Hallintolain esteellisyysperusteita ovat:
- asianosaisjääviys
- avustus- ja edustusjääviys
- intressijääviys
- palvelussuhde- ja toimeksiantojääviys
- yhteisöjääviys
- ohjaus- ja valvontajääviys
- muu erityinen syy (yleislauseke).
Asianosaisjäävi
Asianosaisjäävi tarkoittaa, että virkamies ei voi käsitellä asiaa, joka koskee häntä itseään tai hänen läheistään. Esteellisyys siis syntyy, jos virkamies on itse tai hänen läheisensä on asianosaisena käsiteltävässä asiassa.
Asianosaisjäävin peruste on, että asian ratkaisu koskee välittömästi virkamiehen tai hänen läheisensä oikeutta, etua tai velvollisuutta.
Avustus- tai edustusjäävi
Avustus- tai edustusjäävi tarkoittaa, että virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
Edustamisella tarkoitetaan toimimista toisen henkilön asiamiehenä tai edunvalvojana. Eläkeasioissa on tavanomaista, että avustaja tai edustaja toimii vain pantaessa asiaa vireille. Avustajan ja edustajan toiminnan katsotaan kuitenkin jatkuvan koko menettelyn ajan, vaikka hän ei esiintyisikään asiassa myöhemmin.
Esteellisyys rajoittuu vain siihen asiaan, jossa avustaja tai edustaja toimii tällaisessa tehtävässä. Avustajana tai edustajana toimiminen edellyttää, että virkamies pidättäytyy tuon asian käsittelystä virkatehtävänään. Aikaisempi samassa asiassa avustajana tai edustajana toimiminen ei aiheuta esteellisyyttä. Asianosaisen lakimääräinen edustaja on kuitenkin esteellinen kaikissa asianosaisen asioissa.
Eläkelaitoksen työntekijän puolueettomuus voi vaarantua esimerkiksi silloin, jos hän laatii asiakkaan puolesta muutoksenhakukirjelmän eläkelaitoksen päätökseen. Esteellisyyttä ei kuitenkaan aiheuta se, että
- eläkelaitoksen työntekijä toimii puhtaasti teknisenä avustajana valituskirjelmän laadinnassa (esimerkiksi valituksen kirjoittaminen muutoksenhakijan ilmoituksen mukaisesti)
- eläkelaitoksen työntekijä on aikaisemmin avustanut tai edustanut henkilöä jossain toisessa asiassa.
Intressijäävi (hyöty tai vahinko)
Virkamies on esteellinen silloin, kun asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle itselleen tai hänen läheiselleen.
Hyöty tai vahinko on yleensä taloudellista laatua. Vähäinen hyöty tai epäolennainen haitta ei kuitenkaan aiheuta esteellisyyttä. Esteellisyys voi perustua esimerkiksi asianosaisena olevan yhtiön osakeomistukseen (esimerkiksi huomattava osakeomistus osakeyhtiössä tai avoimen yhtiön yhtiömiehenä oleminen).
Palvelussuhde- tai toimeksiantojäävi
Virkamies on esteellinen, jos virkamies on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
Palvelusuhteella tarkoitetaan virka- tai työsuhdetta riippumatta sen kestosta tai ehdoista. Toimeksiantosuhde voi syntyä esimerkiksi siten, että asianosainen hankkii oikeudellista tai hallinnollista asiantuntijapalvelua virkamieheltä.
Eläkelaitoksen toimihenkilö voi kuitenkin käsitellä työeläkelakien täytäntöönpanoon kuuluvaa asiaa, joka koskee eläkelaitoksessa eläketurvan järjestänyttä työnantajaa tai tällaisen työnantajan palveluksessa olevaa työntekijää taikka yrittäjää.
Yhteisöjäävi
Yhteisöjäävillä tarkoitetaan, että virkamies on esteellinen, jos virkamies itse tai hänen läheisensä on samalla johtavassa tai muuten vastuunalaisessa asemassa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
Tällainen asema on esimerkiksi hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenyys tai toimitusjohtajuus tai sitä vastaava asema.
Yhteisöjäävi perustuu siihen, että virkamies tai hänen läheisensä osallistuu oikeushenkilön johtamiseen vastuunalaisella tavalla. Esimerkiksi pelkkä yhdistyksen jäsenyys tai osakeyhtiön osakkeiden omistaminen ei sellaisenaan aiheuta yhteisöjääviyttä.
Esimerkkejä: Yhteisöjääviys
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistuneen TELK:n jäsenen katsottiin olleen esteellinen, koska hän toimi päätoimisesti Kelan terveysosaston työkyvyttömyyseläkeryhmän etuuspäällikkönä ja Kela oli antanut muutoksenhakijalle päätöksen hänen oikeudestaan kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (KVTEL) mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistuneen kuntien eläkelautakunnan (nykyisin TELK) lääkärijäsenen katsottiin olleen esteellinen, koska hän toimi päätoimisesti Kelan ylilääkärinä ja Kela oli antanut muutoksenhakijalle päätöksen hänen oikeudestaan kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Työeläkelaissa on esteellisyyttä koskeva erityissäännös, jonka mukaan eläkelaitoksen hallituksen jäsenet voivat käsitellä työeläkelakien toimeenpanoon kuuluvaa asiaa, joka koskee eläkelaitoksessa eläketurvan järjestänyttä työnantajaa tai tällaisen työnantajan palveluksessa olevaa työntekijää tai yrittäjää.
