Lastenhoitokaudella täytäntöönpanoasetuksen mukaan tarkoitetaan kautta
- joka hyvitetään jonkin jäsenvaltion eläkelainsäädännössä tai
- jonka perusteella eläkkeeseen tulee lisäosa nimenomaan siitä syystä, että henkilö on hoitanut lasta.
Lastenhoitokauden ottaa huomioon eläkkeen määrässä se jäsenvaltio, jonka lainsäädäntöä lasta hoitamaan jääneeseen vanhempaan sovellettiin silloin, kun lastenhoitokausi kyseisen lapsen osalta alkoi, edellyttäen että
- lasta hoitamaan jäänyt vanhempi asuu muussa kuin viimeisessä työskentelyvaltiossaan
- lastenhoitokausia ei oteta huomioon asuinvaltion lainsäädännössä.
Näin menetellään riippumatta siitä, kertyvätkö lastenhoitokaudet lastenhoidon aikana vai myönnetäänkö ne taannehtivasti. Säännös ei sovellu, jos henkilö tulee vakuutetuksi työnteon perusteella asuinvaltiossa.
Oikeus lastenhoitokauteen
- voi koskea molempia vanhempia ja
- syntyy jokaisesta lapsesta erikseen.
Lastenhoitokausi otetaan huomioon
- määritettäessä henkilön oikeutta eläkkeeseeen
- eläkkeen laskennassa (sekä kansallisessa laskennassa että pro rata -laskennassa).
Lastenhoitokautta koskevan säännöksen merkitys Suomen työeläkejärjestelmässä
Säännöksellä ei ole merkitystä Suomen työeläkkeen määräytymisen kannalta. Suomessa eläkettä karttuu äitiyspäivärahan ja vanhempainrahan perusteella. Jos Suomessa töissä ollut henkilö muuttaa toiseen EU-maahan äitiyspäiväraha- tai vanhempainrahakauden aikana, hän on edelleen Suomessa vakuutettu. Suomi ottaa huomioon kyseiset ajat työeläkettä kartuttavana. Tällöin ei siis ole tarvetta tutkia karttuisiko henkilön asuinmaassa eläkettä lastenhoitoajalta.
Esimerkiksi maassa A eläkettä karttuu lastenhoitoajalta. Henkilö työskentelee maassa A työntekijänä. Hän saa lapsen ja aloittaa lapsenhoidon maassa A. Henkilö muuttaa maahan B ja jatkaa siellä lapsenhoitoa kotona. Maassa B lapsenhoidon perusteella ei kartu eläkettä. Näin ollen maan A tulee ottaa huomioon lapsenhoitoaika eläkettä kartuttavana sen maan lainsäädännön mukaisesti.