Muutokset edelliseen

Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon

Eläkelaitos vahvistaa päätöksellä yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta yrittäjätoiminnassa vastaavan vuotuisen työtulon.

Työtulolla on keskeinen asema yrittäjän eläketurvan muodostumisessa. Yrittäjälle karttuva eläke ja työeläkevakuutusmaksut määräytyvät työtulon mukaan. Myös pääosa yrittäjän muusta sosiaaliturvasta määräytyy YEL-työtulon mukaan.

Laki edellyttää työtulon yksilöllistä tutkimista ja erityistä vahvistamismenettelyä, jotta eläketurvan taso muodostuisi mahdollisimman oikeaksi vastaten yrittäjien usein varsin vaihtelevia olosuhteita. Laki edellyttää, että eläkelaitos vahvistaa työtulon kokonaisarvion perusteella.

Työtuloksi vahvistetaan se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän yrittäjätoimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.

Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää edellä tarkoitettuna palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa ja ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.

Jos yrittäjällä on useita yrittäjätoimintoja, hänen työtulonsa lasketaan näihin yrittäjätoimintoihin yhteensä käytetyn työpanoksen perusteella.

Vuotuista työtuloa ei vahvisteta 194 750,00  euroa suuremmaksi (vuoden 2023 tasossa). Työtulon alaraja on 8 575,45 euroa vuodessa (vuoden 2023 tasossa).

Yrittäjälle vahvistettu YEL-työtulo tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Kun yrittäjä hakee YEL-vakuutusta, häneltä kysytään mm. seuraavia tietoja:

• Yrittäjän toimiala
• Viimeisin liikevaihto 12 kuukauden ajalta tai aloittavalla yrittäjällä liikevaihtoarvio 12 kuukaudelta
• Jos yrittäjällä ei ole liikevaihtoa, yrittäjän laskuttama summa viimeisiltä 12 kuukaudelta tai aloittavalla yrittäjällä arvio laskutuksesta 12 kuukaudelta.

Yrittäjältä voidaan kysyä myös seuraavia tietoja, jotka voivat vaikuttaa YEL-työtulon kokonaisarviointiin:

• Korkein alaiselle maksettava palkka
• Työntekijöiden lukumäärä
• Päätoimisuus vai sivutoimisuus/osa-aikaisuus ja työtunnit
• Ympärivuotisuus tai kausiluonteisuus
• Onko yrittäjällä useita yritystoimintoja
• Yrittäjän yritystoiminnasta saamat palkat ja työkorvaukset
• Yrittäjän koulutus ja työkokemus.

Yrittäjä voi esittää myös oman arvion työpanoksensa arvosta.

Työtulosuosituksen laskentapalvelun käyttäminen työtulon määrittelyssä

Yrittäjä hakee YEL-vakuutusta eläkelaitoksesta ja asioi eläkelaitoksen verkkopalvelussa. Eläkelaitoksen verkkopalvelun taustalla toimii kaikille eläkelaitoksille yhteinen työtulosuosituksen laskentapalvelu. Työtulosuosituksen laskentapalvelu antaa yrittäjälle työtulosuosituksen, joka pyrkii vastaamaan tilastollisen tiedon ja soveltamiskäytännön pohjalta tehdyn mallin perusteella arviota yrittäjän työpanoksensa arvosta. Työtulosuosituksen laskentapalvelun avulla tietyllä toimialalla tietynsuuruista yrittäjätoimintaa harjoittaville yrittäjille työtulo määritellään yhdenmukaisin perustein kaikissa eläkelaitoksissa.

Toimiala- ja liikevaihtokohtaisella työtulosuosituksen laskentapalvelun käyttämisellä työtuloa määriteltäessä pyritään yhtäältä yrittäjien yhdenmukaiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun ja toisaalta siihen, että yrittäjän YEL-työtulo vastaisi mahdollisimman hyvin yrittäjän työpanoksen arvoa. Työtulosuosituksen laskentapalvelulla pyritään varmistamaan YEL-työtulojen oikea taso ja siten yrittäjien eläketurva.

Tarkemmat tiedot

Työtulosuosituksen laskentapalvelu ei ota kantaa YEL-vakuuttamisvelvollisuuteen vaan ainoastaan työtulon määrittelyyn. Laskentapalvelun avulla ei ratkaista YEL-vakuuttamisvelvollisuutta. Tässä yhteydessä voi kuitenkin tulla esiin tietoja, jotka vaikuttavat vakuuttamisvelvollisuuden arviointiin. Laskentapalvelu suosittelee vain työtuloja, jotka ylittävät YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajan.

