Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Voimassa 01.01.2017 - toistaiseksi
Soveltamisohje, Julkaisuaika 01.01.2017 Julkisuus: Julkinen
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Puhevalta oikaisu- ja muutoksenhakuasiassa määräytyy usein sen perusteella, kuka on käyttänyt puhevaltaa asian vireillepanossa ja käsittelyssä yleensä. Sama henkilö voi yleensä käyttää puhevaltaa myös muutoksenhakuasiassa. Edellytyksenä on, että eläkepäätöksen antamisesta on kulunut
Jos eläkelaitos saa tiedon, että olosuhteissa (esimerkiksi terveydentilassa) on tapahtunut muutoksia, puhevaltakysymys ratkaistaan uudelleen kuten hakemusvaiheessa.
Tilanne on saattanut muuttua esimerkiksi siten, että
Puhevalta voi tulla uudelleen harkittavaksi esimerkiksi silloin, kun
Näissä tilanteissa puhevallan selvittäminen saattaa olla tarpeen, jos eläkepäätöksen antamisesta on kulunut pitkä aika.
Viime kädessä muutoksenhakuelimet ratkaisevat sen, kenellä on oikeus käyttää puhevaltaa muutoksenhakuasiassa.
Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja, mutta henkilön omaa toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, valituksen tai oikaisupyynnön voi tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja.
Jos henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu taloudellisten asioiden (esimerkiksi eläkeasioiden) hoitamisen osalta, valituksen tai oikaisupyynnön voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.
Täysi-ikäisen, vajaavaltaiseksi julistetun puolesta työkyvyttömyyseläkettä koskevan valituksen tai oikaisupyynnön tekee ja allekirjoittaa pääsääntöisesti edunvalvoja.
Vajaavaltaisen perhe-eläkettä (leskeneläkettä) koskevan valituksen tekee ja allekirjoittaa aina edunvalvoja.
Perhe-eläkkeen lapseneläkettä koskevan valituksen tai oikaisupyynnön tekee ja allekirjoittaa tavallisesti vajaavaltaisen edunvalvoja (huoltaja). Kuitenkin 15 – 17 –vuotias vajaavaltainen voi myös itse tehdä ja allekirjoittaa lapseneläkettä koskevan oikaisupyynnön tai valituksen.
Alle 15-vuotiaan eläkettä koskevaan valituksen tai oikaisupyynnön tekee ja allekirjoittaa vajaavaltaisen huoltaja tai muu laillinen edustaja.
Jos eläkkeenhakija on valtuuttanut asiamiehen hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, asiamies voi tehdä ja allekirjoittaa valituksen tai oikaisupyynnön.
Asiamiehen on esitettävä valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Asianajajan, julkisen oikeusavustajan ja luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan on esitettävä valtakirja ainoastaan erillisestä määräyksestä.
Lähiomainen tai muu asianosaisesta huolehtinut henkilö voi allekirjoittaa valituksen tai oikaisupyynnön asianosaisen puolesta, jos asianosainen ei itse pysty tekemään valitusta iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia eikä hänellä ole edunvalvojaa.
Lähiomaisen tai muun henkilön ei tarvitse näissä tilanteissa esittää valtakirjaa. Puhevallan käyttäminen edellyttää kuitenkin, että
Jos henkilö on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen taloudellisten asioiden hoitamista varten, valtuutettu allekirjoittaa valituksen tai oikaisupyynnön valtuuttajan puolesta. Edellytyksenä valtuutuksen voimassaololle on, että holhousviranomainen on vahvistanut edunvalvontavaltuutuksen.
Eläkelaitos voi itseoikaista päätöksensä valitusasian käsittelyn yhteydessä vain, jos eläkelaitos suostuu kaikkiin valittajan esittämiin vaatimuksiin.
Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta ja päämies ja edunvalvoja ovat eri mieltä asiasta, eläkelaitos ei voi itseoikaista päätöstään, jos eläkelaitos suostuu
Näissä tapauksissa eläkelaitos ottaa lausunnossaan kantaa kaikkiin esitettyihin vaatimuksiin ja siirtää asian käsittelyn muutoksenhakuelimelle.
Eläkelaitoksen lausunto ja kuulemiskirje lähetetään tiedoksi aina sille, jolla on puhevalta asiassa. Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta, lausunto ja kuulemiskirje lähetetään tiedoksi molemmille.
Muutoksenhakuasiassa kuullaan sitä, jolla on puhevalta asiassa.
