Työkyvyttömyyseläkkeen jatkaminen
Kuntoutustuen jatkaminen kuntoutustukena
Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi silloin, kun
- eläkkeenhakijan kohdalla ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimenpiteisiin tai
- eläkkeenhakijan vamman, vian tai sairauden voidaan odottaa paranevan asianmukaisella hoidolla (hallituksen esitys 118/1995).
Kuntoutustukea voidaan tarvittaessa jatkaa, jos kuntoutustoimenpiteet tai hoito vievät arvioitua pidemmän ajan.
Eläkkeensaajaa tulisi ohjeistaa hakemaan kuntoutustuen jatkoa ajoissa, jos kuntoutustuen jatkohakemus on todennäköinen. Eläkelaitokselle tulee jatkohakemuksen liitteenä lähettää
- B-lääkärinlausunto ja
- pyydettäessä lomake ETK 7008 ”Selvitys työkyvystä kuntoutustuen jatkoa varten”.
Pääsääntöisesti eläkelaitoksen tulisi jatkohakemuksen yhteydessä vaatia eläkkeenhakijalta lomakkeen ”Selvitys työkyvystä kuntoutustuen jatkoa varten ETK 7008” täyttämistä saadakseen eläkkeenhakijan ajankohtaisesta tilanteesta sellaista tietoa, mitä lääkärinlausunnossa ei ole.
Mitä pidempi aika kuntoutustuen päättymisestä jatkohakemuksen tekemiseen mennessä on kulunut, sitä tärkeämpää olisi saada hakijalta ETK 7008 –lomake lääkärinlausunnon lisäksi.
Kuntoutustuen jatkaminen 2 vuoden jälkeen
Kuntoutustuen jatkumiselle ei laissa ole säädetty määräaikaa.
Kuntoutustuen tarkoitus huomioon ottaen tulisi perättäisten kuntoutustukien määrää rajoittaa ja pyrkiä tekemään lopullinen ratkaisu kohtuullisessa ajassa.
Soveltamiskäytännössä kuntoutustukea jatketaan noin 2 vuoden jälkeen vain perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että
- sairauden hoito on kesken
- lääkinnällinen kuntoutus on kesken
- ammatillinen kuntoutus on kesken
- hoito- tai kuntoutussuunnitelmassa olevan muun suunnitelman toteutus on kesken.
Eläkkeenhakijan iällä voi olla merkitystä kun arvioidaan, jatketaanko eläkettä 2 vuoden jälkeen kuntoutustukena vai myönnetäänkö työkyvyttömyyseläke toistaiseksi.
Nuorilla eläkkeenhakijoilla kuntoutus- ja työllistymismahdollisuudet ovat usein paremmat kuin iäkkäämmillä eläkkeenhakijoilla. Myös lääkinnällinen hoito ja kuntoutus todennäköisesti tuottavat paremmin tulosta nuorilla eläkkeenhakijoilla.
Kuntoutustuen jatkaminen useiden vuosien ajan
Useita vuosia jatkuva kuntoutustuki on perusteltu vain silloin, kun
- se liittyy ammatilliseen kuntoutukseen, esimerkiksi pitkään koulutukseen
- sairauden jatkuvuuden todennäköisyyttä on vaikea ennakoida, esimerkiksi mielenterveyspotilaiden tilanteessa tai
- hoidolliset näkökulmat puoltavat kuntoutustuen jatkamista.
Joissain tapauksissa sairauden hoito voi jatkua pitkään ja tämä edellyttää pidempiaikaista kuntoutustukea.
Esimerkiksi syöpäsairaan eläkkeenhakijan hoidolliset näkökulmat voivat puoltaa kuntoutustuen jatkamista, lyhyinäkin jaksoina.
Kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen
Kuntoutustukea ei jatketa 2 vuoden jälkeen, jos
- eläkkeenhakijan työkyky on palautunut
- eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, jolla esimerkiksi käypä hoito –suositusten mukaan sairaus olisi todennäköisesti parannettavissa tai
- eläkkeenhakija on kieltäytynyt hoidosta, joka ei sisällä riskejä.
Kuntoutustuen jatkaminen työkyvyttömyyseläkkeenä toistaiseksi
Eläkkeenhakijalle tulisi myöntää työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos työkyvyttömyys edelleen jatkuu eikä kuntoutustuen jatkamiselle enää ole perusteltuja syitä, kuten hoidon tai kuntoutuksen keskeneräisyys.
