Mitä tiedoksiantovelvollisuus tarkoittaa?

Viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea päätökseen oikaisua tai muutosta valittamalla. Tiedoksi on annettava myös päätös, johon liittyy muutoksenhakukielto.

Jokainen hallinnossa tehty ja jonkun oikeusasemaa koskeva päätös on siis annettava tiedoksi.

Viranomaisen on lisäksi huolehdittava asian käsittelyn kuluessa seuraavien asiakirjojen tiedoksiantamisesta:

• ilmoitus
• kutsu
• muun asian käsittelyyn vaikuttava asiakirja.

Tiedoksiannettavia ilmoituksia ovat muun muassa ilmoitus tarkastuksen suorittamisesta ja kuulemisilmoitus.

Tiedoksiannettavia kutsuja ovat puolestaan kutsu todistajan kuulemiseen taikka tilaisuuteen, jossa asianosainen esittää selvitystä suullisesti.

Muita asian käsittelyyn vaikuttavia tiedoksiannettavia asiakirjoja ovat esimerkiksi täydennyskehotus, tarkastuskertomus, asiakirjan saapumisilmoitus ja arvio päätöksen antamisajankohdasta.   

Asiakirja annetaan tiedoksi alkuperäisenä tai jäljennöksenä

Asiakirja annetaan tiedoksi alkuperäisenä tai jäljennöksenä.

Jos tiedoksiannettavaan asiakirjaan on liitetty asian käsittelyssä kertyneitä asiakirjoja, joita ei voida luovuttaa vastaanottajalle, viranomaisen on varattava vastaanottajalle tilaisuus tutustua asiakirjoihin viranomaisen tai haastemiehen luona. Tiedoksiannon yhteydessä on ilmoitettava, missä ja mihin saakka asiakirjoja pidetään nähtävillä.

Tiedoksianto yksityishenkilölle

Yksityishenkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä ja henkilöä, joka harjoittaa elinkeino- ja yritystoimintaa toiminnan muodostamatta erillistä juridista henkilöä.

Tiedoksianto henkilölle itselleen tai henkilön lailliselle edustajalle

Tiedoksianto yksityishenkilölle toimitetaan henkilölle itselleen. Jos kuitenkin henkilöllä on laillinen edustaja, tiedoksianto toimitetaan lailliselle edustajalle.

Jos tiedoksiannon vastaanottajalla ja vastaanottajan edustajalla on molemmilla oikeus käyttää asiassa puhevaltaa, tiedoksianto on toimitettava kummallekin erikseen.

Tarkemmat tiedot

Tiedoksianto usealle asianosaiselle

Kahta tai useampaa asianosaista yhteisesti koskevassa asiassa tiedoksianto toimitetaan yhteisessä asiakirjassa ilmoitetulle yhdyshenkilölle. Jollei yhdyshenkilöä ole ilmoitettu, tiedoksianto toimitetaan asiakirjan ensimmäiselle allekirjoittajalle.

Vastaanottajan on ilmoitettava tiedoksisaannista muille allekirjoittajille.

Jos tiedoksiannon vastaanottaja ei ilmoita tiedoksisaannista muille asianosaisille, vastaanottaja on velvollinen korvaamaan ilmoittamatta jättämisestä taikka ilmoittamatta jättämisen viivästymisestä aiheutuneen vahingon, sikäli kuin korvaaminen laiminlyönnin laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden harkitaan kohtuulliseksi.

Vastaanottajalle on ilmoitettava vastaanottajan ilmoitusvelvollisuudesta

Viranomaisen on liitettävä tiedoksiannettavaan asiakirjaan

• ilmoitus vastaanottajan ilmoitusvelvollisuudesta sekä
• ilmoitus ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin liittyvästä vahingonkorvausvastuusta.

Vahingonkorvausasia käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.

Tiedoksianto asianosaisen valtuuttamalle henkilölle

Tiedoksianto toimitetaan asianosaisen valtuuttamalle henkilölle,

• jollei valtuutetun henkilön oikeutta vastaanottaa tiedoksiantoja ole erikseen rajoitettu tai
• jollei tiedoksiantoa ole toimitettava asianosaiselle henkilökohtaisesti.

Tiedoksianto on toimitettava asianosaiselle henkilökohtaisesti muun muassa seuraavissa tilanteissa:

• asianosaisen pitää saapua viranomaiseen henkilökohtaisesti
• tiedoksiannon kohteena olevan velvoitteen laiminlyönnistä voi aiheutua asianosaiselle haitallisia seuraamuksia.

Valtuutetulle tulee ilmoittaa, jos tiedoksianto toimitetaan asianosaiselle

Valtuutetulle tulee ilmoittaa, jos tiedoksianto toimitetaan asianosaiselle eikä asianosaisen valtuuttamalle henkilölle. Valtuutetulle tulee ilmoittaa myös silloin, kun valtuutuksessa olevan epäselvyyden vuoksi tiedoksianto toimitetaan päämiehelle ja tiedoksiannosta alkaa kulua muutoksenhakuaika tai määräaika muuhun oikeuden säilyttämiseen.

Tiedoksianto yhteisölle tai säätiölle

Tiedoksianto yhteisölle tai säätiölle tavallisella tiedoksiannolla

Tavallinen tiedoksianto yhteisölle tai säätiölle toimitetaan yhteisön tai säätiön ilmoittamaan osoitteeseen.

