Muutokset edelliseen

Laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003, AsiointiL) säädetään viranomaisten ja viranomaisten asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä asioinnissa.

Asiointilain soveltamisala

 Jollei muualla lainsäädännössä ole toisin säädetty, asiointilakia sovelletaan

• hallintoasian
• tuomioistuinasian
• syyteasian
• ulosottoasian

sähköiseen vireillepanoon, käsittelyyn ja päätöksen tiedoksiantoon.

Tuomioistuinasialla tarkoitetaan myös erityistuomioistuimissa, kuten VakO:ssa, käsiteltäviä asioista sekä hallintoasioiden muutoksenhakua hallintoviranomaisessa tai muussa lainkäyttöelimessä, kuten TELK:ssa.

Lakia sovelletaan sähköiseen asiointiin myös silloin, kun hallintoasian käsittely on muun kuin julkisyhteisön tehtävänä. Näin ollen lakia sovelletaan myös eläkelaitoksissa ja Eläketurvakeskuksessa.

Asiointilaki on toissijainen. Työeläkelaeissa ei ole erityissäännöksiä asiointilakiin nähden.

Sähköisten asiointipalvelujen järjestämisvelvollisuus

Asiointilaissa säädetään viranomaisen velvollisuudesta järjestää sähköisiä asiointipalveluja. Viranomaisen, jolla on tarvittavat tekniset, taloudelliset ja muut valmiudet, on valmiuksien rajoissa tarjottava kaikille mahdollisuus lähettää ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen tai määriteltyyn laitteeseen viesti asian vireille saattamiseksi tai käsittelemiseksi. 

Viranomaisen tulee huolehtia siitä, että viranomaisen sähköiset tiedonsiirtomenetelmät ovat kunnossa.

Sähköisessä asioinnissa käytettävien yhteystietojen ilmoittamisvelvollisuus

Viranomaisen tulee myös ilmoittaa sopivalla tavalla sähköisessä asioinnissa käytettävät yhteystietonsa.

Jos oikaisuvaatimus tai valitus voidaan tehdä viranomaiselle myös sähköisesti, yhteystieto sähköisen oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiseen on ilmoitettava oikaisuvaatimus- tai valitusosoituksessa.