Työeläkeasioissa vaaditaan pääasiallisesti asian kirjallista vireillepanoa ja kirjallisia selvityksiä.
Milloin asianosaiselle on varattava tilaisuus esittää vaatimus tai selvitys suullisesti?
Asianosaisen pyynnöstä viranomaisen on kuitenkin varattava asianosaiselle tilaisuus esittää vaatimus tai selvitys suullisesti, jos
- vaatimuksen tai selvityksen suullinen esittäminen on tarpeen asian selvittämiseksi ja
- kirjallinen menettely tuottaa asianosaiselle kohtuuttomia vaikeuksia.
Perusteet suullisen vaatimuksen tai selvityksen hyväksymiselle
Suullisen muodon käyttäminen on perusteltua muun muassa silloin, kun
- asianosainen on luku- ja kirjoitustaidoton tai
- asianosainen ei vamman tai sairauden vuoksi pysty asioimaan kirjallisesti.
Suullinen vaatimus tai selvitys on tällöin mahdollinen myös muussa kuin viranomaisen aloitteesta vireille tulleessa asiassa. Tällöinkin asianosaisen tulee tehdä pyyntö. Suullinen vaatimus tai selvitys tulisi hyväksyä ainakin silloin, kun vastaavia tietoja on pyydetty asianosaiselta kirjallisesti.
Viranomainen voi asianosaisen pyynnöstä varata tilaisuuden asian suulliseen esittämiseen muissakin kuin edellä kerrotuissa tilanteissa. Näin esimerkiksi silloin, kun suullista menettelyä voidaan pitää sekä viranomaisen että asianosaisen kannalta tarkoituksenmukaisempana menettelymuotona. Edellytyksenä on myös tällöin asianosaisen pyyntö.
Viranomaisen on kutsuttava myös muut asianosaiset samanaikaisesti paikalle, jos muiden asianosaisten samanaikainen paikallaolo on välttämätöntä asianosaisten oikeuksien ja edun valvomiseksi.
Työeläkeasioissa suullisen, esimerkiksi puhelimitse tai asiakaspalvelussa saadun, tiedon vastaanottaminen kirjallisen tiedon sijasta hyväksytään lähtökohtaisesti aina, kun suullisen tiedon vastaanottaminen on mahdollista. Aina kirjallista selvitystä ei ole edes mahdollista saada. Esimerkiksi vanhoja työsuhdetietoja selviteltäessä saattaa olla tarkoituksenmukaista hyväksyä suullinen vastaus. Työsuhteen olemassaoloa ei voida kuitenkaan välttämättä todentaa vastauksen perusteella.
Tietyissä asioissa eläkelaitos kuitenkin tarvitsee tiedon aina kirjallisena. Esimerkiksi eläkeoikeuden syntymistä osoittavat selvitykset, kuten lääkärinlausunto, tarvitaan kirjallisena.
Suullisesti annetut tiedot on kirjattava
Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä. Sama koskee henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetusta henkilörekisteristä saatua tietoa.
Kirjatut tiedot on hyvä käydä asiakkaan kanssa läpi. Muistio liitetään asiakirjoihin.
Suullisen lausuman hyväksymisessä ei ole kyse suullisesta käsittelystä vaan tiedon kirjaamisesta.