Kuntoutuksen työnjako ja toimijat

    Julkaisuaika 01.01.2017, Julkisuus: Julkinen

    Muutokset edelliseen

    Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty. Kelan kuntoutusta koskeva kohta on ajantasaistettu.

    Kuntoutuksen toimeenpano on Suomessa hajautettu usealle eri hallinnonalalle.

    Kuntoutus on perinteisesti jaettu eri osa-alueisiin, joita ovat

    • lääkinnällinen kuntoutus
    • ammatillinen kuntoutus
    • kasvatuksellinen kuntoutus
    • sosiaalinen kuntoutus.

    Liikennevakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen kuntoutus on aina ensisijaista muuhun kuntoutukseen nähden. Epäselvissä tilanteissa korostuu eri kuntoutustahojen välisen yhteydenpidon ja yhteistyön merkitys.

    Työnantajat voivat henkilöstöpoliittisin toimin parantaa ja ylläpitää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuolto, muu terveydenhuolto, Kela ja työ- ja elinkeinotoimistot arvioivat henkilön kuntoutustarvetta ja ohjaavat henkilön tarvittaessa kuntoutukseen.

    Tarkemmat tiedot

    Yhteenveto kuntoutuksen toimijoista

    Kuntoutuksen toimija Kohderyhmä Millaista kuntoutusta?
    Liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset Työtapaturman, ammattitaudin tai liikennevahingon takia kuntoutusta tarvitsevat.

    Lääkinnällistä kuntoutusta

    Ammatillista kuntoutusta

    Työeläkelaitokset

    Työntekijät ja yrittäjät, jotka ovat vakiintuneita työelämään ja joille sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi.


    Tulevan ajan työansioiden on oltava vähintään 34 910,29 eläkkeen tulevan ajan ansiot ovat vähintään 34 910,29 euroa (vuoden 2017 tasossa).

    Ammatillista kuntoutusta

    Kela Vakuutetuille, joille asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikkenemisen.

    Muu lääkinnällinen kuntoutus lievemmin kriteerein harkinnanvaraisena.

    Vaikeavammaisille.

    Ammatillista kuntoutusta

    Harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta

    Kuntoutuspsykoterapiaa.

    Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

    Kalliita ja vaativia apuvälineitä ammatillisena kuntoutuksena vakuutetulle, joka sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi ei suoriudu opiskelusta tai työstä ilman apuvälinettä tai jonka suoriutuminen ilman apuvälineitä olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa.

    Työterveyshuolto Työntekijöille, joilla on vaikeuksia työssä selviytymisessä.

    Työkyvyn arviointi
    90 sairauspäivärahapäivän lausunto työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä.


    Toimenpide-ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijöiden edellytyksiin.


    Vajaakuntoisten työssä selviytymisen tukeminen.


    Ohjaus lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutuksen työpaikan ulkopuolella.

    Työ- ja elinkeinohallinto Työtyönhakijoille, joilla on lääkärin toteama vamma tai sairaus. Sairauden tai vamman tulee vähentää mahdollisuuksia saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä.

    Työvoimapalvelua ammatillisena kuntoutuksena.


    Harkinnanvaraisia palveluja, jotka täydentävät muiden toimijoiden järjestämää ammatillista kuntoutusta.

    Terveydenhuolto Terveydenhuollon asiakkaat, joilla on kuntoutustarve. Lääkinnällistä kuntoutusta.
    Sosiaalihuolto Sosiaalihuollon asiakkaat, joilla on kuntoutustarve. Sosiaalista kuntoutusta.


     

    Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus on ensisijaista kuntoutusta

    Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus on aina ensisijaista muuhun kuntoutukseen nähden.

    Jos kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on ensisijainen toimija kuntoutuksessa.

    Tapaturmavakuutus vastaa sekä tapaturmissa vammautuneiden että ammattitautiin sairastuneiden ja liikennevakuutus liikennevahingossa vammautuneiden kuntoutuksen korvaamisesta. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus ei edellytä ansionmenetyskorvauksen saamista.

    Tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen kuntoutusetuudet perustuvat henkilön lakisääteiseen oikeuteen saada kuntoutusta osana vahingon aiheuttaman ansion menetyksen korvausta.

    Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen keinot

    Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen keinoja ovat 

    • lääkinnällinen kuntoutus
    • ammatillinen kuntoutus
    • toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä kuntoutus
    • apuvälineet
    • asunnon muutostyöt vaikeasti vammaiselle
    • sopeutumisvalmennus kuntoutujalle ja tarvittaessa perheenjäsenelle.

    Tarkemmat tiedot

    Ammatillisena kuntoutuksena tapaturma- ja liikennevakuutuksesta korvataan riittävä koulutus soveltuvaan työhön tai ammattiin ja tämän työn suorittamiseksi tarvittava välttämätön peruskoulutus. Lisäksi liikenne- tai tapaturmavakuutusyhtiö voi tukea työkokeilua ja työhönvalmennusta. Myös opiskelukustannukset korvataan.

    Elinkeinotoiminnan tukemiseksi liikenne- ja tapaturmavakuutuksen perusteella voidaan myöntää lainaa ja avustusta. Ammatillisena kuntoutuksena tuetaan myös työssä suoriutumista edistävien apuvälineiden ja laitteiden hankkimista työpaikalle. Vaikeasti vammaiselle voidaan myöntää avustusta tai korotonta lainaa työmatkoilla tarvittavan kulkuneuvon hankkimista varten, jos hän ei voi käyttää yleisiä kulkuneuvoja vamman vuoksi. Liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta korvataan myös lääketieteellinen yksityinen hoito, jos se nopeuttaa kuntoutusta.

    Varusmiespalveluksessa tai siihen rinnastettavissa olosuhteissa vammautunut saa kuntoutusta sotilastapaturmalain perusteella.

    Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta

    Työeläkelaitosten tukemaa kuntoutusta kutsutaan työeläkekuntoutukseksi.

    Työeläkekuntoutus on työntekijöiden ja yrittäjien ammatillista kuntoutusta.

    Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijällä tai yrittäjällä on

    • työkyvyttömyyden uhka tai hän on työkyvytön työeläkelaeissa tarkoitetulla tavalla
    • työskentelystä saatuja vakuutettuja työansioita kuntoutushakemusta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana vähintään 34 910,29 euroa (vuoden 2017 tasossa)
    • työntekijä tai yrittäjä on vakiintunut työelämään ja
    • työntekijällä tai yrittäjällä ei ole oikeutta liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutukseen.

    Lisäksi edellytetään, että työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista.

    Tarkemmat tiedot

    Työkyvyttömyyden uhka tarkoittaa, että lähivuosina työntekijällä tai yrittäjällä olisi ilman ammatillista kuntoutusta odotettavissa uhka siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

    Työelämään vakiintuminen tarkoittaa sitä, että työntekijällä tai yrittäjällä on vakiintunut työhistoria eikä työskentelyn päättymisestä ole vielä kovin pitkää aikaa.

    Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää tai parantaa vakuutetun työ- ja ansiokykyä ja siten ehkäistä tai vähentää vakuutetun työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi työeläkekuntoutus on perusteltua niille henkilöille, jotka ovat vakiintuneet työelämään, joiden yhteys työelämään ei ole katkennut ja joiden työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuisi eläkejärjestelmälle huomattavat kustannukset.

    Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä

    Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia työkyvyttömyyseläkkeenhakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä ilman erillistä kuntoutushakemusta.

    Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät, eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Hylkäävää päätöstä ei anneta ilman kuntoutushakemusta.

    Tarkemmat tiedot

    Työeläkelaitos ohjaa hylkäävän päätöksen saaneet muiden toimijoiden kuntoutukseen

    Jos eläkehakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että hakijalle annetaan tietoja kuntoutusmahdollisuuksista ja että hakija ohjataan kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä muita palveluja järjestävien tahojen kanssa.

    Jos hakija tarvitsee lääkinnällistä kuntoutusta, hakija ohjataan työterveyshuoltoon tai perusterveydenhuoltoon. Hakija voidaan ohjata myös Kelan toimistoon, jos hakija tarvitsee lääkinnällistä kuntoutusta tai jos hakijalla ei ole edellytyksiä saada ammatillista kuntoutusta työeläkekuntoutuksena.

