Osakepalkkio on kyseessä silloin, kun työnantaja antaa palkitsemisjärjestelmän perusteella työntekijälle vastikkeetta osakkeita.
Työntekijälle voidaan antaa osakepalkkiona vastikkeetta:
- työnantajayhtiön
- samaan konserniin kuuluvan muun yhtiön
- täysin ulkopuolisen yhtiön osakkeita.
Lähtökohtaisesti myös osakepalkkio on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Milloin osakepalkkio ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota
Osakepalkkio ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota silloin, kun palkkio täyttää TyEL:n 70 §:n 3 momentin 5-kohdan mukaiset edellytykset. Näiden TyEL:n osakepalkkiosäännöksessä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä osakepalkkiota ei pidetä vastikkeena työstä.
Vastikkeena työstä ei pidetä palkkiota, joka annetaan:
- työnantajayhtiön
- sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön
- muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön
viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina, sijoitustalletuksina tai muulla vastaavalla tavalla taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana.
Lisäksi edellytetään, että:
- palkkiona saatavan edun arvo riippuu TyEL:ssä tarkoitettujen kohdeosakkeiden (työnantajayhtiön, sen konserniyhtiön tai vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön pörssinoteerattujen osakkeiden) arvon kehityksestä ja
- edun arvo riippuu edellä tarkoitettujen kohdeosakkeiden arvonkehityksestä palkkion lupaamisen jälkeen vähintään vuoden pituisen ajan (ennen kuin palkkio annetaan työntekijälle).
Esimerkki: Yrityksessä on käytössä osakepalkkiojärjestelmä. Sen perusteella henkilöstö saa ennalta määrättyjen tulostavoitteiden saavuttamisen perusteella tietyn määrän yhtiön pörssinoteerattuja osakkeita. Tulostavoitteet on määritelty samassa yhteydessä kun henkilökunnalle on tiedotettu osakepalkkiojärjestelmästä. Osakkeet annetaan työntekijöille reilun vuoden kuluttua siitä, kun mahdollisuudesta saada palkkio on tiedotettu henkilökunnalle. Edun arvo kehittyy osakkeiden arvonnousun perusteella reilun vuoden ajan palkkion lupaamisen jälkeen. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettava etu ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Jos työntekijöille annettaisiin muita kuin TyEL:ssä mainittuja kohdeosakkeita (esim. täysin ulkopuolisen yhtiön osakkeita tai ei-pörssinoteerattuja osakkeita), osakepalkkio kuuluisi eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Myös siinä tapauksessa, että työntekijöille annettaisiin TyEL:n osakepalkkiosäännöksessä tarkoitettuja kohdeosakkeita (esim. työnantajayhtiön pörssinoteerattuja osakkeita), mutta palkkio annettaisiin työntekijöille ennen kuin vuosi on kulunut palkkion lupaamisesta, palkkio luettaisiin mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Osakepalkkiosäännöksessä tarkoitetut yhtiöt
TyEL:n osakepalkkiosäännöstä voidaan soveltaa vain sellaiseen osakepalkkioon, joka annetaan:
- työnantajayhtiön
- sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön tai
- muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön
viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina (sijoitustalletuksena tai muulla vastaavalla tavalla taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana).
Työnantajayhtiö on työntekijöiden työsopimussuhteen toinen osapuoli eli työnantaja.
Samaan konserniin kuuluvat yhtiöt, joissa jollakin yhtiöllä (emoyhtiö) on määräysvalta muihin yhtiöihin (tytäryhtiöt) nähden.
Konsernin määrittely perustuu osakeyhtiölakiin (624/2006) ja kirjanpitolakiin (1336/1997). Kirjanpitolaissa tarkoitettuun konserniin voi kuulua esimerkiksi rekisteröityjä yhdistyksiä, osuuskuntia ja muita kirjanpitovelvollisia yksiköitä, joissa jollakin yksiköllä on määräysvalta toisiin yksiköihin nähden. Myös muu konsernia vastaava erillisten yhteisöjen muodostama kokonaisuus, jonka osien välillä on lainsäädäntöön perustuva riippuvuussuhde, voi olla TyEL:n osakepalkkiosäännöksessä tarkoitettu muu vastaava taloudellinen yhteenliittymä.
Taloudellisen yhteenliittymän olemassaolo ratkaistaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa:
- yritysten keskinäiseen omistukseen
- liiketaloudelliseen riippuvuussuhteeseen
- yhteenliittymän pysyvyyteen ja vakiintuneisuuteen.
