläkkeen perusteena olevat ansiot, kerrotaan tarkemmin niistä suorituksista, jotka ovat eläkkeen perusteena olevia ansioita.

Jos henkilö on samanaikaisesti useammassa työsuhteessa tai työsuhteen rinnalla harjoittaa yrittäjätoimintaa, tarkastellaan työstä saatujen ansioiden yhteismäärää. Yrittäjillä ansioina huomioidaan vahvistettu YEL-työtulo.

Jos työstä saatu ansio maksetaan kerralla useamman kuukauden ajalta, työstä saatu ansio jaetaan niiden kuukausien lukumäärällä, joiden aikana työ on tehty.

Ennen eläkkeelle siirtymistä tehdystä työstä eläkkeen aikana maksettavat ansiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Jos työansio perustuu sellaiseen työhön, joka on tehty ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta maksetaan vasta työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen jälkeen, työansiota ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeellä saatuna työansiona.

Ulkomailta saadut ansiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Myös ulkomailta saadut ansiot vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointiin.

Irtisanomisajan palkka ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajalla ei ole työntekovelvoitetta irtisanomisaikana, irtisanomisajan palkkaa ei huomioida ansiovalvonnassa eikä työkyvyttömyyseläkettä jätetä lepäämään.

Jos eläkkeensaajalla on työntekovelvoite irtisanomisaikana, irtisanomisajan palkka huomioidaan ansiovalvonnassa. Työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään niiltä kuukausilta, joilta lepäämään jättämisen edellytykset täyttyvät.

Omaishoidon tuki ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Omaishoidon tuki on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja jatkuvasti ylittyy, eläkkeensaajaan otetaan yhteys ja kerrotaan tilanteesta ja vaihtoehdoista. Eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti mahdolliset toimenpiteet ansiorajan ylittyessä huomioon ottaen työeläkelakien periaatteet.

Sama koskee myös perhehoitolain (263/2015) mukaista perhehoitajalle maksettua hoitopalkkiota.

Etuusansiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Etuusansiot eivät ole vastiketta työstä. Etuusansioita ei huomioida arvioitaessa työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumista. Esimerkiksi eläkkeensaajan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ei oteta huomioon ansaintarajan määrässä.

Luottamustoimesta saadut palkkiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Sekä yksityisistä että julkisista luottamustoimista maksetut korvaukset huomioidaan työkyvyttömyyseläkeoikeuteen vaikuttavina tuloina vain silloin, kun ne vakuutetaan ja niistä karttuu eläke.

Kotihoidontuki ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Kotihoidontuki ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Kotihoidontuki  ei vaikuta työkyvyttömyyseläkeoikeuteen.

Erityishoitoraha ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Erityishoitorahaa ei pidetä eläkkeen perusteena olevana työansiona. Erityishoitoraha ei vaikuta työkyvyttömyyseläkeoikeuteen.

Tarkemmat tiedot

Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen vanhempi tilapäisesti joutuu olemaan poissa töistä, koska vanhemman on osallistuttava lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.

Pääomatulot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Pääomatuloja ei huomioida arvioitaessa työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumista.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajan saamat pääomatulot eivät ole ansiotuloa, koska ne perustuvat omistamiseen eivätkä työntekoon. Pääomatuloja ovat esimerkiksi

  • korko
  • osinko
  • luovutusvoitto
  • vuokratulo
  • puun myyntitulo.

Jos pääomatuloa saanut osakeyhtiön enemmistöosakas, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai avoimen yhtiön yhtiömies saa työkyvyttömyyseläkettä ja työskentelee yrityksessä siinä määrin, että hän täyttää YEL:n edellytykset, tulee vakuutuksen ottaminen harkittavaksi. YEL-työtulon määrästä riippuen työkyvyttömyyseläkeoikeus voi tulla uudelleen arvioitavaksi.

Apurahat ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Jos apurahansaaja on velvollinen ottamaan itselleen MYEL-vakuutuksen, apurahansaajan työansioina pidetään sitä MYEL-työtuloa, joka apurahansaajalle olisi vahvistettava. Vahvistetun työtulon määrä otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumiseen vaikuttavana ansiona.

Muita kuin MYEL-vakuuttamista edellyttäviä apurahoja ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Apuraha ei ole vastiketta tehdystä työstä.

YEL- ja MYEL-ansiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Maatalous- ja muuta yrittäjätoimintaa harjoittavan henkilön työansioina pidetään sitä työtuloa, joka henkilölle olisi vahvistettava YEL:n ja MYEL:n nojalla.

Jos esimerkiksi yrittäjä on vähentänyt yrittäjätoimintansa työtulon juuri ansiorajan alle, yrittäjä ei käytännössä voi olla lainkaan työsuhteessa työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan, jotta ansioraja ei ylity.

Muutokset työkyvyttömyyseläkeoikeudessa

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - 31.07.2022 , Julkisuus: Julkinen

Eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkeoikeudessa ja eläkkeen määrässä voi tapahtua muutoksia eläkkeen myöntämisen jälkeen. Usein muutokset johtuvat pääasiassa

  • eläkkeensaajan työskentelystä ja
  • eläkkeensaajan työkyvyn muutoksesta.

Muutokset voivat johtua myös esimerkiksi

  • työkyvyttömyyseläkkeen määrän muutoksesta (esimerkiksi kertakorotus)
  • ammatillisesta kuntoutuksesta tai
  • eläkelajin muutoksesta (työkyvyttömyyseläke muuksi eläkkeeksi tai muu eläke työkyvyttömyyseläkkeeksi).

Muutokset eläkkeensaajan työkyvyssä

Eläkkeensaajan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkistetaan, jos eläkkeensaajan työkyky muuttuu.

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkistetaan

  • eläkkeensaajan hakemuksesta tai
  • eläkelaitoksen aloitteesta.

Muutokset eläkkeensaajan työansioissa

Eläkkeensaajan työkyvyn muuttumista ja palautumista arvioitaessa otetaan huomioon eläkkeensaajan työansioissa tapahtuneet muutokset.

Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enemmän kuin 40 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enemmän kuin 60 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei ansiorajan ylitys ole aivan tilapäistä (hallituksen esitys 45/2005 vp.).

Vakiintunut keskiansio on yleensä tulevan ajan ansio. Vakiintunut keskiansio voi myös olla muu kuin tulevan ajan ansio, jos tulevan ajan ansio ei vastaa eläkkeensaajan aikaisemman työhistorian ansiotasoa.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiorajoissa tulee ottaa huomioon työhönpaluun edistämislaissa säädetyt ansiorajat.

Tarkemmat tiedot

Työhönpaluun edistämislaki on määräaikaisesti voimassa 1.1.2010 – 31.12.2022.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja on

  • 40 % vakiintuneesta keskiansiosta tai
  • 855,48 euroa/kk (vuoden 2022 tasossa) silloin, kun 40 % vakiintuneesta keskiansiosta on vähemmän kuin 855,48 euroa/kk.

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja on

  • 60 % vakiintuneesta keskiansiosta tai
  • 855,48 euroa/kk (vuoden 2021 tasossa) silloin, kun 60 % vakiintuneesta keskiansiosta on vähemmän kuin 855,48 euroa/kk.

Muutokset terveydentilassa, työssä tai muissa asioissa

Eläkkeensaajan työkyvyn muutosta ei voida arvioida pelkästään eläkkeensaajan työansioiden perusteella. Työkyvyn muutoksen arvioinnissa tulee huomioida myös muita asioita.

Muita asioita ovat esimerkiksi

  • eläkkeensaajan terveydentila
  • sairaus ja sen ennuste
  • eläkkeensaajan ikä
  • eläkkeellä oloaika
  • eläkkeen määrä
  • työssäoloaika
  • selviytyminen työssä ja
  • työn jatkuvuus.

Muutos voidaan tehdä ajassa eteenpäin tai takautuvasti

Muutos työkyvyttömyyseläkkeeseen voidaan tehdä ajassa eteenpäin tai takautuvasti.

Takautuvasti muutos työkyvyttömyyseläkkeeseen voidaan tehdä enintään 2 vuodelta.  2 vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömänä tehty työ ja työkokeilu

Eläkelaitos voi katsoa työhönpaluun epäonnistuneeksi, jos

  • työkyvyttömyyseläkkeellä ollut työntekijä palaa työhön, mutta
  • työskentelyjakso jää sairauden vuoksi lyhyeksi.

Työhönpaluun epäonnistuminen voi ilmetä esimerkiksi runsaina sairauspoissaoloina.

Lyhyehköä työskentelyjaksoa voidaan pitää työkokeiluna silloin, kun työntekijä ei ole selvinnyt työstään.

Työkokeiluksi katsotun työskentelyn jälkeen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää keskeytyksettä aikaisemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä.

Milloin osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi?

Osatyökyvyttömyyseläke muutetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos eläkkeensaajan työkyky muuttuu niin, että täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on, että muutoksen työkyvyssä arvioidaan kestävän vähintään 1 vuoden ajan.

Eläkelaitos voi harkita osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos osatyökyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot ovat alle 40 % vakiintuneesta keskiansiosta tai osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja ei ole työssä. Tällöin kuitenkin edellytetään, että eläkkeensaajan työkyvyssä on tapahtunut muutos.

Eläkkeensaajan tulee hakea osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Mikä on muutosajankohta, kun osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi?

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta, jollei osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle ole vahvistettu ensisijaisuusaikaa.

Jos osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle on vahvistettu ensisijaisuusaika, täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen. Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen saakka.

