EU-maat ilmoittavat perusasetuksen soveltamisalaan kuuluvat, lakisääteisten järjestelmiensä mukaiset
- eläkkeeseen oikeuttavat vakuutuskaudet
- eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet.
Muut EU-maat ottavat huomioon toisen EU-maan eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet sen pituisina kuin toinen maa on ne ilmoittanut. Näin ollen, jos toinen EU-maa ilmoittaa eläkettä kartuttavaksi ajaksi esimerkiksi 1 kuukauden, otetaan laskennassa huomioon 1 kuukausi, vaikka todellisuudessa aika olisi ollut 2 viikkoa.
Toisen EU-maan ilmoittamien vakuutuskausien laatuun ei kiinnitetä huomiota. Toisen maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa riippumatta siitä, oikeuttaisiko kyseinen kausi Suomessa eläkkeeseen. Asumiskausia ei oteta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa, vaikka toinen EU-maa olisi ilmoittanut ne laskennassa huomioon otettaviksi kausiksi.
Seuraavat toisen EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon samalla tavalla kuin työskentelykaudet:
- rinnasteiset vakuutuskaudet, esimerkiksi lastenhoitoaika tai työttömyysaika
- varusmiespalvelusaika tai virkamiesten erityisjärjestelmän mukainen aika, jos ne on ilmoitettu eläkettä kartuttavaksi.
Jos vakuutuskaudet ovat keskenään päällekkäisiä, päällekkäisten kausien huomioon ottamisessa noudatetaan vakuutuskausien ensisijaisuusjärjestystä.
Hallintotoimikunta on 16.12.2010 antanut päätöksen H6, joka koskee tiettyjä perusasetuksen mukaisten vakuutuskausien yhteenlaskemisessa sovellettavia periaatteita. Päätöksen mukaan kaikki vakuutuskaudet (sekä maksukaudet että kaudet, joiden katsotaan vastaavan vakuutuskausia) täyttävät vakuutuskauden määritelmän.
Kausien yhteenlaskemisperiaatteen mukaan toisen EU-maan ilmoittamat kaudet on laskettava yhteen kyseenalaistamatta niiden laatua. EU-maalla on kuitenkin toimivalta yhteenlaskemisperiaatetta sovellettuaan määrittää muut ehtonsa sosiaaliturvaetuuksien myöntämiselle edellyttäen, että näitä ehtoja sovelletaan ketään syrjimättä.
Kun toisen EU-maan vakuutuskausia otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa, sovelletaan Suomen työeläkejärjestelmän aikarajoja, ikärajoja ja vähimmäiskestoja:
- ennen työeläkelakien voimaantuloa päättyneet vakuutuskaudet otetaan huomioon Suomen työeläkelakien voimaantulosäännösten aikarajoja noudattaen
- toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon siitä iästä lähtien, josta alkaen henkilölle karttuisi Suomesta eläkettä
- vakuutuskausien vähimmäiskestolta vaaditaan samaa odotusaikaa kuin eläkkeeseen oikeuttavan työsuhteen tai yrittäjätoiminnan kestolta Suomessa; EU-eläkkeen laskennassa ei oteta huomioon toisen EU-maan kausia, jotka ovat kestäneet lyhyemmän ajan kuin Suomen kansallisessa lainsäädännössä säädetty odotusaika.
Työskentelyyn perustuvilla toisen EU-maan vakuutuskausilla on merkitystä myös laskettaessa EU-eläkkeeseen korotetun karttuman osuutta.
Työskentelyaika toisessa EU-maassa otetaan huomioon samojen iän mukaan porrastettujen karttumisprosenttien mukaisesti, kuin jos henkilö olisi työskennellyt Suomessa. Kun lasketaan korotetun karttuman osuutta toisen EU-maan työskentelyn perusteella, noudatetaan EU-eläkkeen määräytymistä koskevan ohjeen korotettua karttumaa koskevaa ohjeistusta.
Tarkemmat tiedot
Toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon siten, että ensin yhdistetään samaa laatua olevat, toisiaan välittömästi seuraavat kaudet. Tämän jälkeen toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon teoreettisen eläkkeen laskevan eläkelaitoksen soveltamassa eläkelaissa olevien aikarajojen, ikärajojen ja vähimmäiskestojen mukaisesti.
TEL:n, LEL:n, TaEL:n ja TyEL:n mukaiset vähimmäiskestot:
- 6 kuukautta 31.12.1964 saakka
- 4 kuukautta 1.1.1965 - 30.6.1971
- 1 kuukausi 1.1.1971 - 31.12.1997
- 1.1.1998 alkaen toisen EU-maan vakuutuskausien kestolla ei ole merkitystä (1.1.1998 alkaen alle kuukaudenkin jatkunut työskentely kuului yksityisten alojen työeläkelakien piiriin ja vuoden 2007 alusta voimaan tulleen TyEL:n mukaan laissa ei ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä).
