Kuuleminen on keskeinen menettelyllisen oikeussuojan tae. Viranomaisella on vastuu siitä, että kuuleminen toimitetaan asianmukaisesti. Kuulemisvelvollisuuden piiriin voi asianosaisten lisäksi kuulua myös muita tahoja. Kuulemisvelvollisuuden sisältöä on voitu laajentaa tai supistaa erityissäännöksin.

Asianosaisen kuuleminen

Viranomaisen on ennen asian ratkaisemista varattava asianosaiselle tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Pääsääntöisesti asiansaiselle tulee varata tilaisuus kertoa oma mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä kaikista asian ratkaisuun vaikuttavista seikoista.

Kuulemisvelvollisuuden täyttämiseksi riittää, että asianosaiselle varataan tilaisuus selityksen antamiseen. Asianosainen voi olla käyttämättä oikeuttaan vastata kuulemispyyntöön. Vastaamatta jättäminen ei estä ratkaisemasta asiaa.

Asianosainen voi kuulemisen yhteydessä myös esittää vaatimuksia asiassa.

Jos asiasta on vireillä muutoksenhaku, kuulemisesta huolehtii viime kädessä muutoksenhakuelin.

Kuulemispyynnön sisältö

Asianosaiselle on ilmoitettava

• syy, miksi häntä kuullaan
• kuinka pitkä määräaika selityksen antamiselle on varattu.

Kuulemispyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään.

Asianosaiselle on toimitettava ne asiakirjat, joista häntä kuullaan jollakin seuraavista tavoista:

• alkuperäisinä
• jäljennöksinä
• varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin.

Tarkemmat tiedot

Kuulemispyynnössä tulee mainita, ettei määräajan noudattamatta jättäminen ole este asian ratkaisemiselle.

Lähtökohtaisesti kirjallisesti

Kuuleminen tapahtuu pääsääntöisesti kirjallisesti. Poikkeustapauksissa kuuleminen voidaan toimittaa myös suullisesti. Oleellista on, että kuuleminen tapahtuu tavalla, joka turvaa kuultavalle mahdollisuuden valvoa etuaan.

Jos viranomainen kuulee asianosaista puhelimitse, keskustelusta tulee tehdä muistio, josta käy ilmi keskustelun ajankohta, sisältö sekä keskusteluun osallistuneet. Muistion sisältö käydään läpi yhdessä asiakkaan kanssa ja muistio liitetään asiakirjoihin.

Poikkeukset kuulemisvelvollisuudesta

Tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa viranomainen voi ratkaista asian ilman, että asianosaiselle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Koska lähtökohtana on kuulemisen ensisijaisuus, tulee poikkeusperusteita tulkita suppeasti. 

Vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään perusteettomana

Viranomainen saa ratkaista asian ilman kuulemista, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai se hylätään heti perusteettomana.

Tarkemmat tiedot

Kuuleminen vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen

Asianosaista ei tarvitse kuulla, jos jompi kumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

• kuuleminen voi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen
• kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle.

Kuulematta jättäminen on perusteltua silloin, kun asianosaisen aikaisemmista toimista tai tulevan päätöksen sisällöstä voidaan perustellusti päätellä asianosaisen pyrkivän vaikeuttamaan tai estämään päätöksen tekemistä esim. tuhoamalla aineistoa, piileskelemällä tai tuhoamalla tai hävittämällä päätöksen kohteena olevaa omaisuutta.

Yhtä asianosaista koskevan vaatimuksen hyväksyminen tai ilmeinen tarpeettomuus

Asian voi ratkaista asianosaista kuulematta myös seuraavissa tilanteissa:

• hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista
• kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Kuuleminen voidaan jättää toimittamatta ilmeisen tarpeettomana lähinnä vain sellaisessa tilanteessa, jossa on selvää, että kuuleminen ei voi vaikuttaa asianosaisen oikeusturvaan tai tuoda lisäselvitystä asiaan. Kuulematta ei voida jättää esimerkiksi yksinomaan asian kiireellisyyden vuoksi tai siksi, että säännösten mukaan asia on ratkaistava tiettyssä määräajassa.

Muun tahon kuuleminen

Jos päämiehen puhevaltaa käyttää

• edunvalvoja
• huoltaja
• muu laillinen edustaja

on eläkelaitoksen kuultava myös päämiestä, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Vastaavasti, jos päämies itse käyttää puhevaltaansa, on eläkelaitoksen kuultava edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Kuuleminen työeläkejärjestelmässä ensiasteen käsittelyssä

Työeläkejärjestelmässä asianosaista kuullaan, kun ratkaistaan hänen

• oikeuteensa
• etuunsa
• velvollisuuteensa liittyvää asiaa.

Tavallisesti asianosaisella on kuitenkin jo tieto ratkaisun perusteena olevista seikoista asiaa ratkaistaessa. Esimerkiksi hakemuslomakkeella asianosainen on ilmaissut kantansa asiaan, mahdollisista lääkärinlausunnoista hänellä yleensä on jo tieto ja virallisasiakirjoista kuulemisen toimittaa tarvittaessa asianomainen viranomainen.