Tämä erityissäännös on tarpeen sen vuoksi, että eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa hallituksen jäsenet ja muut henkilöt osallistuvat eläkeasioiden käsittelyyn. Työnantajat ovat perustaneet nämä eläkelaitokset ja ne toimivat työnantajan yhteydessä. Tällöin samat henkilöt ovat usein sekä työnantajan että eläkesäätiön tai -kassan päättävissä elimissä.
Etujärjestöjen edustajien esteellisyys
Henkilö ei ole esteellinen silloin, kun hänet on nimetty osallistumaan asian käsittelyyn eläkelaitoksessa siitä syystä, että etujärjestöjen näkemykset tulisivat otetuiksi huomioon eläkelaitoksen päätöksenteossa. Tämän vuoksi työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat eivät ole esteellisiä työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksissa, neuvottelukunnissa ja vastaavissa elimissä, kun niissä käsitellään asioita, joissa heidän edustamansa järjestöt ovat tehneet vaatimuksia. Tässä toiminnassa heitä koskevat kaikki muut normaalit esteellisyysperusteet.
Ohjaus- ja valvontajäävi
Virkamies on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee viraston tai laitoksen ohjausta tai valvontaa, jos hän itse tai hänen läheisensä kuuluu sen johtokuntaan tai vastaavaan toimielimeen.
Muu erityinen syy
Virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä (ns. esteellisyyttä koskeva yleislauseke). Yleislauseke korostaa yleistä luottamusta asian käsittelyn puolueettomuuteen.
Yleislauseke ei merkitse laajennusta esteellisyysperusteisiin, vaan se täydentää edellä selostettuja konkreettisia esteellisyysperusteita.
Lain tarkoittaman syyn on oltava yleensä myös ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erityisissä esteellisyysperusteissa.
Puolueettomuuden vaarantava muu erityinen syy voi olla esimerkiksi
- merkityksellinen ja kiinteä ystävyys-, yhteistyö tai kiistasuhde asianosaiseen
- muu vahva sidonnaisuus, joka voi vaarantaa luottamuksen käsittelijän puolueettomuuteen.
Esteellisyysperuste voi syntyä myös esimerkiksi sen vuoksi, että asian käsittelijä tai ratkaisija on ollut aikaisemmin käsittelemässä samaa asiaa alemmassa laitoksessa tai viranomaisessa taikka on antanut lausunnon tai esittänyt mielipiteensä toisen viranomaisen ratkaistavaksi kuuluvassa asiassa (toisen asteen jäävi). Tällöin edellytetään lisäksi, että asian aikaisempi käsittely tai asiassa annettu lausunto on sisältänyt sellaista, että asian käsittely voi horjuttaa virkamiehen tasapuolisuutta ja vaarantaa luottamuksen hänen puolueettomuuteensa.
Se, että henkilö on käsitellyt saman asianosaisen samaa tai jotakin toista asiaa samassa viranomaisessa, ei itsessään ole peruste esteellisyydelle.
Esimerkkejä: Osallistuminen saman asianosaisen asian käsittelyyn useamman kerran
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistuneen VakOn jäsenen ei katsottu olleen esteellinen, vaikka hän oli aiemmin osallistunut muutoksenhakijan työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen VakOssa.
TELK:ssa asian käsittelyyn kahdesti osallistunut jäsen ei ollut esteellinen.
Yleislausekkeen perusteella arvioidaan myös ns. esimiesjääviyttä eli virkamiehen puolueettomuuden vaarantumista esimiehen esteellisyyden perusteella, koska esimiehellä on työnohjaus ja -valvontavalta suhteessa alaiseensa.
Läheinen
Esteellisyyttä arvioitaessa läheisellä tarkoitetaan
- virkamiehen puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen puolisoa
- virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa
- virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.
Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista (esim. äitipuoli, velipuoli, sisarpuoli, veli- ja sisarpuolen lapset). Puolisukulaiset kuuluvat kolmanteen ryhmään.
Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.
Edellä mainitun perusteella läheisten piiri voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
- Virkamiehen kaikkein läheisin piiri eli perhepiiri.
- Virkamiehen perhepiirin jäseniä kaukaisemmat omat sukulaiset ja entinen puoliso.
- Virkamiehen puolison lähisukulaiset.
Lähtökohtana toisen ja kolmannen ryhmän osalta on, että näihin ryhmiin kuuluvilla sukulaisilla on esteellisyysarvioinnissa sama painoarvo.
Esteellisyys rajautuu suhteellisen läheiseen sukulaispiiriin, kuten sukulaisuus- tai lankoussuhteisiin, joihin tyypillisesti liittyy melko kiinteät ja läheiset ihmissuhteet ja joiden piirissä tavallisesti on se varallisuus, joka on sukulaisuuteen perustuvan perimisoikeuden kohteena. Piiri laajenee kuitenkin kaukaisempiinkin sukulaisiin ja muihin henkilöihin, jos virkamiehen suhde henkilöön on muuten erityisen läheinen. Eräänlaisena vähimmäisvaatimuksena virkamiehen ja kaukaisemman sukulaisen erityiselle läheisyyssuhteelle voidaan pitää säännöllistä ja usein toistuvaa yhteydenpitoa sekä luottamuksellisia välejä.