Ennen 8.7.1961 päättyneitä toisen EU-maan ilmoittamia vakuutuskausia ei oteta huomioon. Aika ennen 1.7.1962 otetaan huomioon puolikkaana, jos työsuhde on ollut voimassa 8.7.1961 tai sen jälkeen.
KVTEL:n ja KuEL:n mukaiset vähimmäiskestot:
- 4 kuukautta 30.6.1971 saakka
- 1 kuukausi 1.7.1971 - 31.12.1997
- 1.1.1998 alkaen toisen maan vakuutuskausien kestolla ei ole merkitystä (1.1.1998 alkaen alle kuukaudenkin jatkunut työskentely kuului KVTEL:n piiriin eikä 1.8.2003 voimaan tulleessa KuEL:ssa ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä).
VEL:n ja VaEL:n mukaiset vähimmäiskestot:
- 4 kuukautta 31.12.1966 saakka
- 1 kuukausi 1.1.1967 alkaen.
- 1.1.1998 alkaen toisen maan vakuutuskausien kestolla ei ole merkitystä (alle kuukauden jatkunut työskentely kuului LYVEL:n piiriin eikä vuoden 2007 alusta voimaan tulleessa VaEL:ssa ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä).
YEL:n ja MYEL:n mukaan edellytyksenä on, että
- yrittäjätoiminta on jatkunut vähintään 4 kuukautta yhdenjaksoisesti
- toisen EU-maan yrittäjäjaksot otetaan huomioon 1.1.1970 alkaen
- jos toisen EU-maan ilmoittamasta vakuutuskaudesta ei ilmene, onko ilmoitettu jakso (ennen 1.1.1970) ollut yrittäjätoimintaa, käsitellään sitä työsuhteena.
Toisen EU-maan vakuutuskausia huomioon otettaessa noudatetaan lisäksi seuraavia eläkkeen karttumista koskevia ikärajoja.
- 31.12.2004 saakka toisen EU-maan työsuhdekausia, jotka ovat täyttyneet ennen henkilön 23 vuoden iän täyttämistä tai 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen, ei pääsääntöisesti oteta huomioon.
- 1.1.2005 alkaen työskentely otetaan huomioon pääsääntöisesti 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.
EU-sosiaaliturva-asetusten mukaista työkyvyttömyys- tai perhe-eläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon enintään
- eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun, jos Suomen eläkkeessä on tulevan ajan eläkkeenosa
- eläketapahtumakuukauden loppuun, jos Suomen eläkkeessä ei ole tulevan ajan eläkkeenosaa.
EU-sosiaaliturva-asetusten mukaista vanhuuseläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon enintään Suomen vanhuuseläkkeen eläketapahtumakuukauden loppuun.
EU-sosiaaliturva-asetusten mukaisen teoreettisen eläkkeen korotetun karttuman osuutta laskettaessa toisen EU-maan työskentelyyn tai yrittäjätoimintaan perustuva aika otetaan huomioon enintään
- työskentelyn tai yrittäjätoiminnan päättymiseen asti toisessa EU-maassa
- samojen iän mukaan porrastettujen karttumisprosenttien mukaisesti, kuin jos henkilö olisi työskennellyt Suomessa.
Eri yksikössä ilmoitettujen vakuutuskausien muuntaminen toiseen aikayksikköön
Kukin EU-maa ilmoittaa vakuutuskautensa oman lainsäädäntönsä mukaisesti vuosina, neljännesvuosina, kuukausina, viikkoina tai päivinä.
Muuntamisen perustana on se aikayksikkö, jossa toisen EU-maan laitos on ilmoittanut vakuutuskausien täyttyneen. Vakuutuskausien muuntamista koskevat säännöt ovat täytäntöönpanoasetuksessa.
Suomessa EU-eläkkeen laskennassa vakuutuskausien aikayksikkö on kuukausi. Jos toinen EU-maa ilmoittaa vakuutuskautensa muussa aikayksikössä kuin kuukausina, nämä toisen EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet muunnetaan Suomen käyttämään aikayksikköön.
Päivinä ilmoitettujen vakuutuskausien muuntaminen
Vakuutuskausien muuntamisessa aikayksiköstä toiseen käytetään seuraavaa taulukkoa:
|
Järjestelmä, jonka perustana on |
1 päivä vastaa |
1 viikko vastaa |
1 kuukausi vastaa |
1 neljännes- vuosi vastaa |
Päivien enimmäismäärä kalenteri- vuodessa |
| 5 päivää | 9 tuntia | 5 päivää | 22 päivää | 66 päivää | 264 päivää |
| 6 päivää | 8 tuntia | 6 päivää | 26 päivää | 78 päivää | 312 päivää |
| 7 päivää | 6 tuntia | 7 päivää | 30 päivää | 90 päivää | 360 päivää |
Toisen EU-maan laitoksen, joka ilmoittaa vakuutuskaudet päivinä, on samalla mainittava, käyttääkö sen hallinnoima järjestelmä vakuutuskausien perustana 5, 6 vai 7 päivää. Päivät muunnetaan kuukausiksi jakamalla päivien lukumäärä vastaavien kuukauteen sisältyvien päivien lukumäärällä.
