Käytännössä yleinen selvityskeino on viranomaisen esittämä selvityspyyntö.

Eläkelaitoksen selvityspyyntö

Eläkelaitos voi esittää selvityspyynnön 

• asianosaiselle
• toiselle viranomaiselle
• ulkopuoliselle asiantuntijalle tai muulle taholle (esim. veroviranomainen, sosiaalilautakunta, rekisterinpitäjä).

Selvityspyyntö on yksilöitävä

Lausuntoa tai muuta selvitystä koskevassa pyynnössä on yksilöitävä, mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä.

Yksilöinnin tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa

• asian luonne
• pyynnön vastaanottajan asettamat vaatimukset (muun muassa veroviranomaiset edellyttävät tarkoin yksilöityä pyyntöä).

Eläkelaitosten käyttämät kyselylomakkeet käyvät yleensä yksilöidystä selvityspyynnöstä. Joissakin tapauksissa yksilöinti voi olla myös sitä, että vastauksen antajalta pyydetään kaikki selvitykset, jotka vastauksen antajalla on asiasta.

Pyynnön mukana on annettava käsiteltävästä asiasta riittävästi tietoa, jotta vastaus voidaan antaa. Eläkelaitoksen tulee lisäksi tarvittaessa kyetä osoittamaan, mitä selvitystä on pyydetty.

Selvityspyynnössä on kerrottava tiedonsaannin oikeusperusta

Eläkelaitoksen tulee kertoa selvityspyynnössä, mihin eläkelaitoksen tiedonsaantioikeus perustuu.

Kun eläkelaitos pyytää esimerkiksi lääkäriltä tietoja hakijan terveydentilasta, tietopyynnössä tulee mainita, mihin säännökseen tietojensaantioikeus perustuu.

Selvityksen antamiselle on asetettava määräaika

Selvityspyynnössä on asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika

• asiakirjan täydentämiselle
• selityksen antamistamiselle
• selvityksen esittämiselle.

Määräajan asettaminen koskee myös toiselta eläkelaitokselta kirjallisesti tai suullisesti pyydettyä selvitystä.

Määräajan kohtuullisuutta ja riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat seikat:

• asian ja tarvittavan selvityksen laatu
• asian ja tarvittavan selvityksen laajuus
• missä ajassa selvityksen antajalla on tosiasialliset mahdollisuudet hankkia pyydetyt tiedot.

Eläke- ja vakuuttamisasioissa riittävänä määräaikana voidaan yleensä pitää 2 viikkoa.

Jos henkilö asuu ulkomailla, on tarkoituksenmukaista varata selvityksen antamiselle pidempi määräaika.

Asianosaiselle annettua määräaikaa voidaan asianosaisen pyynnöstä pidentää, jos määräajan pidentäminen on tarpeen asian selvittämiseksi.

Määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista

Selvityspyynnössä tulee ilmoittaa asianosaiselle, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.

Jos pyydetty selvitys ei ole saapunut määräajassa, eläkelaitos käsittelee asian olemassa olevien tietojen perusteella. Jos ratkaisua ei voida tehdä olemassa olevien tietojen perusteella, eläkelaitos jättää asian tutkimatta ja antaa tutkimattajättämispäätöksen.

Jos eläkelaitos saa selvityksen määräajan jälkeen, mutta ennen asian ratkaisemista, selvitys otetaan huomioon.  

Milloin sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa?

Kun viranomainen on pyytänyt asianosaiselta asian käsittelyä varten

• lausuntoa
• selitystä
• vastinetta tai
• muuta vastaavaa asiakirjaa,

sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen viranomaiselle määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) tarkoitetulla tavalla. Tätä sovelletaan myös asiakirjaan, jonka antamiseen viranomainen on varannut tilaisuuden.

Määräajoista ja niiden noudattamisen vaikutuksista säädetään muutoin erikseen.