Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan
Ikäedellytys
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää eläkkeenhakijalle, joka on
-
18 vuotta täyttänyt, mutta
-
alle 63-vuotias.
Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset.
Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä henkilölle, jonka työkyvyttömyys on alkanut 63-vuotiaana tai sen jälkeen.
Tarkemmat tiedot
Työkyvyn heikentyminen
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että
-
työntekijän työkyky on sairauden, vian tai vamman johdosta heikentynyt vähintään 2/5 ja
-
työkyvyttömyys on kestänyt tai työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.
Vuoden aika lasketaan työkyvyttömyyden alkamisesta lukien.
Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän jäljellä oleva työkyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon
-
eläkkeenhakijan koulutus
-
aikaisempi toiminta
-
ikä
-
asuinpaikka ja
-
muut näihin rinnastettavat seikat.
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi ei riitä, että eläkkeenhakija on tullut työkyvyttömäksi omaan aikaisempaan työhönsä. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä lähtee siitä, että vaikka eläkkeenhakija ei pysty enää tekemään entistä työtään, hän voi ottaa vastaan muuta työtä, jonka suorittamista eläkkeenhakijalta on kohtuullista edellyttää.
Lääketieteellinen selvitys
Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu aina lääketieteellisten tutkimusten ja tutkimustulosten perusteella tehtyyn arvioon sairauksien aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä. Ratkaisevaa on
-
oireiden yhteisvaikutus eläkkeenhakijan toimintakykyyn ja
-
toimintakyvyn suhde eläkkeenhakijan oman työn tai muiden sellaisten töiden asettamiin vaatimuksiin, joita eläkkeenhakijan voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.
Tarkemmat tiedot
Työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin lähtökohtana ovat selvitykset eläkkeenhakijan terveydentilasta. Eläkkeenhakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman.
Hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa ei edellytetä silloin, kun
-
hakija todetaan pysyvästi työkyvyttömäksi ja eläke myönnetään toistaiseksi
-
ulkomailla asuvalle eläkkeenhakijalle tulee myönnettäväksi määrältään pieni eläke.
Eläkehakemukseen liitettävä lääkärinlausunto on yleensä B-lääkärinlausunto. Eläkelaitos voi hyväksyä myös muunlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen.
Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos eläkkeenhakija on sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.
Lääkärinlausunnon tiedot
Lääkärinlausunnosta tulisi käydä ilmi
-
eläkkeenhakijan työkykyyn vaikuttavat sairaudet
-
kliininen status
-
eläkkeenhakijasta tehty toimintakyvyn arvio
-
hoito- ja kuntoutussuunnitelman arvio siitä, voidaanko eläkkeenhakijan työkyky palauttaa hoidolla, lääkinnällisellä kuntoutuksella tai ammatillisella kuntoutuksella
-
oireiston seuraukset eläkkeenhakijan toimintakykyyn
-
arvio siitä, mitä eläkkeenhakijan työ vaatii hänen terveydentilaltaan ja suorituskyvyltään
-
arvio siitä, mitä haittoja eläkkeenhakijan sairaudesta aiheutuu eläkkeenhakijan työskentelylle.
Tarkemmat tiedot
Puutteelliset tiedot
Eläkeratkaisua ei voida tehdä, jos tarvittavat tiedot ovat puutteelliset. Tietojen korjaamiseksi eläkelaitos voi
-
lähettää puutteellisen lääkärinlausunnon tai hoito- tai kuntoutussuunnitelman hoitavalle lääkärille täydennettäväksi
-
ohjata eläkkeenhakijan työterveyshuoltoon, jos sellainen on käytettävissä ja muualta saatu lääkärinlausunto on puutteellinen
-
lähettää eläkkeenhakijan erikoislääkärille tutkittavaksi
-
lähettää eläkkeenhakijan kuntoutustutkimusyksikköön hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseksi tai uuden työkyky- ja kuntoutusselvityksen laatimiseksi
-
hankkia jäljennöksiä jo olemassa olevista sairauskertomuksista.