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi enintään 2 vuodelta takautuvasti. Tämä 2 vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Julkisen alan työeläkelain mukainen osatyökyvyttömyyseläke täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi

Jos eläkkeensaaja on työskennellyt yksityisen alan työsuhteessa julkisten alojen työeläkelain mukaisen osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla, eläkkeensaajalle ei voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä yksityisen alan työsuhteen perusteella silloin, kun osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeensaajalla on oikeus saada yksityisen alan työsuhteesta karttunut eläke hakemuksesta

  • vanhuuseläkkeenä
  • lykättynä vanhuuseläkkeenä tai
  • jos työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen myönnetään uusi työkyvyttömyyseläke uusin perustein.

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi työeläkekuntoutuksen ajalta

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi (kuntoutustueksi) työeläkekuntoutuksen ajalta.

Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi maksetaan kuntoutuskorotus.

Vaikka kuntoutus kestäisi vuotta lyhyemmän ajan, osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi samalle ajalle.

Milloin täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi?

Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos eläkkeensaajan työkyky muuttuu niin, että eläkkeensaajalla on oikeus saada osatyökyvyttömyyseläkettä. Edellytyksenä on, että muutoksen työkyvyssä arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi yleensä eläkkeensaajan ansiotulojen vuoksi. Täysi työkyvyttömyyseläke tai täysi kuntoutustuki muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos eläkkeensaajan ansiotulot ovat yli 40 %, mutta alle 60 % vakiintuneesta keskiansiosta.

Eläkkeensaajan ansiotulojen lisäksi työkyvyn muutoksen arvioinnissa tulee huomioida myös muita, esimerkiksi lääketieteellisiä seikkoja.

Kun täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, eläkkeen määrä muuttuu vastaavasti eli pienenee puoleen. Eläkettä ei siis lasketa uudestaan.

Mikä on muutosajankohta, kun täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi?

Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Takautuva muutos voidaan tehdä enintään 2 vuoden ajalta

Täysi työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi enintään 2 vuodelta takautuvasti. Tämä 2 vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Muutos, kun työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on keskeytetty

Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi keskeyttämisajankohdasta lukien silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on ollut keskeytettynä ennen muutospäätöksen tekemistä.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen, kun eläkelaitos arvioi työkyvyttömyyseläkeoikeuden muutoksia

Eläkelaitoksen tulee selvittää henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, kun eläkelaitos arvioi henkilön työkyvyttömyyseläkeoikeuden muutoksia.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - 31.07.2022 , Julkisuus: Julkinen

Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään ja työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään, jos eläkkeensaaja on ansiotyössä ja tästä työstä saadut ansiot ylittävät

sekä 855,48 euroa kuukaudessa (vuoden 2022 tasossa) että
60 % työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen aikana henkilö voi ansaita työansioita ilman ansaintarajoja.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään yhdenjaksoisesti

  • vähintään 3 kuukaudeksi ja
  • enintään 2 vuodeksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään

  • toistaiseksi tai
  • määräajaksi.

Työntekijä voi itse valita lain säätämissä rajoissa, minkä pituiseksi ajaksi työntekijä haluaa jättää työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään.

Työhönpaluun edistämislaki on ensisijainen suhteessa työeläkelakeihin ja kansaneläkelakiin

Työhönpaluun edistämislaki on ensisijainen suhteessa työeläkelainsäädäntöön ja kansaneläkelainsäädäntöön.

Työhönpaluun edistämislakia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeeseen sen estämättä, mitä työeläkelaeissa säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työhönpaluun edistämislaki on määräaikainen ja se on voimassa 1.1.2010 – 31.12.2022.

Lain toimeenpanosta vastaavat eläkelaitokset ja Kela.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Työhönpaluun edistämislain ensisijaisuus

Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajan työansiot ovat yli 60 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta, työkyvyttömyyseläkkeeseen sovelletaan työhönpaluun edistämislain säännöksiä eläkkeen lepäämisestä eikä esim. TyEL:n 50 §:n 1 momentin 1 kohtaa työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämisestä.

Muita TyEL:n 50 §:ssä säädettyjä keskeyttämissäännöksiä sovelletaan normaalisti.

Työhönpaluun edistämislain soveltamisala

Työhönpaluun edistämislaki koskee työkyvyttömyyseläkkeitä, jotka on myönnetty

  • yksityisten alojen työeläkelakien tai niiden voimaanpanolakien perusteella
  • julkisten alojen työeläkelakien tai niiden voimaanpanolakien perusteella tai
  • kansaneläkelain perusteella, lukuun ottamatta pysyvästi sokealle, liikuntakyvyttömälle tai sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi avuttomassa tilassa olevalle henkilölle myönnettyä kansaneläkettä.

Työhönpaluun edistämislaki koskee työeläkelakien perusteella toistaiseksi tai määräajaksi myönnettyä

  • täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja
  • osatyökyvyttömyyseläkettä.

Työhönpaluun edistämislakia sovelletaan muun työeläkelainsäädännön perustella jo myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työhönpaluun edistämislain perusteella ei myönnetä työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työhönpaluun edistämislaissa ei ole menettelysäännöksiä esimerkiksi eläkkeen toimeenpanosta tai muutoksenhausta. Eläkeasian toimeenpanossa sovelletaan sen työeläkelain säännöksiä, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on myönnetty. Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty myöhemmin kumotun lain perusteella, sovelletaan kumotun lain tilalle tulleita säädöksiä.

Työhönpaluun edistämislain voimaantulosäännökset

Työhönpaluun edistämislain voimassaoloa on jatkettu 31.12.2022 saakka.

Eläke voidaan jättää lepäämään lain voimassaoloaikana. Eläkkeen yhdenjaksoinen lepääminen voi kuitenkin jatkua yli lain voimassaoloajan.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään yhdenjaksoisesti maksimissaan 2 vuodeksi lain viimeisenä voimassaolopäivänä 31.12.2022 alkaen.

Tarkemmat tiedot

1.1.2014 alkaen työkyvyttömyyseläkkeen on voinut jättää uudelleen lepäämään, kun eläke on ollut maksussa 1 kuukauden ajan.

Ennen vuotta 2014 työkyvyttömyyseläkkeen tuli olla lepäämisjaksojen välissä maksussa vähintään 3 kuukautta ennen kuin työkyvyttömyyseläke jäi uudestaan lepäämään.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajan oikeus vammaistukeen eläkkeen lepäämisen ajalta

Työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on oikeus saada työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen ajalta ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, jos

  • työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on ollut juuri ennen työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä maksussa vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukainen eläkettä saavan hoitotuki.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajalla ei ole oikeutta vammaistukeen työhönpaluun edistämislain mukaan, jos työkyvyttömyyseläke on jätetty takautuvasti lepäämään.

Kela myöntää vammaistuen henkilölle automaattisesti saatuaan eläkelaitokselta tiedon työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä. Ylimmän vammaistuen määrä on 431,60 euroa kuukaudessa (vuoden 2022 tasossa). Etuus on henkilölle verotonta tuloa.

Mitkä ovat työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansaintarajat?

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen aikana eläkkeensaajalla on oikeus ansaita työansioita enintään 40 % työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana eläkkeensaajalla on oikeus ansaita työansioita enintään 60 % eläkkeen alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Työhönpaluun edistämislain mukaan työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on oikeus ansaita työkyvyttömyyseläkkeensä rinnalla työansioita aina vähintään 855,48 euroa kuukaudessa (vuoden 2022 tasossa) ilman, että eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään tai työkyvyttömyyseläke lakkautetaan.

Tarkemmat tiedot

Ansaintarajassa otetaan huomioon eläkkeensaajan kaikki työeläkevakuutettavat työansiot bruttomääräisenä.

Osalla työkyvyttömyyseläkkeensaajista säädetyt ansaintarajat (40/60 %) jäävät niin alhaisiksi, että ansaintaraja käytännössä estää työskentelyn työkyvyttömyyseläkkeen aikana täysin. Ansaintarajan alhaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläke tulisi keskeytettäväksi tai lakkautettavaksi jo hyvin vähäisten työansioiden johdosta.

Ansaintarajaksi valitaan korkeampi raja -joko työeläkelakien mukainen raja tai työhönpaluun edistämislain raja

Eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkkeen aikaisiin työansioihin sovelletaan sitä ansaintarajaa, joka mahdollistaa henkilölle korkeammat työansiot:

  • Jos täyden työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansaintaraja 40 % vakiintuneesta keskiansiosta on yli 855,48 euroa kuukaudessa (vuoden 2022 tasossa), ei 855,48 euron ansaintarajaa sovelleta, vaan työskentelyyn sovelletaan 40 %:n ansaintarajaa.
  • Jos osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan ansaintaraja 60 % vakiintuneesta keskiansiosta on yli 855,48 euroa kuukaudessa (vuoden 2022 tasossa), ei 855,48 euron ansaintarajaa sovelleta, vaan työskentelyyn sovelletaan 60 %:n ansaintarajaa.

Työeläkelakien mukaisia 40 %:n ja 60 %:n ansaintarajoja tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Yrittäjän ansaintaraja perustuu YEL-työtuloon

Eläkelaitos arvioi työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen ansaintarajat yrittäjän YEL-työtulon perusteella silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeensaaja harjoittaa yrittäjätoimintaa työkyvyttömyyseläkkeen aikana. YEL-työtulo määritellään yrittäjän työpanoksen perusteella.

Tarkemmat tiedot

YEL-vakuutus peruutetaan, jos yrittäjän

  • työskentely yrittäjänä kestää alle 4 kuukautta tai
  • YEL-työtulo jää alle YEL:n alarajan.

