TyEL:n 149 §:n mukaan Eläketurvakeskus voi hakemuksesta vapauttaa ulkomaisen työnantajan velvollisuudesta järjestää TyEL:n mukainen eläketurva
- työntekijälle, jonka työnantaja lähettää Suomeen työhön yli 2 vuodeksi tai
- työntekijälle, jonka työskentely lähetettynä työntekijänä Suomessa jatkuu ennalta arvaamattomista syistä yli 2 vuotta.
Edellytyksenä vapauttamiselle on, että työnantaja on järjestänyt lähettämälleen työntekijälle eläketurvan Suomessa tehtävän työn ajalta ja esittää siitä selvityksen.
Säännöksen tarkoituksena on välttää kaksinkertainen vakuuttaminen.
Vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttaminen ei ole mahdollista, jos ulkomailta Suomeen lähetetyn työntekijän työskentelyyn tulee sovellettavaksi
- EU:n sosiaaliturvaa koskevien asetusten säännökset tai
- Suomen solmimien sosiaaliturvasopimusten määräykset.
Vapautus myönnetään enintään 5 vuodeksi
Vapautus myönnetään enintään 5 vuodeksi Suomessa työskentelyn alkamisesta lukien. Viiden vuoden enimmäisaika voi muodostua useammasta peräkkäisestä, samaksi työkomennukseksi katsottavasta komennusjaksosta.
Uudeksi työkomennukseksi katsominen edellyttää yleensä vähintään 6 kuukauden keskeytystä työkomennusten välillä. Näin ollen työnantajalle voidaan myöntää uusi, enintään 5 vuotta jatkuva vapautus sellaisen työkomennuksen perusteella, joka alkaa aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua edellisen työkomennuksen päättymisestä.
Jos työskentely Suomessa jatkuu yli 5 vuotta, työntekijä vakuutetaan TyEL:n mukaan 5 vuoden jälkeen.
Esimerkki: Yli 5 vuotta jatkuva komennus
Kiinalainen työnantaja lähettää työntekijänsä Kiinasta Suomeen työhön 4 vuodeksi. Työnantaja on järjestänyt työntekijälleen komennuksen ajaksi eläketurvan Kiinassa. Työnantaja hakee vapautusta TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta ja liittää hakemukseensa todistuksen työntekijän kuulumisesta Kiinan eläkevakuutusjärjestelmän piiriin. Eläketurvakeskus myöntää vapautuksen haetulle 4 vuoden ajalle.
Työnantaja ja työntekijä päättävät myöhemmin jatkaa komennusta 2 vuodella. Työnantaja hakee aiemmin myönnetylle 4 vuoden vapautukselle jatkoa vielä 2 vuodeksi. Työnantaja liittää vapautushakemukseensa uuden jatkokomennussopimuksen ja todistuksen työntekijän kuulumisesta Kiinan eläkevakuutusjärjestelmän piiriin komennuksen loppuun asti. Eläketurvakeskus myöntää vapautuksen 5 vuodeksi komennuksen alkamisesta lukien. Koska komennus Suomessa jatkuu yli 5 vuotta, työnantajan on vakuutettava työntekijänsä TyEL:n mukaan 5 vuoden jälkeen.
Vapauttamisen edellytykset
Vapauttaminen vakuuttamisvelvollisuudesta edellyttää, että lähettävä työnantaja
- on muualla kuin EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa liiketoimintaa harjoittava ulkomainen työnantaja
- esittää selvityksen, että hän on järjestänyt työntekijänsä eläketurvan muulla tavoin työkomennuksen alusta lukien.
Vapautuksen hakeminen
Vapautusta on haettava Eläketurvakeskukselta lomakkeella:
- ETK 2073 (työkomennus on alkanut 31.12.2008 jälkeen) tai
- ETK 2070 (komennus on alkanut ennen 1.1.2009).
Lomakkeista on myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot.
Ulkomaisen työnantajan on haettava vapautusta jokaiselle työntekijälle erikseen omalla hakemuslomakkeella. Eläketurvakeskus ei voi myöntää vapautusta tiettyä työntekijäryhmää koskevana.
Vapautushakemuksella tai sen liitteenä toimitettavat tiedot
Työnantajan on toimitettava vapautushakemuksella tai sen liitteenä Eläketurvakeskukselle
- viranomaisen vahvistama todistus työntekijälle järjestämästään eläketurvasta ja
- työntekijän allekirjoittama vahvistus siitä, että hän on tietoinen työnantajan hänelle järjestämästä eläketurvasta ja siitä, että työnantaja hakee vapautusta TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta.
Vapautusta hakeva työnantaja on yleensä järjestänyt työntekijälleen eläketurvan lähtömaan lakisääteisessä eläkejärjestelmässä. Työnantaja voi järjestää työntekijänsä eläketurvan myös muualla ja muulla tavalla.