Eläkkeenhakijalle voidaan joissain tilanteissa myöntää kuntoutustuki hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakija on työkyvytön ja työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden.
Tarkemmat tiedot
Ratkaisu usein selvä lääketieteellisen selvityksen perusteella
Käytännössä suuri osa eläkehakemuksista voidaan ratkaista suoraan lääketieteellisen selvityksen perusteella. Sosiaalisten seikkojen tutkiminen ei ole tarpeen silloin, kun sairaus, vika tai vamma kaiken todennäköisyyden mukaan aiheuttaa hakijalle työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden.
Kun eläkeratkaisu ei ole selvä pelkästään lääketieteellisen selvityksen perusteella, työ- ja kuntoutusarviossa on otettava huomioon työkyvyttömyysmääritelmässä todetut
-
eläkkeenhakijan koulutus
-
aikaisempi toiminta
-
ikä
-
asuinpaikka ja
-
muut näihin rinnastettavat seikat.
Eläkelaitos hankkii tarvittavat tiedot, jos eläkehakemuksen yhteydessä ei ole esitetty sosiaalisista seikoista, esimerkiksi eläkkeenhakijan työstä, riittävästi selvitystä.
Sosiaaliset seikat
Koulutus, aikaisempi toiminta, ikä
Laaja-alainen ja monipuolinen pohjakoulutus sekä työhistoria yleensä mahdollistavat eläkkeenhakijan siirtymisen uusiin tehtäviin.
Nuori eläkkeenhakija voi yleensä sijoittua uusiin tehtäviin, vaikka koulutustausta ja työkokemus on vähäistä.
Iäkkään eläkkeenhakijan ei yleensä edellytetä siirtyvän uusiin tehtäviin, jos eläkkeenhakijalla on suppea erityisalan koulutus tai ammattitaito. Näin on myös silloin kun eläkkeenhakija on pitkään työskennellyt samassa tehtävässä.
Tarkemmat tiedot
Asuinpaikka ja saatavissa oleva työ
Eläkeoikeuden arviointiin vaikuttavat
-
eläkkeenhakijan asuinpaikka
-
asuinpaikkakunnalla tai lähiseudulla saatavissa oleva työ ja
-
eläkkeenhakijan tosiasialliset työnsaantimahdollisuudet.
Saatavissa olevan työn pitää yleensä olla eläkkeenhakijan omalla asuinpaikkakunnalla tai lähiseudulla.
Työsuhdanteen vaihteluilla ei saisi olla vaikutusta saatavissa olevan työn arviointiin.
Nuoren eläkkeenhakijan voidaan yleensä edellyttää ottavan vastaan työtä asuinpaikkakuntansa tai lähiseudun ulkopuolelta.
Tarkemmat tiedot
Iäkkään eläkkeenhakijan ei yleensä edellytetä muuttavan vieraalle paikkakunnalle.
Eläkeoikeuden arvioinnissa ei tule ottaa huomioon sellaista työtä, jota eläkkeenhakijalla ei ole todellisia mahdollisuuksia saada, kun otetaan huomioon eläkkeenhakijan ikä, koulutus ja aikaisempi työkokemus.
Eläkeoikeuden arvioinnissa ei voida edellyttää, että eläkkeenhakijan työkyvylle sopiva työpaikka olisi paikkakunnalla avoinna. Riittää, kun työmarkkinoilla ylipäänsä on saatavissa eläkkeenhakijalle sopivaa työtä.
Työjärjestelyt omalla työpaikalla
Eläkelaitoksen tulisi ennen eläkepäätöksen tekemistä varmistaa, että eläkkeenhakijan työpaikalla on selvitetty mahdollisuudet muuttaa työtehtävät eläkkeenhakijan työkyvylle sopiviksi. Työpaikalla tulisi selvittää myös mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen.
Yleensä eläkkeenhakijan työpaikan työjärjestelyt selviävät TAK-lomakkeesta ETK 7111.
