Muutokset edelliseen

Ulosmittauskelpoiset etuudet

Eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.

Työeläkkeeseen on mahdollista kohdistaa ulosmittaus. Kaikki TyEL:n 3 §:ssä tarkoitetut työ- ja virkasuhteisiin sekä yrittäjätoimintaan perustuvat eläkkeet (myös kuntoutustuki, kuntoutusraha, kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus) sekä perhe-eläkkeet ovat ulosottokelpoisia.

Peruseläkkeiden lisäksi myös rekisteröityä lisäeläkettä samoin kuin eläkkeeseen maksettavaa viivästyskorotusta voidaan ulosmitata. Jatkuvan eläkkeen lisäksi myös kertasuorituksena maksettavaan eläkkeeseen voi kohdistua ulosmittaus.

Työeläkelakien mukaan maksettavaa kustannusten korvausta ei saa ulosmitata. Kustannusten korvauksella tarkoitetaan esimerkiksi

• työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle tai -saajalle maksettuja korvauksia sen vuoksi, että eläkelaitos on velvoittanut hänet käymään tutkittavana nimeämänsä lääkärin luona tai osoittamassaan kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa tai
• kuntoutujalle maksettuja korvauksia työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista, joita ovat mm. opiskelu- ja matkakulut.

Rekisteröidyn lisäturvan hautausavustusta ei voida ulosmitata.

Ulosmittauksella perittävä velka

Eläkkeestä voidaan ulosmittauksen avulla periä esimerkiksi eläkkeensaajan

• verovelkoja
• sakkoja
• sopimukseen perustuvia velkoja
• kulutusluottoja ja muita velkoja.

Sopimukseen perustuvat velat, kulutusluotot ja muut sen kaltaiset velat eivät ole suoraan täytäntöönpanokelpoisia, vaan velkojan tulee hankkia saatavalleen ensin ulosottoperuste.

Ulosottoperusteita ovat muun muassa seuraavat asiakirjat

• tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio
• tuomioistuimen antama turvaamistoimipäätös
• välitystuomio
• vahvistettu elatusapusopimus
• hallintotuomioistuimen päätös ja muun viranomaisen päätös hallintolainkäyttöasiassa
• valtioneuvoston, ministeriön, valtion keskushallintoon kuuluvan viraston ja aluehallintoviraston päätös sekä muu hallintopäätös, jos sen täytäntöönpanosta säädetään muussa laissa.(ulosottokaari 2:2 §)

Eläkkeen ulosotossa velkana voi olla myös eläkelaitoksen saatava. Eläkkeestä voi tulla ulosmitattavaksi esimerkiksi

• maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja tai
• aiheettomasti maksettua eläkettä.

Eläkelaitos voi samanaikaisesti periä sekä suoraan eläkkeestä että ulosoton avulla YEL- tai MYEL -työeläkevakuutusmaksuja ja eläkkeen liikamaksua.

Tarkemmat tiedot

Ulosottoperusteen määräaika

Ulosottokaaressa on ulosottoperusteelle säädetty määräaika, jona aikana ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen.

Ulosottoperusteen määräaika koskee vain luonnollisen henkilön maksuvelvoitetta.

Määräaika 15 tai 20 vuotta

Ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan (ulosottoperusteen määräaika).

Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun.

Jos velallinen osoittaa, että saatava on ennen ulosottoperusteen antamista siirretty luonnolliselle henkilölle muulta kuin toiselta luonnolliselta henkilöltä, määräaika on 15 vuotta. (ulosottokaari 2:24 §)

Ulosottoperusteen määräaika lasketaan siitä, kun yksipuolinen tuomio taikka lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu. (ulosottokaari 2:25 §)

Tätä ulosottoperusteen vanhentumista ei voi katkaista.

