Kuntoutuksen keinot ja kuntoutussuunnitelma

    Julkaisuaika 13.05.2014, Julkisuus: Julkinen

    Työeläkekuntoutus on aina ammatillista kuntoutusta. Ennen työeläkekuntoutuksen käynnistämistä kuntoutuksen hakijalla on oltava kuntoutussuunnitelma. 

    Työeläkekuntoutuksen keinoja ovat

    • työpaikkakuntoutus eli työkeilu ja työhönvalmennus
    • työhön tai ammattiin johtava koulutus
    • elinkeinotuki -tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen
    • kustannusten korvaukset kuntoutuksen aiheuttamista tarpeellisista ja välttämättömistä kustannuksista. 

    Keinon valinnassa käytettävä tapauskohtaista harkintaa

    Laissa mainittu luettelo työeläkekuntoutuksen keinoista ei ole tyhjentävä. Kuntoutuksen keinot ja tarkoituksenmukainen työeläkekuntoutus perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan.

    Työkokeilu ja työhönvalmennus tapahtuvat omalla työpaikalla tai jollakin muulla työpaikalla. Työpaikalla tapahtuvaa kuntoutusta kutsutaan työpaikkakuntoutukseksi.  

    Jos työpaikkakuntoutuksen keinot eivät johda terveydentilan kannalta sopivissa työtehtävissä jatkamiseen, työeläkekuntoutus voidaan toteuttaa työhön tai ammattiin johtavana koulutuksena.

    Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, yrittäjätoiminnan muuttamista tai ammatin harjoittamista varten.

    Kustannusten korvaukset ovat esimerkiksi korvauksia työeläkekuntoutukseen liittyvistä opiskelutarvikkeista.

    Neuvonta ja ohjaus  

    Työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijat antavat sekä yleisneuvontaa että yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa. Kuntoutusasiantuntijat neuvovat vakuutettuja, työnantajia sekä kuntoutuksen muuta yhteistyöverkostoa työeläkekuntoutukseen liittyvissä asioissa.

    Kuntoutusasiantuntijat neuvovat ja ohjaavat asian käsittelyn eri vaiheissa kuntoutujaa sopivan kuntoutusohjelman suunnittelussa sekä järjestävät työeläkekuntoutuksen rahoitusta kuntoutustoimenpiteille. Tarvittaessa kuntoutusasiantuntija keskustelee kuntoutujan luvalla työnantajan työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon edustajien kanssa kuntoutujan työkyvyttömyyden uhkasta sekä neuvottelee työpaikalla toteutettavien kuntoutusohjelmien suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.

    Myös esimerkiksi Kelan, työ- ja elinkeinotoimistojen, oppilaitosten ja yksityisten kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa voidaan keskustella eri vaihtoehdoista.

    Kuntoutusasiantuntijat myös seuraavat ja ohjaavat kuntoutusohjelmien etenemistä ja toteutumista. Tällä tavoin kuntoutujaa tuetaan kuntoutusohjelman läpiviemisessä, jotta hän sen jälkeen pystyy jatkamaan työelämässä työ- ja toimintakyvylleen sopivissa tehtävissä.

    Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino

    Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Jos työntekijän työsuhde on voimassa, selvitetään ensin mahdollisuudet töiden uudelleen järjestämiseksi hakijan omalla työpaikalla.

    Jos omalla työpaikalla tai työnantajalla ei löydy sellaista tehtävää, jossa työkyvyttömyyden uhkaa voidaan alentaa, selvitetään hakijan mahdollisuudet saada työtä muualta.

    Jos työpaikkakuntoutuksen keinot eivät johda terveydentilan kannalta sopivassa työssä jatkamiseen, selvitetään mahdollisuudet uudelleenkoulutukseen.

    Työkokeilu ja työhönvalmennus

    Työkokeilu ja työhönvalmennus ovat työeläkekuntoutuksen keinoja, joita käytetään ansiotyöhön palaamisen tukena. Tavoitteena on aina työssä jatkaminen aikaisempaa ammattitaitoa ja työkokemusta hyödyntäen työkyvyn kannalta sopivissa tehtävissä.