Tarkemmat tiedot
Yrittäjät
Yrittäjältä selvitetään, voiko yrittäjä jatkaa työtään muuttamalla esimerkiksi tuotantoa, työolosuhteita tai työnjakoa. Kohtuullisuusnäkökohdat tulee tällöin ottaa huomioon.
Asiantuntijalääkärin asema eläkeratkaisun tekemisessä
Asiantuntijalääkärin asiantuntemus on välttämätön
-
työkyvyttömyysasioiden
-
kuntoutusasioiden sekä
-
muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden ratkaisussa.
Yksi tai useampi asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana muiden asiantuntijoiden kanssa osana eläkelaitoksen ratkaisuprosessia. Asiantuntijalääkärillä on yleensä pitkä kokemus työkyvyn arvioinnista ja hyvä vakuutuslääketieteen tuntemus.
Asiantuntijalääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Asiantuntijalääkärin selkeät perustelut auttavat lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa.
Tarkemmat tiedot
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta lääkintälaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
Ratkaisun valmisteluun osallistuvana asiantuntijalääkärinä ei saa käyttää hoitavaa lääkäriä. Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin rooli ja tehtävät eroavat potilasta hoitavan lääkärin roolista ja tehtävistä.
Asiantuntijalääkärin tehtävät
Asiantuntijalääkärin tehtävänä on
-
tehdä asiantuntemuksensa pohjalta kokonaisarvio eläkkeenhakijan työeläkelakien mukaisesta työkyvyn heikkenemisestä ja jäljellä olevasta työkyvystä hankkia itselleen ansiotuloja
-
arvioida eläkkenhakijan työssäjatkamisen mahdollisuuksia vakuutuslääketieteellisestä näkökulmasta
-
suhteuttaa yksittäistapaus kokonaisuuteen, yleiseen ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön.
Työkyvyttömyyseläkehakemukset ratkaistaan ensisijaisesti vakuutuslääketieteellisen asiantuntijalausunnon perusteella. Asiantuntijalausunto perustuu
-
lääketieteelliseen selvitykseen
-
hakijan työskentelystä hankittuun tietoon
-
työn vaatimuksista hankittuun tietoon sekä
-
sosiaalisiin seikkoihin.
Työkyvystä tehtävää kokonaisarvioita ei voida jakaa lääketieteelliseen ja muuhun arvioon, vaan siihen vaikuttavat sekä lääketieteelliset että muut laissa luetellut asiat.
Koska asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana, asiantuntijalääkärin arviosta ei kuulla erikseen asianosaista.
Rajaratkaisut
Jos työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuun vaikuttaa yhtä paljon sekä hylkäystä että myöntöä puoltavia tekijöitä, voidaan ratkaisua etsiä seuraavilla tavoilla:
-
useampi asiantuntijalääkäri arvioi hakemuksen
-
hakemus käsitellään asiantuntijalääkärikokouksessa
-
hakemus käsitellään asiantuntijalääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden yhteisessä kokouksessa
-
hankitaan eläkkeenhakijan toimintakykyä kartoittava arvio (esim. PCA-menetelmää käyttäen).
Muutoksenhakuelinten eriävät ratkaisut
Työkyvyn arvioinnissa voidaan todennäköisesti niin sanottuina rajatapauksina pitää niitä tapauksia, joissa muutoksenhakuelimet ovat samojen selvitysten perusteella päätyneet eriäviin ratkaisuihin. Usein ratkaisut saattavat olla äänestysratkaisuja.
On oletettavaa, että jos toisen järjestelmän, esimerkiksi kansaneläkejärjestelmän, muutoksenhakuelimen ratkaisu on jo annettu, eriävän ratkaisun antamista on todennäköisesti pohdittu perusteellisesti. Toisessa järjestelmässä voidaan työkyvyn arvioinnissa painottaa eri seikkoja enemmän kuin toisessa. Tällöin on mahdollista, että ratkaisussa päädytään eri kannoille.
