Viimeisen eläkelaitoksen periaate (vilma) tarkoittaa sitä, että viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos) antaa päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan kaikista vilman piiriin kuuluneiden eläkejärjestelmien eläkkeistä.
Vilmamenettelyyn kuuluvat
- yksityisten alojen eläkejärjestelmä
- kunnallinen eläkejärjestelmä
- valtion eläkejärjestelmä
- evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmä
- Kelan toimisuhde-eläkkeet.
Eläkkeenhakija saa yhden päätösyhdistelmän kaikkien vilman piiriin kuuluvien työeläkelakien mukaisista eläkkeistä.
Vilmalaitos antaa päätösyhdistelmän ja hoitaa päätösyhdistelmän mukaisten eläkkeiden maksamisen ja eläkkeisiin liittyvät muut tehtävät.
Eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn liittyviä käsitteitä
Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä käytetään seuraavia käsitteitä:
- pääasiallinen laitos
- päätösyhdistelmä
- seurannaislaitos
- tarkasteluaika
- viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos)
- vilmaeläke
- vilmakelpoinen eläke
- vilmamenettely
- vilmavapaakirjalaitos
- yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos
| Käsite | Määritelmä |
| Pääasiallinen laitos | Eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten ansioita tarkasteluaikana sellaisessa tilanteessa, jossa vilmamenettely ei tule sovellettavaksi. |
| Päätösyhdistelmä | Eläkepäätösten yhdistelmä, joka sisältää vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeet. |
| Seurannaislaitos |
Vilmatilanteet: Muut päätöksen antavat eläkelaitokset kuin vilmalaitos (vilman ulkopuoliset eläkelaitokset). Ei-vilmatilanteet: Muu eläkelaitos kuin pääasiallinen laitos. |
| Tarkasteluaika | Se kahden vuoden aika, josta ansiot tutkitaan eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen määrittämiseksi. |
| Viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos) | Eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos tilanteissa, joissa henkilö on työskennellyt useamman vilman piiriin kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä. |
|
Vilmaeläke |
Eläke, jossa on vähintään kahden eri vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeitä. |
| Vilmakelpoinen eläke | Eläke, joka määräytyy vain yhden vilmamenettelyyn kuuluvan eläkejärjestelmän työskentelyn perusteella. |
| Vilmamenettely | Eläkehakemuksen käsittely ja päätöksen antaminen tilanteessa, jossa eläkkeenhakija on työskennellyt vähintään kahden eri vilmamenettelyyn kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä. |
| Vilmavapaakirjalaitos | Muu vilmamenettelyn piiriin kuuluva eläkelaitos kuin vilmalaitos. |
| Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos | Yksityisen alan eläkejärjestelmässä eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos. |
Vilmamenettelyn soveltamisala
Vilmamenettely koskee tilanteita, joissa työntekijä tai yrittäjä on ollut sekä yksityisten alojen työeläkelain että vilmaan kuuluvan julkisten alojen tai useamman julkisen alan työeläkelain piirissä.
Useamman työeläkelain piirissä työskennelleen henkilön eläke on vilmaeläke, vaikka eläkettä ei myönnettäisikään samasta ajankohdasta kuin yhden eläkejärjestelmän mukaisena.
Päättely perustuu ansioihin
Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu ansioihin.
Päättely tehdään eläkejärjestelmäkohtaisesti.
Vilmalaitoksena toimii sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten ansioita kahden viimeisen kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika).
Myös yksityisen alan eläkejärjestelmässä yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos päätellään ansioiden perusteella. Yksityisen alan ratkaisevana eläkelaitoksena toimii se eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten ansioita tarkasteluajalla.
Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä työansiot korotetaan päättelyhetken tasoon palkkakertoimella ja ansioihin ei tehdä PTEL-vähennystä.
Esimerkki: Ansioiden päättely
Tarkasteluajalla on vakuutettu ansioita sekä yksityisen että julkisen alan eläkejärjestelmässä ja useammassa eri yksityisen alan eläkelaitoksessa
- KuEL ansioita 45 000 euroa
- Yksityisen alan eläkelaitos 1: TyEL-ansioita 11 000 euroa ja YEL-työtulo 25 000 euroa
- Yksityisen alan eläkelaitos 2: TyEL-ansioita 25 000 euroa
Yksityisen alan eläkejärjestelmässä on vakuutettu ansioita yhteensä 61 000 euroa. Hakemus tulee yksityisen alan eläkejärjestelmän ratkaistavaksi.