YEL-vakuutus peruutetaan, koska yrittäjän työskentely ei ole täyttänyt YEL:n vakuuttamisen edellytyksiä.

Työhönpaluun edistämislain ansaintaraja on sidottu kansaneläkeindeksiin

Työhönpaluun edistämislaissa säädetty ansaintaraja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen ajankohta

Työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään työskentelyn aloittamiskuukauden alusta lukien, jos työansiot ylittävät ansaintarajan.

Lähtökohtaisesti eläkkeensaajan tulee ilmoittaa etukäteen eläkelaitokselle työhönpaluustaan ja halustaan jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään.

Työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään heti, kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty.

Myös Kela voi jättää työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään heti, kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty.

Alle 3 kuukauden työskentely katsotaan työkokeiluksi

Lyhyt alle 3 kuukauden työskentely katsotaan työkokeiluksi, jos henkilön työhönpaluu ei onnistu toivotulla tavalla.

Eläkelaitos palauttaa työkyvyttömyyseläkkeen takaisin maksuun työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä lukien.

Määräaikaisen lepäämisen jatkaminen

Jos työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään määräajaksi, mutta määräajan päättymisen jälkeen eläkkeensaajan työskentely edelleen jatkuu, eläkelaitos jatkaa aiempaa työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä.

Lepäämisen jatkamisesta annetaan uusi valituskelpoinen päätös.

Jos työkyvyttömyyseläke on ollut lepäämässä 2 vuoden enimmäisajan, työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisaikaa ei voida jatkaa. Näissä tilanteissa työkyvyttömyyseläke tulee lakkauttaa.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään

Henkilöllä on oikeus jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään useamman kerran työhönpaluun edistämislain voimassaoloaikana.

Työkyvyttömyyseläkkeen tulee olla maksussa vähintään 1 kuukauden ennen kuin työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudestaan lepäämään.

Lepäämisen jälkeinen työhönpaluu katsotaan työkokeiluksi, jos

  • työkyvyttömyyseläke on lepäämisen jälkeen laitettu maksuun ja
  • eläkkeensaaja palaa työhön, mutta lopettaa työskentelyn työkyvyttömyyseläkkeen maksukuukauden aikana.

Työkyvyttömyyseläke laitetaan lepäämään uudestaan, kun työkyvyttömyyseläke on ollut maksussa 1 kuukauden.

Työkyvyttömyyseläkkeen takautuva lepääminen

Työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään takautuvasti sen kuukauden alusta, jona työansiot ylittävät ansiorajan, jos eläkelaitos esimerkiksi vuosivalvonnassa tai tulorekisterin tiedoista huomaa, että eläkkeensaajan työansiot ovat ylittäneet laissa säädetyt rajat.

Edellytyksenä takautuvalle lepäämään jättämiselle on, että työansiot ovat ylittäneet laissa säädetyt rajat vähintään 3 peräkkäiseltä kuukaudelta.

Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajan työsuhde alkaa tai päättyy kesken kuukauden, ratkaisevaa on, ylittyvätkö ansiorajat kyseisen kuukauden ajalta. Jos ansiorajat ylittyvät vähintään 3 kuukaudelta, työkyvyttömyyseläke tulee jättää lepäämään takautuvasti ylityskuukauden alusta lukien.

Työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään takautuvasti enintään 2 vuodelta. Tämä 2 vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Miten menetellään, kun henkilö sairastuu lepäämisen aikana?

Jos henkilö sairastuu työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen aikana, henkilöllä voi olla oikeus sairauspäivärahaan, jos

  • henkilö on työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen aikana ollut työssä ja
  • tullut työkyvyttömäksi tähän työhön.

Saman sairauden perusteella on oikeus sairauspäivärahaan ainoastaan, jos yhtäjaksoinen työskentely työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen aikana on kestänyt 12 kuukauden ajan.

Uuden sairauden perusteella oikeus sairauspäivärahaan voi alkaa jo aikaisemmin. Sairauspäivärahaoikeuteen ei vaikuta se, että työkyvyttömyyseläke laitetaan maksuun.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Henkilö sairastuu työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen aikana

Henkilön työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään 9 kuukauden ajaksi ansiorajat ylittävän työskentelyn vuoksi. Henkilö sairastuu työskentelyn aikana samaan sairauteen, jonka perusteella sairauspäiväraha ja työkyvyttömyyseläke on aikoinaan myönnetty. Sairauspäivärahaoikeutta ei ole, koska henkilö ei ole ollut 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työssä ennen työkyvyttömyyden alkamista. Lepäämässä ollut työkyvyttömyyseläke laitetaan maksuun. Työkyvyttömyyseläkkeen tulee olla maksussa kuukauden ennen kuin sen voi jättää uudelleen lepäämään. Jos sairausloma jää kuukautta lyhyemmäksi, sairausloman jälkeinen työ voidaan katsoa työkokeiluksi.

Jos kyseessä olisi ollut uusi sairaus, henkilöllä olisi ollut mahdollisuus hakea sairauspäivärahaa. Vaihtoehtoisesti lepäämässä ollut työkyvyttömyyseläke olisi voitu laittaa maksuun. Henkilöllä on disponointioikeus sen suhteen, hakeeko henkilö sairauspäivärahaa vai ottaako työkyvyttömyyseläkkeen takaisin maksuun.

Sairauspäivärahaa voidaan lähtökohtaisesti maksaa enintään 300 päivältä. Sairauspäivärahaa voidaan lisäksi maksaa enimmäisajan jälkeen enintään 50 lisäpäivältä, jos

  • aikaisempi sairaus uusiutuu ja
  • henkilö on ollut yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää ansiotyössä enimmäisajan päättymisen jälkeen.

Työssä oleville eläkkeensaajille sairauspäivärahan lisäpäiväoikeus syntyy vain, jos eläkkeensaaja

  • saa eläkkeellä ollessa tehdyn työn perusteella sairauspäivärahaa enimmäisajalta ja
  • sen jälkeen palaa työhön vähintään 30 päiväksi.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Henkilö on saanut sairauspäivärahan lisäpäiviä

Henkilön työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään 18 kuukaudeksi ansiorajat ylittävän työskentelyn vuoksi. Henkilö sairastuu 2 kuukauden työskentelyn jälkeen uuteen sairauteen ja hakee sairauspäivärahaa, jota myönnetään 300 päivää. Tämän jälkeen henkilö palaa 30 päiväksi työhön ja hakee sairauspäivärahan lisäpäiviä. Henkilöllä on oikeus 50 sairauspäivärahan lisäpäivään, koska hän on saanut eläkkeellä ollessa tehdyn työn perusteella sairaspäivärahaa enimmäisajalta ja palannut sen jälkeen työhön 30 päiväksi.

Jos henkilö olisi sairastunut samaan sairauteen, henkilöllä ei olisi ollut oikeutta sairauspäivärahaan, koska henkilö ei ollut työskennellyt 12 kuukautta ennen työkyvyttömyyden alkamista. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi olisi jäänyt työkyvyttömyyseläkkeen laittaminen takaisin maksuun.

Työkyvyttömyyseläke palaa maksuun lepäämisen jälkeen

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen päättyy, kun työhönpaluun edistämislaissa säädetyt edellytykset lepäämään jättämiselle eivät enää täyty. Tällöin työkyvyttömyyseläke laitetaan takaisin maksuun.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen aloitetaan eläkkeensaajan ilmoituksesta uudelleen, kun

  • eläkkeensaaja lopettaa työnteon tai
  • eläkkeensaajan työansiot vähenevät alle ansiorajojen.

Lepäämisen päätyttyä henkilöllä on oikeus saada työkyvyttömyyseläke maksuun ilman työkyvyn arviointia

Eläkkeensaajalla on oikeus saada työkyvyttömyyseläke uudelleen maksuun ilman eläkkeensaajan työkyvyn arviointia.

Eläkelaitos ei voi lakkauttaa työkyvyttömyyseläkettä siksi, että eläkkeensaajan työkyvyn voitaisiin katsoa palautuneen lepäämisen aikaisen työskentelyn johdosta.

Määräajaksi lepäämään jätetty työkyvyttömyyseläke palaa maksuun määräajan päätyttyä

Jos työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään määräajaksi, työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun määräajan päätyttyä.

Eläkelaitos ilmoittaa kirjeitse työkyvyttömyyseläkkeen palauttamisesta maksuun. Eläkelaitos voi antaa valituskelpoisen päätöksen työkyvyttömyyseläkkeen palauttamisesta maksuun, jos palautuksen ajankohdasta on epäselvyyttä.

Toistaiseksi lepäämään jätetty työkyvyttömyyseläke lakkautetaan 2 vuoden lepäämisen jälkeen

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jos

  • työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään toistaiseksi eikä
  • eläkkeensaaja vaadi työkyvyttömyyseläkettä uudelleen maksettavaksi 2 vuoden kuluessa lepäämään jättämisestä lukien.

Eläkelaitos antaa lakkauttamisesta valituskelpoisen päätöksen. Ennen 2 vuoden määräajan päättymistä eläkelaitos voi lähettää henkilölle ilmoituksen määräajan loppuun kulumisesta.

Milloin lepäämään jätetty työkyvyttömyyseläke lakkaa automaattisesti?

Lepäämään jätetty työkyvyttömyyseläke lakkaa automaattisesti, kun

  • työkyvyttömyyseläke päättyy (esimerkiksi silloin, kun määräaikainen työkyvyttömyyseläke päättyy)
  • työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi henkilön vanhuuseläkeiässä.