Työtulosuosituksen laskentapalveluun taustatiedoiksi syötetään yrittäjän toimiala ja liikevaihtotieto. Työtulosuosituksen laskentapalvelu perustuu yrittäjän toimialan yksityisellä sektorilla työskentelevien kokoaikaisten työntekijöiden mediaanipalkkaan. Yrittäjän toimialan mediaanipalkat saadaan toimialan perusteella. Jos yrittäjä toimii usealla toimialalla, valitaan se toimiala, joka parhaiten kuvaa yrittäjän työskentelyä tai on lähinnä sitä. Myös toimialalla ”tuntematon 00000” voi hakea työtulosuositusta. Tällöin suosituksena tulee kaikkien yrittäjien ja palkansaajien perusteella lasketut tiedot.

Samalla toimialalla toimivia erilaisia yrityksiä ja yrittäjiä huomioidaan siten, että mediaanipalkan mukaan laskettua työtulosuositusta korjataan yrittäjätoiminnan laajuutta kuvaavalla kertoimella. Yrittäjätoiminnan laajuutta arvioitaessa käytetään yrittäjän liikevaihtoa tai aloittavilla yrittäjillä liikevaihtoarviota. Laajaa yritystoimintaa harjoittavalle yrittäjälle suositellaan korkeampaa työtuloa kuin sellaiselle yrittäjälle, jolla yrittäjätoiminta on suppeaa, jotta erilaisten yrittäjien kohtelu olisi oikeudenmukaista. Yrittäjän toimialan mediaaniliikevaihtoa isompi liikevaihto kertoo siitä, että yrittäjätoiminta on keskimääräistä laajempaa ja yrittäjän työpanoksen arvo voi olla toimialan mediaanipalkkaa isompi. Yrittäjän toimialan mediaaniliikevaihtoa pienempi liikevaihto taas kertoo siitä, että yrittäjätoiminta on pienimuotoisempaa ja yrittäjän työpanoksen arvo voi olla toimialan mediaanipalkkaa pienempi. Yrittäjä ilmoittaa viimeisen tiedossa olevan liikevaihdon 12 kuukaudelta.

Aloittava yrittäjä ilmoittaa liikevaihtoarvion 12 kuukaudelta. Liikevaihtoarviossa voidaan ottaa huomioon jo toteutunutta liikevaihtoa siltä osin kuin sitä on ollut yrittäjätoiminnan alkamisesta YEL-vakuutuksen hakemushetkeen saakka.

Aloittavien yrittäjien työtulon arvioinnissa otetaan huomioon, että työpanoksen suuruudesta riippumatta yritystoiminnan alussa ei välttämättä synny taloudellista tulosta eikä siten maksukykyä, jolloin mediaanipalkan käyttäminen kaavamaisesti työtulon perusteena ei johda kohtuulliseen lopputulokseen. Tämä näkyy yleensä myös liikevaihtoarviossa, joten eläkelaitoksen tulee ottaa nämä tiedot huomioon kokonaisuutena.

Tarkemmat tiedot

Jos yrittäjällä ei ole liikevaihtotietoa, voidaan käyttää tietoa yrittäjän 12 kuukauden laskutuksen määrästä tai aloittavalla yrittäjällä arviota siitä. Tämä koskee ilman Y-tunnusta toimivia yrittäjiä. Laskutuksen määrä syötetään työtulosuosituksen laskentapalvelussa liikevaihdon kohdalle.

Työtulosuosituksen lisäksi laskentapalvelu näyttää työtulon liikkumavaran

Toimialakohtaisiin palkka- ja liikevaihtotietoihin perustuvan työtulosuosituksen lisäksi laskentapalvelu näyttää liikkumavaran, jolta yrittäjä voi asettaa parhaiten oman työpanoksensa arvoa kuvaavan työtulon, jos työtulosuosituksen laskentapalvelun ehdotus ei vastaa hänen työpanostaan. Tätä varten yrittäjän ei tarvitse esittää eläkelaitokselle erityistä selvitystä. Liikkumavaran tarkoituksena on ottaa huomioon yrittäjien erilaiset tilanteet, joita ei ole huomioitu tilastollisen tiedon perusteella määräytyvässä työtulosuosituksessa. Liikkumavaralla pyritään huomioimaan yrittäjän toimialan mediaanipalkan ja yrittäjätoiminnan laajuuden lisäksi myös muut laissa mainitut tiedot yrittäjän työpanoksen määrästä, yrittäjän ammattitaidosta ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Liikkumavara on laskentapalvelun alkuvaiheessa +- 30 % työtulosuosituksesta. Työtulo-oppaan toimialakohtaisissa työtulosuosituksissa oli käytössä vastaavanlainen liikkumavara.