Yhteisön tai säätiön ilmoittamalla osoitteella tarkoitetaan osoitetta, joka on yleisesti ilmoitettu yhteisön tai säätiön postiosoitteena.

Tiedoksianto yhteisölle tai säätiölle todisteellisella tiedoksiannolla

Todisteellinen tiedoksianto yhteisölle tai säätiölle toimitetaan henkilölle, jolla on oikeus ottaa vastaan yhteisön tai säätiön puolesta tiedoksiantoja. Tiedoksiannon vastaanottamiseen oikeutetuista säädetään yhteisöjä ja säätiöitä koskevissa laeissa.

Yhdistykselle tiedoksianto katsotaan toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa yhdistyksen nimi (yhdistyslaki 503/1989, 36 § 5 mom.).

Osuuskunnalle tiedoksianto katsotaan toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekin hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on yksin tai yhdessä toisen kanssa oikeus kirjoittaa toiminimi. Jollei osuuskunnalla ole kaupparekisteriin merkittyä hallituksen jäsentä, toimitusjohtajaa tai muuta, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa osuuskunnan toiminimi, tiedoksi antamisessa osuuskunnalle noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:ssä säädetään. (osuuskuntalaki 1488/2001, 23 luku 2 § 1 mom.)

Osakeyhtiölle tiedoksianto katsotaan toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekin hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on yksin tai yhdessä toisen kanssa oikeus edustaa yhtiötä (osakeyhtiölaki 24 luku 5 § 1 mom.). Jollei ketään edellä tarkoitetuista yhtiön edustajista ole merkitty kaupparekisteriin, tiedoksianto voidaan toimittaa luovuttamalla asiakirjat jollekulle yhtiön palveluksessa olevalle tai, jos tällaista henkilöä ei tavata, yhtiön kotipaikan poliisiviranomaiselle noudattaen lisäksi, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 2–4 momentissa säädetään (osakeyhtiölaki 624/2006, 24 luku 5 § 2 mom.).

Avoimelle yhtiölle ja kommandiittiyhtiölle tiedoksiannon katsotaan tulleen tietoon, kun se on annettu tiedoksi yhtiömiehelle, toimitusjohtajalle tai prokuristille. Kommandiittiyhtiössä äänettömällä yhtiömiehellä ei ilman eri valtuutusta ole kelpoisuutta ottaa vastaan yhtiölle osoitettua tiedoksiantoa (laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 389/1988, 3 luku 4 §, 7 luku 2 § 1 mom. ja 7 luku 5 §).

Säätiölle tiedoksianto katsotaan toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle tai muulle henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa säätiön nimi. Jollei säätiöllä ole säätiörekisteriin merkittyä hallituksen jäsentä tai muuta, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa säätiön nimi, tiedoksi antamisessa säätiölle noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:ssä säädetään (säätiölaki 109/1930, 10 § 3 mom.).

Tiedoksianto kuolinpesälle

Tiedoksianto kuolinpesälle toimitetaan vaihtoehtoisesti

• kuolinpesän osakkaalle, jonka hallussa kuolinpesä on
• pesänhoitajalle
• jollekin kuolinpesän osakkaalle, jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa.

Kun kuolinpesä on yhteishallinnossa, on sen osakkaan, jolle tiedoksianto annetaan, ilmoitettava tiedoksisaannista muille pesän osakkaille.

Jos osakas ei noudata ilmoitusvelvollisuuttaan, osakas on velvollinen korvaamaan ilmoittamatta jättämisestä taikka ilmoittamatta jättämisen viivästymisestä aiheutuneen vahingon, jos korvaamista pidetään kohtuullisena laiminlyönnin laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden.

Vastaanottajalle on ilmoitettava vastaanottajan ilmoitusvelvollisuudesta

Viranomaisen on liitettävä tiedoksiannettavaan asiakirjaan

• ilmoitus vastaanottajan ilmoitusvelvollisuudesta
• ilmoitus laiminlyöntiin liittyvästä vahingonkorvausvastuusta.

Vahingonkorvausasia käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.

Tarkemmat tiedot

Tiedoksianto konkurssipesälle

Tiedoksianto konkurssipesälle toimitetaan pesänhoitajalle. Pesänhoitajalla on valtuus toimia pesän puolesta.

Pesänhoitajalla tarkoitetaan myös väliaikaista pesänhoitajaa.

Tiedoksianto viranomaiselle

Tiedoksianto toimitetaan sille viranomaiselle, joka käyttää asiassa puhevaltaa.

Jos valtion puhevaltaa käyttävästä viranomaisesta on epätietoisuutta, tiedoksianto toimitetaan aluehallintoviranomaiselle.

Todisteellinen tiedoksianto kunnalle toimitetaan kunnanjohtajalle tai kunnan puhevaltaa asiassa käyttävän toimielimen puheenjohtajalle. Tiedoksianto voidaan toimittaa myös muulle henkilölle, joka on oikeutettu kunnanjohtajan tai toimielimen puheenjohtajan puolesta vastaanottamaan tiedoksiantoja.

Tiedoksiantoon julkista hallintotehtävää hoitavalle yksityiselle sovelletaan, mitä tiedoksiannosta yksityiselle säädetään hallintolain 56 ja 57 §:ssä.