Määräaikaa voi jatkaa 10 vuotta

Tuomioistuin voi velkojan kanteesta jatkaa ulosottoperusteen 15 tai 20 vuoden määräaikaa 10 vuodella laskettuna alkuperäisen määräajan päättymisestä. Edellytyksenä määräajan jatkamiselle on, että velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. (ulosottokaari 2:26 §)

Tarkemmat tiedot

Maksunsaannin olennaisen vaikeuttamisen edellytys liittyy

• velallisen toiminnan paheksuttavuuteen sekä
• siihen määrään, jonka osalta velkojan maksunsaanti on vaikeutunut.

Jollei summa, jonka velallinen on saattanut velkojan ulottumattomiin, ole kokonaisuuden kannalta oleellinen, perusteita määräajan jatkamiselle ei ole.

Määräajan jatkamista koskeva tuomio

Kanne määräajan jatkamisesta on nostettava 2 vuoden kuluessa alkuperäisen määräajan päättymisestä.

Kun ulosottoperusteen määräaikaa jatketaan ennen alkuperäisen määräajan päättymistä, tuomiossa vahvistetaan, että ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen jatketun määräajan päättymiseen saakka.

Kun määräaikaa jatketaan alkuperäisen määräajan päätyttyä, velalliselle asetetaan maksuvelvollisuus sellaisena kuin se oli määräajan päättyessä, jollei sen jälkeen tapahtuneesta maksusta tai muusta vastaavasta seikasta muuta johdu. Velallisen maksuvelvollisuus tulee voimaan heti ja on voimassa jatketun määräajan päättymiseen saakka.

Määräaikaa ei kuitenkaan saa jatkaa, jos sitä voidaan pitää velallisen kannalta kohtuuttomana.

Ulosottoperusteen määräajan jatkaminen ei vaikuta muiden samasta velasta vastuussa olevien asemaan. (ulosottokaari 2:27 §)

Määräajan päätyttyä ulosottoperuste vanhenee

Ulosottokaaren mukaan saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003, vanhentumislaki). (ulosottokaari 2:27 §)

Saatavan vanhentuminen on lopullinen siinä merkityksessä, ettei vanhentumisaikaa voi katkaista.

Saatavan vanhentuminen merkitsee sitä, että myös aineellinen saatava vanhenee ja velallisen maksuvelvollisuus lakkaa heti, kun ulosottoperusteen määräaika päättyy. Velkaa ei siten voi enää periä ulosotossa eikä yksityisesti. Velkaa ei voida periä myöskään velallisen kuolinpesältä.

Jos ulosottoperusteen määräaikaa on jatkettu, saatava vanhenee, kun jatkettu määräaika kuluu umpeen.

Ulosottokaaren mukaisen ulosottoperusteen määräajan päättyminen ei vaikuta saatavan vanhentumiseen työeläkelakien tai vanhentumislain mukaan.

Maksukielto

Suoritusvelvolliseen eli eläkelaitokseen nähden saatavan ulosmittaus tulee voimaan silloin, kun suoritusvelvollinen on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle (maksukielto). Omaisuuden ulosmittaus tulee voimaan velalliseen eli eläkkeensaajaan nähden ulosmittauspäätöksellä. Pelkkä ulosmittauspäätös ei vielä aiheuta oikeusvaikutuksia eläkelaitokseen nähden. (ulosottokaari 4:27 §)

Ulosottomies voi antaa maksukiellon tiedoksi

• tavallisella tiedoksiannolla, esimerkiksi lähettämällä sen työnantajan tai eläkelaitoksen ilmoittamaan tiedoksianto-osoitteeseen tai
• vastaanottajan suostuessa myös sähköisesti.

Maksukieltoa ei siis tarvitse antaa tiedoksi todisteellisesti.

Maksukiellon sisältö

Maksukiellossa ulosotonhaltija kieltää kirjallisesti eläkelaitosta maksamasta eläkkeestä pidätettävää eläkkeenosaa muulle kuin nimetylle ulosottomiehelle.

