Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösvittaukset on päivitetty.
Muutoksenhakuaika työeläkeasioissa
Voimassa 01.01.2017 - 30.06.2017
Soveltamisohje, Julkaisuaika 01.01.2017 Julkisuus: Julkinen
Muutoksenhakuaika on 30 päivää
Muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä päivästä lukien, jona asianosainen on saanut tiedon eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen tai TELK:n päätöksestä.
Milloin asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon?
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 7. päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu asianosaisen ilmoittamaan osoitteeseen, jos muutoksenhaun yhteydessä ei muuta näytetä.
Jos päätös on annettu tiedoksi tavallisella sähköisellä tiedoksiannolla, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 3. päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Tiedoksisaannista on omat säännöksensä, kun käytetään saantitodistusmenettelyä, sijaistiedoksiantoa tai yleistiedoksiantoa.
Asianosainen voi osoittaa saaneensa tiedon päätöksestä säädettyä tiedoksisaantiaikaa myöhemmin. Tällöin asianosaisen on esitettävä perusteltu selvitys ja myös jollain tavoin todennettava tiedoksisaantiajankohdan myöhentyminen (esimerkiksi matkalipuilla, sairaalalaskulla, sähköisen asiointipalvelun lokitiedoilla).
Ulkomailla oleskelu ja päätöksen lähettäminen virheelliseen osoitteeseen siirsivät tiedoksisaantiajankohtaa myöhemmäksi.
Asianosainen voi myös osoittaa, ettei asianosainen ole lainkaan saanut tietoa päätöksestä. Tällöin asianosaiselle lähetetään uusi asiakirja valitusosoituksineen ja muutoksenhakuaika alkaa kulua uuden valitusosoituksen tiedoksisaannista.
Asianosaisen katsottiin saaneen tiedon hänelle poste restante -osoitteeseen lähetetystä päätöksestä 7. päivänä sen jälkeen, kun päätös oli postitettu, kun posti ei ollut palauttanut päätöstä lähettäjälle (KKO:2008:26, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa).
Muutoksenhakuajan alkaminen edellyttää myös sitä, että päätös annetaan tiedoksi oikealle taholle.
Henkilö oli käyttänyt oikaisuvaatimusmenettelyssä asiamiehenä asianajajaa. Asiamies oli oikaisuvaatimuksessa pyytänyt, että annettava päätös toimitetaan hänelle. Päätös oli kuitenkin lähetetty asianomaiselle eikä asiamiehelle. Muutoksenhakuaika ei alkanut kulua päätöksen tiedoksi antamisesta päämiehelle, vaan tiedoksiannosta asiamiehelle (KHO 2003 T 3024, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa).
Viranomaisen tietoon asian katsotaan tulleen päätöksen saapumispäivänä. Näin ollen eläkelaitoksen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päätöksen saapumispäivänä.
Sähköisesti lähetetty päätös katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun päätös on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Jos saapumisajankohdasta ei saada selvitystä sen vuoksi, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä voida esittää, päätös katsotaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona päätös on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.
Muutoksenhakuajan laskeminen
Kun lasketaan muutoksenhakuaikaa, noudatetaan soveltuvin osin lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930, MääräaikaL).
Vaikka työeläkelakien mukaan muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää ei kuitenkaan lasketa mukaan muutoksenhakuaikaan eli muutoksenhakuaika lasketaan tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä (MääräaikaL 2 §).
Jos muutoksenhakuajan viimeinen päivä on
- pyhäpäivä
- itsenäisyyspäivä
- vapunpäivä
- joulu- tai juhannusaatto tai
- arkilauantai,
valituksen saa toimittaa vielä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen (MääräaikaL 5 §).
Tiedoksisaantiajan laskemiseen ei sovelleta määräaikalakia. Muutoksenhakuaikaa ei voida pidentää niin sanotusti kahteen kertaan siirtämällä sekä tiedoksisaantia että valituksen tekemiselle laskettavaa määräaikaa määräaikalain mukaisesti esimerkiksi viikonlopun yli seuraavalle arkipäivälle.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valituksen on saavuttava perille viimeistään muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä (MääräaikaL 6 §).
Esimerkki: Muutoksehakuajan laskeminen, kun päätös on annettu tiedoksi postitse tavallisella tiedoksiannolla
Eläkelaitos oli lähettänyt päätöksen asianosaiselle 2.2.2016.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 9.2.2016, jollei muuta näytetä.
30 päivän muutoksenhakuajan laskeminen aloitetaan 10.2.2016.
Valituksen on saavuttava viimeistään 10.3.2016 ennen aukioloajan pättymistä.
Valituksen toimitustavasta riippumatta valitus on toimitettava perille ajoissa. Niin postitse kuin esimerkiksi telekopiona tai sähköpostina toimitetun valituksen tulee olla saapunut perille ennen aukioloajan päättymistä. Alkuperäinen valituskirjelmä voidaan tarvittaessa toimittaa muutoksenhakuajan jälkeen.
Muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä virka-ajan jälkeen telefaksina saapunut valitus jätettiin myöhään tehtynä tutkimatta. (VakO 8343/95 ja 6154/94, päätöslyhennelmät eivät ole Säädöspalvelussa)
ELK otti tutkittavaksi muutoksenhakuajan päättymispäivänä klo 16.54 telekopiona toimitetun valituksen, kun muutoksenhakija oli lausunnossaan todennut lähetyslaitteen kellon olleen kesäajassa ja että kellonaika kopioituu lähetykseen lähetettävästä laitteesta. Lausunnon liitteenä oli teknisen sihteerin antama todistus asiasta. (ELK 0407/03, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa)
Muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä eläkelaitoksen aukioloajan päättymisen jälkeen saapunut valitus jätettiin myöhään tehtynä tutkimatta. Koska eläkelaitoksen aukioloaika oli tavanomainen yrityksen aukioloaika, ei täsmällisten kellonaikojen puuttumista valitusosoituksesta voitu tässä tapauksessa pitää syynä tutkia valitus.
Muutoksenhakuelin voi tutkia muutoksenhakuajan jälkeen saapuneen valituksen painavasta syystä
Jos valitus on saapunut asianomaiselle eläkelaitokselle, Eläketurvakeskukselle, TELK:lle tai VakO:lle muutoksenhakuajan jälkeen, valitus voidaan tästä huolimatta ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.
Muutoksenhakuelin tutkii, onko myöhästymiseen ollut painavia syitä. Muutoksenhakijalla on pääsääntöisesti näyttövelvollisuus siitä, että valituksen myöhästyminen on johtunut painavista syistä.
Esimerkkejä: Painavia ja ei-painavia syitä valituksen myöhästymiseen
Ruotsissa vakituista asuntoa vailla olevalla henkilöllä katsottiin olleen painava syy ja myöhässä tullut valitus tutkittiin.
Kirjattuna lähetetty, mutta lakon vuoksi myöhässä saapunut valitus tutkittiin.
Sairautta ei hyväksytty painavaksi syyksi ja myöhässä saapunut valitus jätettiin tutkimatta.
Asianajajan viivyttelyä ei pidetty painavana syynä valituksen myöhästymiseen.
Painavana syynä valituksen myöhästymiseen ei pidetty kielitaidon puutetta, kun kyse oli Suomessa yritystoimintaa harjoittavasta henkilöstä ja valitusasia liittyi hänen toiminnastaan aiheutuvien lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen (ELK 3509/02 ja 3510/02, päätöslyhennelmät eivät ole Säädöspalvelussa).