Mihin vakuutuskausia tarvitaan

EU-maat tarvitsevat toisen EU-maan vakuutuskausia EU-säännösten mukaisen eläkkeen laskemiseksi, jos eläkkeenhakija (perhe-eläkkeissä edunjättäjä) on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa. Tällöin jokaisen maan toimivaltainen laitos, jossa henkilö on ollut vakuutettuna, laskee eläkkeen kahdella tavalla:

1. ns. itsenäisenä etuutena (eli puhtaan kansallisena tai asetuksen mukaisena kansallisena eläkkeenä) ja
2. teoreettisena eläkkeenä, jonka perusteella lasketaan pro rata -eläke.

Toimivaltainen laitos myöntää hakijalle näin lasketuista eläkkeistä suuremman.

EU-maat voivat tarvita toisen EU-maan vakuutuskausia myös siitä syystä, että vakuutuskaudet otetaan huomioon tutkittaessa eläkeoikeuden edellytysten täyttymistä kyseisessä maassa. Monet EU-maat edellyttävät hyvinkin pitkää työskentelyä, jotta eläkkeenhakijalle syntyisi eläkeoikeus. Täyden vanhuuseläkkeen saaminen jossakin EU-maassa voi edellyttää esimerkiksi 15 vuoden työskentelyä. Tällöin tämä EU-maa ottaa tarvittaessa huomioon myös muiden EU-maiden vakuutuskaudet, jotta vaadittu odotusaika täyttyisi.

Suomen työeläkejärjestelmässä Suomen ja toisen EU-maan vakuutuskausia tarvitaan

• teoreettisen eläkkeen ja sen perusteella laskettavan pro rata -eläkkeen laskemisessa
• asetuksen mukaisen kansallisen eläkkeen tulevan ajan eläkkeen osituksessa.

Joissakin tilanteissa toisen EU-maan vakuutuskausia tarvitaan, jotta eläkkeenhakijalle syntyisi oikeus eläkkeeseen Suomesta.

Vakuutuskausia koskeva määritelmä EU:n sosiaaliturva-asetuksissa

Vakuutuskausi -termi on määritelty perusasetuksessa. Perusasetuksen mukaan vakuutuskaudella tarkoitetaan kausia, jotka on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet tai katsotaan täyttyneiksi.

Vakuutuskaudet ovat

• maksukausia
• työskentelykausia
• itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia
• kaikkia sellaisena käsiteltäviä kausia, jos niiden katsotaan kyseisen maan lainsäädännössä vastaavan vakuutuskausia.

Työskentelykausilla ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kausilla tarkoitetaan kausia, jotka on sellaisiksi määritelty tai tunnustettu siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet. Työskentelykausia ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia ovat myös kaudet, joiden katsotaan kyseisen EU-maan lainsäädännön mukaan vastaavan työskentelykausia tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia.

Asumiskausi on perusasetuksen määritelmän mukaan kausi, joka on määritelty tai tunnustettu sellaiseksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan se on täyttynyt tai katsotaan täyttyneeksi.

EU-maiden velvollisuus ilmoittaa vakuutuskaudet

Kaikki ne EU-maat, joissa henkilö on ollut vakuutettuna, ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisimman pian yhteyslaitokselle ja muille asianomaisille laitoksille soveltamansa lainsäädännön mukaisesti täyttyneet vakuutus- tai asumiskaudet.

Eläke lasketaan EU-säännösten mukaan kahdella tavalla (itsenäisenä kansallisena eläkkeenä ja pro rata eläkkeenä). Tämä edellyttää, että toimivaltaisilla laitoksilla on käytettävissä kaikkien niiden maiden vakuutuskaudet, joissa henkilö on ollut vakuutettuna.

Tarkemmat tiedot

Vakuutuskausien yhteenlaskeminen

EU-maat soveltavat täytäntöönpanoasetuksen säännöksiä vakuutuskausien yhteenlaskemisesta laskiessaan

• teoreettista eläkettä
• pro rata -eläkettä.

EU-maat ottavat huomioon toisen EU-maan lainsäädännön mukaisia vakuutuskausia tarpeellisin määrin, jos maan lainsäädäntö edellyttää kausien täyttymistä

• eläkeoikeuden saamiseksi, säilyttämiseksi, keston määrittämiseksi tai takaisinsaamiseksi
• lainsäädännön soveltamiseksi tai
• pakollisen, valinnaisen jatkuvan tai vapaaehtoisen vakuutuksen piiriin pääsemiseksi tai siitä vapauttamiseksi.