    Kelan kuntoutus

    Kela järjestää ja korvaa mm. ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutuspsykoterapiaa.

    Kela järjestää ammatillista kuntoutusta vakuutetun

    • työkyvyn tukemiseksi
    • ansiokyvyn tukemiseksi
    • työkyvyttömyyden estämiseksi.

    Kelan on järjestettävä ammatillista kuntoutusta vakuutetulle, jolle asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikkenemisen.

    Tarkemmat tiedot

    Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät.

    Näitä seikkoja ovat esimerkiksi

    • fyysinen toimintakyky
    • psyykkinen toimintakyky
    • sosiaalinen toimintakyky
    • asumisolosuhteet
    • koulutus
    • ammatti
    • aikaisempi toiminta
    • ikä.

    Kela ottaa arvioinnissa huomioon myös vakuutetun jäljellä olevan kyvyn hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää.

    Työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä Kelan on varmistettava, että hakijan kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty.

    Kelan ammatillinen kuntoutus on laaja-alaisempaa kuin työeläkejärjestelmän kuntoutus. Kelalla on yleinen vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus. Kelan lakisääteisen ammatillisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat ensisijaisesti henkilöt, joiden osalta työeläkelaeissa säädetty ansiorajavaatimus ei täyty tai, joilla ei ole työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa. Nuorten ammatillinen kuntoutus tapahtuu yleensä Kelassa.

    Kelan ammatillisen kuntoutuksen keinot

    Kelan ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat esimerkiksi

    • ammatillinen kuntoutusselvitys
    • koulutuskokeilut
    • KIILA-kuntoutus
    • työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus
    • koulutus (perus-, jatko- ja uudelleenkoulutus ammattiin tai työhön, joka sairauden, vian tai vamman rajoitukset huomioon ottaen on vakuutetulle sopivaa. Koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutus ja valmennus)
    • työssä ja opiskelussa tarvittavat vaativat ja kalliit apuvälineet
    • elinkeinotuki

    Kelan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus

    Kela järjestää lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn säilyttäminen ja parantaminen ja työkyvyn menetyksen uhkan torjuminen. Kela järjestää myös vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena voi olla myös työkyvyn turvaaminen tai parantaminen.

    Milloin Kela selvittää kuntoutustarvetta?

    Kelan on tarvittaessa selvitettävä vakuutetun kuntoutustarve viimeistään silloin, kun vakuutetun sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60 päivää. Kela selvittää kuntoutustarpeen käytettävissä olevien asiakirjojen pohjalta. Tarpeen mukaan Kela informoi asiakasta kuntoutusmahdollisuuksista sekä ohjaa asiakasta kuntoutuspalveluihin.

    Tarkemmat tiedot

    Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa

    Sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä 90 sairauspäivärahan jälkeen on, että työntekijä toimittaa Kelalle työterveyshuollon lausunnon. Lausunto sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä selvityksen työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työssä.

    Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyshuollon on laadittava lausunto, joka sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä johtopäätökset yhteisneuvottelusta, jossa työntekijän työssä jatkamismahdollisuudet on selvitetty ja tarvittavat tukitoimet on kartoitettu. Työterveyslääkäri kirjoittaa lausunnon A-todistukseen tai B-lausuntoon sille varattuun kohtaan. Työterveyshuollon lausunto on työntekijän työhönpaluusuunnitelma.

    Jos työntekijällä on useita työnantajia, yksi lausunto riittää. Työterveyshuollon lausuntoa ei edellytetä yrittäjiltä, opiskelijoilta, työttömiltä eikä omaa taloutta hoitavilta vakuutetuilta. Työterveyshuollon lausuntoa ei edellytetä myöskään ulkomailla työskenteleviltä Suomessa vakuutetuilta henkilöiltä.

    Jos työntekijä ei toimita työterveyshuollon lausuntoa, sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään. Maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos lausunnon toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai jos keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta.

    Kelan osasairauspäiväraha

    Osasairauspäivärahan tavoitteena on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä sekä paluuta takaisin hänen omaan työhönsä. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu ainoastaan kokoaikaisesti palkkatyössä tai yrittäjänä työskenteleville.