    Jos kuntoutujalla on voimassa oleva työsuhde, selvitetään aina ensin työjärjestelyjen tai sopivampien työtehtävien mahdollisuudet omalla työpaikalla. Suunnitelma syntyy tavallisesti kuntoutuksen hakijan, työpaikan edustajien ja työterveyshuollon yhteistyönä.

    Työpaikkakuntoutus alkaa yleensä työkokeilulla ja tarvittaessa se voi jatkua työhönvalmennuksena. Tavoitteet vaihtelevat kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan.

    Työkokeilun ja työhönvalmennuksen pituus arvioidaan ja sovitaan yksilöllisesti kussakin tilanteessa. Työkokeilujakso kestää tavallisesti muutamia kuukausia, mutta se voi jatkua tarvittaessa työhönvalmennuksena.

    Työkokeilusta ja työhönvalmennuksesta tehdään kirjallinen sopimus.

    Tarkemmat tiedot

    Työpaikkakuntoutuksesta neuvoteltaessa sovitaan,

    • miten kuntoutujan tarvitsema ohjaus järjestetään
    • miten kuntoutuksen sujumista seurataan ja
    • kuka toimii yhdyshenkilönä.

    Ohjaajana ja yhdyshenkilönä voi toimia esimies, mutta usein seurannassa on mukana työterveydenhuollon edustaja. Joissakin tilanteissa, esimerkiksi kun kuntoutujalla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta, eläkelaitos voi hankkia ja rahoittaa työkokeilun järjestämiseen tai seurantaan liittyviä palveluja kuntoutuksen palveluntuottajilta.

    Työnantajalta ja kuntoutujalta pyydetään yleensä kuntoutuksen päätyttyä arvio kuntoutusohjelman sujumisesta.

    Työkokeilu työkyvyttömyysjakson päättyessä

    Työkokeiluja järjestetään myös pitkän sairausjakson jälkeen. Työkokeilu voidaan järjestää ja rahoittaa, kun kuntoutuja on palaamassa työkyvyttömyysjakson jälkeen ansiotyöhön eikä ole varmuutta työstä suoriutumisesta. Työhön palattaessa saatetaan tarvita joustavuutta työajoissa, mahdollisuutta olla työssä ylimääräisenä henkilönä, aikaa perehtyä poissa ollessa tapahtuneisiin muutoksiin jne.

    Työntekijä voi siirtyä työkyvyttömyysjaksolta työhön myös osa-sairauspäivärahan turvin, kun työkyky on siinä määrin palautunut, että hän kykenee tekemään työtään osa-aikaisesti.

    Tarkemmat tiedot

    Kelan osasairauspäivärahaa käytetään yleensä lyhyiltä sairauslomajaksoilta työhönpalaamisen tukemiseen. Työeläkekuntoutus tulee kyseeseen silloin, kun työkyvyttömyyden uhka on selkeästi todettavissa ja työhönpaluuta tuetaan pitemmän sairauslomajakson jälkeen.

    Jostyöhönpaluuta tuetaan osasairauspäivärahalla, työeläkekuntoutusta ei myönnetä samalle ajalle. Jos työhönpaluuta on tuettu osasairauspäivärahalla, voi työhönpaluun tukeminen tarvittaessa jatkua työeläkekuntoutuksena, jos kuntoutuja esimerkiksi tarvitsee pitempiaikaista tukea voidakseen palata terveydentilalle soveltuviin työtehtäviin.

    Työkokeilu uudelleensijoittumistilanteessa

    Työkokeilu voidaan toteuttaa, kun kuntoutuja siirtyy tehtävään, josta hänellä ei ole aikaisempaa kokemusta. Kokeilun aikana selviää tehtävien sopivuus ja se, miten kuntoutujan on tarpeen vahvistaa tehtävässä tarvittavia ammatillisia valmiuksiaan.

