Muutokset edelliseen

Hallintolain esteellisyysperusteita ovat

• asianosaisjääviys
• avustus- ja edustusjääviys
• intressijääviys
• palvelussuhde- ja toimeksiantojääviys
• yhteisöjääviys
• ohjaus- ja valvontajääviys
• muu erityinen syy (yleislauseke). 

Mitä tarkoittaa asianosaisjäävi?

Asianosaisjäävi tarkoittaa, että virkamies ei voi käsitellä asiaa, joka koskee virkamiestä itseään tai virkamiehen läheistä. Esteellisyys syntyy, jos virkamies on itse tai virkamiehen läheinen on asianosaisena käsiteltävässä asiassa.

Asianosaisjäävin peruste on, että asian ratkaisu koskee välittömästi virkamiehen tai virkamiehen läheisen oikeutta, etua tai velvollisuutta.

Mitä tarkoittaa avustus- tai edustusjäävi?

Avustus- tai edustusjäävi tarkoittaa, että virkamies on esteellinen, jos virkamies tai virkamiehen läheinen avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Edustamisella tarkoitetaan toimimista toisen henkilön asiamiehenä tai edunvalvojana.

Eläkeasioissa on tavanomaista, että avustaja tai edustaja toimii vain pantaessa asiaa vireille. Avustajan ja edustajan toiminnan katsotaan kuitenkin jatkuvan koko menettelyn ajan, vaikka avustaja tai edustaja ei esiintyisikään asiassa myöhemmin.

Esteellisyys rajoittuu vain siihen asiaan, jossa avustaja tai edustaja toimii tällaisessa tehtävässä. Avustajana tai edustajana toimiminen edellyttää, että virkamies pidättäytyy tuon asian käsittelystä virkatehtävänään. Aikaisempi samassa asiassa avustajana tai edustajana toimiminen ei aiheuta esteellisyyttä. Asianosaisen lakimääräinen edustaja on kuitenkin esteellinen kaikissa asianosaisen asioissa.

Eläkelaitoksen työntekijän puolueettomuus voi vaarantua esimerkiksi silloin, jos työntekijä laatii asiakkaan puolesta muutoksenhakukirjelmän eläkelaitoksen päätökseen. Esteellisyyttä ei kuitenkaan aiheuta se, että

• eläkelaitoksen työntekijä toimii puhtaasti teknisenä avustajana valituskirjelmän laadinnassa (esimerkiksi valituksen kirjoittaminen muutoksenhakijan ilmoituksen mukaisesti)
• eläkelaitoksen työntekijä on aikaisemmin avustanut tai edustanut henkilöä jossain toisessa asiassa.

Mitä tarkoittaa intressijäävi (hyöty tai vahinko)?

Intressijäävi tarkoittaa sitä, että virkamies on esteellinen silloin, kun asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa virkamiehelle itselle tai virkamiehen läheiselle.

Hyöty tai vahinko on yleensä taloudellista laatua. Vähäinen hyöty tai epäolennainen haitta ei kuitenkaan aiheuta esteellisyyttä. Esteellisyys voi perustua esimerkiksi asianosaisena olevan yhtiön osakeomistukseen (esimerkiksi huomattava osakeomistus osakeyhtiössä tai avoimen yhtiön yhtiömiehenä oleminen).

Mitä tarkoittaa palvelussuhde- tai toimeksiantojäävi?

Palvelussuhde- tai toimeksiantojäävi tarkoittaa sitä, että virkamies on esteellinen, jos virkamies on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Palvelusuhteella tarkoitetaan virka- tai työsuhdetta riippumatta virka- tai työsuhteen kestosta tai ehdoista. Toimeksiantosuhde voi syntyä esimerkiksi siten, että asianosainen hankkii oikeudellista tai hallinnollista asiantuntijapalvelua virkamieheltä.

Eläkelaitoksen toimihenkilö voi kuitenkin käsitellä työeläkelakien täytäntöönpanoon kuuluvaa asiaa, joka koskee eläkelaitoksessa eläketurvan järjestänyttä työnantajaa tai eläkelaitoksessa eläketurvan järjestäneen työnantajan palveluksessa olevaa työntekijää taikka yrittäjää.

Mitä tarkoittaa yhteisöjäävi?

Yhteisöjäävi tarkoittaa sitä, että virkamies on esteellinen, jos virkamies itse tai virkamiehen läheinen on samalla johtavassa tai muuten vastuunalaisessa asemassa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Tällainen asema on esimerkiksi hallituksen, hallintoneuvoston tai hallitukseen tai hallintoneuvostoon rinnastettavan toimielimen jäsenyys tai toimitusjohtajuus tai jäsenyyttä tai toimitusjohtajuutta vastaava asema.

Yhteisöjäävi perustuu siihen, että virkamies tai virkamiehen läheinen osallistuu oikeushenkilön johtamiseen vastuunalaisella tavalla. Pelkkä yhdistyksen jäsenyys tai osakeyhtiön osakkeiden omistaminen ei sellaisenaan aiheuta yhteisöjääviyttä.

Tarkemmat tiedot

Työeläkelaissa on esteellisyyttä koskeva erityissäännös, jonka mukaan eläkelaitoksen hallituksen jäsenet voivat käsitellä työeläkelakien toimeenpanoon kuuluvaa asiaa, joka koskee eläkelaitoksessa eläketurvan järjestänyttä työnantajaa tai eläkelaitoksessa eläketurvan järjestäneen työnantajan palveluksessa olevaa työntekijää tai yrittäjää.