Muina aikayksikköinä kuin päivinä ilmoitettujen vakuutuskausien muuntaminen
Muina aikayksikköinä kuin päivinä ilmoitetut vakuutuskaudet muunnetaan seuraavasti:
- 1 vuosi vastaa 4 neljännesvuotta, 12:ta kuukautta tai 52:ta viikkoa ja päinvastoin
- neljännesvuosi vastaa 3 kuukautta tai 13 viikkoa ja päinvastoin
- viikot ja kuukaudet muunnetaan päiviksi käyttäen taulukossa esitettyjen 6 päivään perustuville järjestelmille tarkoitettujen muuntamissääntöjen mukaisesti.
Jos vakuutuskaudet on ilmoitettu osina, osina ilmoitetut kaudet on muunnettava seuraavaan pienempään kokonaisyksikköön (esimerkiksi viikot päiviksi) käyttäen yllä kuvattuja sääntöjä. Vuosien osat muunnetaan pienempään aikayksikköön, kuukausiksi. Jos tämän muuntamisen jälkeen jää edelleen tulokseksi jonkin yksikön osa, tulokseksi katsotaan seuraava suurempi kokonaisyksikkö.
Esimerkki:
EU-maa ilmoittaa vakuutusajaksi 35,25 viikkoa. Koska vakuutusaika on ilmoitettu osina, vakuutusajan muuntaminen kuukausiksi edellyttää ensin, että viikot muunnetaan seuraavaan pienempään kokonaisyksikköön eli päiviksi. Kun viikot ensin muunnetaan päiviksi, käytetään kuuteen päivään perustuvaa muuntamissääntöä. Näin ollen 35,25 viikkoa kerrotaan luvulla 6 (35,25 x 6= 211,5 päivää). Päivien lukumäärä 211,5 jaetaan luvulla 26, jotta päivät muuntuvat kuukausiksi (211,5:26 = 8,135 kk). Koska lopputuloksena on edelleen osina ilmaistu luku, pyöristetään lopputulos ylöspäin seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön. Näin laskettuna vakuutusajaksi saadaan 9 kuukautta.
Yhden kokonaisen vakuutusvuoden yhdessä EU-maassa tulee aina vastata vakuutuskausien vuotuista enimmäismäärää myös muiden EU-maiden järjestelmissä. Muuntamissääntöjen soveltaminen ei saa johtaa siihen, että muuntamisen jälkeen 1 kalenterivuoden aikana täyttyneiden kausien kokonaismäärä on suurempi kuin taulukon viimeisessä sarakkeessa ilmoitettujen päivien lukumäärä (52 viikkoa, 12 kuukautta tai 4 neljännesvuotta). Toisaalta, jos toinen EU-maa ilmoittaa vakuutuskausinaan vuotuisen enimmäismäärän, vakuutuskausien muuntamisen lopputuloksen tulee olla muuntavan maan oman lainsäädännön mukainen vuotuinen enimmäismäärä.
Muuntaminen suoritetaan
- yhtenä toimenpiteenä, joka kattaa kaikki ilmoitetut vakuutuskaudet tai
- kultakin vuodelta, jos kaudet ilmoitetaan vuosikohtaisesti.
Toisen EU-maan vakuutuskausien muuntaminen Suomen työeläkejärjestelmän vakuutuskausia vastaavaksi
Toisen EU-maan vakuutuskaudet, jotka on ilmaistu eri kokonaisyksikköinä kuin Suomen vakuutuskaudet, muunnetaan kuukausiksi käyttäen täytäntöönpanoasetuksen mukaisia muuntamissääntöjä.
Jos toinen maa ilmoittaa vakuutuskautensa päivinä, ja niitä kuukausiksi muunnettaessa jää irtopäiviä, kerätään näistä saman maan eri jaksojen irtopäivistä täysiä kuukausia. Jos tämän jälkeen jää ylimääräisiä päiviä, tulee nämä pyöristää seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön eli seuraavaan suurempaan kuukauteen.
Vastaavasti EU-eläkkeen laskentaa varten myös Suomen vakuutuskaudet pyöristetään seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön eli kuukauteen, jos Suomen vakuutuskausien yhteismääräksi tulee kuukausia ja yksittäisiä päiviä.
Eri maiden kohdalla kerrotaan tarkemmin, miten eri kokonaisyksikköinä ilmoitetut vakuutuskaudet muunnetaan kuukausiksi.