Päämiehen ja edunvalvojan puhevalta oikaisu- ja muutoksenhakuasiassa määräytyy usein sen perusteella, kuka on käyttänyt puhevaltaa asian vireillepanossa ja käsittelyssä yleensä. Sama henkilö voi yleensä käyttää puhevaltaa myös muutoksenhakuasiassa. Edellytyksenä on, että työeläkepäätöksen antamisesta on kulunut

• vain vähän aikaa ja
• voidaan olettaa, että olosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Jos eläkelaitos saa tiedon, että olosuhteissa (esimerkiksi terveydentilassa) on tapahtunut muutoksia, puhevaltakysymys ratkaistaan uudelleen kuten hakemusvaiheessa.

Tarkemmat tiedot

Viime kädessä muutoksenhakuelimet ratkaisevat sen, kenellä on oikeus käyttää puhevaltaa valitusasiassa.

Edunvalvoja

Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja, mutta henkilön omaa toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, valituksen tai oikaisupyynnön voi tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja.

Jos henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu taloudellisten asioiden (esimerkiksi eläkeasioiden) hoitamisen osalta, valituksen tai oikaisupyynnön voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.

Vajaavaltainen muutoksenhakija

18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen

Täysi-ikäisen, vajaavaltaiseksi julistetun puolesta työkyvyttömyyseläkettä koskevan valituksen tai oikaisupyynnön tekee ja allekirjoittaa pääsääntöisesti edunvalvoja.

Vajaavaltaisen perhe-eläkettä (leskeneläkettä) koskevan valituksen tekee ja allekirjoittaa aina edunvalvoja.

15 – 17 –vuotias vajaavaltainen

Perhe-eläkkeen lapseneläkettä koskevan valituksen tai oikaisupyynnön tekee ja allekirjoittaa tavallisesti vajaavaltaisen edunvalvoja (huoltaja). Kuitenkin 15 – 17 –vuotias vajaavaltainen voi myös itse tehdä ja allekirjoittaa lapseneläkettä koskevan oikaisupyynnön tai valituksen.

Alle 15-vuotias vajaavaltainen

Alle 15-vuotiaan eläkettä koskevaan valituksen ja tai oikaisupyynnön tekee ja allekirjoittaa vajaavaltaisen huoltaja tai muu laillinen edustaja.

Valtuutettu

Jos eläkkeenhakija on valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, valtuutettu voi tehdä ja allekirjoittaa valituksen tai oikaisupyynnön.

Hallintolainkäyttölain (HLL) 21 §:n 1 momentin mukaan asiamiehen on esitettävä valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.

Lähtökohtaisesti asianajajan ja julkisen oikeusavustajan ei tarvitse esittää valtakirjaa hoitaessaan työeläkeasioita toisen puolesta.

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) säädetään lupalakimiehistä. Lupalakimiestä ei voida rinnastaa HLL:n 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun asianajajaan tai julkiseen oikeusavustajaan. Näin ollen hallintolainkäytössä lupalakimiehen on lähtökohtaisesti esitettävä valtakirja.

Lähiomainen tai muu henkilö

Työntekijän lähiomainen tai muu työntekijästä huolehtinut henkilö voi allekirjoittaa valituksen tai oikaisupyynnön työntekijän puolesta, jos työntekijä ei itse pysty tekemään valitusta iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia eikä hänellä ole edunvalvojaa.

Lähiomaisen tai muun henkilön ei tarvitse näissä tilanteissa esittää valtakirjaa. Puhevallan käyttäminen edellyttää kuitenkin, että

• lähiomainen on eläkelaitoksen hyväksymä ja
• eläkelaitos arvioi käytettävissä olevan näytön työntekijän sairaudesta tai muusta syystä riittäväksi.

Edunvalvontavaltuutettu

Jos päämies on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen taloudellisten asioiden hoitamista varten, valtuutettu allekirjoittaa valituksen tai oikaisupyynnön päämiehen puolesta. Edellytyksenä valtuutuksen voimassaololle on, että holhousviranomainen on vahvistanut edunvalvontavaltuutuksen.

Eläkelaitoksen itseoikaisu

Eläkelaitos voi itseoikaista päätöksensä valitusasian käsittelyn yhteydessä vain, jos se suostuu kaikkiin valittajan esittämiin vaatimuksiin.

Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta ja he ovat eri mieltä asiasta, eläkelaitos ei voi itseoikaista päätöstään, jos eläkelaitos suostuu

• vain toisen esittämiin vaatimuksiin tai
• vain osittain kummankin vaatimuksiin.

Näissä tapauksissa eläkelaitos ottaa lausunnossaan kantaa kaikkiin esitettyihin vaatimuksiin ja siirtää asian käsittelyn muutoksenhakuelimelle.

Tarkemmat tiedot

Kuuleminen muutoksenhakuasiassa

Muutoksenhakuasiassa kuullaan sitä, jolla on puhevalta asiassa.