Palkan (eläkkeen) ulosmittauksessa annettavassa maksukiellossa

• määrätään, miten ulosottoon menevä määrä lasketaan
• velvoitetaan maksukiellon saaja maksamaan ulosottoon menevä määrä ulosottomiehelle
• ilmoitetaan muiden tulopohjaan vaikuttavien tulojen ja etuuksien määrä, velallisen suojaosuus sekä muut tarpeelliset tiedot. (ulosottokaari 4:56 §)

Eri aikoina toimitettujen palkan ja eläkkeen ulosmittausten perusteella annetaan yksi maksukielto.

Kun eläkkeensaaja saa eläkettä useista eri eläkelaitoksista, ulosmitattava määrä lasketaan eläkkeiden yhteismäärästä.

Maksukiellon saaja on velvollinen noudattamaan kieltoa heti.

Palkan maksajan tulee kunakin maksukautena heti ja ilman eri korvausta toimittaa palkan pidätys maksukiellon mukaisesti ja suorittaa määrä ulosottomiehelle. Määrästä saadaan vähentää tilillepanomaksu. (ulosottokaari 4:58 §)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa säätää ajasta, jonka kuluessa palkan pidätys on toimitettava ja määrä suoritettava ulosottomiehelle.

Lähtökohta on, että maksukiellon tulee saapua eläkelaitokseen vähintään 2 viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää. Näin eläkelaitokselle jää riittävästi aikaa viedä maksukielto omiin tietojärjestelmiinsä. Jos myöhemmin saapunut maksukielto ehditään viedä maksujärjestelmiin, näin myös tehdään.

Jollei maksukiellon saaja noudata todistettavasti tiedoksi saamaansa maksukieltoa, ulosottomies saa ulosmitata maksukiellon saajalta määrän, joka on maksamatta ulosottomiehelle. Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin,

• kun eläkelaitos on maksukiellon vastaisesti maksanut koko eläkkeen velalliselle tai
• jos velalliselle on esimerkiksi maksettu hänelle kuuluva osa eläkkeestä, mutta ulosottoon kuuluva osa on jostain syystä jätetty kokonaan tai osittain maksamatta.

Ulosmittaus edellyttää, että maksukiellon saajan maksuvelvollisuus on selvä. (ulosottokaari 4:68 §)

Maksukiellon voimassaolo ja muuttaminen

Maksukielto on voimassa määräajan tai toistaiseksi, kunnes ulosottomies kirjallisesti ilmoittaa eläkkeen maksajalle maksukiellon päättymisestä. Jos maksukiellon perusteena olevat olosuhteet muuttuvat, ulosottomiehen tulee muuttaa maksukieltoa uudella maksukiellolla. (ulosottokaari 4:57 § 1)

Maksukieltoa on muutettava esimerkiksi, jos

• velallisen suojaosuus muuttuu tai
• ulosmittauksen määrää rajoitetaan.

Uusi maksukielto korvaa aiemman maksukiellon.

Vapaakuukaudet

Ulosmittaus voi keskeytyä velalliselle annettavien vapaakuukausien johdosta. Ulosottomies voi ilmoittaa annetuista vapaakuukausista kirjallisesti tai sovitulla tavalla sähköisesti uutta maksukieltoa antamatta. Tällöin aiempi maksukielto jää noudatettavaksi keskeytyksen jälkeen.

Eläkelaitos ei voi oma-aloitteisesti poiketa ulosottoviranomaisen antamasta maksukiellosta ja siinä annetuista euromääristä ja muista ohjeista, vaan niitä tulee aina noudattaa.

Eläkelaitos voi tarkistaa ulosottoviranomaiselta maksukiellon tietojen oikeellisuuden, jos maksukielto vaikuttaa selvästi virheelliseltä.

Eläkkeestä ulosmitattava osuus

Eläkkeen ulosmittausta koskevat samat säännöt kuin palkan ulosmittausta. Palkan ja eläkkeen ulosmittausta koskevat erityiset säännökset ovat ulosottokaaren 4 luvun 56 – 58 §:ssä. Ulosottokaaren esitöiden mukaan palkasta puhuttaessa  tarkoitetaan myös ansioeläkettä ja muuta ulosottolaissa palkkaan rinnastettua toistuvaistuloa.