Yksityisen alan eläkelaitos 1 on vakuuttanut ansioita yhteensä 36 000 euroa (TyEL ansiot + YEL-työtulo).
Eläkelaitos 1 on
- eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos ja
- toimii vilmalaitoksena.
Ansioiden määrästä riippumatta vilmalaitoksena toimii tietyissä tilanteissa Keva, Merimieseläkekassa tai Mela ja yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena Merimieseläkekassa tai Mela.
Nämä tilanteet liittyvät
- julkisen alan lisäeläkeosuuteen
- julkisen alan alempaan eläkeikään
- ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän soveltamiseen
- osatyökyvyttömyyseläkkeeseen
- Melan erityisetuuksiin
- MEL:n alempaan eläkeikään.
Keva on julkisten alojen vilmalaitos
Julkisten alojen vilmaan kuuluvien työeläkelakien vilmalaitos on aina Keva.
Vilman piiriin kuuluvien julkisten alojen eläkejärjestelmien eläkeasioiden toimeenpano tapahtuu Kevassa. Viimeisenä eläkelaitoksena toimii Keva silloin, kun ansioita on vakuutettu eniten jossakin vilman piiriin kuuluvassa julkisten alojen eläkejärjestelmässä.
Päättely julkisissa työeläkelaeissa lakikohtaista
Julkisten alojen vilmaan kuuluvien eläkejärjestelmien osalta vilmalaitoksena toimii aina Keva. Julkisten alojen osalta päättely on kuitenkin samaan tapaan eläkejärjestelmäkohtaista kuin yksityisen alan eläkejärjestelmän osalta. Valtion eläkejärjestelmä (VaEL), kunnallinen eläkejärjestelmä (KuEL), evankelisluterilaisen kirkon eläkejärjestelmä (KiEL) ja Kelan toimisuhde-eläkkeet ovat kukin oma eläkejärjestelmänsä. Päättely tehdään sen perusteella, minkä vilman piiriin kuuluvan julkisen alan työeläkelain mukaisia ansioita on vakuutettu eniten.
Esimerkki: Julkisen alan vilmalaitoksen päättely
Tarkasteluajalla on vakuutettu ansioita KuEL:n ja VaEL:n mukaan.
- KuEL-ansioita 30 000 euroa
- VaEL-ansioita 55 000 euroa
VaEL:n mukaan vakuutettuja ansioita on eniten. Rekisteriteknisesti (esimerkiksi hakemuksen viritys) vilmalaitos on Valtiokonttori.
Päätösyhdistelmän antaa Keva.
Eläkettä maksava eläkelaitos vilmalaitoksena
Eläkettä tai luopumistukea maksava eläkelaitos on vilmalaitos silloin, kun eläkkeensaajalle myönnetään uusi eläke.
Pääsääntö on, että vilmaeläkkeen tai vilmakelpoisen eläkkeen jälkeen myönnettävä uusi eläke on vilmaeläke. Eläkkeensaajalle vanhuus-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkettä maksava eläkelaitos hoitaa vilmalaitoksen tehtävät, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi tai vanhuuseläkettä saavalle myönnetään uusi vanhuuseläke.
Vilman ulkopuoliset eläkejärjestelmät
Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos ansioita on vakuutettu kahden viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana eniten Suomen Pankin eläkesäännön, ortodoksisesta kirkosta annetun lain tai Ahvenanmaan maakuntalain perusteella.
Vilmamenettelyä ei sovelleta myöskään silloin, jos ansioita on tarkasteluaikana vakuutettu eniten jonkin muun sellaisen eläkesäädöksen perusteella, jota toimeenpantaessa ei noudateta viimeisen eläkelaitoksen periaatetta. Näitä muita eläkkeitä kutsutaan erityiseläkkeiksi.
Vilmamenettelyn piiriin eivät kuulu seuraavat erityiseläkkeet:
- valtioneuvoston ja kansanedustajien eläkkeet
- tasavallan presidentin eläke
- europarlamentaarikkojen eläkkeet
- valtion taitelija-apurahoihin perustuvat eläkkeet
- muut julkisen alan eläkkeet, jotka eivät perustu rekisteröityihin palvelussuhteisiin.
