Ohjeeseen on lisätty tietoa YEL-vakuutuksen ja YEL-työtulon vaikutuksesta työtapaturma- ja ammatitautilain (TyTAL) mukaiseen yrittäjän vapaaehtoiseen työnanjanvakuutukseen ja sen perusteella maksettavaan korvaukseen.
Voimassa 01.01.2017 - 31.12.2017
Soveltamisohje, Julkaisuaika 31.03.2017 Julkisuus: Julkinen
Ohjeeseen on lisätty tietoa YEL-vakuutuksen ja YEL-työtulon vaikutuksesta työtapaturma- ja ammatitautilain (TyTAL) mukaiseen yrittäjän vapaaehtoiseen työnanjanvakuutukseen ja sen perusteella maksettavaan korvaukseen.
Eläkelaitos vahvistaa päätöksellä yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta yrittäjätoiminnassa vastaavan vuotuisen työtulon.
Työtulolla on keskeinen asema yrittäjän eläketurvan muodostumisessa. Yrittäjälle karttuva eläke ja työeläkevakuutusmaksut määräytyvät työtulon mukaan. Myös pääosa yrittäjän muusta sosiaaliturvasta määräytyy YEL-työtulon mukaan.
Laki edellyttää työtulon yksilöllistä tutkimista ja erityistä vahvistamismenettelyä, jotta eläketurvan taso muodostuisi mahdollisimman oikeaksi vastaten yrittäjien usein varsin vaihtelevia olosuhteita.
Työtuloksi vahvistetaan se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän yrittäjätoimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.
Jos yrittäjällä on useita yrittäjätoimintoja, hänen työtulonsa lasketaan näihin yrittäjätoimintoihin yhteensä käytetyn työpanoksen perusteella.
Vuotuista työtuloa ei vahvisteta 173 625,00 euroa suuremmaksi (vuoden 2017 indeksitasossa). Työtulon alaraja on 7 645,25 euroa vuodessa (vuoden 2017 indeksitasossa).
Yrittäjälle vahvistettu YEL-työtulo tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.
YEL-vakuutushakemuksessa yrittäjältä pyydetään arvio työtulostaan. Hakemuslomakkeessa kysytään myös muita seikkoja, minkä perusteella eläkelaitos voi arvioida, onko työtulo kohdallaan. Tällaisia seikkoja ovat mm.
Yleensä yrittäjän itsensä arvioimaa työtuloa pidetään työtulon vahvistamisen perusteena.
Yhtä kaikille yrittäjille poikkeuksetta sopivaa työtulosääntöä ei ole, vaan työtulo tulee määritellä tapauskohtaisesti. Seuraavassa on tärkeimpiä niistä periaatteista, joiden avulla pyritään vahvistamaan työtulo lain edellyttämälle tasolle:
Jos yrittäjä siirtyy jonkin muun työeläkelain piiristä YEL:n soveltamisalaan, tulisi tällaisen yrittäjän YEL-työtulo vahvistaa hänen aiempaa tulotasoa vastaavaksi, mikäli työpanoksessa ei tapahdu muutosta.
Eläketurvakeskus on antanut ohjeet yrittäjän työtulon määräämiseksi. Ohjeet on laadittu yhteistyössä yrittäjien toimialajärjestöjen kanssa.
Yrittäjän työtulo ei ole sama kuin yrityksen tulo, johon vaikuttaa mm. yrityksen mahdollisuus käyttää tilinpäätöksessään hyväkseen jaksotus- ja vähennyssäännöksiä. Työtulon määrittelyyn ei vaikuta se, mitä yrittäjä saa tuloksena yrityksestään. YEL-työtulossa tasataan tulon saaminen eri vuosien kesken niin, että työtuloa ei tarvitse muuttaa kuin vain olosuhteitten tai yrittäjätoiminnan olennaisen laajenemisen tai supistumisen tms. johdosta. Työtulosta on siis pyrittävä poistamaan tilapäiset tekijät.
Työtulon määrittelyllä pyritään siihen, että yrittäjien eläketurvan taso vastaisi työntekijöiden eläketurvan tasoa ja yrittäjälle kertyisi työeläkettä myös silloin, kun yritystoiminta on tappiollista.
Yrittäjän työtulon perusteena ei voida pitää tuloverolain mukaista jakoa ansio- ja pääomatuloon, koska se on kaavamainen toimenpide eikä perustu yrittäjän työpanokseen. Se ei siten anna oikeaa kuvaa yrittäjätoiminnan laajuudesta. Verotettava tulo vaihtelee vuosittain, kun taas YEL:n mukaan pyritään vakiintuneeseen tasoon. Verotiedot eivät anna välttämättä oikeaa kuvaa yrittäjätoiminnan nykyisestä laajuudesta.
Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun joustolla (lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty työeläkevakuutusmaksu) hoidetaan poikkeukselliset muutokset olosuhteissa ja suhdanteissa. Joustomahdollisuuden vuoksi työtuloa vahvistettaessa ei tarvitse varautua yritystoiminnan suhdanneluonteisiin laskuvuosiin.
Lähtökohtana on, että yrittäjän päivystystä pidetään työaikana ja se otetaan huomioon yrittäjän työpanosta arvioitaessa. Esimerkkeinä tällaisesta päivystyksestä on taksiyrittäjän tai parturikampaajayrittäjän asiakkaiden odottelu.
Näissä tapauksissa on kuitenkin huomioitava erityisesti yrityksen liikevaihto ja toiminnan muu laajuus.
YEL-työtulolla tarkoitetaan aina vuotuista työtuloa, vaikka yrittäjätoiminta ei olisi jatkunut koko vuotta.
Esimerkki
Yrittäjätoiminta kestää 8 kuukautta. Työpanokseksi on arvioitu 2 000 euroa kuukaudessa. YEL-työtuloksi vahvistetaan tällöin 24 000 euroa.
Jos yrittäjätoiminta jatkuu vuodesta toiseen, mutta kausiluonteisena (esim. kioskitoiminta kesäisin), on yrittäjän tänä aikana käyttämä työpanos katsottava koko vuoden työtuloksi.
Esimerkki
Yrittäjällä on yrittäjätoimintaa useana vuotena peräkkäin neljä kuukautta vuodessa ja YEL-vakuutus pidetään jatkuvana voimassa koko ajan. Hänen työpanokseksi on arvioitu 2 000 euroa kuukaudessa neljän kuukauden ajan. Työtuloksi vahvistetaan tällöin 8 000 euroa (ei 24 000 euroa).
Työeläkelait eivät koske urheilemista. Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturva on 1.5.1995 lukien hoidettu erikseen vakuutuksella, mistä säädetään urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa.
Urheilijalla voi kuitenkin olla urheilijatulon lisäksi muuta yrittäjätoimintaa, josta hän on YEL:n mukaan vakuuttamisvelvollinen. YEL-työtuloon ei lasketa mukaan yrittäjän saamaa urheilijatuloa.
YEL-työtuloon ei lasketa mukaan yrittäjän saamaa apurahaa. Mikäli henkilö tekee tieteellistä tutkimusta tai harjoittaa taiteellista toimintaa yrittäjänä apurahalla tehtävän työn lisäksi, vakuutetaan yrittäjätoiminta YEL:n mukaan ja apurahalla tehtävä työ MYEL:n mukaan.
Työtulopäätös voidaan antaa ehdollisena silloin kun ei vielä tiedetä, jatkuuko yrittäjätoiminta neljää kuukautta. Tällöin päätökseen kirjoitetaan ehto: ”YEL-vakuutuksen voimaantulo edellyttää, että yrittäjätoiminta jatkuu neljä kuukautta”.
Yrittäjällä on tällöinkin oikeus hakea muutosta vakuutuksen alkamisaikaan ja työtulon määrään. Siksi päätökseen liitetään valitusosoitus.
Jos myöhemmin todetaan, ettei yrittäjätoiminta jatkunutkaan neljää kuukautta, työtulopäätös raukeaa. Tästä ilmoitetaan vakuutetulle kirjeellä. Jos yrittäjä kuitenkin katsoo kuuluvansa YEL:n piiriin, raukeamisesta annetaan päätös, johon liitetään valitusosoitus.
Jos yrittäjätoiminta päättyy ennen kuin se on kestänyt neljä kuukautta eikä lainvoimaiseen päätökseen ole kirjoitettu edellä mainittua ehtoa, on haettava työtulopäätöksen poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Vakuutetun suostumuksella voidaan työtulopäätös poistaa eläkelaitoksessa asiavirheenä.
Yrittäjälle vahvistettu YEL-työtulo on mm. seuraavien etuuksien perusteena:
Oikeus saada työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukainen yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus edellyttää YEL-vakuutuksen voimassaoloa.
TyTAL:n mukaisen yrittäjän ansionmenetyskorvauksen ja perhe-eläkkeen perustana käytetään työtapaturman sattumispäivänä tai ammattitaudin ilmenemispäivänä voimassa olevaa YEL-työtuloa. Jos yrittäjä työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi päättää YEL-vakuutuksensa takautuvasti tätä pidemmältä ajalta, hän menettää oikeutensa TyTAL:n mukaiseen korvaukseen.
Yrittäjän on hyödyllistä myös työttömyysturvan vuoksi pitää YEL-työtulonsa oikealla tasolla. Yrittäjä voi päästä työttömyysturvan piiriin, jos hänen YEL-työtulonsa on vähintään 12 564,00 euroa (vuoden 2017 indeksitasossa). Rajamäärä tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.