Tarkemmat tiedot
Täysi työkyvyttömyyseläke vai osatyökyvyttömyyseläke
Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 3/5.
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää lisäksi, että eläkkeenhakijan ansiot ovat alentuneet vähintään 3/5 eli 60 % aiemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.
Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 2/5.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää lisäksi, että eläkkeenhakijan ansiot ovat alentuneet vähintään 2/5 eli 40 % aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiosta.
Tarkemmat tiedot
Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää eläkkeenhakijalle, joka osittain vielä jatkaa työntekoa, mutta ei sairauden takia pysty enää täyteen työpanokseen.
Tarkemmat tiedot
Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös eläkkeenhakijalle, joka ei ole työssä. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakijalla on sairaudestaan huolimatta työkykyä jäljellä osa-aikaiseen työhön ja todellisia työllistymismahdollisuuksia.
Työntekijän vuotuinen ansio otetaan huomioon, jos työntekijän työkyky vaihtelee.
Tarkemmat tiedot
Kansaneläkelaissa ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä.
Ansiotason alenemisen arviointi
Työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa eläkkeenhakijan ansiotasoa ja ansiotason alenemista tarkastellaan kokonaisuutena. Kaikesta rinnakkaisesta työstä saadut ansiot otetaan huomioon. Enemmistöllä eläkkeenhakijoista työnteko päättyy sairastumisen takia kokonaan.
Eläkkeenhakijan ansiot ovat voineet vaihdella siinä määrin, että vakiintunutta ansiotasoa ei ole selvästi muodostunut. Tällöin ansiotason laskua voi olla vaikea arvioida.
Tarkemmat tiedot
Ansiotason muutosta on vaikea arvioida, jos eläkkeenhakija ei ole ollut työssä työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan. Tällöin voi olla vaikea päätellä, onko eläkkeenhakijan poissaolo työelämästä johtunut sairaudesta vai muusta syystä.
Yrittäjät
Yrittäjän työkykyarviota tehtäessä selvitetään muun muassa
-
miten sairaus vaikuttaa yrittäjän mahdollisuuksiin jatkaa yritystoimintaa
-
onko yrityksen toiminta muuttunut
-
onko yrityksen toimintaa supistettu
-
tekevätkö muut osakkaat yrittäjän työt
-
onko yritykseen palkattu lisätyövoimaa.
Lääketieteellisen selvityksen lisäksi yrittäjältä vaaditaan tarvittaessa selvitys yrittäjän työpanoksen olennaisesta vähenemisestä tai yritystoiminnan loppumisesta kokonaan.
Tarkemmat tiedot
Vakiintunut keskiansio ansiovertailuperusteena
Eläkkeenhakijan nykyistä ansiotasoa verrataan vakiintuneeseen keskiansioon silloin, kun eläkkeenhakija on vielä työssä. Eläkkeenhakija on saattanut sairauden takia siirtyä toisiin tehtäviin tai osa-aikatyöhön ja ansiotaso on tämän johdosta alentunut.
Vakiintunutta keskiansiota määrättäessä otetaan huomioon muun muassa eläkkeenhakijan
-
ammatti- ja toimiala
-
ammattikehitys
-
työhistorian pituus
-
työhistorian yhdenjaksoisuus tai katkonaisuus.
Tulevan ajan ansio vakiintuneena keskiansiona
Yleensä vakiintunut keskiansio on tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio määrätään eläketapahtumavuotta edeltäneiden 5 kalenterivuoden ansioiden perusteella. Tätä aikaa kutsutaan tarkasteluajaksi.
Tarkasteluajan ansiot tarkistetaan palkkakertoimella.
Tarkemmat tiedot
Muu kuin tulevan ajan ansio vakiintuneena keskiansiona
Vakiintunut keskiansio voi olla muu kuin tulevan ajan ansio, jos tulevan ajan ansio ei vastaa eläkkeenhakijan aikaisemman työhistorian ansiotasoa.