Jos ansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä tai erityiseläkkeeseen oikeuttavan työskentelyn perusteella, vilmamenettelyä ei sovelleta seurannaisratkaisujenkaan osalta. Näin menetellään myös niissä tilanteissa, joissa henkilö ei hae eläkettä tällaisesta vilmamenettelyn piiriin kuulumattomasta työskentelystä.
Kertasuoritettu eläke
Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn, kun kertasuoritetun eläkkeen jälkeen haetaan uutta eläkettä. Jos eläke on kertasuoritettu ja myöhemmin haetaan uutta eläkettä, eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään uutta eläkettä haettaessa ansioiden perusteella.
Yksityisen alan rekisteröidyt lisäeläkkeet
Yksityisen alan TEL- ja YEL -lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn. Eläkelaitokset voivat kuitenkin sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta, jos se on eläkehakemuksen käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.
Esimerkki: Ansioiden perusteella vilmalaitos olisi Keva, hakijalla on TEL-lisäeläketurvaa
Eläkkeenhakijalla on työuran aikana vakuutettu ansioita KuEL:n mukaan ja TyEL:n (TEL:n) mukaan. Tarkasteluajalla on vakuutettu eniten ansioita KuEL:n mukaan, jolloin vilmalaitokseksi määräytyisi ansioiden perusteella Keva. Eläkehakemuksen käsittely ja lisäturvan laskenta edellyttävät selvittelytyötä yksityisen alan eläkelaitoksessa. Päätöksen antoon tulisi tarpeetonta viivytystä, jos TEL-lisäeläketurva myönnettäisiin Kevasta.
Keva ja yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos voivat sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta. Keva antaa päätöksen Kunnallisesta eläketurvasta ja yksityisen alan eläkelaitos yksityisen alan eläketurvasta.
Eläkehakemuksen ratkaisevasta eläkelaitoksesta sopiminen
Jos eläkehakemuksen käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista, eläkelaitokset voivat sopia, että
- vilmamenettelyä noudatetaan tilanteessa, jossa sitä ei lain mukaan olisi noudatettava
- vilmalaitoksen tehtävät hoitaa jonkin muu eläkelaitos kuin säädösten perusteella määräytyvä eläkelaitos
- vilmamenettelyä ei noudateta.
Jos sopimismahdollisuutta käytetään, eläkkeen hakijalle on ilmoitettava, mikä eläkelaitos käsittelee hänen eläkeasiansa.
Eläkelaitoksen tulee selvittää sopimisen vaikutukset rekistereiden toimintaan.
Eläketurvakeskuksen ratkaisuvalta toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittelyssä
Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mikä eläkelaitos on toimivaltainen ratkaisemaan eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus ratkaisee asian eläkelaitoksen hakemuksesta.
Eläketurvakeskuksen päätökseen toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittämisestä ei saa hakea muutosta.
Ennen vuotta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnetyt eläkkeet
Vuonna 2004 vilmamenettely laajentui julkisen alojen eläkejärjestelmiin. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen vilmamenettelyn voimaantulosäännöstä sovelletaan edelleen.
Vilmamenettelyä ei sovelleta hakijan omassa eläkkeessä seuraavissa tilanteissa:
- Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja hän saa tai hänellä on oikeus saada ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä.
- Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja hän saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea.
- Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.
Ei-vilma perhe-eläke
Vilmamenettelyä ei sovelleta perhe-eläkkeessä, jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu vilmamenettelyä.
Vilmapäätösyhdistelmät
Vilmapäätösyhdistelmä on eri eläkejärjestelmien eläkepäätösten yhdistelmä. Kunkin eläkejärjestelmän itsenäisyys säilyy päätöksenteossa. Vilmalaitos ei anna juridisesti päätöstä muun eläkejärjestelmän eläkkeestä, vaan muun eläkejärjestelmän päätös sisältyy vilmalaitoksen yhteenvetopäätökseen.
Vilmapäätösyhdistelmässä on päätösosa ja laskelmaosa.
Päätösosa
Päätösosassa eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksen tosiasiaperustelut ja oikeudelliset perustelut.
- Tosiasiaperusteluna ilmoitetaan päätöksen perusteena olevat pääasialliset syyt.
- Oikeudellisena perusteluna ilmoitetaan ratkaisun perusteena olevat säännökset ja määräykset.
Päätösyhdistelmään liitetään valitusosoitus.