Tarkemmat tiedot

Seuraavan linkin takana on selitetty laskentapalvelun laskentakaavaa tarkemmin sekä annettu eri toimialojen palkka- ja liikevaihtotietoja.

Linkki pdf-asiakirjaan: YEL-työtulosuosituksen taustalaskentapalvelun laskentakaava 2023

Työtulosuosituksen laskentapalvelu on eläkelaitoksen apuväline työtulon määrittelyssä. Eläkelaitoksen tehtävänä on tehdä työtulosta kokonaisarvio. Jos yrittäjätoiminnasta ei ole muuta tietoa kuin toimiala ja liikevaihto, voidaan työtulo vahvistaa useimmissa tapauksissa työtulosuosituksen laskentapalvelun liikkumavaralta. Jos eläkelaitoksella on yrittäjätoiminnasta tiedossa muita lisätietoja tai  työtulosuositus ei muuten vastaa yrittäjän työpanoksen arvoa, tulee eläkelaitoksen tehdä yrittäjän työtulosta kokonaisarvio ja vahvistaa työtulon sen perusteella.

Tilanteet, jolloin poiketaan työtulosuosituksesta

Työtulosuosituksen laskentapalvelun liikkumavaralla pyritään huomioimaan yrittäjien erilaiset tilanteet. Jos näin laskettu työtulosuositus ei vastaa yrittäjän työpanosta, yrittäjä voi esittää siitä myös muuta selvitystä. Eläkelaitos arvioi selvityksen ja vahvistaa YEL-työtulon kokonaisarvion perusteella yrittäjän työpanosta vastaavaksi. Päätöksessä kerrotaan, millä tiedoin työtulo on vahvistettu.

Syitä, minkä vuoksi työtulosuosituksesta voidaan poiketa voivat olla esimerkiksi:

• Yrittäjän sivutoimisuus tai osa-aikaisuus
• Yrittäjän vähäiset tai keskimääräistä suuremmat työtunnit
• Tehtävien poikkeava luonne (esim. avustavat tehtävät, yrittäjän perheenjäsenet)
• Työntekijöiden lukumäärä
• Korkein alaiselle maksettu palkka
• Yrittäjän ansiotuloina verotetut palkat, luontoisedut tai muut todelliset ansiot, kun ne ovat työtulosuositusta suurempia.

Työtulon rajoittaminen ylöspäin ei ole ehdotonta. Työtulosuosituksen laskentapalvelun tarkoituksena ei ole laskea yrittäjien työtuloja. Yrittäjälle voidaan esimerkiksi vahvistaa työtulo työttömyysturvan alarajan yläpuolelta, vaikka se ei olisi yrittäjän työtulosuosituksen liikkumavaran sisällä.

Työtulosuosituksen liikkumavaran ylärajasta voidaan poiketa myös toimialoilla, joilla työntekijöiden keskipalkan perusteella laskettu työtulosuosituksen liikkumavara jäisi liian pieneksi (esim. apteekkarit, suurten vähittäiskauppojen kauppiaat, lääkärit) tai jos yrittäjän vakiintuneet todelliset ansiot ovat suuremmat kuin työtulosuositus. Oikeuskäytännön mukaan yrittäjälle ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vahvisteta hänen liikevaihtoaan suurempaa YEL-työtuloa, ellei kysymyksessä ole esimerkiksi aloittava yrittäjätoiminta tai työskentely, jossa liikevaihto ja työpanos eivät kohtaa vuositasolla.

Sivutoimisena tai osa-aikaisena yrittäjänä voidaan lähtökohtaisesti pitää henkilöä, jolla on yrittäjätoiminnan lisäksi muuta työeläkevakuutettua työskentelyä, opiskelua tai muu etuus tai tulo, niin ettei yrittäjätoiminta ole henkilön pääasiallinen toiminta. Myös yrittäjätoiminnan luonne voi olla sellaista, että sitä tehdään sivutoimisesti tai osa-aikaisesti (esim. kausiluonteinen työ, freelance-toimittajatyö tai vain pari tuntia viikossa tehtävä asiantuntijatyö).