    Työkokeilu uudelleenkoulutusta suunniteltaessa

    Työkokeilulla voidaan varmentaa uudelleenkoulutussuunnitelmia. Kuntoutuja voi suunnittelemallaan koulutusalalla käytännön tehtävissä kokeillen tutustua ammattiin ja saada selkeämmän kuvan uuden työtehtävän soveltuvuudesta. Työkokeilu on tällaisessa tilanteessa yleensä lyhyt ja osa laajempaa kuntoutussuunnitelmaa.

    Työhönvalmennus

    Työhönvalmennus on työssä tarvittavien ammatillisten taitojen hankkimista yksilöllisen ohjelman avulla. Käytännön harjoittelun lisäksi työhönvalmennukseen voi liittyä myös työpaikan ulkopuolella annettavaa tietopuolista opetusta. Työhönvalmennusta edeltää tavallisesti työkokeilu. Ennen työhönvalmennuksen aloittamista työnantajan ja kuntoutujan on laadittava vapaamuotoinen valmennusohjelma, joka on toimitettava työeläkelaitokseen.

    Työhönvalmennus uudelleenkoulutuksen jälkeen

    Lähtökohta on, että kuntoutuja on uudelleenkoulutuksen jälkeen työkykyinen ja hän sijoittuu koulutuksen perusteella työhön tai ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi.

    Jos sijoittuminen koulutuksen mukaiseen työhön osoittautuu ongelmalliseksi, voi eläkelaitos yksilöllisen harkinnan perusteella rahoittaa koulutuksen jälkeen työhönvalmennusjakson työllistymisen varmentamiseksi.

    Työhön tai ammattiin johtava koulutus

    Eläkelaitos voi tukea työeläkekuntoutuksena ammatillista koulutusta uuteen työhön. Uudelleenkoulutus on tarkoituksenmukaista silloin,

    • jos työpaikan järjestelyt eivät ole riittäviä, jotta henkilö voisi terveydellisistä rajoitteista huolimatta jatkaa entisessä tai entisen kaltaisissa työtehtävissä tai
    • työjärjestelyihin ei ole mahdollisuutta.

    Uuden koulutus- ja ammattialan tulee olla sairauden kannalta sopiva. Uuden ammatin tulee mahdollistaa työelämässä jatkaminen mahdollisimman pitkään ja vähentää työkyvyttömyyden riskiä.

    Tarkemmat tiedot

    Työeläkejärjestelmän tehtäviin ei kuulu perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen. Joskus voi kuitenkin olla tarpeen täydentää pohjakoulutusta osana kuntoutujan ammatillisen kuntoutuksen kokonaissuunnitelmaa, jotta ammattiin johtava koulutus onnistuisi.

    Erityisesti niissä tilanteissa, joissa henkilöllä on vanhentunut pohjakoulutus, sen parantamista voidaan tukea, jotta henkilö pystyisi kohtuudella selviytymään varsinaisesta ammattikoulutuksesta. Lähtökohtana on tavoitella vakiintuneen ammatin tasoista koulutusta terveydentilalle paremmin sopivaan ammattiin. On kuitenkin tilanteita, joissa on perusteltua tukea sellaista sopivampaan työnkuvaan tähtäävää koulutusta, joka voi johtaa koulutustason nousuun.

    Elinkeinotuki

    Eläkelaitos voi myöntää työeläkekuntoutuksena tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen (elinkeinotuki). Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista varten.

    Elinkeinotukea myönnettäessä selvitetään henkilön yrittäjäominaisuuksia ja varmistetaan yrityshankkeen toimintaedellytykset. Lisäksi huolehditaan, että itsenäiseksi yrittäjäksi aikovalla on tarvittava yrittäjäkoulutus.

    Elinkeinotuen edellytykset

    Elinkeinotuen myöntämisen edellytyksenä on se, että kuntoutujan voidaan arvioida saavan joko yrityksestään tai ammatin harjoittamisesta toimeentulon. Jotta tuettava yritys olisi taloudellisesti terveellä pohjalla, elinkeinotuen osuuden tulisi olla yrityshankkeen kokonaisrahoituksesta kolmannes, korkeintaan puolet.

