Telp.fi Työeläkelakipalvelu
På Svenska Kirjaudu sisään
Suoritetaan toimintoa
  • Etuudet
  • Vakuuttaminen
  • Rahoitus ja
    kustannustenjako
  • Käsittely ja
    muutoksenhaku
  • Kansainväliset
    asiat
  • Rekisteri- ja
    tietopalvelut

    Tämä sisältö on tarkoitettu vain eläkelaitosten käyttöön

    Kirjaudu sisään Sulje
  • Yleiskirjeet
    1962-2005
Valikko
  • På Svenska
  • Kirjaudu sisään
    • Etusivu
    • Etuudet
    • Vakuuttaminen
    • Rahoitus ja kustannustenjako
    • Käsittely ja muutoksenhaku
    • Kansainväliset asiat
    • Rekisteri- ja tietopalvelut

      Tämä sisältö on tarkoitettu vain eläkelaitosten käyttöön

      Kirjaudu sisään Sulje
    • Yleiskirjeet 1962-2005
    Suoritetaan toimintoa
    • Käsittely ja muutoksenhaku
    • Työeläkeasioiden käsittely
    • Työeläkeasioiden käsittelyperiaatteet
    • Asianosaisasema ja puhevallan käyttäminen

    Asianosaisasema ja puhevallan käyttäminen

    Voimassa 13.05.2014 - 31.12.2015

    Soveltamisohje, Julkaisuaika 13.05.2014 Julkisuus: Julkinen

    • Toiminnot
      • Tulosta
      • Sisällys
        • Historia
          • Asiakirjat voimassaoloajan mukaan
          • 01.01.2020 - toistaiseksi
          • 01.01.2016 - 31.12.2019
          • 13.05.2014 - 31.12.2015
        • Aiheeseen liittyvät
          • Lait, asetukset ja perusteet
            • HL 11 § Asianosainen
            • HL 12 § 1 mom. Asiamies ja avustaja
            • HLL 20 § 1 mom. Asiamies ja avustaja
            • HLL 21 § 1 mom. Asiamiehen valtuutus
            • Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 23 §
          • Soveltamisohje
            • Puhevallan käyttäminen toisen puolesta
            • Puhevalta oikaisu- ja muutoksenhakuasiassa
          • Katso myös
            • Valituskirjelmän muoto ja sisältö

      Asianosaiskelpoisuus tarkoittaa kykyä olla asianosaisena. Tällainen kelpoisuus on tahoilla, joille oikeusjärjestys tunnustaa oikeuskelpoisuuden, kuten luonnolliset henkilöt (ihmiset) ja oikeushenkilöt.

      Oikeushenkilöitä ovat erilaiset yhteisöt kuten

      • osakeyhtiöt
      • osuuskunnat
      • kommandiittiyhtiöt
      • avoimet yhtiöt.

      Hallintomenettelykelpoisuus tarkoittaa oikeudellista kykyä tehdä itsenäisesti toimia hallintomenettelyssä. Hallintomenettelykelpoisuus on asianosaiskelpoisuutta suppeampi käsite, sillä kaikki asianosaiset eivät ole oikeutettuja käyttämään itsenäistä puhevaltaa hallintomenettelyssä.

      Asianosainen

      Asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta hallintoasia koskee.  Asianosainen on siis se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka

      • edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta menettelyssä päätetään
      • oikeudellisiin tai taloudellisiin etuihin ratkaisu yleensä välittömästi vaikuttaa
      • kanssa viranomainen tekee hallintosopimuksen.

      Asianosaisten piirin laajuus voi vaihdella, mutta yleensä asianosaisina voidaan pitää niitä, joilla on asiassa muutoksenhakuoikeus ja joille asialla on nimenomaan oikeudellisia vaikutuksia. Myös eläkelaitokset ovat tietyissä tilanteissa asianosaisia.

      Puhevallan käyttö

      Puhevallan käyttämisellä tarkoitetaan muun muassa asian vireillepanoa, vaatimuksen esittämistä tai sellaisesta luopumista, suostumuksen ja selvityksen antamista ja päätöksestä valittamista.

      Yleensä asianosainen käyttää omaa puhevaltaansa eli toimii itse asiassaan.  Asianosaisen puhevaltaa voi käyttää lain sallimissa tai määräämissä rajoissa myös joku muu, jos

      • asianosaisella on este, jonka vuoksi hän ei voi hoitaa itse asiaa 
      • asianosaiselta puuttuu kelpoisuus toimia hallintomenettelyssä
      • asianosaisen toimintakelpoisuutta on rajoitettu.

      Oikeushenkilön puhevaltaa käyttää luonnollinen henkilö, joko oikeushenkilön lakimääräisenä edustajana (esimerkiksi osakeyhtiön toimitusjohtaja) tai erikseen valtuutettuna asiamiehenä.

      Asiamies ja avustaja

      Asianosainen saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Hallintomenettelyssä päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.

      Valtakirja

      Hallintomenettelyssä asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on eläkelaitoksen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä.

      Hallintolainkäytössä eli muutoksenhakuasioissa asiamiehen on esitettävä valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.

      Sekä hallintomenettelyssä että hallintolainkäytössä asianajajan ja julkisen oikeusavustajan on esitettävä valtakirja ainoastaan erillisestä määräyksestä. Hallintomenettelyssä myös luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan (ns. lupalakimiehen) on esitettävä valtakirja vain eläkelaitoksen määräyksestä.

      Tarkemmat tiedot

      Työeläkejärjestelmässä lupalakimiehen on katsottu osoittaneen olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä muulla luotettavalla tavalla. Oikeudenkäyntiavustajalautakunta pitää julkista oikeudenkäyntiavustajaluetteloa lupalakimiesten nimistä ja luvan myöntämisen päivämääristä (L luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 715/2011, 23 §).

      Sen sijaan hallintolainkäytössä lupalakimiehen on lähtökohtaisesti esitettävä valtakirja. Lupalakimiestä ei rinnasteta HLL:n 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun asianajajaan tai julkiseen oikeusavustajaan.

      Jaa
      Säädöspalvelu
      • Säädökset, perusteet,
        oikeustapaukset, indeksit ja
        rahamäärät
      Yhteistyöryhmät
      • Yhteistyöryhmien asiakirjat
        Tämä sisältö on tarkoitettu vain eläkelaitosten käyttöön
        Kirjaudu sisään Sulje
      Oppaat ja kertoimet
      • Oppaat
      • Kerrointaulukkohaku
      Apua
      • Kysy asiantuntijalta
        Tämä sisältö on tarkoitettu vain eläkelaitosten käyttöön
        Kirjaudu sisään Sulje
      • Käyttöohjeet
      • Sanasto
      Työeläkelakipalvelu
      • Yhteystiedot
      • Palaute
      • Käyttöehdot ja saavutettavuusseloste
      • © Eläketurvakeskus