Lähtökohtaisesti yksinyrittäjillä sivutoimisuus, osa-aikaisuus tai vähäiset työtunnit näkyvät suurimmassa osassa tilanteita yrittäjän liikevaihdon määrässä, jolloin ne tulevat huomioon otetuksi jo työtulosuosituksen laskentapalvelun antamassa työtulosuosituksessa. Siksi eläkelaitoksen tulee ottaa nämä tiedot huomioon yrittäjän työpanosta kokonaisuutena arvioitaessa. Voi esimerkiksi olla, että yrityksessä työskentelee yrittäjän lisäksi muita henkilöitä, eikä liikevaihto muodostu kokonaan yrittäjän työpanoksesta, vaan hän voi tehdä työtä sivutoimisesti tai osa-aikaisesti. Osa-aikaisuuden peruste ei ole se, että yrittäjän työhön liittyy päivystystä tai asiakkaiden odottelua. Esimerkkinä tällaisesta päivystyksestä on taksiyrittäjän asiakkaiden odottelu. Eläekelaitos ottaa huomioon yrittäjän työtunneistaan esittämän selvityksen, paitsi siinä tilanteessa, että se ei ole linjassa muun yrittäjätoiminnasta saadun selvityksen kanssa.

Yrittäjän lisäksi yrityksessä voi työskennellä yrittäjän perheenjäseniä avustavissa tehtävissä (esim. kirjapito, huolintatyöt). Myös heidän työtulonsa arvioidaan työtulosuosituksen laskentapalvelun avulla. Näin laskettu työtulo ei välttämättä vastaa avustavissa tukitehtävissä työskentelevän perheenjäsenen pienempää työpanosta. Avustavan perheenjäsenen työpanosta voi pyrkiä arvioimaan sen mukaan, miten verotukseen on ilmoitettu ansiotulon jakamisesta (esim. 80/20), jos katsotaan, että se vastaa tosiasiallista työpanosta. Eläkelaitos voi poiketa verotuksen tiedosta, jos avustavan perheenjäsenen työpanoksen määrästä on tarkempaa tietoa. Esimerkiksi avustavasta työstä maksettu palkka voi olla ohjaava tekijä.

Tarkemmat tiedot

Yritystoiminnassa voi olla mukana useampia yrittäjiä. Jokainen yrityksen YEL-vakuutettava yrittäjä ilmoittaa työtulosuosituksen laskentapalvelussa koko yritystoiminnan liikevaihdon (eli liikevaihtoa ei jaeta yrittäjien kesken), koska liikevaihdolla on tarkoitus kuvata yrittäjätoiminnan laajuutta, eikä sitä otetaan suoraan työtulon perusteeksi. Jos näin laskettu työtulosuositus ei kuitenkaan vastaa yrittäjän työpanoksen arvoa, voidaan työtuloa kokonaisarvion perusteella muuttaa vastaamaan sitä.

Tarkemmat tiedot

Työntekijöiden lukumäärä voi viitata siihen, että yrittäjän yritystoiminta on keskimääräistä suurempaa. Alaisten määrä lisää yrittäjän vastuuta sekä esimiestyötä ja siten työpanoksen arvoa.

Korkein alaiselle maksettu palkka on suuntaa antava, koska yritystoimintaa johtavan ammattitaitoisen ja täysipäiväisesti yrittäjätoimintaan osallistuvan yrittäjän työtulon voidaan edellyttää kohtuullisessa määrin ylittävän työntekijöille maksetun korkeimman palkan.

Yrittäjä voi myös esittää ammattitaitoaan kuvaavia tietoja eli esimerkiksi tietoja alan koulutuksesta, työkokemuksesta, tutkinnon laillistamisesta ja yrittäjäurasta, jotka perustelevat työtulosuositusta suurempaa tai pienempää työtuloa.

Sukupolvenvaihdostilanteissa väistyvän yrittäjän työtuloa voidaan laskea, kun hän ei enää vastaa yrittäjätoiminnasta ja työskentelee yrityksessä aikaisempaa vähemmän.

Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos voi huomioida myös liikevaihdon muodostumista, jos liikevaihto on kyseisellä toimialalla poikkeuksellisen materiaalipainotteinen tai poikkeuksellisen työpainotteinen.