Tarkemmat tiedot
Keskiansio, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on määrätty
Vakiintunut keskiansio voi olla keskiansio, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on määrätty. Vakiintunut keskiansio määritellään näin, jos eläkkeenhakijan ansiotaso vaihtelee vuosittain niin, ettei ansiotaso ole vakiintunut tietylle tasolle.
Tarkemmat tiedot
Eläketapahtuma on työkyvyttömyyden alkamisajankohta
Työkyvyttömyyseläkkeessä eläketapahtuma on työkyvyttömyyden alkamisajankohta. Työkyvyttömyyden alkamisajankohta perustuu pääasiassa lääketieteellisiin seikkoihin.
Tarkemmat tiedot
Työkyvyttömyyden alkamisajankohta voi perustua myös muihin seikkoihin, ennen kaikkea työnteon lopettamisajankohtaan.
Työkyvyttömyyden alkamisajankohtaa määrättäessä ansiotason riittävällä alentumisella on ratkaiseva merkitys silloin, kun eläkkeenhakija työskentelee osa-aikaisesti.
Työkyvyttömyyden alkamisajankohtana voidaan pitää kokopäiväisen työn päättymiskuukauden viimeistä päivää, kun
-
työssä olevalle eläkkeenhakijalle myönnetään osatyökyvyttömyyseläke ja
-
eläkkeenhakijan kokopäivätyö päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
Tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen voi alkaa samasta ajankohdasta, jona osa-aikatyö alkaa.
Kun työkyvyttömyyden alkamisajankohta on tulkinnanvarainen, ratkaisu tulisi pyrkiä tekemään niin, että myönnettävä eläke olisi oikeassa suhteessa eläkkeenhakijan työhistoriaan ja työansioihin.
Tarkemmat tiedot
Joissain tilanteissa työkyvyttömyyden alkamisajankohta voidaan viedä vuosia taaksepäin, jos lääketieteellinen selvitys ja työskentelystä saatu selvitys tukevat ratkaisua.
Tarkemmat tiedot
Eläketapahtuma eri sairauksissa
Työkyvyttömyyden katsotaan jatkuneen yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan, jos
-
eläkkeenhakija on ollut työkyvytön ensin jonkin sairauden vuoksi alle vuoden ja
-
tämän jälkeen uuden sairauden perusteella niin kauan, että työkyvyttömyys yhteensä jatkuu yli vuoden.
Työkyvyttömyyden katsotaan tällöin alkaneen silloin, kun ensimmäinen sairaus alkoi.
Eläketapahtumaa ei voida todeta
Eläketapahtumaa ei yleensä voida todeta, jos
-
ilmeisestä työkyvyttömyydestä huolimatta eläkkeenhakijan työkyvyssä ei voida todeta tapahtuneen eläkkeenhakijan työhistorian aikana muutosta
-
työkyvyttömyyden perusteena on jo varhaisaikuisuudessa alkanut persoonallisuushäiriö.
Tarkemmat tiedot
Pelkästään persoonallisuushäiriön perusteella eläkkeenhakijan ei voida katsoa tulleen työkyvyttömäksi, jos persoonallisuushäiriöstä huolimatta eläkkeenhakija on ollut työkykyinen työsuhteissa ollessaan. Näytöksi eläketapahtumasta edellytetään silloin muutosta terveydentilassa, tavallisesti muutakin oirediagnoosia.
Työkyvyttömyyseläke toistaiseksi
Eläkkeenhakijalle myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, jos
-
eläkkeenhakija täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset
-
on todennäköistä, ettei eläkkeenhakija kykene hoidon tai kuntoutuksen avulla palaamaan työelämään.
Vanhuuseläkeikää lähellä oleville eläkkeenhakijoille työkyvyttömyyseläke myönnetään yleensä toistaiseksi.