Päätösosan perustiedot
- Päätösosassa kerrotaan vireilletulo-, päätös- ja postituspäivämäärä, päätösnumero sekä eläkkeenhakijan henkilötiedot.
- Päätösyhdistelmässä ilmoitetaan eläkelaji ja eläkkeen alkaminen.
- Kuntoutustukea koskevassa päätöksessä kerrotaan eläkkeen päättymisajankohta.
- Jos eläkelaitos antaa samalla päätösyhdistelmällä päätöksen eläkkeestä, jonka osat alkavat eri ajankohdasta, kaikki alkamisajat ilmoitetaan erikseen. Kun eläkkeen eri osat alkavat eri aikaan, alkamisajankohtien yhteydessä ilmoitetaan paitsi tuolloin alkavan eläkkeen osan määrä, myös eläkkeen kokonaismäärä.
- Eläkkeen määrä merkitään euroissa/kk eläkkeen alkamishetken tasossa.
- Päätösosassa mainitaan säännökset ja sovelletut lainkohdat niissä tapauksissa, joissa hakijan hakemus on hylätty.
- Kun päätöksessä on myönnetty eläke hakemuksen mukaisena, päätösosaan merkitään ainoastaan sovelletut säännökset.
Laskelma
Laskelmaosassa toistetaan eläkkeensaajan nimi ja henkilötunnus sekä päätöksen antopäivämäärä.
Laskelmaosa suositellaan jaettavaksi siten, että laskelmassa erotetaan
- 31.12.2004 mennessä olleet työskentelyt ja niistä karttunut eläke
- 1.1.2005 alkaen olleet työskentelyt ja niistä karttunut eläke.
Laskelmaosassa kerrotaan, että eläkkeen perusteena olevat ansiot ja eläkkeet on tarkistettu hinta- ja palkkatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan eläkkeen alkamishetken tasoon.
Ansiot on suositeltavaa ilmoittaa myös ansaintavuoden tasossa, jotta vakuutetun on mahdollista tarkistaa eläkkeen perusteena olevat ansionsa. Ansiot voivat olla joko työntekijän työeläkevakuutusmaksulla vähennettyjä tai vähentämättömiä.
Laskelmaosan tiedot 31.12.2004 asti
31.12.2004 asti karttuneen eläkkeen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:
- Laskelmassa ilmoitetaan eläkkeen perusteena oleva ansiotoiminta.
- Laskelmassa ilmoitetaan eläkepalkka.
- Laskelmassa ilmoitetaan kustakin ansiotoiminnasta karttunut eläke.
Ansiotoiminnasta laskelmassa ilmoitetaan työnantajan nimi tai ansiotoiminta yksilöidään muulla tavoin (esim. yrittäjätoiminta).
Ansiotoiminnasta ilmoitetaan alkamis- ja päättymisaika sekä eläkepalkka eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL -työskentelystä sekä julkisen alan lyhytpalvelusta ilmoitetaan työskentelyvuodet ja työskentelystä karttunut eläke.
Julkisen alan työskentelyn keskeytykset voidaan ilmoittaa joko keskeytystä sisältävän palvelun jälkeen tai erikseen laskelmaosan lopussa.
Tiedot ansiotoiminnasta voidaan ilmoittaa laskelmassa ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle tai kronologisessa järjestyksessä palvelusuhteen tai yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.
Ansiotoiminta ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmien mukaan:
- Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta ilmoitetaan laskelmalla ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle.
- Se eläkelaitos, joka tekee päätösyhdistelmän, voi ilmoittaa omat tietonsa ensin.
- Työsuhteesta ilmoitetaan työnantajan nimi ja kunnallisesta palvelussuhteesta työnantajana ollut kunta tai muu jäsenyhteisö.
- Valtion palvelussuhteista vapaakirjasanomalla ilmoitetaan työnantajan nimi siinä muodossa kuin se on rekisteriin merkitty.
- Valtiotyönantajan nimeä ei tarvitse ilmoittaa päätösyhdistelmässä sellaisenaan, vaan vilmalaitos voi päättää, kuinka asian ilmoittaa.
- LEL:n ja TaEL:n osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
- Kirkon osalta ilmoitetaan viimenen työnantaja, jos työskentely on jatkunut keskeytyksettä.