Eläkkeestä ulosmitattava määrä lasketaan eläkkeensaajan tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä (tulopohja), josta vähennetään veron ennakonpidätys sekä mahdollinen työskentelyn työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Eläkkeestä ulosmitattava määrä lasketaan eläkkeen nettomäärästä. Eläkkeensaajalle on kuitenkin jätettävä vähintään suojaosuuden suuruinen määrä.

Jos ulosmittauksen perusteena on elatusapusaatava, voidaan ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä. (ulosottokaari 4:54 §)

Suojaosuus

Suojaosuus on minimimäärä, joka on velalliselle aina vähintään jätettävä ulosmittauksessa. Suojaosuus lasketaan päivää kohti, joten se koskee vain määräajoin maksettavaa palkkaa tai eläkettä.

Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa suojaosuus on seuraavaan palkan maksupäivään asti (vuoden 2017 tasossa)

• velallisen itsensä osalta 22,41 euroa päivässä ja
• hänen elatuksensa varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 8,04 euroa päivässä.

Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä. (ulosottokaari 4:48§)

Puolisolla tarkoitetaan

• aviopuolisoa
• avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää (avopuoliso)
• rekisteröidyn parisuhteen osapuolta ja
• yhteisessä taloudessa muussa parisuhteessa elävää eli samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia parisuhdekumppaneita, jotka eivät ole rekisteröineet parisuhdettaan.

Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta eli siis henkilöä, jonka nettotulot ovat enintään 22,41 euroa päivässä (v. 2017). Enintään kyseisen määrän ansaitsevan lapsen katsotaan olevan elatuksen varassa siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa.

Suojaosuutta laskettaessa ei oteta huomioon

• lasta, joka asuu muualla kuin velallisen luona ja jolle velallinen on velvoitettu maksamaan elatusapua,
• lasta, joka ei enää ole valallisen elatuksen varassa, esimerkiksi täysi-ikäistä lasta.

Suojaosuuden määrä tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. (ulosottokaari 4:48 §)

Tulopohja

Ulosmitattava määrä lasketaan palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä, jota kutsutaan tulopohjaksi.

Tulopohjaan kuuluvat

• kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut sekä
• ulosmittauskelpoiset ja ulosmittauskelvottomat eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet, kuten esimerkiksi kansaneläke ja työttömyyspäiväraha. (ulosottokaari 4:45 §)

Yksittäisestä ulosmittauskelpoisesta tulosta tai etuudesta saadaan tällöin ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä.

Tulopohjaa laskettaessa ei oteta huomioon

• ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä tarkoitettua avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen, kuten toimeentulotuki, elatustuki ja asumistuki eikä
• muita ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä tarkoitettuja varoja.

Tulopohjasta vähennetään veron ennakonpidätys sekä velallisen maksettava työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Eläkkeestä ulosmitattava määrä lasketaan siten eläkkeen nettomäärästä. (ulosottokaari 4:45 §)

Määräajoin maksettavasta palkasta tai eläkkeestä ulosmitattava määrä

Palkat (velallisen koko yhteenlaskettu tulopohja) jaetaan suuruutensa perusteella kolmeen eri tuloluokkaan. Ulosmitattava määrä vaihtelee eri tuloluokissa.

Ulosmitattava määrä

• Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
• Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta 2/3 (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
• Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta 1/3.
• Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan 1/3 neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi 4/5 sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet. (ulosottokaari 4:49 § 1 mom. 1-3 ja valtioneuvoston asetus ulosottomenettelystä (1322/2007) 4:14 §)

Muusta kuin määräajoin maksettavasta palkasta ja eläkkeestä ulosmitattava määrä

Muusta kuin määräajoin maksettavasta palkasta jätetään ulosmittaamatta 2/3 kustakin perättäisestä palkkaerästä.