Taloudellisen yhteenliittymän käsitettä tulkitaan osakepalkkioiden yhteydessä samalla tavoin kuin TyEL:n 203 §:n tietojen luovutussäännöksessä.
Osakkeiden noteeraaminen arvopaperipörssissä
TyEL:n osakepalkkiosäännöstä voidaan soveltaa vain sellaiseen osakepalkkioon, joka annetaan viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina.
Arvopaperipörssillä tarkoitetaan pörssiarvopapereiden kaupankäynnin edellytyksiä järjestävää ja ylläpitävää yhteisöä. Helsingin arvopaperipörssitoimintaa hoitaa OMX-yhtiö. Arvopaperipörssien toimintaa valvoo Suomessa Finanssivalvonta.
Osakkeet voidaan noteerata myös ulkomaisessa arvopaperipörssissä. Ulkomaisen arvopaperipörssin tulee olla jonkin suomalaista Finanssivalvontaa vastaavan ulkomaisen viranomaisen valvonnan alainen.
Työnantajan on tarvittaessa esitettävä eläkelaitokselle selvitys ulkomaisen viranomaisen valvonnan piirissä olemisesta.
Jos palkkiona saatavia osakkeita ei noteerata missään edellä tarkoitetussa arvopaperipörssissä, TyEL:n osakepalkkiosäännöstä ei voida soveltaa. Tällöin palkkio kuuluu eläkkeen perusteena olevaan työansioon, jos sen saaminen perustuu yrityksen tai konsernin toimintaan liittyvien tulostavoitteiden saavuttamiseen.
Palkkion lupaaminen ja vuoden odotusaika
TyEL:n osakepalkkiosäännöstä voidaan soveltaa vain sellaiseen palkkioon, jossa palkkion lupaamisen ja antamisen välinen aika (ns. odotusaika) on vähintään 1 vuoden mittainen. Lisäksi edellytetään, että tänä vuoden odotusaikana palkkiona saatavan edun arvo määräytyy työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön osakkeen arvonkehityksen perusteella.
Vähintään vuoden mittainen odotusaika palkkion lupaamisen ja antamisen välillä merkitsee, ettei palkkion lopullinen arvo ole määriteltävissä palkkion lupaamishetkellä. Koska edun lopullinen arvo määräytyy lupaamishetken jälkeen yhtiön osakkeen arvonmuutoksen perusteella, työntekijän työpanoksella ei voida katsoa olevan välitöntä vaikutusta edun määrään (HE 45/2005).
Palkkion lupaamisen ajankohta ja vuoden odotusajan täyttyminen määritellään tapauskohtaisesti kyseisen palkkiojärjestelmän ehtojen perusteella.
Palkkion lupaamisella tarkoitetaan lähtökohtaisesti sitä ajankohtaa, jolloin työntekijälle ilmoitetaan:
- tietyt ehdot sisältävän palkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta yrityksessä ja
- työntekijän kuulumisesta kyseisen palkkiojärjestelmän piiriin.
Palkkion lupaaminen edellyttää sillä tavoin yksilöityä lupaamista, että lupaus voidaan kohdentaa tiettyyn henkilöön.
Jos palkkion lupaamisen jälkeen kuluu vähintään vuoden pituinen aika ennen kuin työntekijälle annetaan palkkiojärjestelmän mukainen etuus, jonka arvo määräytyy osakkeiden arvonkehityksen perusteella, palkkio ei kuulu eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Yrityksessä voi olla samaan aikaan käytössä useita osakepalkkio-ohjelmia. Työntekijät voivat olla mukana eri aikaan alkavissa palkitsemisohjelmissa. Palkkion lupaamisen ja saamisen välisen vuoden odotusajan täyttyminen tutkitaan jokaisen osakepalkkio-ohjelman osalta erikseen. Jokaisen henkilön kohdalla on tarkasteltava, onko hänen kohdallaan kulloinkin kyseessä olevassa palkitsemisohjelmassa palkkion lupaamisen ja saamisen välillä vähintään 1 vuoden pituinen aika, jona edun arvo määräytyy osakkeiden arvonmuutoksen perusteella.
Palkkio sijoitustalletuksena
TyEL:n osakepalkkiosäännöksessä tarkoitettu palkkio voidaan antaa myös sijoitustalletuksena tai muulla vastaavalla tavalla.
