Perustevalitus on vakuutusmaksuasioissa määräajassa tehtävä, asianosaisen käytettävissä oleva varsinainen muutoksenhakukeino.
Jos asianosainen katsoo, että eläkelaitoksen määräämä työeläkevakuutusmaksun maksuunpano tai työnantajan tekemä työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätys on ollut lain tai sopimuksen vastainen, hän voi tehdä maksuunpanoa koskevan perustevalituksen.
Perustevalituksella voi valittaa siitä, että
- työnantajan työeläkevakuutusmaksu on määrätty lain tai sopimuksen vastaisesti tai
- työntekijän työeläkevakuutusmaksu on pidätetty lain tai sopimuksen vastaisesti.
Työnantajan vakuutusmaksun maksuunpanosta ei anneta erillistä päätöstä, vaan maksuunpano tapahtuu lähettämällä lasku vakuutusmaksusta maksuvelvolliselle.
Myöskään työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätyksestä ei anneta erillistä päätöstä, vaan työnantaja pidättää työntekijän osuuden työeläkevakuutusmaksusta palkanmaksun yhteydessä ja suorittaa sekä työnantajan että työntekijän osuuden työeläkevakuutusmaksusta eläkelaitokselle.
Kuka voi tehdä perustevalituksen
Perustevalituksen voi tehdä se, joka on velvoitettu maksamaan työeläkevakuutusmaksun. Myös toissijainen maksuvelvollinen voi tehdä perustevalituksen, jos perintätoimet kohdistuvat häneen.
Työntekijä voi tehdä perustevalituksen, jos hän on tyytymätön työnantajan pidättämään työntekijän työeläkevakuutusmaksuun.
Muutoksenhakuelin voi perustevalituksen yhteydessä määrätä työnantajan palauttamaan aiheettomasti perityn työntekijän työeläkevakuutusmaksun työntekijälle.
Perustevalituksen tekeminen
Perustevalitus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava suoraan TELK:lle.
Perustevalitukseen on liitettävä kopio työeläkevakuutusmaksua koskevasta laskusta. Jos muutoksenhakija ei ole toimittanut kopiota työeläkevakuutusmaksulaskusta, eläkelaitos toimittaa sen TELK:lle lausuntonsa yhteydessä.
Työntekijän työeläkevakuutusmaksua koskevaan perustevalitukseen on liitettävä kopio palkkalaskelmasta.
Muutoksenhakuaika
Perustevalitus on tehtävä viimeistään 2 vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu.
Maksuunpanopäivänä pidetään työeläkevakuutusmaksun eräpäivää. Jos maksuunpano on kohdistettu sekä ensisijaiseen että toissijaiseen maksajaan, muutoksenhakuaika lasketaan kummankin osalta erikseen.
Työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätysasioissa maksuunpanopäivä on vakuutusmaksun pidätyspäivä.
TELK:n perustevalitusasiassa antamasta päätöksestä on oikeus valittaa VakO:een 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Muutoksenhakuajan jälkeen tullut perustevalitus
Jos perustevalitus on saapunut asianomaiseen eläkelaitokseen, Eläketurvakeskukseen, TELK:aan tai VakO:een muutoksenhakuajan jälkeen, valitus voidaan tästä huolimatta ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.
Muutoksenhakuelin tutkii, onko myöhästymiseen ollut painavia syitä. Muutoksenhakijalla on pääsääntöisesti näyttövelvollisuus siitä, että valituksen myöhästyminen on johtunut painavista syistä.
Esimerkkejä: Painavia ja ei-painavia syitä valituksen myöhästymiseen
Ruotsissa vakituista asuntoa vailla olevalla henkilöllä katsottiin olleen painava syy ja myöhässä tullut valitus tutkittiin.
Kirjattuna lähetetty, mutta lakon vuoksi myöhässä saapunut valitus tutkittiin.
Sairautta ei hyväksytty painavaksi syyksi ja myöhässä saapunut valitus jätettiin tutkimatta.
Asianajajan viivyttelyä ei pidetty painavana syynä valituksen myöhästymiseen.
Painavana syynä valituksen myöhästymiseen ei pidetty kielitaidon puutetta, kun kyse oli Suomessa yritystoimintaa harjoittavasta henkilöstä ja valitusasia liittyi hänen toiminnastaan aiheutuvien lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen (ELK 3509/02 ja 3510/02, päätöslyhennelmät eivät ole Säädöspalvelussa).
Perustevalitus ulosmittauksen takia
Jos perustevalitus tehdään ulosmittauksen takia, on lisäksi voimassa, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään perustevalituksesta.
Perustevalituksen vaikutus työeläkevakuutusmaksun perintään
Perustevalituksen vireillä olo ei keskeytä työeläkevakuutusmaksujen perintää, vaan maksut on maksettava valituksesta huolimatta.
TELK tai VaKO voi kieltää täytäntöönpanon tai määrätä alkaneen täytäntöönpanon keskeytettäväksi sen jälkeen, kun perustevalitus on tehty.
Perustevalitus julkisen alan työeläkevakuutusmaksusta
KuEL:n piiriin kuuluva työntekijä voi vaatia oikaisua jäsenyhteisön häneltä perimään palkansaajan eläkemaksuun. Kevan oikaisuvaatimuksesta antamaan päätökseen haetaan muutosta TELK:ltä ja sen päätöksestä VakO:lta.
Jos asianosainen katsoo, että Kevan VaEL:n perusteella määräämä maksuunpano tai työnantajan tekemä työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätys on ollut lain tai sopimuksen vastainen, hän saa tehdä maksuunpanoa koskevan perustevalituksen.
Samoin asianosainen saa tehdä maksuunpanoa koskevan perustevalituksen, jos hän katsoo, että Kirkon keskusrahaston määräämä maksuunpano tai työnantajan tekemä työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidätys on ollut lain tai sopimuksen vastainen.
Perustevalitus VaEL:iin ja KiEL:iin perustuvasta maksuunpanosta on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava TELK:lle 2 vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu.
Jos perustevalitus tehdään ulosmittauksen takia, on lisäksi voimassa, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään perustevalituksesta.