Jos eläke maksetaan kertasuorituksena, siitä siis tehdään aina säännönmukainen ulosmittauspidätys eli 1/3 kertasuorituksen määrästä. Kertasuorituksesta ei lasketa suojaosuutta. (ulosottokaari 4:50 §)

Myös takautuvasti maksettavien eläke-erien ulosottopidätys tehdään samoin kuin kertasuorituksen ulosotto. Eläkelaitos voi myös oikaista veron ennakonpidätyksen takautuvasti niin, että se palauttaa eläkkeensaajalle joko seuraavan eläkemaksun yhteydessä tai erillisenä eränä eläkkeestä liikaa ennakkona pidätetyn veron. Tällaisesta palautuksesta pidätetään myös 1/3 eikä suojaosuutta lasketa. 

Jos velallinen saa suurta, mutta epäsäännöllistä palkkaa tai eläkettä, ulosottomiehen tulee arvioida, mikä velallisen keskimääräinen kuukausipalkka vuoden aikana todennäköisesti tulee olemaan. Huomioon otetaan velallisen kyseiseen ajankohtaan mennessä saamat tulot ja niiden todennäköinen kehittyminen loppuvuonna.

Jos velallisen palkka vuoden aikana todennäköisesti muodostuu keskimäärin ulosottokaaren 4 luvun 49 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suuruiseksi, ulosmittaus toimitetaan mainitun kohdan mukaisesti.

Jos velallisen tulot myöhemmin osoittautuvat arvioitua pienemmiksi, ulosottomiehen tulee vastaavasti alentaa ulosmittauksen määrää.

Suppea ulosotto toistuvaistulosta

Velkoja voi tyytyä suppeaan ulosottoon, jossa ulosottomies etsii ulosmitattavaksi kelpaavaa omaisuutta tarkastamalla velallisen varallisuustietoja rekistereistä.

Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata toistuvaistulo kuten palkka tai eläke, veroennakon palautus tai muu vastaava omaisuus. Ulosmittaamatta jätetään omaisuus, joka jouduttaisiin muuttamaan rahaksi. (ulosottokaari 3:105 §)

Maksusuunnitelma ja –sopimus

Maksusuunnitelma tarkoittaa ulosottomiehen laatimaa suunnitelmaa, jonka mukaisesti velallinen lyhentää omatoimisesti hakijan (velkojan) saatavaa ulosottoon. (ulosottokaari 4:59 §)

Maksusopimus tarkoittaa asianosaisten eli velallisen ja velkojan välistä sopimusta, jolla voidaan poiketa lakisääteisestä ulosmittauksesta. (ulosottokaari 4:60 §)

Maksusuunnitelman ja -sopimuksen toteuttaminen edellyttää normaalisti, että velallisella on ulosmittauskelpoisia palkka- ja muita tuloja, esimerkiksi eläketuloja.

Maksusopimuksella ei kuitenkaan voida sopia eläkkeen siirtämisestä toiselle. Myös eläkkeen panttaamista tarkoittava sopimus on mitätön.

Maksusuunnitelma

Ulosottomies voi palkan (eläkkeen) ulosmittauksen sijasta vahvistaa velalliselle kirjallisen maksusuunnitelman, jos velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa ulosottomiehelle

• suunnitelman mukaisen määrän
• ulosottokaaren 4 luvun 51 - 54 §:ssä tarkoitetun määrän.

Velalliselle saattaa olla eri syistä tärkeää, että hän voi ilman eläkkeen ulosmittausta ja eläkelaitokselle annettavaa maksukieltoa maksaa omatoimisesti velkaansa ulosottoon.

Ulosottomies voi päättää maksusuunnitelman raukeamisesta ja välittömästi ulosmitata palkan tai eläkkeen

• jos velallinen ilman hyväksyttävää syytä laiminlyö maksusuunnitelman noudattamisen eikä
• laiminlyöntiä voida pitää merkitykseltään vähäisenä.

