• Eläkkeen hakeminen
• Vakuuttaminen

Eläkkeen hakeminen

Eläkettä hakee tavallisesti täysivaltainen henkilö. Hän toimii täysin itsenäisesti omassa eläkeasiassaan. Toisen puolesta eläkettä voi hakea se, jolla on lain nojalla tai muulla perusteella puhevalta päämiehen eläkeasiassa.

Edunvalvoja on määrätty

Jos eläkkeenhakijalle on määrätty edunvalvoja, mutta eläkkeenhakijan toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, eläkehakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja.

Jos eläkkeenhakijan toimintakelpoisuutta on rajoitettu taloudellisten asioiden (esimerkiksi eläkeasioiden) hoitamisen osalta, eläkehakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.

Vajaavaltainen eläkkeenhakija

18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen

Vajaavaltaiseksi julistetun täysi-ikäisen puolesta eläkettä hakee pääsääntöisesti edunvalvoja, koska tällöin eläke ei yleensä perustu kokonaan vajaavaltaisuuden aikana saatuun työtuloon.

15 - 17 -vuotias vajaavaltainen

Perhe-eläkkeen lapseneläkettä hakee tavallisesti vajaavaltaisen edunvalvoja (huoltaja). 15 - 17 -vuotias vajaavaltainen voi kuitenkin myös itse tehdä ja allekirjoittaa lapseneläkehakemuksen.

Eläkkeen maksamiseksi tarvitaan kuitenkin huoltajan tai muun edunvalvojan suostumus.

Alle 15-vuotias vajaavaltainen

Alle 15-vuotias ei voi itse hakea eläkettä, vaan hakemuksen tulee olla hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa tekemä ja allekirjoittama.

Jos alaikäisen eläkehakemuksen on allekirjoittanut hänen vanhempansa, lähtökohta on, että eläkelaitos voi luottaa siihen, että muuta edunvalvojaa ei ole määrätty. Holhousasioiden rekisteristä selviää, jos muu henkilö on määrätty alaikäisen edunvalvojaksi.

Valtakirjalla valtuutettu

Jos eläkkeenhakija on valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, valtuutettu voi tehdä ja allekirjoittaa eläkehakemuksen.

Lähiomainen tai muu henkilö

Työntekijän lähiomainen tai muu työntekijästä huolehtinut henkilö voi hakea eläkettä työntekijän puolesta, jos työntekijä ei itse pysty hakemaan eläkettä iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia eikä hänellä ole edunvalvojaa.

Lähiomainen tai muu henkilö voi näissä tilanteissa tehdä ja allekirjoittaa eläkehakemuksen eikä hänen tarvitse esittää valtakirjaa. Puhevallan käyttäminen kuitenkin edellyttää, että

• henkilö on eläkelaitoksen hyväksymä ja 
• eläkelaitos arvioi näytön eläkkeenhakijan sairaudesta tai muusta syystä riittäväksi.

Perhe-eläkkeen lapseneläke

Lähiomainen tai muu lapsesta huolehtinut henkilö ei voi hakea perhe-eläkkeen lapseneläkettä lapsen puolesta, vaan hakemuksen tulee olla huoltajan, edunvalvojan tai muun laillisen edustajan allekirjoittama. Tarvittaessa lähiomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvontamääräyksen saamiseksi.

Tarkemmat tiedot

Sosiaalilautakunta

Sosiaalilautakunta tai sosiaalihuollon toimielin voi tehdä ja allekirjoittaa perhe-eläkehakemuksen lapsen puolesta, jos lapsi on otettu sosiaalilautakunnan huostaan. (hallintolaki 14 §)

Jos sosiaalilautakunta tai sosiaalihuollon toimielin on hakenut perhe-eläkettä lapsen puolesta ja lapsen huoltajalla on edelleen voimassa oleva huoltajuus, lähetetään eläkepäätös tiedoksi myös lapsen huoltajalle.

Edunvalvontavaltuutettu

Jos henkilö on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ja valtuutus on vahvistettu, edunvalvontavaltuutettu voi tehdä ja allekirjoittaa eläkehakemuksen valtuuttajan puolesta.

Jos edunvalvontavaltuutettu on allekirjoittanut eläkehakemuksen, eläkelaitoksen tulee pyytää eläkehakemuksen liitteeksi kopio edunvalvontavaltakirjasta ja sen vahvistamisesta.

