Ohjetta on muutettu lainmuutoksen vuoksi siten, että luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan ei tarvitse esittää valtakirjaa muutoksenhakuasioissa muutoin kuin erillisestä määräyksestä.
Voimassa 01.01.2016 - 30.06.2016
Soveltamisohje, Julkaisuaika 01.01.2016 Julkisuus: Julkinen
Ohjetta on muutettu lainmuutoksen vuoksi siten, että luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan ei tarvitse esittää valtakirjaa muutoksenhakuasioissa muutoin kuin erillisestä määräyksestä.
Valitukselle ei ole asetettu tarkkoja vaatimuksia muodon ja sisällön suhteen. Hallintolainkäyttölaissa on kuitenkin lueteltu seuraavia vaatimuksia valitukselle:
Vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää myös sähköinen asiakirja.
Kirjallisena valituksena pidetään näin ollen myös valitusta, joka on lähetetty:
Jos eläkelaitos tarjoaa mahdollisuuden sähköiseen asiointiin, eläkelaitoksen on huolehdittava riittävästä tietoturvallisuudesta.
Valituksessa on ilmoitettava:
Asian käsitteleminen valituksena edellyttää jonkinlaista muutosvaatimusta tai ainakin sellaiseksi tulkittavaa ilmoitusta. Käytännössä valitukseksi riittää kirje, jossa muutoksenhakija ilmoittaa olevansa tyytymätön päätökseen. Asian käsittelyn ja ratkaisun kannalta on kuitenkin tärkeää, että muutoksenhakija esittää riittävän selvästi myös ne tosiasialliset syyt, joihin muutoksenhakijan vaatimukset perustuvat. Muutoksenhaun perusteet olisi hyvä osoittaa asiakirjoilla.
Valituksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi, kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.
Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää laillinen edustaja tai asiamies tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös laillisen edustajan, asiamiehen tai valituksen laatijan nimi, osoitetieto ja kotikunta.
Asiasta riippuen valituksen yksilöimiseksi saatetaan tarvita tarkempiakin tietoja, kuten esimerkiksi perhe-eläketapauksessa edunjättäjää koskevia tietoja.
Valituksessa on oltava muutoksenhakijan, muutoksenhakijan laillisen edustajan tai asiamiehen omakätinen allekirjoitus. Myös sähköinen allekirjoitus täyttää allekirjoitusvaatimuksen.
Allekirjoitusvaatimuksen täyttää vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain (617/2009) 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu sähköinen allekirjoitus. Lain 5 §:n 2 momentin mukaan kehittynyt sähköinen allekirjoitus perustuu laatuvarmenteeseen ja on luotu turvallisella allekirjoituksen luomisvälineellä. Esimerkiksi sähköinen henkilökortti (HST-kortti) täyttää nämä vaatimukset. Säännöksen mukaan sähköiseltä allekirjoitukselta ei tule kuitenkaan evätä oikeusvaikutuksia yksinomaan sen vuoksi, että se on tehty muulla kuin säännöksessä mainitulla tavalla.
Jos asianosainen toimittaa valituksen sähköisesti esimerkiksi telekopiona tai sähköpostitse ja jos valituksessa on tiedot lähettäjästä eikä valituksen alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä, eläkelaitoksen ei tarvitse lähettää valitusta täydennettäväksi omakätisellä eikä sähköisellä allekirjoituksella. Alkuperäisyydellä tarkoitetaan tietoa lähettäjästä ja eheydellä asiakirjan säilymistä muuttumattomana.
Oikeuskäytännössä VakO on katsonut että, sähköpostitse toimitettu valitus tuli tutkia, vaikka valituskirjelmää ei ollut täydennetty allekirjoituksella. Valituskirjelmässä oli tiedot lähettäjästä eikä kirjelmän alkuperäisyyttä ja eheyttä ollut syytä epäillä.
Eläkelaitos voi kuitenkin pyytää allekirjoituksen, jos esimerkiksi telekopion lähetysnumeron perusteella on syytä epäillä valituksen aitoutta. Tällöin muutoksenhakuelimelle toimitettaviin asiakirjoihin liitetään:
Valitukseen on liitettävä:
Valitukseen on liitettävä mukaan koko päätös, vaikka muutosta haettaisiin vain päätöksen johonkin osaan. Käytännössä muutoksenhakuelimet ovat kuitenkin tutkineet sellaisetkin valitukset, joihin ei ole liitetty valituksenalaista päätöstä.
Jos valituksen perusteena olevat selvitykset ovat jo viranomaisen tiedossa, riittää, että selvityksiin viitataan.
Jos muutoksenhakija käyttää asiamiestä, valitukseen on lähtökohtaisesti liitettävä valtakirja. Jos asiamiehenä toimii asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja (ns. lupalakimies), asiamiehen ei tarvitse esittää valtakirjaa, jollei niin erikseen määrätä.
Jos valitus toimitetaan sähköisesti ja asiakirjassa on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Eläkelaitos voi kuitenkin määrätä valtakirjan toimitettavaksi, jos sillä on aihetta epäillä asiamiehen toimivaltaa tai sen laajuutta.
Jos muutoksenhakija katsoo, että hän sai tiedon valituksenalaisesta päätöksestä laissa säädettyä tiedoksisaantiaikaa myöhemmin, muutoksenhakijan on hyvä liittää valitukseen selvitys asiasta. Samoin tulee menetellä tilanteessa, jossa asianosainen toimittaa valituksen myöhässä, mutta katsoo siihen olevan painava syy. Lisäselvitystä voi toimittaa myöhemminkin.
Eläkelaitoksen on hyvä säilyttää kirjekuori, jossa valitus on toimitettu. Jos asianosaisen toimittamaan aineistoon sisältyy kirjekuori, jossa asianosainen on saanut päätöksen tiedoksi, myös tämä kuori on hyvä säilyttää. Kirjekuorten postileiman päivämäärän avulla voidaan tarvittaessa selvittää tiedoksisaannin ja valituksen toimittamisen ajankohta. Kirjekuoret tulee liittää asiakirjoihin ja toimittaa muutoksenhakuasian yhteydessä muutoksenhakuelimelle.
Jos valitus on puutteellinen, muutoksenhakuelimen on varattava muutoksenhakijalle tilaisuus täydentää valitusta, ellei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta.
Muutoksenhakuelin asettaa valituksen täydentämiselle kohtuullisen määräajan ja samalla ilmoittaa, millä tavalla valitus on puutteellinen.
Hallintolainkäyttölain asiakirjan täydentämismenettely vastaa hallintomenettelyssä sovellettavaa hallintolain 22 §:n säännöstä asiakirjassa olevan puutteen poistamisesta. Kun eläkelaitos kehottaa muutoksenhakijaa täydentämään valitusta, silloin sovelletaan HL:n 22 §:ää.