Ohjetta on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
Asianosaisasema ja puhevallan käyttäminen työeläkeasioiden käsittelyssä
Voimassa 01.01.2020 - toistaiseksi
Soveltamisohje, Julkaisuaika 01.01.2020 Julkisuus: Julkinen
Asianosaiskelpoisuus tarkoittaa kykyä olla asianosaisena. Asianosaiskelpoisuus on tahoilla, joille oikeusjärjestys tunnustaa oikeuskelpoisuuden, kuten luonnolliset henkilöt (ihmiset) ja oikeushenkilöt.
Oikeushenkilöitä ovat erilaiset yhteisöt, kuten
- osakeyhtiöt
- osuuskunnat
- kommandiittiyhtiöt
- avoimet yhtiöt.
Hallintomenettelykelpoisuus tarkoittaa oikeudellista kykyä tehdä itsenäisesti toimia hallintomenettelyssä. Hallintomenettelykelpoisuus on asianosaiskelpoisuutta suppeampi käsite, sillä kaikki asianosaiset eivät ole oikeutettuja käyttämään itsenäistä puhevaltaa hallintomenettelyssä.
Kuka on asianosainen?
Asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta hallintoasia koskee. Asianosainen on se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö,
- jonka edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta menettelyssä päätetään
- jonka oikeudellisiin tai taloudellisiin etuihin ratkaisu yleensä välittömästi vaikuttaa
- jonka kanssa viranomainen tekee hallintosopimuksen.
Asianosaisten piirin laajuus voi vaihdella, mutta yleensä asianosaisina voidaan pitää niitä, joille asialla on nimenomaan oikeudellisia vaikutuksia ja joilla on asiassa muutoksenhakuoikeus. Myös eläkelaitokset ovat tietyissä tilanteissa asianosaisia.
Laissa voi tosin olla säädetty muidenkin kuin asianosaisten muutoksenhakuoikeudesta.
Mitä puhevallan käyttö on ja kuka puhevaltaa käyttää?
Puhevallan käyttämisellä tarkoitetaan muun muassa
- asian vireillepanoa
- vaatimuksen esittämistä
- vaatimuksesta luopumista
- suostumuksen ja selvityksen antamista
- päätöksestä valittamista.
Yleensä asianosainen käyttää omaa puhevaltaansa, eli asianosainen toimii itse asiassaan. Asianosaisen puhevaltaa voi käyttää lain sallimissa tai määräämissä rajoissa myös joku muu, jos
- asianosaisella on este, jonka vuoksi asianosainen ei voi hoitaa itse asiaa
- asianosaiselta puuttuu kelpoisuus toimia hallintomenettelyssä tai
- asianosaisen toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
Oikeushenkilön puhevaltaa käyttää luonnollinen henkilö joko oikeushenkilön lakimääräisenä edustajana (esimerkiksi osakeyhtiön toimitusjohtaja) tai erikseen valtuutettuna asiamiehenä.
Asianosaisella on oikeus käyttää asiamiestä ja avustajaa
Asianosainen saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Hallintomenettelyssä päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos päämiehen paikallaolo on tarpeen asian selvittämiseksi.
Asiamiehen velvollisuus esittää valtakirja
Hallintomenettelyssä asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on eläkelaitoksen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä.
Hallintolainkäytössä eli muutoksenhakuasioissa asiamiehen on esitettävä valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut asiamiestä suullisesti muutoksenhakuelimessä tai jollei asiamies ole toiminut asiamiehenä asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa hallintomenettelyssä tai muutoksenhakuelimessä.
Sekä hallintomenettelyssä että hallintolainkäytössä asianajajan, julkisen oikeusavustajan ja luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) tarkoitetun luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan (ns. lupalakimiehen) on esitettävä valtakirja ainoastaan erillisestä määräyksestä.
Työeläkejärjestelmässä lupalakimiehen on katsottu osoittaneen olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä hallintolaissa tarkoitetulla muulla luotettavalla tavalla.
Oikeudenkäyntiavustajalautakunta pitää julkista oikeudenkäyntiavustajaluetteloa lupalakimiesten nimistä ja luvan myöntämisen päivämääristä (L luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 23 §).