Maksusopimus

Ulosottomies voi toimittaa eläkkeen ulosmittauksen velallisen ja hakijan (velkojan) tekemän kirjallisen maksusopimuksen perusteella.

Maksusopimuksessa asianosaiset voivat

• sopia ulosmittauksen määrästä, joka voi olla lain mukaista määrää suurempi tai pienempi
• rajoittaa hakijan saatavan määrää tai ulosmittauksen kestoa
• sopia siitä, miten varat kohdennetaan hakijan saataville tai saatavan osille.

Sopimuksesta on käytävä ilmi, luopuuko hakija saatavastaan näiltä osin lopullisesti vai rajoittaako hän vain ulosottohakemustaan.

Sopimuksen noudattaminen palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa edellyttää sopimuksen olevan sisällöltään sellainen, että se voidaan toteuttaa ulosottomenettelyssä. Ulosotossa ei voida toteuttaa maksusopimusta, joka on epätäsmällinen.

Sopimuksen noudattaminen edellyttää lisäksi, ettei sopimusta voida pitää kohtuuttomana, käytännössä vain velallisen kannalta.

Ulosottomiehen on arvioitava, onko sopimuksen mukainen ulosmittaus määrältään ja kestoltaan kohtuuton verrattuna lakimääräiseen ulosmittaukseen. Velalliselle on jäätävä vähintään ulosottokaaressa säädetty suojaosuus, mutta tätä lievempikin maksusopimus voi olla kokonaisuutena kohtuuton.

Jos palkasta tai eläkkeestä peritään useamman hakijan saatavia, maksusopimuksen toteuttaminen edellyttää, että kaikki hakijat sitoutuvat sopimukseen.

Yleensä ulosottomies ulosmittaa velallisen palkan tai eläkkeen maksusopimuksen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että ulosottomies lähettää eläkelaitokseen maksukiellon, jonka sisältö määräytyy osapuolten tekemän sopimuksen perusteella. Näissä tilanteissa ulosmitattava määrä voi siis poiketa lain asettamista rajoista.

Ulosottomies voi antaa velalliselle luvan tehdä sopimuksen mukaiset suoritukset itse ulosottomiehelle. Tämä edellyttää kuitenkin, että velallinen tekee uskottavaksi noudattavansa maksusopimusta.

Ulosottomies voi peruuttaa luvan ja välittömästi ulosmitata palkan tai eläkkeen, jos velallinen ilman hyväksyttävää syytä laiminlyö erien suorittamisen eikä tämä ole merkitykseltään vähäistä.

Maksusopimuksen muutokset

Asianosaisten solmima maksusopimus on sitova. Myös ulosottomiehen on noudatettava hyväksymäänsä maksusopimusta.

Sopimuksen perusteena olevat olosuhteet saattavat kuitenkin myöhemmin sopimuksen voimassa ollessa muuttua. Muutos voi merkitä sitä, ettei maksusopimusta ole enää perusteltua noudattaa.

Ulosottokaaressa on pakottavia säännöksiä olosuhteiden muuttumisen vaikutuksesta. Asianosaiset eivät voi ottaa maksusopimukseen ehtoja, jotka ovat ristiriidassa pakottavien säännösten kanssa.

Ulosottomies voi sopijapuolen pyynnöstä päättää, ettei maksusopimusta noudateta, jos:

• toinen osapuoli on olennaisesti laiminlyönyt sopimuksen noudattamisen ilman hyväksyttävää syytä
• palkka on ulosottokaaren 4 luvun 61 §:n 1 momentin mukaisesti ulosmitattu muusta saatavasta eikä sopimusta tämän vuoksi ole perusteltua enää noudattaa tai
• siihen muu perusteltu syy.

Muu perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että velallisen maksukyky on sopimuksen solmimisen jälkeen parantunut tai huonontunut. Maksukyvyn muutoksen on oltava olennainen ennen kuin voidaan pitää perusteltuna syynä lopettaa maksusopimuksen noudattaminen. Ensisijainen vaihtoehto on tällöin maksusopimuksen muuttaminen.