Tarkemmat tiedot

Muita tekijöitä, joita voidaan hyödyntää työtulon määrittelyssä

Myös seuraavia tekijöitä voidaan hyödyntää työtulon määrittelyssä, jos työtulosuosituksen laskentapalvelun antama suositus ei vastaa yrittäjän työpanosta:

• Sijaisen palkka on monilla aloilla määriteltävissä. Myös sitä voidaan käyttää työtulon perusteena.  Jos olosuhteiden ja palkan määritystavan vuoksi sijaisen palkka ei sellaisenaan ole sopiva, sitä on korotettava niin, että yrittäjävastuu tulee otetuksi huomioon yrittäjän työtuloa määritettäessä.
• Työehtosopimuksen mukainen palkka voi eräillä aloilla tulla kysymykseen silloin, kun alan luonteen takia sijaisen palkka ei ole määriteltävissä.
• Jos yrittäjä siirtyy jonkin muun työeläkelain piiristä YEL:n soveltamisalaan, tulisi tällaisen yrittäjän YEL-työtulo vahvistaa hänen aiempaa tulotasoansa vastaavaksi, mikäli työpanoksessa ei tapahdu muutosta.

Yrittäjän työtulo ei ole sama kuin yrityksen tulo

Yrittäjän työtulo ei ole sama kuin yrityksen tulo, johon vaikuttaa mm. yrityksen mahdollisuus käyttää tilinpäätöksessään hyväkseen jaksotus- ja vähennyssäännöksiä.

Työtulon määrittelyllä pyritään siihen, että yrittäjien eläketurvan taso vastaisi työntekijöiden eläketurvan tasoa ja yrittäjälle kertyisi työeläkettä myös silloin, kun yritystoiminta on tappiollista. Tappiollinen toiminta ei ole lähtökohtaisesti sellainen syy, jonka vuoksi työtulosuosituksesta tulisi poiketa.

Yrittäjän työtulon perusteena ei voida pitää suoraan tuloverolain mukaista jakoa ansio- ja pääomatuloon, koska se on kaavamainen toimenpide eikä perustu yrittäjän työpanokseen. Verotettava tulo vaihtelee vuosittain, kun taas YEL:n mukaan pyritään vakiintuneeseen tasoon.

Yrittäjän verotiedoilla voi olla kuitenkin merkitystä yritystoiminnan laajuutta arvioitaessa ja tarkistettaessa sitä, vastaako yrittäjän YEL-työtulo yrittäjän työpanosta. Esimerkiksi yksin yrittävällä elinkeinonharjoittajalla yrityksen tulo tai laskutuspalvelun kautta laskuttavalla yrittäjällä palkka voi antaa kohtalaisen kuvan yrittäjän työpanoksen arvosta. Yrityksen tulo kertoo siitä, että yritystoimintaa on harjoitettu kyseisenä verovuotena. Etenkin arvioitaessa takautuvasti vakuuttamisvelvollisuutta, on verotiedoilla selkeä merkitys. Jos ansiotulot ovat korkeat, voi eläkelaitos tällä perusteella poiketa työtulosuosituksesta ylöspäin.

Alle vuoden jatkuva yrittäjätoiminta

YEL-työtulolla tarkoitetaan aina vuotuista työtuloa, vaikka yrittäjätoiminta ei olisi jatkunut koko vuotta.

Tarkemmat tiedot

Kausiluonteiset yrittäjät

Jos yrittäjätoiminta jatkuu vuodesta toiseen, mutta kausiluonteisena (esim. kioskitoiminta kesäisin), on yrittäjän tänä aikana käyttämä työpanos katsottava koko vuoden työtuloksi.

Tarkemmat tiedot

Urheilijatuloa ei oteta mukaan yrittäjän työtuloon

Työeläkelait eivät koske urheilemista. Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturva on 1.5.1995 lukien hoidettu erikseen vakuutuksella, mistä säädetään urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa.

Urheilijalla voi kuitenkin olla urheilijatulon lisäksi muuta yrittäjätoimintaa, josta hän on YEL:n mukaan vakuuttamisvelvollinen. YEL-työtuloon ei lasketa mukaan yrittäjän saamaa urheilijatuloa.

Apurahaa ei oteta mukaan yrittäjän työtuloon

YEL-työtuloon ei lasketa mukaan yrittäjän saamaa apurahaa. Mikäli henkilö tekee tieteellistä tutkimusta tai harjoittaa taiteellista toimintaa yrittäjänä apurahalla tehtävän työn lisäksi, vakuutetaan yrittäjätoiminta YEL:n mukaan ja apurahalla tehtävä työ MYEL:n mukaan.