Edunvalvojan käyttäessä puhevaltaa on päämiestä kuultava ja päämiehen käyttäessä puhevaltaa on edunvalvojaa kuultava, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.
Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta valitusasiassa, toista osapuolta on kuultava, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.
Jos kuuleminen katsotaan tarpeelliseksi, eläkelaitos lähettää jäljennöksen edunvalvojan valituksesta päämiehelle ja päinvastoin sekä ilmoittaa lähetekirjeessään, minkä ajan kuluessa vastaanottajan on toimitettava lausuntonsa toisen osapuolen tekemästä valituksesta.
Toisen osapuolen kuuleminen valitusasian yhteydessä katsotaan sellaiseksi lisäselvitykseksi, jonka perusteella eläkelaitoksen määräaika asian siirtämiseksi muutoksenhakuelimelle pitenee 60 päivään.
Eläkelaitos antaa lausuntonsa valituksesta vasta kuulemisen jälkeen, koska näin lausunnossa voidaan ottaa kantaa tapaukseen kokonaisuudessaan.
Vajaavaltaista on muutoksenhakuasiassa kuultava, jos edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja käyttää puhevaltaa hänen puolestaan ja kuuleminen on tarpeen vajaavaltaisen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.
Jos lähiomainen hoitaa muutoksenhakuasiaa sen vuoksi, ettei päämies kykene hoitamaan asiaansa esimerkiksi sairauden vuoksi, päämiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi tai asian selvittämiseksi.
Jos asiamies hoitaa muutoksenhakuasiaa valtakirjan nojalla, päämiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi tai asian selvittämiseksi.
Jos valtuutettu hoitaa muutoksenhakuasiaa vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen nojalla, valtuuttajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi tai asian selvittämiseksi.
Asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää asianosaisen suostumusta.
Vaihtoehtoisesti eläkelaitos voi hakea päätöksen poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.
Suostumus päätöksen korjaamiseen pyydetään ensisijaisesti edunvalvojalta, jos edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta päämiehen kanssa.
Edunvalvojalla on velvollisuus tiedustella päämiehen mielipidettä, jos
Holhoustoimilaki 43 § 1 momentti
Jos edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta päämiehen kanssa, myös päämieheltä itseltään saatu suostumus päätöksen korjaamiseen on riittävä. Tarvittaessa eläkelaitos voi myös selvittää edunvalvojan kannan asiaan.
Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Suostumus päätöksen korjaamiseen tulee saada edunvalvojalta, jos edunvalvojalla on yksinomainen puhevalta asiassa.
Takaisinperintäasiassa kuullaan vain edunvalvojaa, jos puhevalta on ainoastaan edunvalvojalla.
Eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai muu asianosaisesta huolehtinut henkilö voi käyttää asianosaisen puolesta puhevaltaa myös siinä tilanteessa, jossa
Eläkelaitos voi kuitenkin harkintansa mukaan tapauskohtaisesti joko
Jos päätöksen lainvoimaiseksi tulosta on kulunut vasta vähän aikaa, eläkelaitos voi pyytää suostumusta päätöksen oikaisemiseen suoraan lähiomaiselta, joka on käyttänyt puhevaltaa eläkeasian aikaisemmassa vaiheessa.
Jos päätöksen lainvoimaiseksi tulosta on kulunut pitkä aika, eläkelaitoksen tulisi pyytää suostumusta päätöksen korjaamiseen asianosaiselta itseltään. Lähiomainen voi kuitenkin antaa suostumuksen asianosaisen puolesta, jos asianosainen ei edelleenkään kykene terveydentilansa tai muun syyn vuoksi hoitamaan eläkettään koskevia asioita.
Tarvittaessa eläkelaitos voi tehdä holhousviranomaiselle ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. (holhoustoimilaki 91 §)
Asiamies, joka esittää asianmukaisen valtakirjan, voi päämiehen puolesta antaa suostumuksen asiavirheen korjaamiseen. Jos valtakirjan antamisesta on kulunut pitkä aika, suostumusta tulisi pyytää ensin päämieheltä itseltään.
Takaisinperintäasiassa toimitaan vastaavasti kuin asiavirheen korjaamisasiassa.
Valtuutettu voi käyttää puhevaltaa valtuuttajan puolesta, jos valtuutus koskee päämiehen taloudellisia asioita ja holhousviranomainen on vahvistanut valtuutuksen.
Jos valtuutetulla on oikeus käyttää puhevaltaa valtuuttajan puolesta, valtuutettu voi antaa suostumuksen asiavirheen korjaamiseen.