Jos henkilölle ei missään vaiheessa ole annettu työeläkeotetta ja hän pyytää työsuhdetietojensa selvittämistä, tietojen selvittämisestä vastaa se eläkelaitos, jonka järjestettäväksi eläketurva kyseisestä työsuhteesta kuuluu.

Jos henkilö pyytää palkattomien aikojen selvittämistä, tietojen selvittämisestä vastaa työntekijän viimeksi vakuuttanut yksityisten alojen eläkelaitos. Jos tällaista eläkelaitosta ei ole tai työntekijän on viimeksi vakuuttanut Keva, tiedot selvittää Eläketurvakeskus.

Jos selvitettävät tiedot liittyvät Eläketurvakeskuksen käsiteltävänä olevaan TyEL:n 10 §:n mukaiseen soveltamisala-asiaan,  Eläketurvakeskus selvittää tiedot.

Selvitysvelvollisuuden jakautuminen

Jos henkilölle ei ole missään vaiheessa annettu työeläkeotetta ja selvityspyyntö koskee selvityspyyntövuotta edeltänyttä 6 kalenterivuotta, eläkelaitoksen on työntekijän vaatimuksesta selvitettävä tietojen oikeellisuus. Työntekijän on tarvittaessa esitettävä vaatimuksensa perusteista sellainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, kun otetaan huomioon myös eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen mahdollisuudet hankkia selvitys.

Jos selvityspyyntö koskee selvityspyyntövuotta edeltänyttä 6 kalenterivuotta aiempaa aikaa, työntekijän on esitettävä vaatimuksensa tueksi riittävä selvitys, jotta työsuhdetta tai palkatonta aikaa koskevat puutteet voidaan korjata. Vuotta 2005 edeltäneen TEL-työsuhteen selvittäminen edellyttää sekä työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohdan että työansioiden todentamista.

Jos tilanne muuttuu ja hänelle annetaan työeläkeote (esim. työntekijän omasta pyynnöstä tai lain perusteella), on hänen esitettävä vaatimuksensa tueksi riidaton näyttö, jos selvityspyyntö koskee työeläkeotteen lähettämisvuotta edeltävää 6 kalenterivuotta aiempaa aikaa.

Riittävä selvitys

Riittävällä selvityksellä tarkoitetaan selvitystä, jonka perusteella työsuhteen olemassaolo ja siitä saadut ansiot voidaan katsoa perustellusti tulleen selvitetyksi. Riittävä selvitys on riidatonta näyttöä lievempi vaatimus.

Tarkemmat tiedot

Riittävänä selvityksenä työsuhdeajasta voidaan pitää esimerkiksi työnantajan työtodistusta, kun se on kirjoitettu heti työsuhteen päätyttyä. Riittävänä selvityksenä työansioista voidaan pitää esimerkiksi palkkakuitteja ja ennakonpidätystodistuksen tietoja.

Veroluettelossa on tiedot työntekijän äyrimääristä myös niiltä vuosilta, joilta ei enää saada yksilöllisiä tietoja palkan maksusta. Äyreihin sisältyy työntekijän palkkatulojen lisäksi henkilökohtaisista tuloista myös osinko- ja vuokratulot sekä sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahat, perhe-eläke ja perintö. Veroluettelossa oleva tulo on voitu vahvistaa myös verottajan arviolla. Äyritiedot eivät näin ollen yksin riitä todentamaan työansioita. Yhdessä muiden tietojen kanssa äyritiedot ovat kuitenkin tukena ansiotietojen selvittämisessä.

Jos työsuhteesta ei saada luotettavia ansiotietoja, palkka voidaan määritellä arvion perusteella, jos käytettävissä on tähän tarvittavat tiedot. Arvioinnin lähtökohtana käytetään esimerkiksi seuraavia tietoja:

• työnantajalta saatuja tietoja
• verotietoja
• muiden saman työnantajan palveluksessa olleiden, samanlaista työtä tehneiden palkkatietoja.

Myös työntekijän työhistoria ja hänen oma arvionsa palkasta sekä muut selvittelyssä esille tulleet seikat vaikuttavat arviointiin.

Selvitysvelvollisuuden jakautuminen, kun henkilö on selvityspyynnön vireilletulovuotta aiemmin kuulunut otejakelun piiriin ja saanut työeläkeotteen

Jos henkilö ei kuulu otejakelun piiriin esimerkiksi ulkomaille muuton tai eläkkeelle jäännin vuoksi, mutta hänelle on kuitenkin jonain vuonna annettu sähköinen tai kirjallinen työeläkeote, on eläkelaitoksen selvitettävä tietojen oikeellisuus otteen lähettämisvuotta edeltävältä kuudelta vuodelta. Jos selvityspyyntö koskee otteen lähettämisvuotta edeltävää kuutta kalenterivuotta aiempaa aikaa, on henkilön esitettävä vaatimuksensa tueksi riidaton näyttö.

Selvitysvelvollisuuden jakautumista koskeva aika lasketaan siis viimeisimmän otteen antamisvuodesta taaksepäin.