EU-maat ottavat toien EU-maan kaudet huomioon ikään kuin ne olisivat niiden oman lainsäädännön mukaisia kausia.

Säännökset vakuutuskausien yhteenlaskemisesta ja muuntamisesta

Vakuutuskausien yhteenlaskemista ja kausien muuntamista koskevat säännökset ovat täytäntöönpanoasetuksessa. Toimivaltainen laitos pyytää vakuutuskaudet niiden EU-maiden laitoksilta, missä henkilö on ollut vakuutettuna. Nämä vakuutuskaudet lasketaan yhteen edellyttäen, että ne eivät ole päällekkäisiä.

Suomen työeläkettä laskettaessa toisen EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon sellaisena, kuin toinen maa on ne ilmoittanut. Toisen maan ilmoittamien vakuutuskausien laatua ei kyseenalaisteta. Suomen työeläkettä laskettaessa vakuutuskaudet otetaan huomioon soveltaen Suomen työeläkejärjestelmän aikarajoja, ikärajoja ja vähimmäiskestoja.

Erityissäännökset vakuutuskausien yhteenlaskemisesta eläke-etuuksissa

Perusasetuksessa on erityissäännökset, jotka koskevat vakuutuskausien yhteenlaskemista työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläkkeiden määräämistä varten. 

Kyseisissä säännöksissä on säädetty mm.

• vakuutuskausien yhteenlaskemisesta työtekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien erityisjärjestelmien mukaisista eläkkeistä
• eläkkeistä, jotka myönnetään tietyn palkkatyön tai itsenäisen ammatinharjoittamisen perusteella.

Suomessa tämän erityissäännöksen piirin kuuluvia työskentelykausia ovat MEL:n ja YEL:n mukaan vakuutetut ajat.

Vakuutuskausitietojen ilmoittaminen toiselle EU-maalle

EU-maa ilmoittaa muille EU-maille oman maansa lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet kun se on osapuolena EU-eläkehakemusliikenteessä tai vakuutuskausia siltä erikseen pyydetään. EU-maat ilmoittavat vakuutuskaudet hallintotoimikunnan hyväksymällä tavalla, lomakkeella E205 (vakuutuskausitodistus) tai P5000-asiakirjalla.

Ilmoitettavat vakuutuskaudet

Hallintotoimikunnan päätöksen mukaisesti P5000 -asiakirjalla ilmoitettavat vakuutuskaudet ovat lähtökohtaisesti kausia, jotka otetaan huomioon:

• eläkkeen laskennassa (eläkettä kartuttavat kaudet)
• ainoastaan eläkeoikeutta varten (ei eläkettä kartuttavat kaudet)
• sekä eläkkeen laskennassa että eläkeoikeutta varten.

Eläkkeen laskennassa huomioon otettavilla kausilla tarkoitetaan eläkettä kartuttavia kausia. Kukin EU-maa ilmoittaa ne eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet, jotka siinä maassa kartuttavat eläkettä.

Eläkkeen laskennassa huomioon otettavia kausia ovat pääsääntöisesti myös työskentelyä vastaavat, rinnasteiset kaudet. EU-maat ilmoittavat rinnasteiset kaudet oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällaisia rinnasteisia kausia voivat olla esimerkiksi

• lastenhoitoajat
• työkyvyttömyys-, sairauspäiväraha- ja työttömyyskorvauskaudet
• asevelvollisuusajat
• opiskeluajat.

Suomi ilmoittaa P5000 –asiakirjalla rinnasteisina kausina

• tutkintoon johtaneen opiskeluajan
• lastenhoitoajan
• eläkesuhdeajan.

Vakuutuskaudet voivat olla myös vapaaehtoiseen vakuuttamiseen perustuvia.

Vakuutuskausia, jotka on ilmoitettu ainoastaan eläkeoikeutta varten, ei oteta huomioon eläkkeen laskennassa. Vakuutuskausilla eläkeoikeutta varten tarkoitetaan kausia, joita voidaan tarvita eläkeoikeuden syntymiseksi.