Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty. Ohjeeseen on lisätty asiavirheen korjaamista koskeva ohjeistus Päätösvirheen korjaamisen vireilletulo ja käsittely -ohjeesta.
Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi
Soveltamisohje, Julkaisuaika 01.01.2017 Julkisuus: Julkinen
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty. Ohjeeseen on lisätty asiavirheen korjaamista koskeva ohjeistus Päätösvirheen korjaamisen vireilletulo ja käsittely -ohjeesta.
Asiavirheen korjaaminen (varsinainen itseoikaisu) tarkoittaa muutoksenhakukeinoa, jolla virheellisen hallintopäätöksen tehnyt eläkelaitos voi oikaista itse virheellisen päätöksensä.
Eläkelaitos voi korjata vain omassa päätöksessään olevan virheen. Eläkelaitos ei voi korjata muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä olevaa virhettä, vaan tällöin on haettava virheellisen päätöksen poistamista muutoksenhakuelimeltä.
Eläkelaitos voi poistaa antamansa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudestaan, jos
Asiavirheeseen on yleensä syynä päätöksenteon pohjana olleiden selvitysten virheellisyys tai puutteellisuus.
Virheellinen selvitys tarkoittaa aiemmassa päätöksenteossa huomioon otettua, mutta sittemmin virheelliseksi osoittautunutta seikkaa.
Selvityksen puutteellisuus tarkoittaa, että päätöksenteossa ei ole lainkaan otettu huomioon tiettyä asiaan vaikuttavaa seikkaa. Päätöksenteossa huomioon ottamatta jääneen tai väärin arvioidun tosiseikan on täytynyt olla olemassa jo päätöstä annettaessa.
Menettelyvirheellä tarkoitetaan virhettä eläkelaitoksen menettelyssä. Menettelyvirheestä on kysymys esimerkiksi silloin, kun päätös on tehty väärässä kokoonpanossa tai kuulemisessa tai päätöksen perustelemisessa on tapahtunut virhe.
Menettelyvirheen korjaaminen edellyttää, että eläkelaitos käsittelee asian uudelleen oikean menettelyn mukaisesti (esimerkiksi toimittaa kuulemisen asianmukaisesti) ja antaa uuden päätöksen. Korjaamisen edellytyksenä ei ole, että käsittelyssä tapahtunut virhe olisi vaikuttanut ratkaisun lopputulokseen. Näin ollen eläkelaitoksen ei tarvitse tutkia virheen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen ennen virheen korjaamista.
Edellytyksenä virheen korjaamiselle uuden selvityksen vuoksi on, että uusi tosiasiaselvitys voi olennaisella tavalla vaikuttaa tehdyn päätöksen sisältöön.
Uusi selvitys voi olla
Asiavirhettä korjattaessa virheen on oltava selvä ja kiistaton. Virheen peruste ei saa olla tulkinnanvarainen.
Jos kysymyksessä on esimerkiksi asianosaisen ja eläkelaitoksen välinen tulkintaerimielisyys, asiaa ei voida korjata asiavirheenä. Tulkintaerimielisyystilanteissa asia on siirrettävä muutoksenhakuelimelle käsiteltäväksi päätöksen poistamista koskevana hakemuksena.
Työtuloasioissa voidaan soveltaa säännöstä asiavirheen korjaamisesta, jos asia on selvä ja asiakas antaa siihen suostumuksensa.
YEL-vakuutuksen lakkauttamispäätöstä ei voida korjata asiavirheenä (VakO 5517/98, 19.10.1999).
Asiavirhe voidaan korjata esimerkiksi silloin, kun asianosainen ei ole osannut toimia oikein ja tämän vuoksi jokin asiaan vaikuttava seikka on jäänyt selvittämättä.
Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi silloin, kun päätöksessä oleva virhe on aiheutunut jostakin seuraavasta seikasta:
Virhe voidaan korjata vain asianosaisen eduksi, jos virhe korjataan uuden selvityksen vuoksi.
Asiavirheen korjaaminen ei edellytä asianosaisen suostumusta silloin, kun virhe korjataan asianosaisen eduksi.
Kun asiavirhe korjataan asianosaisen eduksi, asianosaiselle on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos asianosainen ei ole itse pyytänyt virheen korjaamista.
Jos asiavirhe korjataan asianosaisen vahingoksi, tulee asianosaiselta saada suostumus siihen.
Jokaiselta asianosaiselta tarvitaan suostumus erikseen. Suostumuksen tulee olla nimenomainen, yksiselitteinen ja kirjallinen. Pelkkä kuuleminen ei riitä.
Suostumuspyynnössä selvitetään päätöksen korjaamisen vaikutukset, joten esimerkiksi mahdollisesta takaisinperinnästä tulee mainita.
Jos suostumusta ei saada, haetaan päätöksen poistamista.
Kun asianosainen on itse pyytänyt virheen korjaamista, suostumusta ei tarvitse erikseen hankkia.
Päätöksen korjaamisasia tulee vireille eläkelaitoksessa
Vaatimus tai aloite virheen korjaamisesta on esitettävä 5 vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Kun asianosainen vaatii virheen korjaamista, asiaosaisen on ilmoitettava seuraavat asiat:
Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että eläkelaitos
Päätöksessä tulee ilmoittaa, että päätöksellä oikaistaan aiemmin annettua päätöstä.
Päätös on valituskelpoinen, joten päätökseen on liitettävä valitusosoitus.
Virheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai eläkelaitoksen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi päätös on annettava asianosaiselle maksutta.
Päätökseen, jolla eläkelaitos on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Asianosaisella ei ole oikeussuojan tarvetta, sillä asianosainen on voinut valittaa aiemmasta päätöksestä. Korjaamisvaateen hylkäävä päätös ei myöskään vaikuta asianosaisen oikeuteen hakea lainvoimaisen päätöksen poistamista.
Eläkelaitoksen on selvitettävä, onko korjattavaan päätökseen haettu muutosta tai onko päätöksestä vireillä erikseen säädetty menettely. Jos korjattavasta päätöksestä on valitettu, on eläkelaitoksen ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta muutoksenhakuelimelle. Lisäksi eläkelaitoksen tulee toimittaa korjattu päätös asiaa käsittelevälle muutoksenhakuelimelle tai muulle viranomaiselle.
Eläkelaitoksen tulee kertoa asianosaiselle, ettei korjaamisasian käsittely vaikuta muutoksenhakuajan tai muun määräajan kulumiseen. Korjaamismenettely ei esimerkiksi katkaise muutoksenhakuajan kulumista.
Muutoksenhaun vireilläolo ei estä päätöksen korjaamista. Päätösvirhettä ei ole kuitenkaan hyvä korjata ennen kuin päätös on lainvoimainen, vaikka laki ei korjaamista ennen lainvoimaiseksi tuloa estäkään. Näin vältetään se, että asianosaisella on samasta asiasta useampia valituskelpoisia päätöksiä ja että asia on mahdollisesti vireillä eri paikoissa samaan aikaan.