Tarkemmat tiedot
Työkyvyttömyyseläke kuntoutustukena määräajaksi
Eläkkeenhakijalla on oikeus saada kuntoutustukea työkykynsä palauttamiseksi niin pitkältä ajalta kuin hänen arvioidaan olevan työkyvytön työeläkelakien edellyttämällä tavalla. Edellytyksenä on, että eläkkeenhakijan työkyky on heikentynyt määräaikaisesti ainakin vuoden ajan.
Tarkemmat tiedot
Kuntoutustuki ja kuntoutustuen jatko myönnetään sellaiselle eläkkeenhakijalle, jonka toimintakyky on sairaudesta, viasta tai vammasta johtuen alentunut siten, että
-
hoidolla tai lääkinnällisellä kuntoutuksella eläkkeenhakijan toimintakykyä voidaan todennäköisesti merkittävästi parantaa niin, että hän voi todennäköisesti palata entiseen työtehtäväänsä tai entistä työtehtävää vastaavaan työtehtävään kuntoutustukijakson jälkeen
-
ammatillisella kuntoutuksella eläkkeenhakija voi todennäköisesti jatkaa työelämässä terveydentilalleen sopivassa työssä kuntoutustukijakson jälkeen (ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arvio).
Tarkemmat tiedot
Eläkelaitoksen on kuntoutustukea myönnettäessä varmistettava, että eläkkeenhakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustukiratkaisua tehtäessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että esitetty kuntoutussuunnitelma on realistinen.
Tarkemmat tiedot
Kuntoutustuki voidaan myöntää myös hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi.
Ensimmäinen kuntoutustukijakso
Ensimmäinen kuntoutustukijakso ja sitä edeltävä työkykyarvio ovat tärkeitä, koska kuntoutustuen jatkohakemusta ei yleensä ole perusteltua hylätä, jos eläkkeenhakijan terveydentila pysyy ennallaan.
Ensimmäistä työkykyarviota tehtäessä eläkkeenhakijan sairauden hoito on usein kesken eikä tarkkaa tietoa hoidon tehoamisesta ole. Työkyvyttömyyden pysyvyyttä voi olla vaikea arvioida, koska hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja aikaisempaa useammissa tapauksissa toimintakyky voi parantua. Eläkkeenhakijalle tulisi näissä tilanteissa myöntää kuntoutustuki.
Tarkemmat tiedot
Kuntoutustukiratkaisun perustelu
Kuntoutustukiratkaisu ei edellytä erityistä perustelemista, jos myönteinen kuntoutustukiratkaisu noudattaa hakijalle tehtyä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.
Kuntoutustukiratkaisua voi perustella, jos eläkelaitos haluaa antaa kuntoutustuen saajalle ohjeita siitä, että kuntoutustuen saajalta edellytetään tiettyjä aktiivisia toimenpiteitä kuntoutustuen aikana.
Kuntoutustukiratkaisu tulisi perustella, kun
-
eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta
-
kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi
-
kuntoutustuki on myönnetty ammatillisen kuntoutuksen toimeenpanon ajaksi
-
kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhön paluun tukemiseksi
-
kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.
Kun eläkelaitoksen ratkaisu poikkeaa merkittävästi hoitavan lääkärin arviosta, päätöksen perusteluissa tulisi esittää, miksi eläkelaitos on päätynyt erilaiseen ratkaisuun kuin hoitava lääkäri.
Tarkemmat tiedot
Kuntoutustukiratkaisu tulisi perustella niin, että eläkkeensaaja ymmärtää, ettei kuntoutustukea ole tarkoitus jatkaa enää myönnetyn kuntoutustukijakson jälkeen, kun
-
kuntoutustuki on myönnetty lyhyeksi ajaksi työhön paluun tukemiseksi
-
kysymys on viimeiseksi tarkoitetusta kuntoutustukipäätöksestä.
Tarkemmat tiedot
Yhteydenotto kuntoutustuen saajaan
Joissain tapauksissa kuntoutustuen saajaan voidaan ottaa yhteyttä esimerkiksi puhelimitse ja selvittää, miksi eläkeratkaisu on määräaikainen kuntoutustuki. Eläkkeensaajalle tulisi kertoa, mihin toimenpiteisiin eläkkeensaajan tulisi jatkossa ryhtyä.
