Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Oikeus takaisinperintään
Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi
Soveltamisohje, Julkaisuaika 01.01.2017 Julkisuus: Julkinen
Milloin eläkettä on maksettu aiheettomasti?
Eläkettä on maksettu aiheettomasti, jos eläkettä on maksettu enemmän kuin mihin eläkkeensaajalla on oikeus. Eläkelaitoksen on perittävä aiheettomasti maksettu eläke takaisin, ellei aiheeton suoritus ole vanhentunut.
Eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä kokonaan tai osittain, jos
- takaisinperinnästä luopuminen katsotaan kohtuulliseksi eikä
- eläkkeen maksaminen ole johtunut eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan edustajan vilpillisestä menettelystä tai
- takaisinperittävä määrä on vähäinen.
Eläkettä takaisinperittäessä on otettava huomioon, että eläkkeensaajalle ja eläkkeensaajan elatuksen varassa oleville tulisi varata kohtuullinen määrä eläkettä kuukaudessa elinkustannuksia varten.
Miltä ajalta aiheettomasti maksettu eläke voidaan periä takaisin?
Aiheettomasti maksettu eläke voidaan periä takaisin ainoastaan siltä ajalta, jolta
- eläke on lakkautettu
- eläkkeen maksaminen on keskeytetty
- eläke on jätetty lepäämään
- virheellinen päätös on poistettu (suostumuksen perusteella tai valituselimen päätöksellä).
Takaisinperinnässä tulee lisäksi huomioida aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän vanhentumisaika.
Takaisinperinnästä on annettava valituskelpoinen päätös. Ennen takaisinperintäpäätöksen antamista eläkelaitoksen on annettava eläkkeestä lainvoimainen oikaisupäätös.
Vakuutusoikeus on päätöksessään 1491:2010 katsonut, että työkyvyttömyyseläkkeen takaisinperinnälle ei ollut edellytyksiä.
Työkyvyttömyyseläkkeen takaisinperinnästä oli annettu päätös, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen keskeytyspäätöstä tai lakkautuspäätöstä ei ollut annettu. Päätöksen mukaan työkyvyttömyyseläkettä ei ollut maksettu aiheettomasti, koska maksaminen oli perustunut lainvoimaiseen ja edelleen voimassa olevaan päätökseen. Takaisinperinnälle ei siten ollut lainmukaisia edellytyksiä.
Vilpillinen menettely
Lähtökohtaisesti aiheettomasti maksettu eläke on aina perittävä takaisin, jos aiheeton maksu on johtunut eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan edustajan vilpillisestä menettelystä.
Henkilön katsotaan menetelleen vilpillisesti silloin, kun henkilö on aktiivisella toiminnallaan tai laiminlyönnillään myötävaikuttanut virheellisen eläkkeen suorittamiseen.
Aktiivinen toiminta
Kun henkilö ryhtyy aktiiviseen toimintaan perusteettoman edun saamiseksi, täyttyvät yleensä myös petoksen tunnusmerkit ja kyseessä on rikos. Jos takaisinperittävä määrä ei ole vähäinen, koko eläke peritään näissä tapauksissa takaisin.
Vilpillisen menettelyn tilanteissa tulee harkittavaksi myös ryhtyminen mahdollisiin oikeustoimiin.
Laiminlyönti
Laiminlyönnistä on kysymys silloin, kun eläkkeensaaja tietoisesti jättää eläkkeensaajalle kuuluvan ilmoitusvelvollisuuden täyttämättä. Jos takaisinperittävä määrä ei ole vähäinen, koko eläke peritään näissä tapauksissa takaisin.
Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä voi olla esimerkiksi se, että eläkkeensaaja jättää ilmoittamatta eläkelaitokselle ansiorajat ylittävästä työskentelystä saamastaan ansiorajakirjeestä huolimatta.
