Työsuhdetta ja palkattomia aikoja koskevien tietojen selvittäminen voi jakautua eläkelaitoksen ja tietojen selvittämistä vaatineen työntekijän tai yrittäjän kesken. Eläkelaitos on velvollinen selvittämään tiedot työeläkeotteen antamisvuotta edeltävältä 6 kalenterivuodelta. Sitä vanhemmista tiedoista selvitysvelvollisuus on työntekijällä tai yrittäjällä.
Jos työeläkeotetta ei ole annettu ollenkaan, selvitysvelvollisuus jakautuu toisella tavalla.
Eläkelaitoksen velvollisuus selvittää tiedot
Työeläkelakien mukaan eläkelaitoksella on velvollisuus selvittää työntekijän tai yrittäjän vaatimuksesta hänen työeläkeotteellaan olevien tietojen oikeellisuus takautuvasti työeläkeotteen antamisvuotta edeltävältä 6 kalenterivuodelta.
Selvittämisvelvollisuus ei koske
-
karttuneen eläkkeen määrää
-
yrittäjätoimintaa
-
yrittäjätoiminnan kokonaistyötuloa.
Kun eläkelaitos selvittää tietojen oikeellisuutta kuudelta otteen antamista edeltävältä kalenterivuodelta, se hankkii saatavissa olevat selvitykset kuten verotiedot ja muut sellaiset viranomaistiedot, joiden saamiseen sillä on oikeus. Työntekijän ja yrittäjän on tarvittaessa esitettävä vaatimuksensa perusteista sellainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää.
Tarkemmat tiedot
Työntekijän tai yrittäjän velvollisuus selvittää tiedot
Jos työntekijällä tai yrittäjällä on otteen antamisvuotta edeltävää kuutta kalenterivuotta aikaisemmin ollut sellaisia eläkkeeseen oikeuttavia ansioita tai etuuksia, joita ei ole otettu huomioon oikein eläkkeeseen oikeuttavina, hänen tulee esittää niistä riidaton näyttö. Riidattoman näytön perusteella tulee eläkelaitoksen ottaa tiedot huomioon takautuvasti tältä ajalta.
Kuitenkin tilanteessa, jossa työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt työeläketurvan järjestämisvelvollisuutensa tai vakuutuksen hoitamiseen liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa ja työntekijä on ollut tietoinen laiminlyönnistä sekä omalla toiminnallaan mahdollistanut laiminlyönnin tapahtumisen välttäen siten työeläkevakuutusmaksun pidättämisen palkastaan, työntekijällä ei ole oikeutta eläkkeeseen siltä osin kun se perustuisi ansioihin, joiden vakuuttaminen on laiminlyöty. Eläkelaitos antaa työntekijän pyynnöstä päätöksen koskien niitä ansioita, jotka eivät ole eläkkeeseen oikeuttavia työansiota.
Tarkemmat tiedot
Riidattoman näytön vaatimus
Riidattomalla näytöllä tarkoitetaan työsuhteen olemassa olosta ja työsuhteen ansioista saatua selvitystä, jonka perusteella ansiot voidaan ottaa eläkettä määrättäessä huomioon. Jos kyse on TEL:n mukaisista ansioista, jotka on ansaittu ennen 1.1.2005, riidaton näyttö edellyttää selvitystä myös esitetyn työsuhteen kestoajasta.
Vastaavanlaisen selvityksen työntekijä ja yrittäjä voi esittää palkattomilta ajoilta saamiensa etuuksien perusteena olevista tuloista tai esimerkiksi tutkinnon suorittamisesta.
Riidattomaksi näytöksi voidaan hyväksyä mm.
-
työsuhteen aikana ja työsuhteen päättyessä annetut palkkatodistukset ja työtodistukset
-
nimikirjaote
-
verotiedot
-
palkkaturvapäätökset päätöksellä myönnetyn palkan ja ajanjakson osalta
-
tuomioistuinten lainvoimaiset päätökset työeläkelakien piiriin kuuluvan palkan tai työsuhdeajan osalta.
Vakuutuspalkan osalta riidattomaksi näytöksi käyvät mm. työkomennussopimus tai muu vastaava selvitys työn luonteesta verrattuna vastaavaan työhön Suomessa.
Palkattomien aikojen osalta riidattomaksi näytöksi voidaan hyväksyä mm. etuuspäätös ja tutkintotodistus.
Riidattoman näytön arvioinnissa on kuitenkin kyse tapauskohtaisesta näytön riittävyyden arvioinnista, jonka ratkaisee se eläkelaitos, jolla on velvollisuus selvittää eläkeoikeuteen vaikuttavien tietojen oikeellisuus ja antaa siitä päätös.
Tarkemmat tiedot