Virallisasiakirjat, (kuten esimerkiksi verotusasiakirjat, joita eläke- tai vakuuttamisasian käsittelyssä toisinaan joudutaan hankkimaan), perustuvat tavallisesti asianosaisen omiin ilmoituksiin tai hänen toimintaansa, joten asianosaisella on yleensä tieto myös tällaisten asiakirjojen perusteena olevista seikoista.

Kuulemisen tarpeellisuutta ensiasteessa vähentää myös se, että eläkelaitos on oma-aloitteisesti velvollinen huolehtimaan asian selvittämisestä ja useimmiten myös hankkimaan omalla kustannuksellaan asiaan vaikuttavan tarpeellisen selvityksen. Samaan suuntaan vaikuttaa myös työeläkeasioiden itseoikaisumenettely.

Edellä mainittujen syiden vuoksi asianosaisen kuulemisen tarve työeläkeasioiden hallintomenettelyssä on käytännössä vähäinen.

Asianosaista kuullaan tarvittaessa

Eläkelaitos kuulee asianosaista esimerkiksi eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä sellaisesta asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavasta lisäselvityksestä, josta hänellä ei ennestään ole tietoa.

Käsittelyyn liittyvistä eläkelaitosten sisäisistä selvittelyistä asianosaista ei kuitenkaan erikseen kuulla. Tällaiset asiakirjat ja mahdolliset suulliset tiedot ovat niin sanottuja eläkelaitoksen sisäisiä muistioita tai niihin verrattavia tietoja. Niiden osalta kuuleminen ei ole tarpeellista, koska asianosaisen saamasta päätöksestä käyvät asiaratkaisun lisäksi ilmi ne oikeudelliset ja tosiasiaperustelut, joilla ratkaisuun on päädytty.

Kuuleminen on yleensä tarpeen seuraavissa tilanteissa:

• useat asianosaiset ovat esittäneet asiassa vaatimuksia
• asiassa saatu selvitys johtaisi siihen, että alun perin tehtyjä vaateita olisi uuden selvityksen johdosta arvioitava toisin
• selvitys merkitsisi asian ratkaisuperusteiden arvioimista oleellisesti toisin.

Kuuleminen on tarpeen esimerkiksi silloin, jos eläkelaitoksen hankkima selvitys johtaisi joltain osin etuuden lakkauttamiseen, alentamiseen tai hakemuksen hylkäämiseen tai asiassa saadut selvitykset ovat ristiriitaisia.  

Harkinnanvaraisissa asioissa asian perusteellinen selvittäminen voi edellyttää kuulemista.

Tarkemmat tiedot

Kuuleminen lääketieteellisestä selvityksestä

Asianosaista kuullaan, jos suoraan eläkelaitokselle saapunut lääkärinlausunto sisältää muutoin asiassa saadusta selvityksestä poikkeavia asiatietoja, kuten esimerkiksi työoloja koskevia tietoja, ja uudet tiedot näyttäisivät johtavan hakijalle epäedullisempaan ratkaisuun.

Asianosaista kuullaan myös silloin, kun eläkelaitos on pyytänyt asiakirjojen perusteella lausunnon ulkopuoliselta asiantuntijalääkäriltä ja lausunto on ristiriidassa aiemman selvityksen kanssa tai lausunto sisältää perusteluita, joita ei ole aikaisemmin esitetty, ja nämä seikat johtaisivat hakemuksen hylkäämiseen.

Kun asianosaista kuullaan terveydentilaa koskevista selvityksistä, on otettava huomioon, että tiedot ovat yleensä aina salassa pidettäviä. Näin ollen annettaessa tietoja lääkärintodistuksista on syytä noudattaa varovaisuutta.

Ei kuulemisvelvollisuutta

Eläkelaitoksen lääkäri osallistuu eläkelaitoksessa ratkaisuprosessiin yhtenä asiantuntijana ja on osa eläkelaitoksen sisäistä ratkaisuprosessia. Näin ollen eläkelaitoksen lääkärin työssä syntyvistä sisäisistä muistioista ei ole kuulemisvelvollisuutta.

Tarkemmat tiedot

Hakijaa ei tarvitse kuulla myöskään seuraavista tiedoista tai seuraavassa tilanteessa:

• sairaalasta pyydetyt sairauskertomukset
• hoitavan tai hakijaa tutkineen lääkärin lähettämä lausunto
• kuntoutustutkimusten tulokset
• tietojen antaminen saattaisi vahingoittaa asianosaisen terveydentilaa (kyseessä esim. vakava psyykkinen sairaus).

Hoitavan lääkärin asiana on selvittää tutkimusten yhteydessä hakijalle hänen terveydentilaansa liittyvät seikat. Sairaalat ja tutkimuslaitokset puolestaan lähettävät sairauskertomukset ja tutkimustulokset suoraan potilaalle.