    Osasairauspäiväraha on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat sairausvakuutuslain mukaan työkyvyttömiä ja työskentelevät osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahalla voidaan tukea työhönpaluuta, kun sairaudesta ei ole vielä täysin toivuttu ja työkyky ei ole vielä täysin palautunut, mutta henkilö kuitenkin kykenee tekemään osittain omaa työtään.

    Osasairauspäiväraha-asiassa korostuu työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän yhteistyö.

    Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö kuntoutusasioissa

    Ammatillisen kuntoutuksen tarve tulee usein esille Kelassa tehtävien selvitysten ja Kelan maksamien etuuksien käsittelyn yhteydessä esimerkiksi

    • sairauspäivärahakaudella
    • muun etuuden käsittelyn yhteydessä
    • Kelan työkykyprosessissa
    • Kelaan tulleen lääkärinlausunnon yhteydessä, kun hoitava lääkäri suosittelee ammatillista kuntoutusta.

    Kela ja työeläkelaitokset ovat sopineet yhteistyömenettelystä, jonka mukaan Kela selvittelee kuntouttavaa tahoa yhteistyössä työeläkelaitosten kanssa ja ohjaa työeläkekuntoutuksen asiakkaita ottamaan yhteyttä omaan työeläkelaitokseen. Kela myös siirtää Kelaan jätetyt työeläkekuntoutuksen hakemukset työeläkelaitoksen käsiteltäväksi.

    Pyrkimyksenä on työeläkelaitosten ja Kelan yhteistyössä luoda sellainen kuntoutussuunnitelma, jolla kuntoutuja kykenee jatkamaan työelämässä. Kuntoutustoimenpiteet tulisi tarvittaessa suunnitella yhteistyössä siten, että asiakas voi olla esimerkiksi ensin Kelan järjestämässä kuntoutustoimenpiteessä ja siirtyä esimerkiksi työeläkekuntoutuksen työkokeiluun siinä vaiheessa, kun työkokeilu on terveydentilan kannalta järkevää.

    Tarkemmat tiedot

    Kelan ja Työeläkelaitoksen työnjaosta poiketen Kela voi järjestää ja korvata työeläkekuntoutukseen oikeutetuille

    • KIILA-kuntoutusta
    • näkövammaisille asiakkaille ammatillisia kuntoutusselvityksiä
    • ammatillisia kuntoutuskursseja
    • Opiskelun ja työn apuvälineitä sekä apuvälineiden tarpeen kartoittamiseksi tarvittavia selvityksiä (selvitykset tehdään tutkimuslausuntona)

    Kela järjestää ammatillisia kuntoutusselvityksiä myös työeläkelaitoksen asiakkaille 2-3 päivän kestoisena, jos on tarpeen selvittää asiakkaan kokonaistilannetta ja sen perusteella arvioida mahdollisen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.

    Pidempikestoisen ammatillisen kuntoutusselvityksen järjestämisessä poikkeuksena ovat näkövammaiset asiakkaat. Näkövammaisille asiakkaille Kela voi järjestää ammatillisen kuntoutusselvityksen, vaikka muu ammatillinen kuntoutus kuuluukin työeläkelaitoksen vastuulle.

    Työeläkelaitos järjestää muut ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet asiakkailleen.

    Kela voi tukea ammatillista kuntoutusta, jos työeläkelaitoksen maksaman kuntoutusetuuden määrä jäisi alle Kelan minimikuntoutusrahan

    Kela voi järjestää asiakkaalle asiakkaan tarvitseman kuntoutuksen, jos työeläkelaitoksen maksaman kuntoutusetuuden määrä jäisi alle Kelan minimikuntoutusrahan määrän. Kuntoutuksen ajan toimeentuloturva on näissä tilanteissa yleensä parempi Kelan kuntoutusetuudella kuin työeläkelaitoksen kuntoutusetuudella. Näissä tilanteissa työeläkelaitos ja Kela selvittävät yhteistyössä asiakkaan kanssa kuntoutuksen järjestävän tahon. Kelan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan minimi on 760,25 euroa/kuukausi  (25 arkipäivää x 30,41 euroa päivä, vuoden 2017 tasossa).