- Julkisen alan lyhytpalvelusten osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
- Työ- tai palvelussuhteesta tai yrittäjätoiminnasta näytetään alkamis- ja päättymisaika. Eläkkeen perusteena olevana ansiona ilmoitetaan eläkepalkka ja työtulo euroina kuukaudessa.
- LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
- Julkisen puolen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
- Julkisen palvelussuhteen keskeytysajat (esim. virkavapaat) voidaan merkitä kyseisen palvelussuhteen alle. Palvelussuhteen keskeytykset voidaan merkitä myös laskelmaosan loppuun kohtaan, jossa ilmoitetaan se ansiotoiminta, josta ei kartu eläkettä.
Ansiotoiminta kronologisessa järjestyksessä:
- Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta voidaan ilmoittaa laskelmalla aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.
- Yksityisen puolen työskentelystä ilmoitetaan työnantajan nimi.
- Valtion työskentelyn osalta työnantajan nimen tilalle voidaan merkitä valtion palvelu.
- YEL:n osalta laskelmalle voidaan merkitä yrittäjätoiminta ja MYEL:n osalta maatalousyrittäjätoiminta.
- Mikäli julkisen puolen työskentelyyn liittyy keskeytyksiä, ne voidaan merkitä kyseisen työskentelyjakson jälkeen.
- Laskelmaan merkitään kustakin työskentelystä eläkkeeseen oikeuttava aika, eläkkeen perusteena ollut ansio ja karttunut eläke.
- LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
- Julkisen puolen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
Laskelmaosan tiedot 1.1.2005 alkaen
Vuodesta 2005 alkaen ansiotoiminta voidaan ilmoittaa joko eläkejärjestelmittäin eriteltynä tai kronologisessa järjestyksessä.
Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi työ- ja palvelussuhteista:
- työnantaja
- kunkin vuoden vuosiansio
- ansiot kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta yhteensä
- kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta karttunut eläke
Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi yrittäjätoiminnasta:
- kunkin yrittäjäjakson työtulo/vuosi
- yrittäjäjakson vuosityötulot yhteensä
- yrittäjäjaksosta karttunut eläke
Eläkkeeseen tulevat korotukset ja vähennykset
Yhteenlaskettujen eläkkeiden summan jälkeen merkitään erikseen eläkkeeseen tehtävät korotukset ja vähennykset.
Yhteenveto
On suositeltavaa, että eläkelaitos ilmoittaa laskelmassa yhteenvedon.
Yhteenvedossa kerrotaan
- eläkkeen määrät erikseen yksityisiltä aloilta, valtiolta, kunnalta, evankelis-luterilaiselta kirkolta sekä Kelan toimisuhteista
- eläkkeiden yhteismäärä.
Ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen
Laskelmaosan lopussa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen.
Tuleva aika
Viimeisen työskentelyn ansiotietoja, joiden perusteella tulevan ajan palkka muodostuu, ei laskelmalla eritellä.
Päätösyhdistelmien erityistilanteet
Vilmaeläkkeet voivat alkaa eri aikaan ja vilmalaitoksen tulee antaa eläkkeestä kaksi tai useampia päätöksiä.
- Vanhuuseläkkeet voivat alkaa eri ajankohdista, kun eläkkeenhakijalla on yhden tai useamman, mutta ei kaikkien, eläkejärjestelmän mukaisessa vanhuuseläkkeessään alennettu eläkeikä.
- Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke voivat alkaa samaan aikaan, kun eläkkeenhakija saa toisesta eläkejärjestelmästä vanhuuseläkkeen ja toisesta järjestelmästä hakemuksensa mukaisesti vanhuuseläkkeen varhennettuna samasta ajankohdasta.
Vanhuuseläkkeet eri ajankohdasta
Kun eri eläkejärjestelmissä on erilainen vanhuuseläkeikä eikä eläkkeenhakija halua ottaa toisen järjestelmän eläkettään varhennettuna niin, että se alkaisi samasta ajankohdasta kuin alemman eläkeiän vanhuuseläke, eläkkeistä annetaan erilliset päätökset.
Ensimmäinen päätös, jos se sisältää vain yhden järjestelmän eläkkeen, ei ole vilmapäätösyhdistelmä. Eläke on kuitenkin vilmakelpoinen eläke. Kun toisen järjestelmän eläke myönnetään myöhemmästä ajankohdasta, toinen päätös on vilmapäätösyhdistelmä. Tässä päätösyhdistelmässä mainitaan paitsi sen eläkkeen määrä, joka tällä päätöksellä myönnetään, myös tällä päätöksellä myönnettävän eläkkeen ja aikaisemmin myönnetyn eläkkeen yhteismäärä.
