Mikä on henkilöstörahasto?
Henkilöstörahasto on työntekijöiden palkitsemismuoto, joka perustuu yrityksen menestykseen. Yrityksen palveluksessa olevat työntekijät ovat yleensä henkilöstörahaston jäseniä työsuhteensa perusteella. Henkilöstörahaston jäsenillä on oikeus rahaston varoihin.
Yritys maksaa henkilöstörahastoon suorituksia, jotka perustuvat ennalta sovittuihin tavoitteisiin, yrityksen kannattavuuteen ja tehokkuuteen. Henkilöstörahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuutensa laissa ja henkilöstörahaston säännöissä määrätyin edellytyksin tai jättää varansa rahastoon edelleen sijoitettavaksi.
Henkilöstörahastoon voi siirtää voittopalkkioita, tulospalkkioita ja henkilöstörahastoerien lisäosia. Henkilöstörahastoon siirrettävien tulospalkkioiden tulee täyttää henkilöstörahastolaissa säädetyt henkilöstörahastoerän kriteerit ja koskea koko henkilöstöä.
Henkilöstörahastoja sääntelee henkilöstörahastolaki (934/2010).
Työntekijän eläkelain soveltaminen ulkomaiseen henkilöstörahastoon
EU-oikeuden perusteella TyEL:n henkilöstörahastosäännöksiä voidaan soveltaa myös muuhun kuin Suomessa toimivaan henkilöstörahastolaissa tarkoitettuun henkilöstörahastoon ja rahastoeriin. Edellytyksenä on, että:
- ulkomainen rahasto on rinnastettavissa henkilöstörahastolaissa tarkoitettuun rahastoon ja
- ulkomaisen rahaston puitteissa suoritetut rahastoerät ovat rinnastettavissa henkilöstörahastolaissa tarkoitettuihin rahastoeriin, joihin TyEL:n säännöksiä sovelletaan.
Rahaston tulee olla keskeisiltä ominaisuuksiltaan ja toimintaperiaatteiltaan vastaava kuin henkilöstörahastolaissa tarkoitettu rahasto.
Rahaston vastaavuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota muun muassa:
- rahaston tarkoitukseen
- jäsenistöön
- varojen ulosmaksuun.
Rahastoerien vastaavuutta arvioitaessa keskeistä on, että:
- suoritus määräytyy ennalta sovitun tulos- tai voittopalkkiojärjestelmän mukaan
- palkkiojärjestelmä koskee kaikkia rahaston jäseniä
- palkkio-osa määräytyy kaikille järjestelmän piiriin kuuluville yhdenmukaisin perustein.
Tilannetta arvioidaan kokonaisuutena.
TyEL:n 70 §:ssä viitataan nimenomaisesti henkilöstörahastolakiin (934/2010). TyEL:n sanamuodon mukainen tulkinta merkitsee sitä, ettei TyEL:n henkilöstörahastosäännöksiä voida soveltaa sellaisiin suorituksiin, jotka tehdään muuhun kuin henkilöstörahastolain 3 §:n soveltamisalan mukaiseen henkilöstörahastoon. Kuitenkin EU-säännösten (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen) perusteella suomalaiseen henkilöstörahastolaissa tarkoitettuun henkilöstörahastoon tehtyä suoritusta ja vastaavaan ulkomaiseen rahastoon tehtyä vastaavaa suoritusta tulee TyEL:n sanamuodosta huolimatta kohdella työeläkelakeja sovellettaessa samalla tavoin.
Yrityksen henkilöstörahastoon maksamat suoritukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota
Yrityksen henkilöstörahastoon maksamat suoritukset eivät ole miltään osin eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Eläkkeen perusteena olevan työansion ulkopuolelle jäävät myös henkilöstörahastoerien lisäosat, jotka on suoritettu henkilöstörahastoon.
Henkilöstörahastoon siirretyt suorituserät jäävät eläkkeen perusteena olevan työansion ulkopuolelle riippumatta siitä, onko etuus maksettu rahastoon voittopalkkion vai tulospalkkion perusteella.
Henkilöstörahastosta nostettu osuus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota
Henkilöstörahastosta nostetut osuudet eivät ole miltään osin eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Sillä ei ole merkitystä, ovatko rahastosta nostetut osuudet perustuneet voittopalkkioon vai tulospalkkioon.
Verotuksessa nostetusta rahasto-osuudesta 80 prosenttia on veronalaista ansiota.
Suoraan käteisenä nostettu voittopalkkiotyyppinen henkilöstörahasto-osuus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota
Henkilöstörahaston jäsen voi nostaa osuutensa suoraan käteisenä, jos se on rahaston sääntöjen mukaan sallittua. Tällöin osuus ei tule rahastoon vaan työnantaja maksaa sen suoraan jäsenelle. Henkilöstörahastolain mukainen käteinen nosto-oikeus koskee henkilöstörahastoeriä ja niiden lisäosia.
Työntekijän suoraan käteisenä nostamaa voittopalkkioerää ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Vastikkeena työstä ei pidetä henkilöstörahastolaissa tarkoitettuja henkilöstörahastoeriä tai niiden lisäosia, jotka on nostettu henkilöstörahastolain 37 §:n perusteella käteisenä rahaston sääntöjen mukaan määräytyvänä palkkiona, edellyttäen, että erä on määräytynyt yrityksen kannattavuutta ja muita toiminnan tehokkuutta mittaavien tekijöiden perusteella.
Työntekijän suoraan käteisenä nostama muu osuus kuin voittopalkkiotyyppinen suoritus on vastiketta työstä ja se otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Eläkkeen perusteena olevaan työansiota on sellainen käteisenä nostettu rahastoerä tai sen lisäosa, joka perustuu tulospalkkaukseen.
Henkilöstörahastolain perusteluissa todetaan, että käteisenä nostettavan palkkion tulee määräytyä voimassa olevien lakien mukaisesti voittopalkkioiden perusteella. Tällaisella palkkiolla tarkoitetaan rahasuoritusta, joka olennaiselta osin määräytyy yrityksen ulkoisen tai sisäisen tuloslaskelman mukaan käyttökatteesta tai toiminnan kannattavuutta mittaavasta tuloslaskelman erästä. Voittopalkkion sisältöön voivat vaikuttaa myös muut yrityksen toiminnan tehokkuutta mittaavat tekijät, kuten tietyt tuotot ja kulut ja toimitusaikataulujen pitävyys. (HE 44/2010 vp.)
Koska työnantajalle ei saa syntyä lisäkustannusta käteisnoston johdosta, palkansaaja voi saada käteisenä nostetusta erästä vain sosiaalivakuutusmaksulla vähennetyn määrän siltä osin kuin on kyse eläkkeen perusteena olevasta työansiosta.
Verotuksessa käteisnosto katsotaan kokonaan palkaksi.