    Suositeltavaa on, että vakuutetun oman rahoituksen, ulkopuolisen rahoituksen ja elinkeinotuen osuudet muodostavat kukin noin kolmanneksen kokonaisrahoituksesta. Lainan myöntämisen ehtona on yleensä pankkitakaus tai muu vastaava hyväksyttävä vakuus.

    Työvälineet ja laitteet

    Elinkeinotukea voidaan myöntää avustuksena ammatin harjoittamiseen liittyvien työvälineiden ja työkoneiden hankintakustannusten kattamiseen. Annettavassa päätöksessä yksilöidään avustuksen kohde, määrä ja aika, jonka kuluessa avustusta voidaan maksaa.

    Lähtökohtana pidetään, että avustus maksetaan asiakkaan toimittamien hankintatositteiden tai laskujen mukaan ja hankinnat suoritetaan oikeuspäätöksen voimassaolon eli enintään noin vuoden kuluessa oikeuspäätöksen antamisesta.

    Apuvälineet ja –laitteet

    Lähtökohta on, että työnantaja hankkii vajaatyökykyisen työssään tarvitsemat apuvälineet ja –laitteet ja oppilaitos hankkii vajaakykyiselle opiskelijalle opiskelussa tarvittavat apuvälineet ja –laitteet.

    Kela kustantaa apuvälineitä vaikeavammaisille.

    Työnantaja voi saada tukea vajaakuntoisen työntekijän apuvälineisiin esimerkiksi työ- ja elinkeinohallinnon kautta. Työnantajaa voi ohjata selvittämään mahdollisuus saada työ- ja elinkeinohallinnon maksamaa työolosuhteiden järjestelytukea. Apuvälineitä kustantavat myös kunta vammaispalvelulain perusteella sekä Kela.

    Tarkemmat tiedot

    Työeläkejärjestelmästä apuvälineisiin liittyvän korvauksen myöntäminen tulee kysymykseen yleensä ainoastaan yrittäjien kohdalla. Jos yrittäjän vamman tai sairauden aiheuttamat toimintarajoitukset estävät yrittäjää palaamasta entiseen työhönsä tai sijoittumaan uuteen työhön ilman tarvittavia apuvälineitä, voidaan niiden hankintaa tarvittaessa korvata myös työeläkejärjestelmästä.

    Korvattavia apuvälineitä voivat olla esimerkiksi ammattikohtaiset erikoisvarusteet, kuten autonajoa helpottavat välineet autonkuljettajalle. Apuvälineisiin voidaan rinnastaa myös työkoneisiin sekä niiden hallintalaitteisiin ja sijaintiin liittyvät muutokset.

    Yleensä apuvälineistä korvataan vain tavanomaisen työsuojelulta vaadittavan tason ylittävä osuus. Lisäksi edellytetään, että laitteiden hankintakustannukset ovat kohtuulliset.

     

    Kustannusten korvaukset

    Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset.

    Välttömättömiä ja tarpeellisia kustannuksia ovat esimerkiksi opiskelu- ja matkakulut.

    Kustannustenkorvaukset määräytyvät Työeläkevakuuttajat Tela ry:n suositusten mukaisesti.

    Kuntoutussuunnitelma

    Ennen työeläkekuntoutuksen käynnistämistä kuntoutuksen hakijalla on oltava kuntoutussuunnitelma.

    Kuntoutussuunnitelmalle ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia. Kuntoutussuunnitelma on yleensä kuntoutushakemuksessa, hakemuksen liitteissä tai lääkärinlausunnossa. Kuntoutussuunnitelma voi olla valmiina jo työeläkekuntoutusta haettaessa. Usein suunnitelma vaatii tarkennuksia ja täydentämistä työeläkekuntoutuksen hakemisen jälkeen.

