Asianosaiskelpoisuus tarkoittaa kykyä olla asianosaisena. Tällainen kelpoisuus on tahoilla, joille oikeusjärjestys tunnustaa oikeuskelpoisuuden, kuten luonnolliset henkilöt (ihmiset) ja oikeushenkilöt.

Oikeushenkilöitä ovat erilaiset yhteisöt kuten

• osakeyhtiöt
• osuuskunnat
• kommandiittiyhtiöt
• avoimet yhtiöt.

Hallintomenettelykelpoisuus tarkoittaa oikeudellista kykyä tehdä itsenäisesti toimia hallintomenettelyssä. Hallintomenettelykelpoisuus on asianosaiskelpoisuutta suppeampi käsite, sillä kaikki asianosaiset eivät ole oikeutettuja käyttämään itsenäistä puhevaltaa hallintomenettelyssä.

Asianosainen

Asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta hallintoasia koskee.  Asianosainen on siis se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka

• edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta menettelyssä päätetään
• oikeudellisiin tai taloudellisiin etuihin ratkaisu yleensä välittömästi vaikuttaa
• kanssa viranomainen tekee hallintosopimuksen.

Asianosaisten piirin laajuus voi vaihdella, mutta yleensä asianosaisina voidaan pitää niitä, joilla on asiassa muutoksenhakuoikeus ja joille asialla on nimenomaan oikeudellisia vaikutuksia. Myös eläkelaitokset ovat tietyissä tilanteissa asianosaisia.

Puhevallan käyttö

Puhevallan käyttämisellä tarkoitetaan muun muassa asian vireillepanoa, vaatimuksen esittämistä tai sellaisesta luopumista, suostumuksen ja selvityksen antamista ja päätöksestä valittamista.

Yleensä asianosainen käyttää omaa puhevaltaansa eli toimii itse asiassaan.  Asianosaisen puhevaltaa voi käyttää lain sallimissa tai määräämissä rajoissa myös joku muu, jos

• asianosaisella on este, jonka vuoksi hän ei voi hoitaa itse asiaa 
• asianosaiselta puuttuu kelpoisuus toimia hallintomenettelyssä
• asianosaisen toimintakelpoisuutta on rajoitettu.

Oikeushenkilön puhevaltaa käyttää luonnollinen henkilö, joko oikeushenkilön lakimääräisenä edustajana (esimerkiksi osakeyhtiön toimitusjohtaja) tai erikseen valtuutettuna asiamiehenä.

Asiamies ja avustaja

Asianosainen saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Hallintomenettelyssä päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.

Valtakirja

Hallintomenettelyssä asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on eläkelaitoksen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä.

Hallintolainkäytössä eli muutoksenhakuasioissa asiamiehen on esitettävä valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.

Sekä hallintomenettelyssä että hallintolainkäytössä asianajajan ja julkisen oikeusavustajan on esitettävä valtakirja ainoastaan erillisestä määräyksestä. Hallintomenettelyssä myös luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan (ns. lupalakimiehen) on esitettävä valtakirja vain eläkelaitoksen määräyksestä.

Tarkemmat tiedot

Sen sijaan hallintolainkäytössä lupalakimiehen on lähtökohtaisesti esitettävä valtakirja. Lupalakimiestä ei rinnasteta HLL:n 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun asianajajaan tai julkiseen oikeusavustajaan.