    Tarkemmat tiedot

    Joissakin tilanteissa työeläkekuntoutuksen aikainen toimeentuloturva voi jäädä pieneksi. Kuntoutuksen ajan toimeentuloturva voi jäädä pieneksi esimerkiksi, jos työeläkekuntoutuksen ansioraja on täyttynyt, mutta  kuntoutusrahan laskennassa käytettävät tulevan ajan ansiot ovat olleet vähäiset tai tilanteessa, jossa karttuneen työeläkkeen määrä on vähäinen.

    Tämän vuoksi Kelan kanssa on sovittu, että Kela voi näissä tilanteissa järjestää asiakkaalle asiakkaan tarvitsemansa kuntoutuksen, jos Kelan kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät.

    Työ- ja elinkeinohallinnon palvelut

    Julkisia työvoimapalveluja ovat

    • työnvälitys
    • tieto- ja neuvontapalvelut
    • palkkatuki
    • työhönvalmentajan palvelut
    • yhteishankintakoulutus ja
    • maksulliset yritystoiminnan kehittämispalvelut.

    Laissa julkisesta työvoimapalvelusta ei erotella henkilöasiakkaiden ja työnantaja-asiakkaiden palveluja.

    Kaikki työ- ja elinkeinohallinnon palveluvalikoimaan kuuluvat palvelut ovat myös henkilöasiakkaiden käytössä. Työ- ja elinkeinohallinnon palvelut on jaettu kolmelle eri palvelulinjalle, joita ovat

    • työnvälitys- ja yrityspalvelut
    • osaamisen kehittämispalvelut
    • tuetun työllistämisen palvelut.

    Ammatillisena kuntoutuksena julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tarjotaan niille työnhakijoille, joilla on lääkärin toteama vamma tai sairaus. Sairauden tai vamman tulee vähentää mahdollisuuksia saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä. Työ- ja elinkeinohallinnon ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat harkinnanvaraisia palveluja ja ne täydentävät muiden toimijoiden järjestämää ammatillista kuntoutusta.

    Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) selvittää aina asiakkaan mahdollisuudet lakisääteiseen ammatilliseen kuntoutukseen.

    TE-toimisto ohjaa asiakkaan tarvittaessa ensisijaisten kuntoutuspalveluiden piiriin esimerkiksi työeläkekuntoutukseen tai Kelan kuntoutukseen.

    Työnantaja ja työterveyshuolto ovat keskeisessä asemassa kuntoutustarpeen tunnistamisessa

    Jokaisella työnantajalla on oltava työterveyshuolto.

    Työterveyshuolto on avainasemassa ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamisessa. Työterveyshuoltolaissa korostetaan työterveyshuollon vastuuta työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä, arvioinnissa ja seurannassa.

    Työterveyshuollon on laadittava lausunto työntekijän työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on myönnetty 90 päiväksi. Työterveyshuollon lausunto sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä selvityksen työntekijän mahdollisuudesta jatkaa työssä.

    Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.

    Tarkemmat tiedot

    Työterveyshuollon keskeinen tavoite on suunnata toimenpiteitä työntekijöiden terveyttä ja työkykyä tukevaan ja edistävään suuntaan, jotta työnteko voisi jatkua lähemmäksi vanhuuseläkeikää. Työterveyshuolto voi työterveyshuoltolain perusteella järjestää työkyvyn arvioinnin tai yhteistyössä työnantajan kanssa järjestää esimerkiksi työkokeilun omalla työpaikalla vajaakuntoisen terveydentilalle paremmin sopivissa tehtävissä.

    Työterveyshuollolla on velvollisuus tehdä toimenpide-ehdotuksia työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä velvollisuus seurata ehdotusten toteutumista.

    Työterveyshuolto antaa myös kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjaa työntekijöitä ammatilliseen kuntoutukseen.

    Työterveyshuollon on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaalivakuutuksen sekä työsuojelu- ja koulutusviranomaisten kanssa. Myös niissä tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on olennaisesti ja pitkäaikaisesti alentunut, työnantajan tulisi selvittää mahdollisuudet muuhun työtehtävään tai uudelleenkoulutukseen.

    Terveydenhuollon kuntoutus

    Julkisen terveyspalvelujärjestelmän on huolehdittava siitä, että asukkailla on käytössään tarvittavat terveydenhoitopalvelut ja lääkinnällinen kuntoutus.

    Terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvät

    • neuvonta
    • kuntoutustarvetta ja – mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset
    • työ- ja toimintakyvyn arviointi ja
    • työkokeilu.

    Lisäksi kunnallisen terveydenhuollon kuntoutuspalveluihin kuuluvat esimerkiksi

    • fysioterapia 
    • toimintaterapia
    • puheterapia
    • neuropsykologinen kuntoutus
    • apuvälineet.

    Keskussairaaloissa on kuntoutustutkimusyksiköt, joihin sairaala- ja poliklinikkalääkärit voivat ohjata kuntoutusselvittelyn tarpeessa olevia asiakkaita.

    Muita toimijoita työeläkekuntoutuksessa

    Muita toimijoita työeläkekuntoutuksessa ovat esimerkiksi

    • Eläketurvakeskus (ETK)
    • Työeläkevakuuttajat Tela ry.
    • Vakuutuskuntoutus VKK ry

    Tarkemmat tiedot

    Eläketurvakeskus (ETK)

    Eläketurvakeskus antaa suositukset työeläkelakien mukaista kuntoutusta koskevan lainsäädännön soveltamisesta. Eläketurvakeskus myös tuottaa työeläkekuntoutuksen tilastoja sekä selvityksiä, joiden avulla seurataan kuntoutuksen toteutumista työeläkejärjestelmässä.

    Työeläkevakuuttajat Tela ry

    Telassa toimii kaksi jäsenyhteisöjen kuntoutuksen asiantuntijoista koostuvaa työryhmää

    • Telan työkyky- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunta
    • Telan kuntoutusasiain ryhmä.

    Telan työkyky- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunta arvioi kuntoutuspolitiikan strategisia kysymyksiä. Neuvottelukunta käsittelee mm. ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä tunnuslukuja.

    Kuntoutusasiain ryhmä käsittelee käytännön kuntoutustoimintaa ja siihen liittyviä kysymyksiä, jotka ovat merkittäviä Telan jäsenyhteisöille. Ryhmä antaa myös suositukset työeläkekuntoutukseen liittyvien kustannusten korvaamisesta.

    Vakuutuskuntoutus VKK ry

    Vakuutuskuntoutus VKK ry. hoitaa keskitetysti tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutusasioita. VKK on rekisteröity yhdistys, jonka jäseninä ovat Työeläkevakuuttajat Tela ry., Liikennevakuutuskeskus ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. VKK koordinoi työhönkuntoutumisen palveluverkostoa, joka on sosiaalivakuutukseen liittyvien ammatillisen kuntoutuksen tutkimus-, selvittely- ja työllistämispalveluiden tilaajien ja tuottajien yhteistyöverkosto.

    Työeläkekuntoutuksessa VKK:n tehtävänä on työeläkelaitoksen toimeksiannosta arvioida ja selvittää vakuutetun kuntoutustarve ja –mahdollisuudet, tuottaa kuntoutussuunnitelma ja huolehtia kuntoutussuunnitelman edellyttämien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisesta ja tuloksellisesta toteuttamisesta työeläkelaitoksen päätöksen mukaisesti.

    Kuntoutuksen asiakasyhteistyö on lakisääteinen velvollisuus

    Hallintomenettely velvoittaa viranomaisia toimimaan yhteistyössä ja tarvittaessa siirtämään käsiteltävänä oleva asia oikean viranomaisen käsiteltäväksi.

    Myös erityislainsäädännöt, esimerkiksi työeläkelait ja Kelan etuuslainsäädäntö, velvoittavat selvittämään kuntoutuksen tarpeen ja ohjaamaan asiakkaat oikealle kuntoutustaholle.

    Työvoiman palvelukeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä työvoimahallinnon, Kelan ja sosiaalityön kanssa. Tässä yhteistyössä toteutuu myös asiakasyhteistyö.

    Tarkemmat tiedot

    Kuntoutuksen asiakasyhteistyötä koskenut laki (497/2003) kumottiin 1.1.2015. Aiempien kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien asiakkaat ovat siirtyneet työvoiman palvelukeskuksissa toimiviin työllistymistä edistäviin monialaisiin yhteispalvelun työryhmiin.