    Tarkemmat tiedot

    Hakijan on esitettävä eläkelaitokselle kuntoutussuunnitelma. Työeläkekuntoutusta voi hakea, vaikka kuntoutussuunnitelma ei olisi selvillä hakemisvaiheessa.

    Jos hakija ei esitä hakemisvaiheessa kuntoutussuunnitelmaa tai suunnitelma vaatii tarkennusta, eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen. Eläkelaitos antaa myönteisen ennakkopäätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen,  jos työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät.

    Ennakkopäätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen on voimassa 9 kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

    Kuntoutussuunnitelman valmistelu tapahtuu näissä tilanteissa ennakkopäätöksen voimassaoloaikana.

    Kuntoutussuunnitelman tulisi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:  

    • Mitä ammatillisen kuntoutuksen toimia kuntoutuja suunnittelee työelämään paluunsa tai työelämässä pysymisensä tueksi?
    • Mikä on tavoitteena oleva tehtävä tai ammatti?
    • Mikä on kuntoutussuunnitelman toteutuspaikka?
    • Mikä on suunniteltu aikataulu?
    • Mitkä ovat työllistymismahdollisuudet?

    Kuntoutussuunnitelman valmistelussa korostuu hakijan oma aktiivisuus sekä työnantajan, eläkelaitoksen ja tarvittaessa kuntoutuksen palveluntuottajien välinen yhteistyö. Eläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijan on annettava ohjausta ja neuvontaa kuntoutussuunnitelman valmistelussa.

    Lähtökohtana kuntoutussuunnitelman valmistelussa on hakijan nykyinen työ ja/tai hänen aikaisempi työkokemuksensa ja koulutuksensa. Hakijan henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman tavoitteena on työ tai ammatti, joka nykyistä paremmin sopii hänen työkyvylleen ja jossa hän jatkossa kykenee työskentelemään.

    Suunnittelun lähtökohtana työjärjestelyt

    Työeläkekuntoutuksen suunnittelussa lähtökohtana on kuntoutuksen hakijan omalla työpaikalla tehtävät työjärjestelyt. Suunnittelu tapahtuu yleensä työpaikalla hakijan ja työnantajan yhteistyössä. Aluksi selvitetään, voiko hakija jatkaa entisessä työssään työkokeilun ja siihen liittyvien työjärjestelyjen avulla. Jos tämä ei ole mahdollista, tutkitaan mahdollisuudet sijoittua omalla työpaikalla muuhun työhön työkokeilun ja tarvittaessa työhönvalmennuksen avulla.

    Jos työssä jatkaminen edellyttää lisä- tai uudelleenkouluttautumista, selvitetään oman työnantajan mahdollisuudet tarjota hakijalle uuden koulutuksen mukaista työtä.

    Jos omalla työnantajalla ei ole tarjota ammatillisen lisä- tai uudelleenkoulutuksenkaan avulla sopivaa työtä, suunnitellun koulutuksen jälkeiset työllistymisnäkymät on pyrittävä selvittämään.

    Jos työnantajalla ei ole mahdollisuuksia työjärjestelyihin tai terveydentilalle sopiviin työtehtäviin, etsitään mahdollisuuksia työpaikkakuntoutukseen uudella työpaikalla. Myös silloin, kun työsuhde on jo päättynyt, suunnittelun lähtökohtana on mahdollisuudet palata työelämään työpaikkakuntoutuksen avulla.

    Hakija ei ole hakemusvaiheessa esittänyt tarkoituksenmukaista suunnitelmaa

    Usein hakijan esittämä kuntoutussuunnitelma ja vaatimukset kuntoutuksen toimenpiteistä eivät ole täsmentyneet vielä siinä vaiheessa, kun arvioidaan oikeutta työeläkekuntoutukseen. Hakija voi esittää esimerkiksi useampia vaihtoehtoisia etenemistapoja kuntoutuksen toteuttamiseksi. Etenkin näissä tilanteissa korostuu yhteydenpidon merkitys asiakkaan ja kuntoutusasiassa mukana olevien yhteistyötahojen kanssa.