Päätösyhdistelmän laskelmaosassa ei toisteta ensimmäisellä päätöksellä myönnetyn eläkkeen laskelmaa, vaan päätösyhdistelmän laskelmaosaan otetaan eläkelaskelma vain uudesta eläkkeestä.
Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke samasta ajankohdasta
Eläkkeenhakija voi hakea samalla hakemuksella yhdestä tai useammasta eläkejärjestelmistä vanhuuseläkettä, johon liittyy alennettu eläkeikä ja toisesta eläkejärjestelmästä vanhuuseläkettä varhennettuna.
Jos varhennettua vanhuuseläkettä haetaan alkamaan samasta ajankohdasta kuin varhentamatonta vanhuuseläkettä, olisi tarkoituksenmukaista, että eläkkeenhakija saisi vain yhden päätösyhdistelmän. Päätösyhdistelmä sisältää sekä varhennetun vanhuuseläkkeen että varhentamattoman vanhuuseläkkeen.
Päätösyhdistelmän päätösosassa ei varhennetun vanhuuseläkkeen ja vanhuuseläkkeen määriä tarvitse eritellä, vaan päätösosassa riittää maininta eläkkeiden yhteismäärästä.
Vilmaneuvottelu työkyvyttömyyseläkkeissä
Vilmaneuvottelun piiriin kuuluvissa työkyvyttömyyseläkepäätöksissä ilmoitetaan, että Keva on pyytänyt arvion hakijan työkyvystä yksityisen alan eläkelaitokselta.
Perhe-eläke
Leskeneläkkeen laskelmalla esitetään lesken eläkkeen vähentämiseen liittyvät tiedot ja lesken eläkkeen vähentämisessä käytetty lesken laskennallisen eläkkeen määrä.
Perhe-eläkkeen korotuksen ajankohta ja prosentti ilmoitetaan samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.
Perhe-eläkepäätösyhdistelmässä kerrotaan edunjättäjän kuolinpäivä. Päätösosassa voidaan mainita leskeneläkkeen ja lapseneläkkeiden kokonaismäärät sekä perhe-eläkkeen alkamisaika.
Eläkkeelläoloaika
Mikäli henkilölle tulee myöhemmin myönnettäväksi eläke siten, että eläkkeelläoloajasta on karttunut uutta eläkettä, ilmoitetaan eläkkeelläoloaika ja siitä karttunut eläke laskelmalla.
Päätösyhdistelmän selvät hylkäykset
Vilmalaitos voi päätösyhdistelmällään hylätä selvät hylkäykset ilman, että vilmalaitos pyytää vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan.
Yksityisten alojen työskentelyjen selvät hylkäykset
- TEL-työsuhde on päättynyt ennen 8.7.1961
- TEL-työsuhde tai yrittäjätoiminta on päättynyt alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005, eikä työsuhteeseen liity tulevan ajan oikeutta
- MEL-palvelussuhde on päättynyt ennen 1.6.1956
- YEL- tai MYEL -toiminta on päättynyt ennen 1.1.1970
Kunnallisten palvelussuhteiden selvät hylkäykset
- Kunnallinen palvelus alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005
- Alle 4 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.7.1971 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
- Alle 1 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.1.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
- Kaikki kunnalliset palvelussuhteet ovat päättyneet ennen 8.7.1961
Valtion palvelussuhteiden selvät hylkäykset
- Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
- Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967, eikä hakijalla ole myöhempää yli kuukauden kestävää valtion palvelusta
- Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aiempaan VEL-palvelukseen
- Kaikki VEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962
Kelan toimisuhdepalvelusten selvät hylkäykset
- Alle 21-vuotiaana palveltu aika ennen vuotta 2005
- Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 31.12.1966 eikä henkilöllä ole 1.1.1967 jälkeen yhtään vähintään yhden kuukauden pituista palvelussuhdetta
Kirkon palvelussuhteiden selvät hylkäykset
- Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
- Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967
- Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aikaisempaan KiEL-palvelukseen
- Kaikki KiEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962
Kokonaishylkäys
- Kun vilmalaitos antaa eläkkeen kokonaishylkäyksen, ei vapaakirjalaitoksen kantaa tai tietoja tarvitse selvittää.