Tarkemmat tiedot

Etujärjestöjen edustajien esteellisyys

Henkilö ei ole esteellinen silloin, kun henkilö on nimetty osallistumaan asian käsittelyyn eläkelaitoksessa siitä syystä, että etujärjestöjen näkemykset tulisivat otetuiksi huomioon eläkelaitoksen päätöksenteossa. Tämän vuoksi työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat eivät ole esteellisiä työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksissa, neuvottelukunnissa ja vastaavissa elimissä, kun työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksissa, neuvottelukunnissa ja vastaavissa elimissä käsitellään asioita, joissa edustajien edustamat järjestöt ovat tehneet vaatimuksia. Tässä toiminnassa edustajia koskevat kaikki muut normaalit esteellisyysperusteet.

Mitä tarkoittaa ohjaus- ja valvontajäävi?

Ohjaus- ja valvontajäävi tarkoittaa sitä, että virkamies on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee viraston tai laitoksen ohjausta tai valvontaa, jos virkamies itse tai virkamiehen läheinen kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai vastaavaan toimielimeen.

Mitä tarkoittaa jääviys muun erityisen syyn vuoksi?

Jääviys muun erityisen syyn vuoksi tarkoittaa sitä, että virkamies on esteellinen, jos luottamus virkamiehen puolueettomuuteen vaarantuu muusta erityisestä syystä (niin sanottu esteellisyyttä koskeva yleislauseke). Yleislauseke korostaa yleistä luottamusta asian käsittelyn puolueettomuuteen. 

Yleislauseke ei merkitse laajennusta esteellisyysperusteisiin, vaan yleislauseke täydentää edellä selostettuja konkreettisia esteellisyysperusteita.

Lain tarkoittaman syyn on oltava yleensä myös ulkopuolisen havaittavissa ja syyn puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erityisissä esteellisyysperusteissa.

Puolueettomuuden vaarantava muu erityinen syy voi olla esimerkiksi

• merkityksellinen ja kiinteä ystävyys-, yhteistyö tai kiistasuhde asianosaiseen
• muu vahva sidonnaisuus, joka voi vaarantaa luottamuksen käsittelijän puolueettomuuteen.

Esteellisyysperuste voi syntyä myös esimerkiksi sen vuoksi, että asian käsittelijä tai ratkaisija on ollut aikaisemmin käsittelemässä samaa asiaa alemmassa laitoksessa tai viranomaisessa taikka on antanut lausunnon tai esittänyt mielipiteensä toisen viranomaisen ratkaistavaksi kuuluvassa asiassa (toisen asteen jäävi). Tällöin edellytetään lisäksi, että asian aikaisempi käsittely tai asiassa annettu lausunto on sisältänyt sellaista, että asian käsittely voi horjuttaa virkamiehen tasapuolisuutta ja vaarantaa luottamuksen virkamiehen puolueettomuuteen.

Se, että henkilö on käsitellyt saman asianosaisen samaa tai jotakin toista asiaa samassa viranomaisessa, ei itsessään ole peruste esteellisyydelle.

Tarkemmat tiedot

Yleislausekkeen perusteella arvioidaan myös niin sanottua esimiesjääviyttä eli virkamiehen puolueettomuuden vaarantumista esimiehen esteellisyyden perusteella, koska esimiehellä on työnohjaus ja -valvontavalta suhteessa alaiseensa.

Mitä tarkoitetaan läheisellä esteellisyyttä arvioitaessa?

Esteellisyyttä arvioitaessa läheisellä tarkoitetaan

1. virkamiehen puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen puolisoa

2. virkamiehen vanhempien sisarusta sekä vanhempien sisaruksen puolisoa, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa

3. virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista (esimerkiksi äitipuoli, velipuoli, sisarpuoli, veli- ja sisarpuolen lapset). Puolisukulaiset kuuluvat kolmanteen ryhmään.

Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Edellä mainitun perusteella läheisten piiri voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

1. Virkamiehen kaikkein läheisin piiri eli perhepiiri.
2. Virkamiehen perhepiirin jäseniä kaukaisemmat omat sukulaiset ja entinen puoliso.
3. Virkamiehen puolison lähisukulaiset.

Lähtökohtana toisen ja kolmannen ryhmän osalta on, että toiseen ja kolmanteen ryhmään kuuluvilla sukulaisilla on esteellisyysarvioinnissa sama painoarvo.

Esteellisyys rajautuu suhteellisen läheiseen sukulaispiiriin, kuten sukulaisuus- tai lankoussuhteisiin, joihin tyypillisesti liittyy melko kiinteät ja läheiset ihmissuhteet ja joiden piirissä tavallisesti on se varallisuus, joka on sukulaisuuteen perustuvan perimisoikeuden kohteena. Piiri laajenee kuitenkin kaukaisempiinkin sukulaisiin ja muihin henkilöihin, jos virkamiehen suhde henkilöön on muuten erityisen läheinen. Eräänlaisena vähimmäisvaatimuksena virkamiehen ja kaukaisemman sukulaisen erityiselle läheisyyssuhteelle voidaan pitää säännöllistä ja usein toistuvaa yhteydenpitoa sekä luottamuksellisia välejä.