Jos maksusopimuksen tekemisen jälkeen palkka tai eläke ulosmitataan muusta saatavasta, maksusopimusta ei noudateta tämän saatavan perimisen aikana. Näissä tilanteissa ulosottomieheltä tulee uusi ilmoitus (maksukielto).

Eläkelaitoksella ei ole velallisen ja ulosottomiehen tai velkojan välisen maksusopimuksen tai maksusuunnitelman perusteella velvollisuutta maksaa eläkettä muulle kuin ulosottoon tai eläkkeensaajan tilille.  Maksusopimuksessa ei siis voida velvoittaa eläkelaitosta suorittamaan eläkettä velkojan tilille.

Vapaakuukausijärjestelmä

Vapaakuukausien perusteet

Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi (vapaakuukaudet), jos

• ulosmittaus on toimitettu ulosottokaaren 4 luvun 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna tulorajaulosmittauksena (velallisen nettopalkka on enintään kaksi kertaaa hänen suojaosuutensa suuruinen)
• velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat tai
• keskeyttämiseen on erityinen syy, esimerkiksi velalliselle tai hänen perheenjäsenelleen tärkeä kertahankinta, kuten silmälasit.

Säännös vapaakuukausien antamisesta on velvoittava.

Jos kuitenkin peritään lapsen elatusapua, vapaakuukausia voidaan antaa vain erityisen painavista syistä.

Vuodella tarkoitetaan 12 kuukauden pituista ajanjaksoa eikä kalenterivuotta.

Velallisen ei ole pakko hyödyntää vapaakuukausia. (ulosottokaari 4:52 §)

Vapaakuukausien määrä

Tulorajaulosmittauksen piirissä olevalle velalliselle on annettava vuosittain 2 vapaakuukautta, kun ulosmittaus on kestänyt vuoden. Lyhyet katkot ulosmittauksessa eivät estä vapaakuukausien saamista.

Tulorajaulosmittauksessa 2 vapaakuukautta annetaan viran puolesta. Käytännössä tätä seurataan ulosoton tietojärjestelmän avulla.

Muulle kuin tulorajaulosmittauksen piirissä olevalle velalliselle (UK 4:52 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta; asumis- ja elinkustannukset ja muu erityinen syy) vapaakuukausia annetaan enintään 3 vuosittain. Vapaakuukausien saaminen edellyttää velallisen pyyntöä. (ulosottokaari 4:53 §)

Tarkemmat tiedot

Ulosottomies voi itse päättää, mitkä kuukaudet ovat vapaita, jollei velallinen esitä tätä koskevaa pyyntöä. Ulosottomies ilmoittaa vapaakuukausista maksukieltoasiakirjalla.

Hakijan (velkojan) suostumuksella vapaakuukausia voidaan hakemuksen raukeamatta antaa enintään 6 vuosittain. Hakijan suostumus yli 6 vuotuiseen vapaakuukauteen johtaa hakemuksen raukeamiseen. Tarkoituksena on estää tilanne, jossa asia on pitkään vireillä ja maksukielto voimassa ilman, että hakija vaatii velalliselta riittävää suoritusta.

Elatusapusaatavien osalta on ulosottokaaressa erityisiä määräyksiä vapaakuukausista.

Eläkkeen maksamisjärjestys

Työeläkelaeissa on säädetty eläkkeen maksamisjärjestyksestä silloin, kun eläkkeeseen on lain mukaan oikeus useammalla taholla.

Eläke maksetaan maksamisjärjestyksessä riippumatta siitä, milloin

• ulosoton maksukielto on tullut eläkelaitoksen tietoon tai
• saatavan ulosottoperuste on syntynyt.

Työeläkelaitoksella on siten oikeus periä maksamattomat yrittäjäeläkevakuutusmaksut (sijalla 2) ja aiheettomasti maksettu eläke (sijalla 3) ennen ulosottosaatavia.