Tarkemmat tiedot
Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävä ratkaisu
Eläkehakemus hylätään, jos eläkelaitos arvioi, ettei työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksiä saadun selvityksen perusteella ole. Hylkäyspäätös on perusteltava yksilöllisesti.
Tarkemmat tiedot
Eläkehakemusta ei voida hylätä pelkästään siksi, että eläkkeenhakija kieltäytyy hoidosta. Hoidosta kieltäytyminen voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että kokonaisarviossa päädytään hylkäykseen, jos sairaus olisi käypä hoito –suositusten perusteella parannettavissa.
Tarkemmat tiedot
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 60 vuotta täyttäneille
Työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painotetaan 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa. Työeläkelakien erityissäännöstä ammatillisen luonteen painottamisesta sovelletaan silloin, kun edellytykset työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi eivät täyty yleisen määritelmän mukaan.
Lähtökohtaisesti 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painottavaa erityissäännöstä sovellettaessa arvioidaan, onko eläkkeenhakijan työkyky alentunut vähintään 2/5 tai 3/5. Työkyvyn ammatillista luonnetta painotetaan silloin, kun
-
ansiotyöura on pitkä ja
-
työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus
-
ikääntymiseen liittyviin tekijöihin yhdistyneenä
tekevät työn jatkamisen kohtuuttomaksi (hallituksen esitys 45/2002 vp.).
Työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioidaan yleisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan silloin, kun 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan ansiotyöura on jäänyt lyhyeksi. Lyhyenä voidaan pitää alle 10 vuoden työhistoriaa.
Ansiotyöuran pitkäaikaisuus
Ansiotyöuran pitkäaikaisuutta harkittaessa lähtökohtana on eläkkeenhakijan koko ansiotyöhistoria ennen eläkkeen hakemista. Pitkäaikaisena voidaan pitää vähintään 10 vuoden työhistoriaa.
Työhistoriaan voi sisältyä katkoksia, jotka johtuvat
-
työttömyydestä
-
sairauslomista tai
-
lapsenhoidosta.
Työ voi olla myös kausiluonteista tai osa-aikaista.
Työsuhteen katkokset, kausiluonteisuus tai osa-aikaisuus eivät sellaisenaan merkitse estettä ansiotyöuran katsomiselle pitkäaikaiseksi.
Ulkomailla tehty työ on samassa asemassa kuin Suomessa tehty työ.
Eläkkeenhakijan ikääntyneisyys
Eläkkeenhakijan ikääntyneisyyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota sellaisiin ominaisuuksiin,
-
joilla voi olla merkitystä eläkkeenhakijan omassa työssä ja
-
joiden vuoksi eläkkeenhakijan selviytyminen työssä voi olla vaikeampaa kuin muilla samanikäisillä, esimerkiksi tarkkuuden heikentyminen tai fyysisen ja psyykkisen rasituksen sietokyvyn väheneminen.
Tarkemmat tiedot
Työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus
Työn aiheuttamaa rasittuneisuutta tai kuluneisuutta arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja ovat
-
työn raskaus ja hankalat työasennot
-
työajan pituus ja epäsäännöllisyys sekä
-
työaikajärjestelyjen rasittavuus.
Rasittuneisuutta voivat lisätä esimerkiksi
-
työhön liittyvät vaikeat ihmissuhdekysymykset
-
jatkuva kiire työssä
-
yksintyöskentely.
Rasittuneisuuteen voivat vaikuttaa myös olosuhteiden tai työmenetelmien olennaiset muutokset työpaikalla.
Työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus voivat ilmetä esimerkiksi
-
tuki- ja liikuntaelinten oireiluna
-
väsymyksenä
-
psyykkisinä oireina
-
sairauspoissaolojen lisääntymisenä tai
-
erilaisina ongelmina työpaikalla.