Uuden eläkkeen karttuminen lepäämisen ajalta

Työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia niistä eläkkeen perusteena olevista vuosityöansioista, jota eläkkeensaaja ansaitsee aikana, jolloin työkyvyttömyyseläke on lepäämässä.

Työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia myös niistä eläkkeen perusteena olevista vuosiansioista, jotka eläkkeensaaja ansaitsee työkyvyttömyyseläkettä saadessaan.

Henkilöllä on oikeus saada iän mukaiset karttumat koko lepäämisen ajalta, jos henkilön työkyvyttömyyseläke lakkautetaan takautuvasti lepäämään jättämisestä lukien.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepääminen ja ansiovalvonta

Eläkelaitokset valvovat yhtiökohtaisten käytäntöjensä mukaisesti työkyvyttömyyseläkkeensaajien ansioita.

Työhönpaluun edistämislakia sovellettaessa eläkkeensaajan työansiot otetaan huomioon maksuperiaatteen mukaisesti, koska työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohtia ei pääsääntöisesti enää rekisteröidä ansaintarekisteriin.

Eläkelaitoksen ei lähtökohtaisesti ole tarpeen selvittää kunakin kuukautena maksettujen työansioiden määrää, jos vuosityöansiot jälkikäteisessä ansiovalvonnassa mahtuvat työssäolokuukausien yhteenlaskettuun ansaintarajaan.

Eläkelaitos selvittää kunakin kuukautena maksettujen työansioiden määrän, jos työansiot ylittävät työssäolokuukausien yhteenlasketun ansaintarajan. Eläkelaitos saa tiedon työansioista tulorekisteristä ja ansaintarekisteristä.

Jos työansiot ovat 3 peräkkäisenä kuukautena ylittäneet ansaintarajan, työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään ylityksen ajalta. Lepäämisestä annetaan valituskelpoinen päätös.

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan valvonta

Eläkelaitos selvittää kunakin kuukautena maksetun työansion määrän, jos henkilön vuosiansiot ylittävät 12 kuukauden yhteenlasketun ansaintarajan. Eläkelaitos saa tiedon työansioista tulorekisteristä ja ansaintarekisteristä.

Mikä eläkelaitos hoitaa ansioiden valvonnan?

Vilmalaitos hoitaa ansiovalvonnan, jos työkyvyttömyyseläkkeen on myöntänyt vilmalaitos.

Jos vilmalaitosta ei ole, ansiovalvonnan hoitaa se eläkelaitos, joka maksaa henkilölle työkyvyttömyyseläkettä pääasiallisen toiminnan perusteella.

Menettelysäännökset ja muutoksenhaku

Eläkelaitos antaa työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä valituskelpoisen päätöksen. Päätöksellä lepäämään jättäminen määritellään joko toistaiseksi tai määräajaksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä ja lakkauttamista koskevan asian ratkaisee ja päätöksen antaa se eläkelaitos, joka on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen.

Vilmatilanteissa päätöksen lepäämään jättämisestä antaa vilmalaitos. Jos vilmalaitosta ei ole, päätöksen lepäämään jättämisestä antaa eläkettä maksava laitos.

Työhönpaluun edistämislain täytäntöönpanoon sovelletaan muutoin sen työeläkelain menettelysäännöksiä (muun muassa muutoksenhaku, takaisinperintä, tietojen antaminen), jonka mukaan työkyvyttömyyseläke on myönnetty.

Työeläkelaitoksen ja Kelan välinen tiedonvälitys lepäämän jätetystä työkyvyttömyyseläkkeestä

Eläkelaitoksen ei tarvitse erikseen lähettää Kelalle tietoa siitä, että henkilön työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään. Eläkkeen lepäämään jättämisestä annetaan maksunkeskeytysilmoitus ETK:n eläkepäätösjärjestelmään ja Kela saa rekisteritiedosta hälytyksen.

Vastaavasti Kela ilmoittaa eläkelaitokselle tiedon siitä, että kansaneläkettä saavan henkilön työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään. Jos henkilöllä on maksussa työeläkettä, Kela ilmoittaa lepäämisestä eläkelaitokselle (vilmalaitos/pääasiallinen laitos) joko sähköisesti tai muutoin.

Tarkemmat tiedot

Saatuaan tiedon eläkelaitoksen päätöksestä jättää eläke lepäämään Kela selvittää

  • tuleeko henkilön kansaneläke jättää lepäämään
  • onko henkilöllä oikeus saada lepäämisen ajalta 16 vuotta täyttäneen henkilön vammaistukea ja
  • onko henkilöllä oikeus eläkkeensaajan asumistukeen.

Kelalla on käytössä erillinen työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä koskeva lomake. Lomake koskee ainoastaan kansaneläkelain nojalla lepäämään jätettävää eläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttäminen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja

  • ei toimita eläkelaitoksen pyytämää selvitystä eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä tiedoista
  • ei suostu eläkelaitoksen määräämään tutkimukseen, ei kuitenkaan silloin, jos kieltäytymiseen on hyväksyttävä syy
  • ei toimita eläkelaitokselle tutkimuksen tuloksia eläkelaitoksen määräämässä kohtuullisessa ajassa
  • kieltäytyy eläkelaitoksen järjestämästä ammatillisesta kuntoutuksesta tai koulutuksesta ilman pätevää syytä.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään keskeytysperusteen ilmaantumista seuraavan kuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämisestä on annettava valituskelpoinen päätös.

Tarkemmat tiedot

Jos eläkelaitos perii eläkkeensaajalta takaisin aiheettomasti maksettua eläkettä, voidaan takaisinperintäpäätös antaa vasta sen jälkeen, kun keskeyttämispäätös on lainvoimainen.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeytyksen pituus

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää

  • toistaiseksi tai
  • määräajaksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen takautuva keskeyttäminen

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää enintään 2 vuodelta takautuvasti. 2 vuoden aika lasketaan

  • eläkkeensaajan tarkistushakemusta seuraavan kalenterikuukauden alusta tai
  • eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Tapauskohtainen arvio

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttäminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen keskeytysaika katsotaan eläkkeelläoloajaksi, jos eläkkeen maksu jatkuu keskeytysajan jälkeen.

Työhönpaluun edistämislain vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämiseen

Työeläkelakien säännöstä työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämisestä eläkkeensaajan ansioiden tilapäisen ylityksen johdosta ei sovelleta työhönpaluun edistämislain voimassaolon 1.1.2010 – 31.12.2022 aikana.

Eläkkeen maksamisen keskeyttämisen sijasta eläke voidaan jättää lepäämään, jos työhönpaluun edistämislaissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Miten menetellään, jos eläkkeensaaja ei toimita selvitystä eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä tiedoista?

Eläkelaitos voi keskeyttää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen, jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämisen edellytyksenä on, että eläkelaitos on pyytänyt eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta eläkkeensaaja ei toimita selvitystä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.

Miten menetellään, jos eläkkeensaaja kieltäytyy tutkimuksesta?

Eläkelaitos voi keskeyttää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen, jos eläkkeensaaja

  • ei suostu menemään eläkelaitoksen määräämään ja kustantamaan tutkimukseen työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämiseksi ja
  • ei esitä kieltäytymiseen hyväksyttävää syytä.

Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi se, että eläkkeensaaja ei ole päässyt tutkimukseen sovittuna aikana oman sairauden tai lähiomaisen vakavan sairastumisen tai kuoleman takia.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksella on oikeus saada eläkkeensaajalta selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta. Eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkimuksissa, jos eläkelaitoksella on syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut.

Eläkelaitoksen määräämät tutkimukset tehdään

  • eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai
  • eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa.

Eläkelaitoksen on korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Miten menetellään, jos eläkkeensaaja ei toimita tutkimustuloksia ajoissa?

Eläkelaitos voi keskeyttää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen, jos eläkkeensaaja

  • ei toimita kohtuullisessa ajassa tutkimustuloksia tutkimuksesta, joka on tehty eläkelaitoksen määräyksestä ja
  • ei esitä toimittamatta jättämiselle hyväksyttävää syytä.

Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi se, että lääkärinlausunnon valmistuminen on viivästynyt eläkkeensaajasta riippumattomasta syystä.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeytys, kun eläkkeensaaja kieltäytyy kuntoutuksesta tai koulutuksesta

Eläkelaitos voi keskeyttää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen, jos eläkkeensaaja ilman pätevää syytä kieltäytyy

  • eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta tai koulutuksesta tai
  • ammatillisessa kuntoutuksessa ollessaan kuntoutuksen tai koulutuksen jatkamisesta.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeeseen maksettavan kuntoutuskorotuksen maksaminen voidaan keskeyttää määräajaksi myös silloin, jos henkilön sairaus pahenee ja hän kykenee myöhemmin jatkamaan kuntoutusta.

Kuntoutuskorotuksen maksaminen voidaan keskeyttää määräajaksi myös silloin, jos kuntoutujan olosuhteissa tapahtuu muita kuntoutusohjelmaan osallistumiseen vaikuttavia muutoksia. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi omaisen vakava sairastuminen tai kuolema.

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja peruuttaminen

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2021 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta aikana, jolloin työansiot ovat enemmän kuin 40 % työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta aikana, jolloin työansiot ovat enemmän kuin 60 % työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.

Eläkelaitos lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeen, jos eläkkeensaajan työkyky on palautunut niin, ettei eläkkeensaaja enää täytä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeensaajan työkyky ei ole enää alentunut vähintään 2/5.

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista harkitaan, jos eläkkeensaajan ansiotulot ylittävät 60 % vakiintuneesta ansiosta ja kysymys ei ole tilapäisestä työskentelystä.

Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista harkittaessa otetaan huomioon myös eläkkeensaajan terveydentila arvioitaessa työskentelyn jatkumisen edellytyksiä.

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamisen ajankohta

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona eläkkeensaaja ei enää täytä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä.

Lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Tarkemmat tiedot

Jos eläkelaitos perii eläkkeensaajalta takaisin aiheettomasti maksettua eläkettä, voidaan takaisinperintäpäätös antaa vasta sen jälkeen, kun lakkauttamispäätös on lainvoimainen.

Työkyvyttömyyseläkkeen takautuva lakkauttaminen

Työkyvyttömyyseläke voidaan lakkauttaa enintään 2 vuodelta takautuvasti. 2 vuoden aika lasketaan

  • eläkkeensaajan tarkistushakemusta seuraavan kalenterikuukauden alusta tai
  • eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttaminen keskeyttämisen jälkeen

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan keskeyttämisajankohdasta lukien silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on ollut keskeytettynä ennen lakkautuspäätöksen tekemistä.

Työhönpaluun edistämislain vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamiseen

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista harkittaessa tulee ensisijaisesti soveltaa määräaikaisesti 1.1.2010 - 31.12.2022 voimassa olevan työhönpaluun edistämislain säännöksiä eläkkeen lepäämään jättämisestä. 

Eläkkeensaajan ansioiden ylittäessä ansiorajat työkyvyttömyyseläke jätetään lakkauttamisen sijasta lepäämään, jos työhönpaluun edistämislaissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Työhönpaluun edistämislain mukaan eläkkeen maksaminen voi olla keskeytettynä enintään 2 vuotta. Jos työskentely edelleen jatkuu eläkkeen oltua keskeytettynä 2 vuotta, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan siitä ajankohdasta, josta eläkkeen maksaminen on ollut keskeytettynä.

Työhönpaluun tukeminen osakuntoutustukena tai kuntoutusrahana

Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, työkyvyttömyyseläkettä voidaan työhönpaluun tukemiseksi jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena kuntoutustukena vuotta lyhyemmältä ajalta. Työkyvyn alenemaa ei tällöin vaadita.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeenhakijalle voidaan maksaa kuntoutusrahaa esimerkiksi työkokeilun ajalta, jos ammatillista kuntoutusta pidetään tarpeellisena kuntoutustuen päättyessä. Koska kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää erillistä hakemusta, eläkelaitoksen tulisi olla yhteydessä eläkkeenhakijaan kuntoutuksen ja kuntoutusrahan hakemista varten.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen, kun eläkelaitos arvioi työkyvyttömyyseläkeoikeutta

Eläkelaitoksen on työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamisasiaa käsitellessään selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksen peruuttaminen

Työkyvyttömyyseläkepäätös voidaan peruuttaa, jos eläkkeenhakija viimeistään valitusajassa ilmoittaa, ettei hän halua myönnettyä eläkettä.

Jos työkyvyttömyyseläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi, eläkkeenhakija ei voi peruuttaa työkyvyttömyyseläkettä ilmoittamalla, että hän ei halua ottaa vastaan myönnettyä eläkettä.

Jos eläkkeensaaja haluaa lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeen, eläkkeensaajan tulee osoittaa, että hänen työkykynsä on palautunut niin, ettei eläkkeensaaja enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä. Käytännössä eläkkeensaajan tulee toimittaa eläkelaitokselle selvitys työansioista ja terveydentilasta.

Rahastoitu osa ja vastuueläkelaitos TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2022 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kun TyEL-MEL-työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa vuonna 2007 tai sen jälkeen ja eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen, eläkkeessä on rahastoitua osaa, jos

  • se on tulevan ajan eläke ja
  • eläkkeensaajan TyEL:n tai MEL:n mukaan vakuutetut työansiot ennen PTEL-vähennystä ovat vähintään 18 862,62 euroa (vuoden 2022 tasossa) vastuunjaon tarkasteluaikana.

Vastuunjaon tarkasteluaika on eläketapahtumavuotta edeltävät kaksi kalenterivuotta. Jos eläketapahtuma on vuonna 2006, vastuunjaon tarkasteluaika on vuosi 2005. Edellä mainittu rajamäärä on sama myös silloin, kun vastuunjaon tarkasteluaika on vain vuosi 2005.

Työeläkelaeissa ilmoitettuja rajamääriä tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitu osa lasketaan myöhemmin mainitulla tavalla TyEL-MEL-eläkkeen alkamisajankohtaa vastaavasta, ensisijaisilla etuuksilla vähennetystä määrästä ilman

  • kuntoutuskorotusta
  • työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotusta
  • palkattomilta ajoilta karttuneita eläkkeen osia ja VEKL:n mukaisia etuuksia.

Rahastoidusta osasta vastaavat ne TyEL- ja MEL-eläkelaitokset, joissa eläkkeensaajalla on vakuutettuja TyEL- tai MEL-työansioita vastuunjaon tarkasteluaikana.

Kunkin TyEL- tai MEL-eläkelaitoksen vastuulle tuleva rahastoitu osa on se osuus koko TyEL-MEL-eläkkeen (MEL-eläke tässä= MEL-vastuunjako-osa) alkamisajankohtaa vastaavasta määrästä, joka vastaa kyseisessä eläkelaitoksessa vastuunjaon tarkasteluaikana vakuutettujen TyEL:n tai MEL:n mukaisten työansioiden osuutta vastuunjaon tarkasteluajan ansioiden yhteismäärästä.

Vastuunjaon tarkasteluajan ansioita ovat

  • työeläkelakien mukaan vakuutetut työansiot
  • sosiaalietuuksien perusteena olevat työ- tai ansiotulot. Sosiaalietuuksien perusteena olevista työ- ja ansiotuloista otetaan huomioon 117 prosenttia äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan perusteena olevasta tulosta siltä ajalta, jolta etuus on maksettu työntekijälle ja 17 prosenttia siltä ajalta, jolta etuus on maksettu työnantajalle. Muut sosiaalietuuksien perusteena olevat tulot otetaan huomioon 100 prosentin suuruisina
  • työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen ajalta 1 571,88 euroa (vuoden 2022 tasossa) jokaiselta täydeltä kuukaudelta
  • sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ajalta, jos se on myönnetty työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan suuruisena, 1 571,88 euroa (vuoden 2022 tasossa) jokaiselta täydeltä kuukaudelta
  • valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain mukaisen etuuden ajalta 1 571,88 euroa (vuoden 2022 tasossa) jokaiselta täydeltä kuukaudelta
  • muun aikaisemman eläkesuhteen kuin osa-aikaeläkkeen perusteena olevat tulevan ajan ansiot.

Osa-aikaeläkkeen ansionalenemaa ei lueta työansioihin.

Työeläkelaeilla tarkoitetaan tässä TyEL:ia, MEL:ia, YEL:ia, MYEL:ia, JuEL:ia, SP:n eläkesääntöä ja OrtKL:n sekä eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettua maakuntalakia.

Edellä työansioilla tarkoitetaan tulevan ajan laskennan perusteena olevia ansioita. Tulevan ajan ansio määräytyy pääsääntöisesti eläketapahtumavuotta edeltäneiden viiden viimeisen kalenterivuoden ansioiden perusteella. Tulevan ajan ansioiden laskennassa on muutamia poikkeussääntöjä. Poikkeussääntöjä ei oteta huomioon vastuunjaon tarkasteluajan ansioita laskettaessa.

Rahastoitua osaa laskettaessa ansioihin ei tehdä PTEL-vähennystä. Rahastoitua osaa laskettaessa vastuunjaon tarkasteluajan ansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisajankohdan tasoon.

Eläkelaitoksen vastuulla olevaa osaa ei kuitenkaan ole, jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2007 tai myöhemmin ja TyEL:n ja MEL:n mukaiset vakuutetut työansiot tilapäisen työnantajan osalta tai muun työnantajan saman vakuutuksen osalta alittavat vastuunjaon tarkasteluaikana 3 143,77 euroa (vuoden 2022 tasossa). Ansiorajaa 3 143,77 euroa tutkittaessa ansioista ei vähennetä työntekijän työeläkemaksua.

Osa-aikaeläkkeen jälkeisen työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitu osa määräytyy vastaavalla tavalla.

Rahastoitu osa eläkkeen muuttuessa TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kun kuntoutustuki muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, rahastoitu osa ei muutu.

Jos osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, eläkkeen rahastoitua osaa muunnetaan samassa suhteessa kuin ensisijaisilla etuuksilla vähennetty TyEL-MEL-eläke muuttuu laskettuna ilman

  • kuntoutuskorotusta
  • työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotusta
  • palkattomien aikojen perusteella karttuneita eläkkeen osia ja
  • VEKL:n mukaisia etuuksia.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi eläkkeen rahastoitua osaa muunnetaan vastaavalla tavalla.

Rahastoitua osaa muunnettaessa eläkkeet, joiden suhteessa rahastoitua osaa muunnetaan, ovat samassa indeksissä. Ne ovat samassa indeksissä myös silloin, jos eläkkeiden välissä on ollut pitempi tauko, mutta jälkimmäinen eläke on myönnetty entisin perustein.

Seuraavassa kuvassa on esitetty miten rahastoitu osa muuttuu, kun täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi myöhemmän ensisijaisten etuuksien vähentämisen jälkeen. Eläke on alkanut täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä. Uusi ensisijaisilla etuuksilla vähentäminen pienentää täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrää. Koska maksettava työkyvyttömyyseläke on pienempi kuin työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitu osa, maksettava työkyvyttömyyseläke on kokonaan rahastoitua osaa, kunnes se indeksikorotusten myötä saavuttaa alkuperäisen rahastoidun osan (rahastoraja).

