Oikeus leskeneläkkeeseen ja lapseneläkkeeseen määräytyy sen maan lainsäädännön perusteella, jossa edunjättäjä on työskennellyt. Perhe-eläkkeen saamiseksi Suomesta edunsaajien, lesken ja lasten, on täytettävä Suomen työeläkelakien mukaiset perhe-eläkeoikeuden edellytykset.
Lesken- ja lapseneläkkeen perusteena edunjättäjän eläke
Jos edunjättäjä on työskennellyt Suomen lisäksi muussa EU-maassa, perhe-eläkkeen perusteeksi laskettava edunjättäjän eläke määrätään EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaisesti ja verrataan, onko kansallinen vai pro rata –eläke suurempi. Perhe-eläkkeen perusteeksi valitaan näistä suurempi.
Jos edunjättäjä oli kuollessaan EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaisella eläkkeellä, perhe-eläkkeenä myönnettävät leskeneläke ja lapseneläkkeet määrätään edunjättäjän saaman eläkkeen perusteella, joko kansallisena tai pro rata –eläkkeenä. Perhe-eläkkeen kansallisen ja pro rata –eläkkeen edullisuusvertailua ei tehdä, jos leskeneläkkeen vähentämistä ei tule vielä tässä vaiheessa tehtäväksi.
Kun lasketaan EU-perhe-eläkettä, sovelletaan myös kaikkia kansallisen perhe-eläkkeen määräytymiseen liittyviä ohjeita. Siten perhe-eläke voi olla enintään edunjättäjän eläkkeen suuruinen. Täysi leskeneläke on puolet edunjättäjän eläkkeestä, kun edunsaajana on pelkästään leski ja 1 lapsi. Leskeneläkkeen määrä on sitä pienempi, mitä suurempi on lapseneläkkeen saajien lukumäärä.
EU-perhe-eläkkeen laskentajärjestys
Jos leskeneläkkeen vähentämistä ei vielä tehdä, perhe-eläkkeen laskentajärjestys on seuraava:
- lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukaan), jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä
- lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle ja lapsille
- lasketaan edunjättäjän teoreettinen eläke
- lasketaan pro rata –eläke leskelle ja lapsille
- mahdollinen LITA-korvaus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata -eläke).
Kun leskeneläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi, perhe-eläkkeen laskentajärjestys on seuraava:
- lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukainen kansallinen)
- lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle
- tehdään leskeneläkkeen vähentäminen (myös suhteellinen vähentäminen)
- lasketaan teoreettinen edunjättäjän eläke
- lasketaan teoreettinen leskeneläke, johon tehdään leskeneläkkeen vähentäminen
- lasketaan pro rata -leskeneläke.
LITA-etuus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata).
Perhe-eläke alkanut ennen 1.5.2010 ja edunjättäjä kuollut ennen 1.9.1999 tai ollut vakuutettuna ns. BIRTY-maassa
Jos edunjättäjä on kuollut ennen 1.9.1999 tai ollut vakuutettuna sellaisen järjestelmän piirissä, josta myönnetään vain perhe-avustuksia tai orpojen lisä- ja erityisavustuksia, lapseneläkkeisiin sovelletaan asetuksen 1408/71 III osaston 8 luvun säännöksiä. Tällaisia etuuksia myöntäviä maita ovat Belgia, Irlanti, Ranska, Tanska, Yhdistyneet Kuningaskunnat sekä Malta.
Jos tällainen perhe-eläke on alkanut ennen perusasetuksen 883/2004 voimaantuloa 1.5.2010, lapseneläke on maksettu yleensä ensisijaisesti lapsen asuinmaasta teoreettisena eläkkeenä. Muusta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä, jossa edunjättäjä on voinut olla vakuutettu, on voinut tulla erotusetuutta maksettavaksi.
Jos lapseneläkkeeseen sovelletaan asetuksen 1408/71 III osaston 8 luvun säännöksiä, eläkkeen määräytymistä koskevat ohjeet sisältyvät edelleen Eläketurvakeskuksen yleiskirjeisiin A 29/97 ja A 20/99.
Muutokset lesken ja lapsen eläkkeen määrässä
Koska edunsaajina olevien lasten lukumäärä vaikuttaa sekä leskeneläkkeen että lapseneläkkeen määrään, edunsaajien lukumäärän muuttuessa perhe-eläkkeen pohjana oleva edunjättäjän eläke jaetaan uudelleen edunsaajien kesken.
Perhe-eläkkeen perustetta ei lasketa uudelleen eikä edullisuusvertailua kansallisen ja pro rata -eläkkeen välillä tehdä niin kauan kuin edunsaajina on alle 18-vuotiaita lapsia eikä leskeneläkkeen vähentämistä siten tule tehtäväksi.