Edunvalvoja

Edunvalvojan käyttäessä puhevaltaa on päämiestä kuultava ja päämiehen käyttäessä puhevaltaa on edunvalvojaa kuultava, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Rinnakkainen puhevalta

Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta valitusasiassa, toista osapuolta on kuultava, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Jos kuuleminen katsotaan tarpeelliseksi, eläkelaitos lähettää jäljennöksen edunvalvojan valituksesta päämiehelle ja päinvastoin, sekä ilmoittaa lähetekirjeessään, minkä ajan kuluessa vastaanottajan on toimitettava lausuntonsa toisen osapuolen tekemästä valituksesta.

Tarkemmat tiedot

Vajaavaltainen

Vajaavaltaista on muutoksenhakuasiassa kuultava, jos edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja käyttää puhevaltaa hänen puolestaan ja kuuleminen on tarpeen vajaavaltaisen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Lähiomainen tai muu henkilö

Jos lähiomainen hoitaa muutoksenhakuasiaa sen vuoksi, ettei päämies kykene hoitamaan eläkeasiaansa esimerkiksi sairauden vuoksi, päämiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Valtuutettu

Jos valtuutettu hoitaa muutoksenhakuasiaa valtakirjan nojalla, valtuuttajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Edunvalvontavaltuutettu

Jos edunvalvontavaltuutettu hoitaa muutoksenhakuasiaa vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen nojalla, valtuuttajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Päätöksen oikaisu eläkkeensaajan vahingoksi, takaisinperintä ja ulosotto

Asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää hänen suostumustaan.

Vaihtoehtoisesti eläkelaitos voi hakea päätöksen poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Edunvalvojan ja päämiehen rinnakkainen puhevalta

Suostumus päätöksen oikaisemiseen pyydetään ensisijaisesti edunvalvojalta, jos edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta päämiehen kanssa.

Edunvalvojalla on velvollisuus tiedustella päämiehen mielipidettä, jos

• asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja
• kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta.

Holhoustoimilaki 43 § 1

Jos edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta päämiehen kanssa, myös päämieheltä itseltään saatu suostumus päätöksen oikaisemiseksi on riittävä. Tarvittaessa eläkelaitos voi myös selvittää edunvalvojan kannan asiaan.

Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. (hallintolaki 15 § 1)

Edunvalvojan yksinomainen puhevalta

Suostumus päätöksen oikaisemiseen tulee saada edunvalvojalta, jos edunvalvojalla on yksinomainen puhevalta asiassa.

Takaisinperintäasiassa kuullaan vain edunvalvojaa, jos puhevalta on ainoastaan edunvalvojalla.

Lähiomainen tai muu henkilö

Eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai muu työntekijästä huolehtinut henkilö voi käyttää työntekijän puolesta puhevaltaa myös siinä tilanteessa, jossa

• eläkepäätöstä oikaistaan eläkkeensaajan vahingoksi tai
• eläkkeensaajalta peritään takaisin aiheettomasti maksettua etuutta.

Eläkelaitos voi kuitenkin harkintansa mukaan tapauskohtaisesti joko

• pyytää lähiomaiselta tai muulta henkilöltä suostumuksen virheellisen päätöksen oikaisemiseen tai
• hakea virheellisen päätöksen poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Jos päätöksen lainvoimaiseksi tulosta on kulunut vasta vähän aikaa, eläkelaitos voi pyytää suostumusta päätöksen oikaisemiseen suoraan lähiomaiselta, joka on käyttänyt puhevaltaa eläkeasian aikaisemmassa vaiheessa.

Jos päätöksen lainvoimaiseksi tulosta on kulunut pitkä aika, eläkelaitoksen tulisi pyytää suostumusta päätöksen oikaisemiseen eläkkeensaajalta itseltään. Lähiomainen voi kuitenkin antaa suostumuksen eläkkeensaajan puolesta, jos eläkkeensaaja ei edelleenkään kykene terveydentilansa tai muun syyn vuoksi hoitamaan eläkettään koskevia asioita.

Tarvittaessa eläkelaitos voi tehdä holhousviranomaiselle ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. (holhoustoimilaki 91 §)

Valtuutettu

Valtuutettu, joka esittää asianmukaisen valtakirjan, voi päämiehen puolesta antaa suostumuksen virheellisen päätöksen oikaisemiseen. Jos valtakirjan antamisesta on kulunut pitkä aika, suostumusta tulisi pyytää ensin eläkkeensaajalta itseltään.

Takaisinperintäasiassa toimitaan vastaavasti kuin virheellisen päätöksen oikaisua koskevassa asiassa.

Edunvalvontavaltuutettu

Edunvalvontavaltuutettu voi käyttää puhevaltaa valtuuttajan puolesta, jos valtuutus koskee päämiehen taloudellisia asioita ja holhousviranomainen on vahvistanut valtuutuksen.

Jos valtuutetulla on oikeus käyttää puhevaltaa valtuuttajan puolesta, valtuutettu voi antaa suostumuksen virheellisen päätöksen oikaisemiseen.

Asiakirjat

Perintään ja ulosottoon liittyvät asiakirjat (kirjelmät, laskut, päätökset) osoitetaan aina maksuvelvolliselle. Menettelyssä noudatetaan samoja periaatteita kuin päätöksen antamisessa ja postittamisessa.