Eläketurvakeskuksen päätös vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamisesta
Eläketurvakeskus antaa asiasta valituskelpoisen päätöksen, joka lähetetään sekä työnantajalle että työntekijälle. Työnantajalla ja työntekijällä on molemmilla oikeus hakea muutosta vapautusasiaa koskevaan päätökseen.
Ulkomainen työnantaja
Eläketurvakeskus voi myöntää vapautuksen vain ulkomaiselle työnantajalle.
Tavallisesti lähettävänä työnantajana on muualla kuin EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa rekisteröity yritys. Ulkomaisena yrityksenä pidetään myös suomalaisen tai ulkomaisen yrityksen toisessa valtiossa olevaa sivuliikettä
- jolla on pysyvä liikepaikka tai edustusto toisessa valtiossa
- jossa se myös harjoittaa jatkuvaa toimintaa ja
- jolla on merkittäviä työnantajan oikeusasemaan kuuluvia oikeuksia ja velvoitteita työntekijää kohtaan.
Tosiasiallisen työnantajan määrittäminen
Se, onko työnantaja ulkomainen vai onko työnantaja tosiasiallisesti suomalainen yritys, johon työntekijä on lähetetty, ratkaistaan normaaleilla työoikeudellisilla perusteilla.
Työnantajataho määritellään työsuhteen käsitteen perusteella, jossa työnantaja ja työntekijä ovat työsuhteen osapuolet. Työsopimuksessa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle, joka puolestaan sitoutuu maksamaan työntekijällä palkkaa.
Työsopimuslaissa säädetään työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista, joita ovat muun muassa:
• sopimuspuolena oleminen
• oikeus saada työsuoritukset hyväkseen
• oikeus johtaa ja valvoa työntekoa (direktio-oikeus) ja
• velvollisuus maksaa palkkaa.
Tavallisesti kaikki työnantajan oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat selkeästi yhdelle taholle.
Työnantajan asemaan kuuluvat oikeudet voivat myös jakaantua eri tahojen kesken. Ulkomailta Suomeen lähetetyn työntekijän palkanmaksusta saattaa esimerkiksi vastata työntekijän vastaanottava yritys Suomessa.
Vastaanottavalla yrityksellä on usein myös oikeus käyttää konkreettista työnjohtovaltaa sekä oikeus päättää välittömästi työn tekemiseen liittyvistä asioista. Menettely ei kuitenkaan välttämättä vaikuta ulkomaisen yrityksen asemaan työnantajana.
Esimerkki: Työoikeudellinen työnantaja
Venäläinen emoyritys lähettää työntekijänsä työskentelemään tytäryritykseen Suomeen. Työntekijä työskentelee suomalaisen tytäryhtiön tiloissa ja tytäryhtiö maksaa myös palkan. Työntekijä raportoi työstään venäläiselle emoyritykselle ja suomalainen yritys antaa välittömät työntekoa koskevat ohjeet ja määräykset. Irtisanomisoikeus säilyy venäläisellä yrityksellä. Venäläistä yritystä voidaan pitää työoikeudellisena työnantajana.
Ulkomailta Suomeen lähetetty työntekijä
Työntekijän tulee olla ulkomailta Suomeen lähetetty.
Ulkomailta Suomeen lähetetty työntekijä ei saa kuulua EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten tai Suomen solmimien sosiaaliturvasopimusten määräysten piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että työntekijä ei ole työskennellyt tai asunut toisessa EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa ennen Suomen työkomennusta.
Työntekijä ei saa lähettämishetkellä eli välittömästi ennen Suomen työkomennuksen alkamista kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin myöskään Suomessa asumisensa eikä työskentelynsä perusteella. Työntekijää ei voida pitää lähetettynä työntekijänä, jos hän kuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin välittömästi ennen työkomennuksen alkamista.
Esimerkki: Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ennen työkomennuksen alkamista
Japanilainen työnantaja palkkaa palvelukseensa Suomessa vakituisesti asuvan työntekijän. Työntekijä käy allekirjoittamassa työsopimuksen ja perehtyy työhön kuukauden verran Japanissa. Tämän jälkeen hänet lähetetään Suomeen. Työntekijää ei voida pitää Japanista Suomeen lähetettynä työntekijänä, jos hän on kuulunut Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin Japanissa ollessaan.
Vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta ennen 1.1.2009 alkaneisiin työkomennuksiin
Ennen 1.1.2009 TyEL:n 149 §:n säännös vakuuttamisvevelvollisuudesta vapauttamisesta poikkesi merkittävästi nykyisin voimassa olevasta säännöksestä.
Ulkomailta Suomeen lähetetyn työntekijän työskentelyyn, joka on alkanut ajalla 1.1.2007 – 31.12.2008 sovelletaan tuona aikana voimassa ollutta TyEL:n 149 §:ää.
Vapautus voidaan myöntää ennen 1.1.2009 alkaneen Suomen työkomennuksen perusteella enintään 2 vuodeksi kerrallaan. Lisäksi edellytetään muun muassa, että ulkomainen työnantaja on järjestänyt Suomeen lähettämälleen työntekijälle kohtuullisen eläketurvan komennuksen ajaksi.