Myöhemmin täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeen rahastoraja saadaan muuttamalla täyden työkyvyttömyyseläkkeen rahastorajaa maksettavien TyEL-MEL-eläkkeiden suhteessa. Koska maksettava osatyökyvyttömyyseläke on pienempi kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen rahastoraja, maksettava osatyökyvyttömyyseläke on kokonaan rahastoitua osaa, kunnes se indeksikorotusten myötä saavuttaa rahastorajan.

 

Rahastoitu osa entisin perustein myönnettävässä eläkkeessä TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Jos työkyvyttömyyseläke on päättynyt ja myöhemmin myönnetään työkyvyttömyyseläke uudelleen entisin perustein, eläkkeen rahastoitu osa on sama kuin alkuperäisen eläkkeen rahastoitu osa.

Rahastoitu osa kuntoutusrahakauden jälkeen TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Kuntoutusrahan jälkeisen entisin perustein myönnetyn ja vuonna 2010 tai sen jälkeen alkavan työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitu osa on kuntoutusrahan rahastoidun osan suuruinen.

Jos kuntoutusrahan muuttuessa työkyvyttömyyseläkkeeksi eläkkeestä vähennetään ensisijaisia etuuksia, työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitu osa saadaan muuntamalla kuntoutusrahan rahastoitua osaa maksettavien TyEL-MEL-eläkkeiden suhteessa. Muunnettaessa käytetään kuntoutusrahan työkyvyttömyyseläkettä vastaavaa määrää. Kuntoutusraha ja työkyvyttömyyseläke indeksoidaan saman vuoden tasoisiksi.

Kuntoutusrahan jälkeen entisin perustein myönnetyn osatyökyvyttömyyseläkkeen rahastoitua osaa muunnetaan samassa suhteessa kuin ensisijaisilla etuuksilla vähennetty TyEL-MEL-eläke muuttuu laskettaessa ilman

  • kuntoutuskorotusta
  • työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotusta
  • palkattomien aikojen perusteella karttuneita eläkkeen osia ja
  • VEKL:n mukaisia etuuksia.

Muunnettaessa käytetään kuntoutusrahan työkyvyttömyyseläkettä vastaavaa määrää. Kuntoutusraha ja osatyökyvyttömyyseläke indeksoidaan saman vuoden tasoisiksi.

Rahastoitu osa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Työkyvyttömyyseläkkeen määrässä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen on

  • maksussa oleva osittainen varhennettu vanhuuseläke
  • säästöosuus (= se osa eläkkeestä, jota ei ole vielä haettu) palkkakertoimella ja elinaikakertoimella tarkistettuna
  • osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta sekä palkattomilta ajoilta ansaittu eläkkeen osa tarkistettuna elinaikakertoimella ja
  • tulevan ajan eläkeosa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävän TyEL-MEL-työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitu osa määräytyy samalla tavalla kuin työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitu osa. Rahastoidusta osasta vastaavat  ne TyEL- ja MEL-eläkelaitokset, joissa eläkkeensaajalla on TyEL- tai MEL-työansioita vastuunjaon tarkasteluaikana.

Rahastoitu osa ja vastuueläkelaitos, kun eläketapahtuma on ennen vuotta 2006 TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 13.05.2014 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

TEL-LEL-TaEL-MEL-perusturvan mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen, jonka eläketapahtuma on ennen vuotta 2006, rahastoidun osan määräytyminen on selvitetty vuoden 2016 kustannustenjakoperusteen liitteessä 1 ja yleiskirjeessä B7/2003.

Rahastoitu osa, kun eläke alkaa ennen vuotta 2007 ja eläketapahtuma on vuonna 2006 TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 13.05.2014 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

TEL-LEL-TaEL-MEL-perusturvan mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen, jossa eläke alkaa ennen vuotta 2007, rahastoidun osan määräytyminen on selvitetty vuoden 2006 TEL-LEL-TaEL-MEL-perusturvan mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen kustantaminen -ohjeessa ja vuoden 2016 kustannustenjakoperusteen liitteessä 1.

Rahastoitu osa, kun eläke lasketaan soveltaen EU-asetuksen sosiaaliturvasäännöksiä TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Jos työkyvyttömyyseläke lasketaan käyttäen EU-asetuksen  EPNAs (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvasäännöksiä, rahastoitu osa määräytyy kansallisen lain mukaisesti lasketun työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, vaikka eläke myönnettäisiin pro rata -eläkkeenä.

Ensisijaisten etuuksien vähentäminen TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläkelaitos vähentää työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitua osaa laskiessaan TyEL-MEL-eläkkeen alkamisajankohtaa vastaavasta eläkkeen määrästä ensisijaiset etuudet. Maksettavaksi jäävän ja siten rahastoidun osan laskennan perusteena olevan eläkkeen määrä on kuitenkin vähintään ensisijaisen etuuden vahinkotapahtumavuoden jälkeen työansioiden perusteella karttuneen eläkkeen suuruinen.

Jos ensisijaisen etuuden vahinkotapahtuma on sattunut ennen vuotta 2004, ei ensisijaisen etuuden vähentämistä tehdä vaan työeläke tulee maksuun kokonaisuudessaan.

Jos eläkettä myönnettäessä ensisijaisten etuuksien vähentämisen jälkeen työeläkkeen määrä on 0, eläkkeessä ei ole rahastoitua osaa eikä sitä tule myöhemminkään.

Jos myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeen myönnön jälkeen eläkkeestä vähennetään ensisijaisia etuuksia, eläkkeen rahastoitu osa ei muutu. Jos maksettava eläke on ensisijaisten etuuksien vähentämisen jälkeen pienempi kuin eläkkeen rahastoitu osa, on maksettava eläke kokonaan rahastoitua osaa, kunnes se indeksikorotusten myötä saavuttaa entisen rahastoidun osan. Määräaikaisen ensisijaisen etuuden jälkeen rahastoitu osa kuitenkin nousee heti entiselle tasolleen.

Eläkkeen muutostilanteessa – esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuessa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi – eläkkeen rahastoraja muuttuu samassa suhteessa kuin maksettavien työeläkkeiden määrä muuttuu.

Eläkejärjestelyn oikaisu TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 13.05.2014 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Jos työkyvyttömyyseläke on oikaistu 31.12.2006 voimassa olleen lain perusteella ja työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vakuuttamisen oikaisuvuonna tai sitä edeltävänä vuonna, työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitu osa ja vastuu eläkkeestä määräytyvät oikean lain mukaisesti. Rahastoidun osan ylittävä eläkkeen osa on yhteisesti kustannettavaa.

Jos eläketapahtuma on ennen vakuuttamisen oikaisuvuotta edeltänyttä vuotta, eläkkeen rahastoitu osa jää entisen suuruiseksi ja siitä vastaa entinen eläkelaitos. Rahastoidun osan ylittävä eläkkeen osa on yhteisesti kustannettavaa.

Jos kuitenkin vakuuttamisen oikaisun jälkeen tulee takautuvasti myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke, jossa eläketapahtuma on aikaisemmin kuin oikaisuvuotta edeltävänä vuonna, eläkkeen rahastoitu osa määräytyy samoin kuin jos vakuutus olisi ollut alun perin oikein järjestetty. Tällöin vanha eläkelaitos vastaa eläkkeen rahastoidusta osasta siihen määrään asti, josta se olisi vastannut, jos eläke olisi laskettu väärän lain mukaisesti. Tämän määrän ylittävästä rahastoidusta osasta vastaa uusi eläkelaitos. Rahastoidun osan ylittävä eläkkeen osa on yhteisesti kustannettavaa.

Eläkkeen yhteisesti kustannettava osa TyEL:n ja MEL:n mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

TyEL-MEL-työkyvyttömyyseläkkeen rahastoidun osan ylittävä osa on TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaa. Se kuuluu kustannustenjakoperusteen hyvitettävien eläkkeiden osaan \(E_v^b\).

Työkyvyttömyyseläkkeeseen tehtävä TyEL 81 §:n mukainen kertakorotus kuuluu myös TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaan osaan.

YEL:n mukaiset eläkkeet kustannustenjaossa

Soveltamisohje , Voimassa 13.05.2014 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

YEL-toimintaa harjoittavat eläkelaitokset kustantavat yhteisesti YEL:n alaisiin yrittäjätoimintajaksoihin perustuvan eläkkeen. YEL-eläke kuuluu kokonaan hyvitettävien eläkkeiden osaan \(E_v^y\).

YEL:n mukainen eläke ilmoitetaan eläkemenotiedostolla vähentämättömänä, vaikka eläkettä olisi vähennetty saamatta jääneiden vakuutusmaksujen perusteella. Vähennyksen määrä kirjataan vakuutusmaksuksi tai jos vakuutusmaksu kuuluu toiselle eläkelaitokselle, vakuutusmaksu tilitetään sille. Näitä tilityksiä ei hoideta kustannustenjaon yhteydessä.

MYEL:n mukaiset eläkkeet kustannustenjaossa

Soveltamisohje , Voimassa 13.05.2014 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos kustantaa MYEL:n alaisiin yrittäjätoimintajaksoihin perustuvan eläkkeen. Kustannustenjaon yhteydessä muut eläkelaitokset perivät maksamansa MYEL-eläkkeen, mukaan lukien MYEL-eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvän kuntoutuskorotuksen, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta eläkkeiden perintätiedostolla.

Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta peritään vähentämätön eläke, vaikka MYEL-eläkettä olisi vähennetty saamatta jääneiden vakuutusmaksujen perusteella. Vähennyksen suuruinen määrä tilitetään Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle. Näitä tilityksiä ei hoideta kustannustenjaon yhteydessä.

JuEL:n mukaiset eläkkeet kustannustenjaossa

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Julkisten alojen eläkelain JuEL:n mukaiset eläkkeet kustantaa Keva kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoitajana.

JuEL:n mukaista toimintaa harjoittavalle Kevalle hyvitettävät ja Kevalta perittävät eläkkeet, mukaan lukien eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvä kuntoutuskorotus, käsitellään kustannustenjaossa siten, että eläkkeet esitetään päätöksellä eriteltyinä Kevan (Laki Kevasta 66/2016), valtion (Laki valtion eläketurvan rahoituksesta 66/2016), Kirkon eläkerahaston (Laki evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta 68/2016) ja Kansaneläkelaitoksen (Laki Kansaneläkelaitoksesta 731/2001) rahoitusvastuun mukaisiin osiin.

Kustannustenjaon yhteydessä eläkelaitoksille hyvitetään niiden maksamat muut kuin eläkelaitoksen omalla vastuulla olevat JuEL:n mukaiset eläkkeet. Nämä eläkkeet kuuluvat osaan \(E_v^d\) ja ne peritään eläkkeiden perintätiedostolla vakuuttaneelta eläkelaitokselta. Eläkkeet eritellään perintätiedostolla Kevan rahoitusvastuun mukaiseen osaan.

MYEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet ja etuudet kustannustenjaossa

Soveltamisohje , Voimassa 13.05.2014 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Mela kustantaa MYEL-lisäeläkkeen indeksikorotuksineen. Koko maksettu eläkkeen määrä peritään Melalta kustannustenjaon yhteydessä.

Palkattomilta ajoilta karttunut eläkkeen osa kustannustenjaossa

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Eläketurvakeskus jakaa vuosittain maksetut palkattomilta ajoilta  karttuneet eläkkeen osat ja niihin tehtävien indeksi- ja kuntoutuskorotusten kustannukset eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden suhteessa

  • TyEL-, MEL- ja YEL-eläkelaitoksille
  • Melalle
  • JuEL:n mukaista toimintaa harjoittavalle Kevalle hyvitettävät ja Kevalta perittävät eläkkeet, mukaan lukien eläkkeeseen mahdollisesti sisältyvä kuntoutuskorotus, käsitellään kustannustenjaossa siten, että eläkkeet esitetään päätöksellä eriteltyinä Kevan (Laki Kevasta 66/2016), valtion (Laki valtion eläketurvan rahoituksesta 66/2016), Kirkon eläkerahaston (Laki evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta 68/2016), Kansaneläkelaitoksen (Laki Kansaneläkelaitoksesta 731/2001) ja Suomen Pankin (Laki Suomen Pankin virkamiehistä 1166/1998) rahoitusvastuun mukaisiin osiin.
  • Ortodoksisen kirkon papiston eläkekassalle ja
  • Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden suhteessa.

Palkattomiin aikoihin perustuva tulevan ajan eläkkeen osa jaetaan niiden eläkelakien ja eläkelaitosten vakuuttamien työansioiden suhteessa, jotka kohdistuvat tulevan ajan tarkasteluaikaan. Työansioihin tehdään PTEL-vähennys 31.12.2016 saakka.

Kuntoutusrahaan sisältyvä palkattomien aikojen perusteella karttunut eläkkeen osa on kuntoutusrahan myöntäneen eläkelaitoksen yksityisten ja julkisten eläkelakien ja eläkesääntöjen mukaista. TyEL:n tai MEL:n mukaiseen kuntoutusrahaan sisältyvä palkattomien aikojen perusteella karttunut eläkkeen osa on TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaa.

Palkattomilta ajoilta karttuneen eläkkeen osan käsittelyyn EU-eläketilanteessa on erilliset ohjeet.

Eläkelaitokset ilmoittavat maksamansa palkattomilta ajoilta karttuneet eläkkeen osat eläkelajeittain eläkemenotiedostolla. Kuntoutusrahaan sisältyvää palkattomien aikojen perusteella karttunutta eläkkeen osaa ei kuitenkaan erotella myöntävän lain eläkeosista eläkemenotiedostolla.

Lapsenhoito- ja opiskeluajoilta karttunut etuus kustannustenjaossa

Soveltamisohje , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Alle kolmivuotiaan lapsen hoidosta ja opiskelusta karttuu työeläkkeeseen verrattavaa etuutta. Valtio kustantaa lain valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (VEKL) perusteella karttuneen etuuden. Myös etuuteen tehtävä indeksi- ja kuntoutuskorotus ovat VEKL:n mukaista etuutta.

VEKL:n perusteella saa tulevan ajan eläkettä, kun työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen. Tämä tulevan ajan eläke jaetaan niiden eläkelakien ja eläkelaitosten vakuuttamien työansioiden suhteessa, jotka kohdistuvat tulevan ajan tarkasteluaikaan. Työansioihin tehdään PTEL-vähennys 31.12.2016 saakka.

VEKL:n mukaiset etuudet ja niistä aiheutuneet hoitokulut selvitellään vuosittain Eläketurvakeskuksessa tehtävässä VEKL-selvittelyssä. Eläkelaitokset ilmoittavat maksamansa VEKL:n perusteella karttuneet etuudet eläkemenotiedostolla.

VEKL:n perusteella karttuneen etuuden käsittelyyn EU-eläketilanteessa on erilliset ohjeet.

Vuodesta 2007 lähtien myös kuntoutusrahaan ja kuntoutusavustukseen sisältyvät VEKL:n perusteella karttuneet etuudet peritään valtiolta. Vuonna 2006 maksettuja kuntoutusrahaan ja kuntoutusavustukseen sisältyviä VEKL:n perusteella karttuneita etuuksia ei kuitenkaan voi periä takautuvasti.

Osatyökyvyttömyyseläke osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen

Esimerkki , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Osittainen vanhuuseläke

Perustiedot

  • Henkilö on syntynyt  15.1.1958
  • Osittainen vanhuuseläke alkaa 1.2.2019
  • Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 64 vuotta
  • Työeläkeindeksinä on käytetty 2596 vuodelle 2019 ja 2681 vuodelle 2021
  • Palkkakertoimena on käytetty 1,418 vuodelle 2019 ja 1,475 vuodelle 2021

Vuoden 2018 loppuun mennessä karttunut pohjaeläke on 2 180,00 euroa/kk (vuoden 2019 tasossa).

Osittainen vanhuuseläke 50 % on 0,50 x 2 180,00 = 1 090,00 euroa/kk.

Varhennusvähennys osittaiseen vanhuuseläkkeeseen

Varhennusvähennys 1.2.2019-31.1.2022 = 36 kk

Vahennusvähennys on 36 kk x 0,4 % = 14,4 %

0,144 x 1 090,00 = 156,96 euroa/kk

Eläke yhteensä  on 1 090,00 - 156,96 = 933,04 euroa/kk

Eläke tarkistetaan elinaikakertoimella

Eläke tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden elinaikakertoimella (arvio).

0,957 x 933,04 = 892,92 euroa/kk.

Osittainen vanhuuseläke 1.2.2019

Osittainen vanhuuseläke 1.2.2019 alkaen on 892,92 euroa/kk.

Osatyökyvyttömyyseläke

Henkilö tulee osittain työkyvyttömäksi tammikuussa 2021 ja saa osatyökyvyttömyyseläkkeen 1.2.2021 alkaen.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen määrästä, säästöosuudesta, osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuoden alusta eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun ansaitusta eläkkeestä ja tulevan ajan eläkkeen määrästä.

Osatyökyvyttömyyseläke on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Osittainen vanhuuseläke

Maksussa oleva osittainen vanhuuseläke tarkistetaan vuoden 2021 tasoon.

892,92 x 2681/2596 = 922,16 euroa/kk.

Ansaittu eläke

2 180,00 - 1090,00 = 1 090,00 euroa/kk

Säästöosuus (50 %) on vuoden 2019 tasossa 1090,00 x 1,475/1,418 = 1 133,82 euroa/kk.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuoden alusta eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti ansaittu eläke on 59,88 euroa/kk.

Ansaittu eläke ennen elinaikakertoimella tarkistamista on 1 133,82 euroa/kk + 59,88 = 1 193,70 euroa/kk.

Eläkkeen tarkistaminen elinaikakertoimella

Ansaittu eläke tarkistetaan vuonna 1958 syntyneen elinaikakertoimella (arvio)

0,946 x  1 193,70 = 1 129,24 euroa/kk.

Tuleva aika

Tuleva aika 1.1.2021-31.1.2022 = 13 kk

Tarkasteluajan ansiot vuosilta 2016-2020

2016 30 400,45  
2017   27 000,00
2018   26 000,00
2019   24 500,00
2020   23 400,00
Yhteensä 131 300,45    

Tulevan ajan asio 2 188,34 euroa/kk (vuoden 2021 tasossa).

Tulevan ajan eläke

2 188,34 x 13 kk x 1,5 %/12 = 35,56 euroa/kk.

Osatyökyvyttömyyseläke

922,16 + 1 129,24 + 35,56 = 2 086,96  euroa/kk

2 086,96 / 2 = 1 043,48 e/kk

Osatyökyvyttömyyseläke 1.2.2021 alkaen on  1043,48 euroa/kk.

Tästä osittaisen vanhuuseläkkeen osuus on 922,16 euroa/kk.