    Jos kuntoutussuunnitelmaa ei hakemuksen yhteydessä ole esitetty tai esitettyä kuntoutussuunnitelmaa ei voida työeläkekuntoutuksena tukea, kuntoutussuunnitelman valmistelu käynnistyy eläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijan yhteydenotolla hakijaan.

    Keskustelussa saadaan käsitys hakijan halusta kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn tai kuntoutussuunnitelman muuttamiseen ja siinä sovitaan, miten asiassa edetään. Jos hakemuksen liitteenä tullut kuntoutussuunnitelma ei ole eläkelaitoksen arvion mukaan tarkoituksenmukainen, sopivampi suunnitelma pyritään löytämään hakijan ja kuntoutussuunnittelijan yhteistyöllä. Eläkelaitos voi pyytää hakijaa joko täydentämään toimittamaansa suunnitelmaa tai toimittamaan uuden suunnitelman, jota tarpeen mukaan työstetään edelleen.

    Kun hakijalla on todettu olevan oikeus työeläkekuntoutukseen, mutta suunnitelma on vielä jäsentymätön, lähtökohtana voidaan pitää sitä, että hakijan kanssa yhteistyössä päädytään molempia osapuolia tyydyttävään kuntoutussuunnitelmaan. Hakijan, työnantajan ja tarvittavien muiden yhteistyötahojen kanssa pyritään keskustelemaan niin pitkään, että sopiva kuntoutussuunnitelma löytyy.

    Käytännössä on tavallista, että kuntoutussuunnitelmasta tarvitaan lisätietoja ennen päätöksen tekemistä. Eläkelaitos hankkii niitä hakijalta ja usein myös kuntoutussuunnitelman valmistelussa mukana olleilta tahoilta.

    Toimeksiannot kuntoutuksen palveluntuottajille tai työ- ja elinkeinohallintoon

    Jos kuntoutuksen hakija ei voi jatkaa omassa työpaikassaan, hänet voidaan ohjata työ- ja elinkeinotoimistoon tai kuntoutuksen palveluntuottajalle kuntoutussuunnitelman laatimiseksi työelämässä jatkamista varten.

    Eläkelaitos voi hankkia kuntoutussuunnitelman laatimiseen liittyviä palveluja esimerkiksi työhönkuntoutumisen palveluverkostolta tai muilta palveluntuottajilta.

    Kuntoutuksen hakija voi hakeutua työ- ja elinkeinotoimistoon hakiessaan uutta työtä tai suunnitellessaan uudelleenkoulutusta. Jos työeläkelaitos pyytää työ- ja elinkeinotoimistolta lausuntoa hakijan uudelleenkoulutus- ja työvaihtoehdoista, niihin liittyvistä ammatillisista kiinnostuksista, resursseista ja soveltuvuudesta, työ- ja elinkeinotoimiston edustajan kanssa sovitaan toimeksiannosta ja annetaan maksusitoumus.

    Eläkelaitos voi kustantaa erilaisia selvityksiä myös kuntoutuksen palvelun tuottajalla, jotta kuntoutuja saisi laadittua kuntoutussuunnitelman. Selvityksiä hankitaan yleensä tilanteissa, joissa on tarpeen hankkia lisäselvityksiä ammatillisista kuntoutusmahdollisuuksista.

    Selvityksiä voidaan rahoittaa vain siinä tapauksessa, että henkilöllä on jo todettu oikeus työeläkekuntoutukseen, mutta kuntoutussuunnitelman saaminen edellyttää lisäselvityksiä. Lisäselvittelyjä ei rahoiteta sen selvittämiseksi, onko hakijalla oikeutta työeläkekuntoutukseen tai työkyvyn arviointia varten.

    Eläkelaitos antaa palvelun tuottajalle maksusitoumuksen ja myöntää henkilölle tarvittaessa kuntoutusetuuden selvittelyn ajaksi.