Työtulopäätöksen perusteleminen

YEL:iin on 1.1.2023 lisätty, että eläkelaitoksen päätöksen työtulon vahvistamisesta tulee sisältää työtulon vahvistamisen perusteena käytetyt tiedot. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovellettavat säännökset. Eläkelaitos kirjaa työtulon vahvistamisen perusteena käytetyt, erityisesti YEL:n 112 §:n 2 momentin tiedot yrittäjän työtulon vahvistamisesta annettavaan päätökseen. Myös vakuutushakemuksessa kysytyt yritystoimintaa koskevat tiedot kirjataan päätökseen. Eläkelaitoksen on kirjattava päätökseensä perustelut myös silloin, kun työtulo vahvistetaan työtulon tarkistamisen jälkeen. 

Myös yrittäjän kannalta myönteinen päätös on perusteltava eli vaikka eläkelaitos vahvistaisi yrittäjän hakeman työtulon, on päätös perusteltava niin, että se sisältää tiedot, millä kyseiseen työtuloon on päädytty.

Työtulopäätökseen kirjattujen tietojen ja niistä tehtyjen, päätökseen kirjattujen, johtopäätösten perusteella yrittäjän ja myös muun ulkopuolisen tahon tulee voida selkeästi päätellä, millä perustein päätöksessä vahvistettuun työtulon määrään on päädytty. Tällöin myös ulkopuolinen taho, kuten muutoksenhakulautakunta voi arvioida päätöksen lainmukaisuutta.

Ehdollinen työtulopäätös kun ei vielä tiedetä, jatkuuko yrittäjätoiminta 4 kuukautta

Työtulopäätös voidaan antaa ehdollisena silloin kun ei vielä tiedetä, jatkuuko yrittäjätoiminta neljää kuukautta. Tällöin päätökseen kirjoitetaan ehto: ”YEL-vakuutuksen voimaantulo edellyttää, että yrittäjätoiminta jatkuu neljä kuukautta”.

Yrittäjällä on tällöinkin oikeus hakea muutosta vakuutuksen alkamisaikaan ja työtulon määrään. Siksi päätökseen liitetään valitusosoitus.

Jos myöhemmin todetaan, ettei yrittäjätoiminta jatkunutkaan neljää kuukautta, työtulopäätös raukeaa. Tästä ilmoitetaan vakuutetulle kirjeellä. Jos yrittäjä kuitenkin katsoo kuuluvansa YEL:n piiriin, raukeamisesta annetaan päätös, johon liitetään valitusosoitus.

Jos yrittäjätoiminta päättyy ennen kuin se on kestänyt neljä kuukautta eikä lainvoimaiseen päätökseen ole kirjoitettu edellä mainittua ehtoa, on haettava työtulopäätöksen poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Vakuutetun suostumuksella voidaan työtulopäätös poistaa eläkelaitoksessa asiavirheenä.

YEL-työtulon vaikutus muuhun sosiaaliturvaan

Sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja Kelan kuntoutusraha

Yrittäjälle vahvistettu YEL-työtulo on mm. seuraavien etuuksien perusteena:

• sairauspäiväraha
• äitiysraha
• erityisäitiysraha
• isyysraha
• vanhempainraha
• osittainen vanhempainraha
• erityishoitoraha
• kuntoutusrahalain mukainen kuntoutusraha.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus

Oikeus saada työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukainen yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus edellyttää YEL-vakuutuksen voimassaoloa.

TyTAL:n mukaisen yrittäjän ansionmenetyskorvauksen ja perhe-eläkkeen perustana käytetään työtapaturman sattumispäivänä tai ammattitaudin ilmenemispäivänä voimassa olevaa YEL-työtuloa. Jos yrittäjä työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi päättää YEL-vakuutuksensa takautuvasti tätä pidemmältä ajalta, hän menettää oikeutensa TyTAL:n mukaiseen korvaukseen.

Työtulon vaikutus yrittäjän työttömyysturvaan

Yrittäjän on hyödyllistä myös työttömyysturvan vuoksi pitää YEL-työtulonsa oikealla tasolla. Yrittäjä voi päästä työttömyysturvan piiriin, jos hänen YEL-työtulonsa on vähintään 14 088,00 euroa (vuoden 2023 tasossa). Rajamäärä tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Työtuloa ei tule vahvistaa tarkalleen työttömyysturvan alarajalle, koska työttömyysturvan ja työeläkkeen erilaisista pyöristyssäännöistä johtuen YEL-työtulo voi tulevina vuosina jäädä alle työttömyysturvan alarajan. YEL-työtuloksi kannattaa vahvistaa selvästi työttömyysturvan alarajaa suurempi työtulo.

Tarkemmat tiedot