 

Työkyvyttömyyseläke osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevalle

Esimerkki , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Osittainen vanhuuseläke 1.8.2018 alkaen

Perustiedot

  • Henkilö on syntynyt 1.7.1957
  • Osittainen vanhuuseläke alkaa 1.8.2018
  • Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta 9 kuukautta
  • Työeläkeindeksinä on käytetty 2562 vuodelle 2018 ja 2596 vuodelle 2019
  • Palkkakertoimena on käytetty 1,400 vuodelle 2018 ja 1,418 vuodelle 2019

Vuoden 2017 loppuun mennessä karttunut pohjaeläke on 2 373,48 euroa/kk (2018 tasossa).

Osittainen vanhuuseläke 50 % on 0,5 x 2 373,48 = 1 186,74 euroa/kk.

Varhennusvähennys vanhuuseläkkeeseen

Varhennusvähennys ajalla 1.8.2018-30.4.2021 on 33 kuukautta

Varhennusvähennys on 33 x 0,4 % = 13,2 %

0,132 x 1 186,74 euroa/kk = 156,65 euroa/kk

Eläke yhteensä on 1 186,74 - 156,65 = 1 030,09 euroa/kk.

Eläke tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden elinaikakertoimella (arvio)

0,957 x 1 030,09 = 985,80 euroa/kk

Osittainen vanhuuseläke 1.8.2018 alkaen on 985,80 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläke osittaisella vanhuuseläkkeellä olevalle

Henkilö tulee työkyvyttömäksi ja hakee työkyvyttömyyseläkettä.

Työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen tammikuussa 2018 eli ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista ja työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahakauden jälkeen helmikuun alusta 2019.

Tuleva aika lasketaan eläketapahtumavuoden alusta ja tulevan ajan ansiot eläketapahtumavuotta edeltävien 5 kalenterivuoden ansioista.

Ansaittu eläke

Se tarkistetaan vuonna 1957 syntyneen elinaikakertoimella (arvio)

0,951 x 1 202,00 = 1 143,10 euroa/kk

Maksussa oleva osittainen vanhuuseläke on työeläkeindeksillä vuoden 2019 tasoon tarkistettuna

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuosi on työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuosi, joten vuoden 2018 ansioista ei kartu uutta eläkettä

Tulevan ajan eläke

Tulevan ajan ansiot

Vuosi Työansiot
2013 36 489,45
2014 38 489,55
2015 40 085,30
2016 42 000,00
2017 17 500,00

Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2013-2017 ansioista.

(36 489,45 + 38 489,55 + 40 085,30 + 42 000,00 + 17 500,00) = 174 564,30 euroa

174 564,30/60 = 2 909,41 euroa/kk

Tuleva aika 1.1.2018-31.5.2021 on 41 kuukautta

Tulevan ajan eläke on 2 909,41 x 41 x 1,5 %/12 = 149,11 euroa/kk

Työkyvyttömyyseläke yhteensä 1 143,10 euroa/kk + 998,88 euroa/kk + 149,11 euroa/kk = 2 291,09 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläke 1.2.2019 on 2 291,09 euroa/kk.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke 61-vuotiaana, jonka jälkeen työkyvyttömyyseläke

Esimerkki , Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Osittainen vanhuuseläke 1.8.2017 alkaen

Perustiedot

  • Henkilö on syntynyt 1.7.1956
  • Osittainen vanhuuseläke alkaa 1.8.2017
  • Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 6 kuukautta
  • Työeläkeindeksinä on käytetty 2535 vuodelle 2017 ja 2596 vuodelle 2019
  • Palkkakertoimena on käytetty 1,387 vuodelle 2017 ja 1,418 vuodelle 2019

Vuoden 2016 loppuun mennessä karttunut pohjaeläke on 2 373,48 euroa/kk (vuoden 2017 tasossa).

Osittainen vanhuuseläke 50 % on 0,5 x 2 373,48 = 1 186,74 euroa/kk.

Osittaisen vanhuuseläkkeen varhennusvähennys

Varhennusvähennys ajalla 1.8.2017-31.1.2020 = 30 kk 

Varhennusvähennys on 30 kk x 0,4 % = 12 %

0,12 x 1 186,74 = 142,41 euroa/kk

Eläke ennen elinaikakertoimella tarkistamista

Eläke yhteensä on 1 186,74 - 142,41 = 1 044,33 euroa/kk

Eläkkeen tarkistaminen elinaikakertoimella

Eläke tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden elinaikakertoimella (arvio)

0,962 x 1 044,33 = 1 004,65 euroa/kk

Osittainen vanhuuseläke

Osittainen vanhuuseläke 1.8.2017 alkaen on 1 004,65 euroa/kk (vuoden 2017 tasossa).

Työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen 1.8.2019

Henkilö tulee työkyvyttömäksi heinäkuussa 2019 ja saa työkyvyttömyyseläkkeen.

Vuodesta 2017 alkaen eläkettä karttuu PTEL-vähentämättömistä ansioista ja karttumisprosentti muuttuu 1,9 %:sta 1,7 %:iin. Lopullinen työkyvyttömyyseläke koostuu säästöosuudesta, osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuoden alusta ja eläkkeen rinnalla tehdystä työstä ansaitusta eläkkeestä, maksussa olevasta osittaisesta vanhuuseläkkeestä ja tulevan ajan osasta.

Tulevan ajan ansio lasketaan normaalisti eläketapahtumaa edeltävältä 5 kalenterivuodelta. Tuleva aika lasketaan alimpaan vanhuuseläkeikään (63 v 6 kk). Elinaikakertoimena käytetään henkilön oman ikäluokan elinaikakerrointa, sillä henkilö on jo 63-vuotias tullessaan työkyvyttömäksi.

Tässä esimerkissä ei ole sairauspäivärahakautta ennen työkyvyttömyyseläkettä.

Ansaittu eläke

Säästöosuus (50 %) on vuoden 2019 tasossa on

.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuoden alusta eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti ansaittu eläke on 72,22 euroa/kk.

Ansaittu eläke ilman osittaista vanhuuseläkettä yhteensä on 1 285,48 euroa/kk.

Eläkkeen tarkistaminen elinaikakertoimella

Ansaittu eläke tarkistetaan vuonna 1956 syntyneen elinaikakertoimella (arvio):

0,957 x 1 285,48 = 1 230,20 euroa/kk.

Maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen tarkistaminen työeläkeindeksillä

Maksussa oleva osittainen vanhuuseläke on työeläkeindeksillä vuoden 2019 tasoon tarkistettuna

.

Tulevan ajan eläke

Tulevan ajan ansio

Vuosi

Työansiot PTEL-vähennettyinä 2019 tasossa

Työansiot PTEL-vähentämättöminä 2019 tasossa

2014 36 489,45  
2015 36 489,45  
2016 36 489,45  
2017   28 887,48
2018   28 887,48

Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2014-2018 ansioista.

(36 489,45 + 36 489,45 + 36 489,45 + 28 887,48 + 28 887,48) = 167 243,31 euroa

167 243,31/60 = 2 787,39 euroa/kk

Tuleva aika on 1.1.2019-31.1.2020 = 13 kk

Tulevan ajan eläke on 2 787,39 x 13 kk x 1,5 %/12 = 45,30 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläke yhteensä

Eläkkeet yhteensä ovat 1 230,20 + 45,30 + 1 028,83 = 2 304,33 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläke 1.8.2019 alkaen on 2 304,33 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä tulevan ajan pääsäännön mukaan

Esimerkki , Voimassa 13.05.2014 - toistaiseksi , Julkisuus: Julkinen

Perustiedot

  • syntymäaika 15.6.1960
  • eläketapahtuma 14.8.2014

Ansaittu eläke

Vuoden 2004 loppuun mennessä ansaittu eläke vuoden 2014 tasossa on 512,50 euroa/kk.

Ansaittu eläke 1.1.2005 alkaen:

Vuosi Ansiot e/v

Ansiot v.2014 palkkakertoimen (1,350) tasossa

Ansiot PTEL-vähennettynä Karttunut eläke e/kk (vuosiansiot x 1,5 %/12)
2005 22 500 29 547,67 28 720,33 35,90
2006 23 000 29 209,78 28 216,65 35,27
2007 23 300 28 595,45 27 600,33 34,50
2008 24 200 29 065,84 28 432,20 35,54
2009 24 500 27 747,48 26 071,54 32,59
2010 25 000 27 416,73 26 520,21 33,15
2011 25 600 27 581,80 27 090,85 33,86
2012 27 000 28 233,93 27 378,44 34,22
2013 27 100 27 569,71 26 803,27 33,50
Yhteensä       308,53

Eläketapahtumavuoden ansioista ei kartu eläkettä.

Työsuhteista ansaitut eläkkeet yhteensä 512,50 + 308,53 = 821,03 euroa/kk.

Ansaitun eläkkeen määrä kerrotaan eläketapahtumavuoden elinaikakertoimella:

821,03 x 0,98351 = 807,49 euroa/kk.

Tulevan ajan eläke

Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2009 – 2013 (tarkasteluaika) PTEL-vähennetyistä ansioista.

Vuosi Ansiot e/v
2009 27 747,48
2010 27 416,73
2011 27 581,80
2012 28 233,93
2013 27 569,71
Yhteensä 138 549,65

Tulevan ajan ansio on 138 549,65 / 60 kk = 2 309,16 euroa/kk.

Tulevan ajan jakso on eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun eli 1.1.2014 – 30.6.2023, yhteensä 114 kuukautta.

Tulevan ajan eläke on 2 309,16 x 114 x 1,5 % / 12 = 329,06 euroa/kk.

Työkyvyttömyyseläke on yhteensä 807,49 + 329,06 = 1 136,55 euroa/kk.