Jos palkkio annetaan sijoitustalletuksena, sitä ei pidetä vastikkeena työstä, jos edun lopullinen arvo määräytyy palkkion lupaamisen jälkeisenä vähintään vuoden mittaisena aikana:
- työnantajayhtiön
- sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön tai
- muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön
viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattujen osakkeiden arvonkehityksen perusteella.
Esimerkki: Työntekijälle luvataan tiettyjen tulostavoitteiden saavuttamisen perusteella maksaa vuoden kuluttua palkkion lupaamisesta tietyn euromäärän suuruinen sijoitustalletus. Sijoitustalletukselle maksetaan myös vuoden ajalta kertyvä tuotto, joka määräytyy työnantajayhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvan osakeyhtiön julkisesti noteeratun osakkeen arvoa kuvaavan osakeindeksin perusteella. Edun arvo riippuu osakkeiden arvonkehityksestä vähintään vuoden ajan palkkion lupaamisen jälkeen. Sijoitustalletus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Osakkeiden sijasta käteissuoritus
TyEL:n osakepalkkiosäännöksessä tarkoitettu palkkio voidaan maksaa osittain tai kokonaan rahana.
Käteissuorituksella voidaan korvata osakepalkkiojärjestelmässä palkkio, joka on sovittu annettavaksi:
- osakkeina
- sijoitustalletuksena
- muulla vastaavalla tavalla.
Syy palkkion antamiseen käteisenä voi olla esimerkiksi se, että:
- yhtiöllä ei ole osakkeiden luovutusajankohtana hallinnassaan tarvittavaa määrää omia osakkeita
- yhtiössä ei ole tehty päätöstä osakepääoman korottamisesta kyseisen osakepalkkiojärjestelmän johdosta.
Jos rahana annettavan palkkion arvo perustuu osakemarkkinoiden kehitykseen vähintään vuoden ajan sen jälkeen kun työntekijöille on luvattu palkkion saaminen, käteissuoritus ei kuulu eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Palkkion muuttaminen käteissuoritukseksi ei saa merkitä palkkiojärjestelmän tosiasiallisen luonteen muuttumista. Jos palkkion antaminen rahana merkitsee sitä, että maksettava palkkio on tosiasiallisesti rinnastettavissa esimerkiksi tulospalkkioon, palkkio otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Esimerkki: Yrityksen osakepalkkiojärjestelmän perusteella työntekijöille luvataan tiettyjen tulostavoitteiden saavuttamisen jälkeen tietty määrä yrityksen osakkeita. Vuoden kuluttua palkkion lupaamisesta työntekijöille kuitenkin maksetaan osakkeiden antamisen sijasta osakkeiden senhetkistä pörssiarvoa vastaava käteissuoritus. Käteissuoritus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Jos käteissuoritus maksettaisiin työntekijöille ennen kuin vuosi on kulunut palkkion lupaamisesta, suoritus otettaisiin huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Käteissuoritus osakepalkkiosta menevän veron maksuun
Osakepalkkion yhteydessä työntekijöille voidaan luvata maksaa tietyn osakemäärän lisäksi käteissuoritus, joka tilitetään osakkeista menevän veron maksamiseksi verohallinnolle ennakonpidätyksenä. Verojen maksuun tarkoitettua käteissuoritusta ei pidetä eläkkeen perusteena olevana työansiona, jos osakepalkkiotakaan ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Vastaavasti jos osakepalkkio katsotaan eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi, myös verojen maksuun tarkoitettu suoritus luetaan mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Esimerkki: Yrityksen osakepalkkiojärjestelmän perusteella työntekijät saavat tiettyjen tulostavoitteiden saavuttamisen perusteella reilun vuoden kuluttua palkkion lupaamisesta tietyn suuruisen palkkion, josta 40 prosenttia annetaan yrityksen osakkeina ja 60 prosenttia rahana. Rahasuoritus on tarkoitettu osakepalkkiosta menevän veron maksuun ja se tilitetään ennakonpidätyksenä veroviranomaiselle. Verojen maksuun tarkoitettu käteissuoritus otetaan eläkkeen perusteena olevassa työansiossa huomioon samoin perustein kuin sen perusteena oleva osakepalkkio.
Jos osakepalkkio(järjestelmä) täyttää TyEL:n osakepalkkiosäännöksen mukaiset edellytykset, joiden mukaan osakepalkkiota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, sekä osakkeina annettava palkkio että verojen maksuun tarkoitettu rahasuoritus jäävät eläkkeen perusteena olevan työansion ulkopuolelle.