Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty. Ohjeeseen on lisätty kirjoitus- ja laskuvirheen korjaamista koskeva ohjeistus Päätösvirheen korjaamisen vireilletulo ja käsittely -ohjeesta.
Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi
Soveltamisohje, Julkaisuaika 01.01.2017 Julkisuus: Julkinen
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty. Ohjeeseen on lisätty kirjoitus- ja laskuvirheen korjaamista koskeva ohjeistus Päätösvirheen korjaamisen vireilletulo ja käsittely -ohjeesta.
Eläkelaitoksen on korjattava virhe (tekninen itseoikaisu), jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Jos virheen korjaaminen johtaisi asianosaiselle kohtuuttomaan lopputulokseen, virhettä ei saa korjata. Kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi se, onko asianosainen voinut havaita virheen sekä päätöksen antamisesta kulunut aika. Kun virhettä ei saa korjata, voidaan muutoksenhakuelimeltä hakea päätöksen poistamista.
Eläkelaitos voi korjata vain omassa päätöksessään olevan virheen. Eläkelaitos ei voi korjata muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä olevaa virhettä, vaan tällöin on haettava virheellisen päätöksen poistamista muutoksenhakuelimeltä.
Virheen korjaaminen ei vaadi asianosaisen suostumusta. Asianosaista on kuitenkin kuultava, ellei kuuleminen ole tarpeetonta. Kuuleminen on tarpeetonta muun muassa silloin, kun asianosainen on itse pyytänyt virheen korjaamista.
Kirjoitus- tai laskuvirhe on luonteeltaan tekninen virhe, joka on syntynyt eläkelaitoksessa päätöksen valmisteluvaiheessa tai päätöstä laadittaessa. Kun päätöksessä on kirjoitus- tai laskuvirhe, kirjoitettu päätös ei vastaa asiassa tehtyä päätöstä.
Olennaista on, että päätöksenteon pohjana olevat tiedot ovat olleet oikeita. Jos virhe on päätöksenteon perustana olleissa selvityksissä, kyseessä ei ole kirjoitus- tai laskuvirhe vaan asiavirhe. Epäselvissä tapauksissa virhe tulkitaan asiavirheeksi.
Kirjoitusvirheenä voidaan korjata esimerkiksi virheellinen ammattinimike, jos työkyvyn arviointi on kuitenkin tehty oikeaan ammattiin nähden.
Kirjoitusvirheeseen verrattava muu selvä virhe on esimerkiksi se, että päätöksessä on väärän henkilön nimi asianosaisena, vaikka asiakirjoista käy selvästi ilmi oikea asiantila. Jos väärä nimi johtuu harkinnassa tapahtuneesta virheestä, virhettä ei voida korjata kirjoitusvirheenä.
Päätöksen korjaamista koskeva käsittely tulee vireille eläkelaitoksessa
Vaatimus tai aloite virheen korjaamisesta on esitettävä 5 vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Kun asianosainen vaatii virheen korjaamista, asiaosaisen on ilmoitettava seuraavat asiat:
Kirjoitus- tai laskuvirheen korjaaminen ei edellytä asian käsittelemistä uudelleen. Kirjoitus- tai laskuvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla.
Eläkelaitos pyytää alkuperäiset virheelliset päätökset takaisin itselleen, tekee korjaukset päätöksiin ja lähettää päätökset takaisin asianosaisille. Ennen päätösten lähettämistä asianosaisille on korjatuista päätöksista hyvä ottaa kopio eläkelaitokselle. Päätökseen tulisi myös merkitä, minkä säännöksen perusteella korjaus on tehty (esimerkiksi TyEL:n 137 §).
Kun asianosaisia pyydetään lähettämään alkuperäinen päätös takaisin eläkelaitokseen, kirjeessä on hyvä mainita, että korjaamismenettely ei vaikuta muutoksenhakuajan kulumiseen.
Jos asianosaiset eivät palauta alkuperäisiä päätöksiä, eläkelaitos voi ottaa kopion omasta taltiokappaleestaan, tehdä korjaukset taltiokappaleesta otettuun kopioon ja lähettää kopion asianosaisille. Tällöin korjattuun asiakirjaan tulee kirjoittaa, että asiakirja korvaa aiemmin annetun päätöksen. Ennen päätöskopioiden lähettämistä asianosaisille, on päätöskopioista hyvä ottaa kopio eläkelaitokselle.
Kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai eläkelaitoksen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Korjattu päätös on annettava asianosaiselle maksutta.
Eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti, onko asianosaisella oikeudellinen tarve hakea muutosta kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen. Jos katsotaan, että tehty korjaus on sellainen, että asianosaisella saattaa olla tarve hakea muutosta, liitetään korjattuun asiakirjaan valitusosoitus. Saatekirjeessä valitusoikeus tulee kuitenkin rajata kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen. Virheellisessä päätöksessä ratkaistun asian muutoksenhakuajan kulumiseen korjaamisasian käsittely ei vaikuta.
Oikeustapaus: KHO on päätöksensä perusteluissa todennut, että HL:ssa ei säädetä muutoksenhausta kirjoitusvirheen sisältävän toimituskirjan korvaavaan korjattuun toimituskirjaan. Asianosaisella saattaa olla oikeudellinen tarve hakea muutosta kirjoitusvirheen korjaamiseen esimerkiksi sillä perusteella, että kysymys onkin asiavirheestä tai että korjaaminen johtaa kohtuuttomaan tulokseen. Valitusosoituksen liittämistä kirjoitusvirheen osalta korjattuun toimituskirjaan ei siten voida pitää tarpeettomana. Erityisesti muutoksenhakuajan ollessa korjattavan päätöksen osalta vielä avoimena on korjaamisen kuitenkin kokonaisuutena tapahduttava siten, ettei väärinkäsityksiä voi syntyä (KHO:2009:25, 5.3.2009).
Päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Asianosaisella ei ole oikeussuojan tarvetta, sillä asianosainen on voinut valittaa aiemmasta päätöksestä. Korjaamisvaateen hylkäävä päätös ei myöskään vaikuta asianosaisen oikeuteen hakea lainvoimaisen päätöksen poistamista.
Eläkelaitoksen on selvitettävä, onko korjattavaan päätökseen haettu muutosta tai onko päätöksestä vireillä erikseen säädetty menettely. Jos korjattavasta päätöksestä on valitettu, on eläkelaitoksen ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta muutoksenhakuelimelle. Lisäksi eläkelaitoksen tulee toimittaa korjattu päätös asiaa käsittelevälle muutoksenhakuelimelle tai muulle viranomaiselle.
Eläkelaitoksen tulee kertoa asianosaiselle, ettei korjaamisasian käsittely vaikuta muutoksenhakuajan tai muun määräajan kulumiseen. Korjaamismenettely ei esimerkiksi katkaise muutoksenhakuajan kulumista.
Muutoksenhaun vireilläolo ei estä päätöksen korjaamista. Päätösvirhettä ei ole kuitenkaan hyvä korjata ennen kuin päätös on lainvoimainen, vaikka laki ei korjaamista ennen lainvoimaiseksi tuloa estäkään. Näin vältetään se, että asianosaisella on samasta asiasta useampia valituskelpoisia päätöksiä ja että asia on mahdollisesti vireillä eri paikoissa samaan aikaan.