Eläkelaitos voi saada tietoja eläkkeenhakijan rasittuneisuudesta ja kuluneisuudesta esimerkiksi
-
työtä ja työolosuhteita kuvaavista selvityksistä, esimerkiksi TAK-lomake ETK 7111
-
työsuojeluvaltuutetulta
-
työterveyshuollosta
-
luottamusmieheltä tai
-
eläkkeenhakijalta itseltään.
Ammatillinen painotus
Yleisessä työkyvyttömyysmääritelmässä työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon ammatillisia kriteereitä, esimerkiksi
-
koulutus
-
aikaisempi toiminta ja
-
näihin rinnastettavat seikat.
Ammatilliset kriteerit saavat sitä suuremman merkityksen työkyvyn arvioinnissa mitä vanhemmasta eläkkeenhakijasta on kyse. Sen lisäksi 60 vuotta täyttäneen eläkkeenhakijan työkyvyn arvioinnissa otetaan huomioon eläkkeenhakijan jäljellä oleva toimintakyky suhteessa eläkkeenhakijan omaan työhön. Jos eläkkeenhakija on ollut työttömänä ennen sairauspäivärahakautta, toimintakykyä suhteutetaan pääasiassa siihen työhön, jota eläkkeenhakija on viimeksi tehnyt.
Kun on kysymys osa-aikatyössä olevasta 60 vuotta täyttäneestä eläkkeenhakijasta, arvioidaan eläkkeenhakijan kykyä selviytyä osa-aikatyössä. Jos osa-aikatyöhön siirtymisestä on kulunut alle vuosi, työkyvyn arvioinnissa kohteena on eläkkeenhakijan aikaisempi kokoaikatyö.
Arvioinnin kohteena on yleensä työ, jota eläkkeenhakija on eläkkeellä ollessaan tehnyt. Työkykyä arvioidaan eläkkeellä ollessa tehtyyn työhön, jos eläkkeenhakija on jo
-
luopumistuella tai –korvauksella
-
sukupolvenvaihdoseläkkeellä
-
luopumiseläkkeellä tai
-
osatyökyvyttömyyseläkkeellä.
Julkisten alojen työkyvyttömyysmääritelmä
Julkisten alojen työeläkelaeissa on sekä
-
yleinen työkyvyttömyysmääritelmä että
-
niin sanottu ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä.
Yleistä työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Yleinen työkyvyttömyysmääritelmä on saman sisältöinen kuin yksityisten alojen työeläkelaeissa säädetty työkyvyttömyysmääritelmä. Määritelmää sovelletaan samoin periaattein kuin yksityisillä aloilla.
Ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen kestäessä. Tällöin arvioidaan, onko työntekijä sairauden, vian tai vamman takia käynyt kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä vähintään vuoden ajaksi.
Ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän mukaan eläkkeenhakijan työkykyä arvioidaan siis hänen omaan työhönsä.
Julkisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset tutkitaan ja eläke lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sellaiselle eläkkeenhakijalle,
-
joka täyttää 63 vuotta ennen sairausvakuutuslaissa säädetyn ensisijaisuusajan päättymistä tai
-
jolle ei vahvisteta sairausvakuutuslaissa säädettyä ensisijaisuusaikaa, koska eläkkeenhakija täyttää 63 vuotta ennen enimmäisajan 150 suorituspäivää.
Yksityisellä alalla työkyvyttömyyseläkettä ei tutkita näissä tilanteissa. Yksityisen alan eläkelaitoksissa eläkehakemus käsitellään vanhuuseläkehakemuksena. Julkisen alan eläkelaitoksissa eläkehakemus käsitellään työkyvyttömyyseläkehakemuksena.
Silloin, kun eläkkeenhakijalla on ollut sekä yksityisen alan että julkisen alan työskentelyä siten, että yksityisen alan työskentelyä on ollut viimeksi, yksityisen alan eläkelaitoksen on jaettava eläkehakemus julkisen alan eläkelaitokseen työkyvyn arvioimista varten.