Kun kuntoutustuen jatkohakemus tulee ratkaistavaksi sen jälkeen, kun kuntoutustuki on jatkunut 2 vuotta, työkyvyttömyyseläke tulisi myöntää toistaiseksi, jos työkyvyttömyys jatkuu, ellei
- sairauden, vian tai vamman laatu huomioon ottaen ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan suunnitellulla hoidolla tai lääkinnällisellä kuntoutuksella merkittävästi parantaa
- eläkkeenhakijan nykyistä työtä voida muokata
- eläkkeenhakijan työn vaihtoa voida tukea terveydentilalle sopivampaan työhön tai
- kuntoutustukijakson aikana saadun tiedon perusteella ole todennäköistä, että eläkkeenhakijan työ- ja ansiokyky parantuvat siten, että hän voi palata takaisin työelämään.
Kuntoutustuki muutetaan toistaiseksi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos
- kuntoutus epäonnistuu
- hoito ei tuota odotettua tulosta
- työkyvyn parantuminen ei näytä todennäköiseltä
- työkyvyttömyys muuttuu pysyväksi kuntoutustuen aikana.
Eläkkeenhakijan sairauden laatu tulisi ottaa huomioon, kun harkitaan pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä kuntoutustuen sijasta.
Kuntoutustuen päättymisaika, kun on sattunut liikennevahinko tai työtapaturma
Kuntoutustuen päättymisaika on syytä määrätä samaksi kuin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiön antamassa korvauspäätöksessä, jos työkyvyttömyys on aiheutunut liikennevahingosta tai työtapaturmasta. Tällöin liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiö hoitaa mahdollisen kuntoutusasian.
Kuntoutustuen jatkaminen osatyökyvyttömyyseläkkeenä tai osakuntoutustukena
Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos eläkkeenhakijan työkyky on parantunut merkittävästi aikaisemmasta, mutta työkyvyn ei arvioida enää palautuvan kokonaan edes kuntoutustoimenpiteiden avulla.
Täyden kuntoutustuen jatkona voidaan myöntää osakuntoutustuki, jos eläkkeenhakijan
- työkyky on parantunut merkittävästi
- työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan ja
- työkyvyn muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.
Tarkoituksena on, että kuntoutustukea ei myönnettäisi lyhyiksi ajoiksi osakuntoutustukena tai täytenä kuntoutustukena ansiotason muutosten mukaan. Jos kuitenkin eläkkeensaaja on täyden kuntoutustuen päättyessä vielä osittain työkyvytön ja työkyvyn arvioidaan palautuvan kokonaan alle vuodessa, voidaan eläkkeenhakijalle myöntää osakuntoutustuki myös alle vuoden ajaksi.
Täysi kuntoutustuki muutetaan tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai osakuntoutustueksi työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.
Kun täyden kuntoutustuen jatkoksi myönnetään osakuntoutustuki henkilölle, jolla on oikeus saada työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta, osakuntoutustuki voidaan maksaa täytenä kuntoutustukena ammatillisen kuntoutuksen ajalta.
Työhönpaluun tukeminen osakuntoutustukena tai kuntoutusrahana
Kun täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki päättyy, eläkettä voidaan työhönpaluun tukemiseksi jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena kuntoutustukena vuotta lyhyemmältäkin ajalta. Työkyvyn alenemaa ei tällöin vaadita.
Eläkkeenhakijalle voidaan maksaa kuntoutusrahaa esimerkiksi työkokeilun ajalta, jos ammatillista kuntoutusta pidetään tarpeellisena kuntoutustuen päättyessä. Koska kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää erillistä hakemusta, eläkelaitoksen tulisi olla yhteydessä eläkkeenhakijaan kuntoutuksen ja kuntoutusrahan hakemista varten.
Osakuntoutustuen jatkaminen täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä tai kuntoutustukena
Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään osakuntoutustuen jälkeen silloin, kun
- eläkkeensaajan työkyky on entisestään heikentynyt ja
- työkyvyn muutoksen arvioidaan olevan pysyvää.
Tällöin osakuntoutustukea saanut eläkkeenhakija on yleensä lopettanut työnteon.
Täysi kuntoutustuki myönnetään osakuntoutustuen jatkoksi, jos
- eläkkeensaajan työkyky on heikentynyt täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin määräaikaisesti ja
- muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.
Täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta tai työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Osakuntoutustukea maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai täyden kuntoutustuen alkamiseen saakka.