Edellytyksenä valtuutetun puhevallalle on, että

• edunvalvontavaltuutus kattaa taloudellisten asioiden hoidon tai
• valtakirjasta muuten ilmenee, että valtuutettu on oikeutettu käyttämään puhevaltaa valtuuttajan puolesta tämän eläkettä koskevissa asioissa.

Edunvalvontavaltuutettu ei voi hakea valtuuttajan lapsen puolesta perhe-eläkettä tilanteessa, jossa eläkehakemuksen allekirjoittamiseksi tarvitaan huoltajan allekirjoitus. Valtuutus oikeuttaa valtuutetun hoitamaan valtuuttajan omia asioita. Valtuutus ei tuo kuitenkaan oikeutta toimia "huoltajana" valtuuttajan puolesta.

Eläkehakemuksen käsittely

Eläkehakemuksen vireilletulo

Eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on jätetty eläkehakemuksia vastaanottavaan paikkaan, vaikka eläkehakemuksesta puuttuisikin asianmukainen allekirjoitus.

Eläkelaitos hankkii tarvittavan allekirjoituksen siltä henkilöltä, jolla on oikeus käyttää asiassa puhevaltaa.

Puhevallan selvittäminen

Eläkkeenhakijan puhevalta tulisi pyrkiä selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Hakemuslomakkeissa eläkkeenhakijalta tiedustellaan,

• onko hänelle määrätty edunvalvoja. Jos eläkehakemuksesta tai muuten ilmenee, että henkilölle on määrätty edunvalvoja, tulee eläkehakemuksen liitteeksi toimittaa jäljennös edunvalvontamääräyksestä.
• onko hän antanut edunvalvontavaltuutuksen. Jos näin on, eläkkeenhakijaa pyydetään liittämään jäljennökset valtuutuksesta ja sen vahvistamisesta eläkehakemuksen liitteeksi.

Edunvalvontamääräyksestä käy ilmi muun muassa se, onko toimintakelpoisuutta mahdollisesti rajoitettu ja mikä on toimintakelpoisuuden rajoituksen sisältö.

Edunvalvontavaltuutuksesta puolestaan ilmenee valtuutuksen sisältö, esimerkiksi ne oikeustoimet, joihin valtuutetulla on kelpoisuus.

Tarkemmat tiedot

Vakuuttaminen

Vakuuttamisasioissa sovelletaan yleisiä puhevaltaa ja kuulemista koskevia periaatteita.

TyEL-vakuuttaminen

TyEL:n mukaista työeläkevakuutusta työntekijälle saattaa hakea yrityksen nimissä henkilö,

• joka on vajaavaltainen
• jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai
• jolle on määrätty edunvalvoja.

Näissä tilanteissa noudatetaan kyseisen yrityksen yhtiömuodon yhtiöoikeudellisia säännöksiä ratkaistaessa sitä, kenellä on oikeus toimia yhtiön puolesta.

Pääsääntö on, että vajaavaltaisella ei ole oikeutta edustaa yhtiötä. Lisäksi erikseen on selvitettävä, onko tätä oikeutta edunvalvojallakaan. Myös henkilön toimintakelpoisuuden rajoittaminen voi estää henkilön toimimisen yhtiön nimissä.

YEL- ja MYEL-vakuuttaminen

YEL- ja MYEL-työeläkevakuuttamista koskevia asioita ovat muun muassa

• vakuutuksen ottaminen (pakollinen ja vapaaehtoinen)
• työtulon alentaminen tai korottaminen sekä
• vakuutuksen päättäminen.

YEL- ja MYEL-työeläkevakuuttamista koskevissa asioissa sovelletaan yleisiä puhevaltaa ja kuulemista koskevia periaatteita.

Työsuhdeselvittelyt ja Eläketurvakeskuksen soveltamisratkaisut

Työsuhdeselvittelyasioissa sovelletaan yleisiä puhevaltaa ja kuulemista koskevia periaatteita. Samoin menetellään asioissa, joissa Eläketurvakeskukselta on pyydetty soveltamisratkaisua siitä, minkä työeläkelain mukaan henkilön työskentely on vakuutettava.

Myös työeläkeotetta koskevien selvityspyyntöjen osalta sovelletaan yleisiä puhevaltaa ja kuulemista koskevia periaatteita.