Rajanveto vilpillisen ja vilpittömän menettelyn välillä
Rajanveto vilpillisen menettelyn ja vilpittömän menettelyn välillä ei ole aina selvää. Oikeuskäytännössä eläkkeensaajan ei ole herkästi katsottu menetelleen vilpillisesti.
Esimerkiksi pelkkä liian suuren eläkkeen passiivinen vastaanottaminen ei ole yleensä käytännössä riittänyt osoittamaan eläkkeensaajan vilpillistä menettelyä.
Vilpitöntä ja vilpillistä menettelyä harkittaessa on otettava huomioon myös verotuksen ja indeksikorotusten vaikutukset nettoeläkkeeseen.
Eläkelaitokset tiedottavat eläkkeensaajille vuodenvaihteessa kirjeellä indeksikorotuksen ja verotuksen vaikutuksesta eläkkeen määrään. Tästä huolimatta muutokset ennakonpidätyksessä ja indeksikorotukset sekä mahdolliset muut eläkkeensaajalle tulevat suoritukset vaikeuttavat eläkkeensaajan mahdollisuuksia todeta virhe.
Eläkkeensaajan selonottovelvollisuudelle ei voida asettaa kovin suuria vaatimuksia, koska eläkkeensaajan on yleensä voitava luottaa siihen, että eläkelaitoksen toimet ja laskelmat ovat oikeita.
Vaikutukset takaisinperintään
Eläkkeensaajan vilpittömyys joudutaan arvioimaan jälkikäteen. Jos päädytään siihen, että eläkkeensaaja ei ole toiminut vilpillisessä mielessä vastaanottaessaan liian suurta eläkettä tai eläkettä ajalta, jolta eläkettä ei olisi tullut eläkkeensaajalle maksaa, aiheettomasti maksettu eläke voidaan jättää takaisinperimättä joko kokonaan tai osittain, jos takaisinperinnästä luopuminen harkitaan kohtuulliseksi.
Ratkaisu tehdään aina tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella.
Neuvottelu takaisinperinnästä eläkkeensaajan kanssa
Eläkelaitos voi sopia eläkkeensaajan kanssa siitä, miten eläkkeensaaja maksaa aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisin. Ilman eläkkeensaajan suostumusta nettoeläkkeestä voidaan kuitata 1/6.
Eläkelaitoksen tulee kuulla eläkkeensaajaa ennen takaisinperintäpäätöksen antamista. Kuulemisen yhteydessä eläkkeensaaja voi esittää perusteita takaisinperinnästä luopumiselle tai takaisinperittävän määrän kohtuullistamiselle.
TELK on päätöksellään 29.11.2011 2366/3006/2011 katsonut, että puhelimitse kuuleminen ei täytä hallintolain vaatimuksia kuulemisesta.
Ammatillinen kuntoutus
Takaisinperintäsäännöksiä sovelletaan myös silloin, kun ammatillisessa kuntoutuksessa olevalle henkilölle on maksettu aiheettomasti
- kuntoutusrahaa
- työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta
- kuntoutuksen kustannusten korvausta (kulukorvaukset) tai
- kuntoutusavustusta.
Takaisinperintä muulta taholta kuin eläkkeensaajalta itseltään
Takaisinperintäsäännöksiä sovelletaan myös silloin, kun eläkettä on maksettu aiheettomasti muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen.
Työeläkelaeissa on säädetty maksujärjestyksestä, jota sovelletaan silloin, kun
- eläke on maksettava muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen ja
- kahdella tai useammalla taholla on oikeus eläkkeeseen.
Muita tahoja ovat esimerkiksi
- työnantaja
- työttömyyskassa
- Kela
- sosiaalilautakunta
- kunta
- ulosottoviranomainen.
Rekisteröity lisäetu
Takaisinperintäsäännöksiä sovelletaan rekisteröityyn lisäetuun.
Vapaaehtoinen lisäetu
Työeläkelakien säännöksiä takaisinperinnästä ei sovelleta vapaaehtoiseen lisäetuun.