Muutokset edelliseen

Päätös vai neuvontavastaus

Selvittelyn jälkeen selvittelystä vastaava eläkelaitos antaa pääsääntöisesti neuvontavastauksen tai valituskelpoisen sito-päätöksen selvitetyistä tiedoista. Jos työntekijä tai yrittäjä ei ole nimenomaisesti vaatinut päätöstä, voidaan hänelle antaa neuvontavastaus. Jos selvittelystä annetaan neuvontavastaus, tulee siitä käydä selkeästi ilmi, mihin lopputulokseen asiassa on päädytty ja että henkilöllä on oikeus valituskelpoiseen päätökseen.

Päätöksen antaminen, kun työnantaja ei ole vakuuttamisvelvollinen eikä hänellä ole vakuutusta

Jos työnantajalla ei ole vakuutusta ja selvittelyssä todetaan, että työnantaja ei ole vakuuttamisvelvollinen, Eläketurvakeskus voi antaa TyEL:n 10 §:n mukaisen soveltamisalaratkaisun, jos työntekijä ehdottomasti vaatii valituskelpoista päätöstä.

Päätöksen antaminen, kun työnantajaa ei ole voitu yksilöidä

Jos työntekijä ei pysty yksilöimään työnantajaa eikä tätä voida selvittää eläkelaitoksessa tai Eläketurvakeskuksessa, päätöstä ei yleensä anneta.

Jos selvittelypyyntö on tullut vireille Eläketurvakeskukseen, se ilmoittaa työntekijälle, että asiaa ei ole voitu selvittää. Jos työntekijä kuitenkin haluaa valituskelpoisen päätöksen, Eläketurvakeskus voi antaa TyEL:n 10 §:n mukaisen soveltamisalaratkaisun.

Päätöksen antaminen rekisteröinnin ollessa kesken

Selvittelypyyntö voi tulla vireille ajankohtana, jolloin tietoja tai niissä tapahtuneita muutoksia ei ole vielä rekisteröity.

Joissakin juuri rekisteröidyissä tapauksissa, esimerkiksi työsuhdetietojen vuosi-ilmoitusten antamisen yhteydessä, on mahdollista, että tietoihin on odotettavissa muutoksia. Tällaisissa tapauksissa eläkelaitoksen tulisi ilmoittaa rekisteröinnin keskeneräisyydestä työntekijälle. Eläkelaitos voi pyytää työntekijää tarkistamaan tiedot seuraavalta työeläkeotteelta, jos selvittelypyyntö koskee työeläkeotteen antamisvuoden tietoja.

Päätöksen antaminen, kun työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt työeläketurvan järjestämisvelvollisuuden tai ilmoitusvelvollisuuden

Jos selvittelyssä käy ilmi, että työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt työeläketurvan järjestämisvelvollisuutensa tai vakuutuksen hoitamiseen liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa ja työntekijä on ollut tietoinen laiminlyönnistä sekä omalla toiminnallaan mahdollistanut laiminlyönnin tapahtumisen välttäen siten työeläkevakuutusmaksun pidättämisen palkastaan, työntekijällä ei ole oikeutta eläkkeeseen siltä osin kun se perustuisi ansioihin, joiden vakuuttaminen on laiminlyöty. Eläkelaitos antaa työntekijän pyynnöstä päätöksen koskien niitä ansioita, jotka eivät ole eläkkeeseen oikeuttavia työansiota. Päätöksen antaminen perustuu TyEL 189a §:ään.

Tarkemmat tiedot

Asianosaisen kuuleminen ja lisäselvityksen hankkiminen

Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua kaikista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Kuulemisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole silloin, kun

• vaatimus jätetään tutkimatta
• hylätään heti perusteettomana
• hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai
• jos kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Työsuhdeselvittelyssä asianosaisia ovat tavallisesti työnantaja ja työntekijä riippumatta siitä, kumpi taho selvittelypyynnön on tehnyt. Näin ollen molempia on lähtökohtaisesti kuultava ennen päätöksen antamista. Jos kysymys on työsuhteesta, josta vakuutusmaksut ovat vanhentuneet ja työsuhteesta on muutoinkin saatu riittävä näyttö, työnantajaa ei kuitenkaan tarvitse kuulla. Väärinvakuuttamistilanteissa kuultavana voi olla myös toinen eläkelaitos.

Sito-päätöksen sisältö

Työntekijän tai yrittäjän pyytämässä sito-päätöksessä laitos vahvistaa päätöspyynnön mukaisesti eläkkeeseen oikeuttavan yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen

• työansion työnantajittain
• eläkkeeseen oikeuttavilta palkattomilta ajoilta maksettujen etuuksien perusteena olevat tulot etuuslajeittain (ei maksupäiviä) sekä
• perusteen ja ajan, jolta eläkettä karttuu lapsenhoidon tai opiskelun ajalta.

Työnantajan pyytämässä sito-päätöksessä eläkelaitos vahvistaa sen, onko työntekijälle maksettava palkka tai muu vastike vakuutettavaa työansiota.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitos ei selvitä karttuneen eläkkeen määrää. Karttuneen eläkkeen määrästä työntekijä ja yrittäjä saavat aikanaan eläkepäätöksen, johon he voivat tarvittaessa hakea muutosta.

Selvittämisvelvollisuus ei koske myöskään yrittäjätoimintaa ja sen kokonaistyötuloa. Työntekijälle ja yrittäjälle lähetettävässä sito-päätöksessä tulisi mainita, että vasta eläkepäätöksessä vahvistetaan hänen kokonaistyötulonsa.

Työeläkelisään oikeuttavista päivistä ei anneta sito-päätöstä.

Virheellisen vakuuttamisen oikaisu sekä siirrot TEL:n ja TaEL:n välillä

Jos TEL:n piiriin kuuluva työskentely ennen 1.1.2007 on vakuutettu virheellisesti LEL:n tai TaEL:n mukaan tai päinvastoin, sovelletaan vakuuttamisen oikaisemiseen 31.12.2006 saakka voimassa olleita säännöksiä.

Tarkemmat tiedot

Sito-päätöksen tiedoksianto ja palkattomia aikoja koskevasta päätöksestä ilmoittaminen Eläketurvakeskukselle

Sito-päätös annetaan tiedoksi sitä pyytäneelle työntekijälle, yrittäjälle tai työnantajalle.

Työntekijän pyytämä sito-päätös annetaan tiedoksi myös työnantajalle silloin, kun

• työsuhteen selvittelyn tuloksena vahvistetaan uusi työsuhde
• ansaintajärjestelmässä jo olevia tietoja muutetaan
• työsuhteen olemassaoloa ei voida selvittelyn perusteella vahvistaa.

Työnantajalle annettavasta päätöksestä ei kuitenkaan saa ilmetä muun työnantajan palveluksessa tehdyn työn perusteella syntyneitä työsuhdetietoja tai palkattomien aikojen tietoja. Vastaavasti työnantajan pyytämä päätös annetaan tiedoksi työntekijälle.

Lisäksi palkattomia aikoja koskevasta päätöksestä ilmoitetaan Eläketurvakeskukseen palkattomien aikojen rekisteröintiä varten.

Valitusoikeus sito-päätöksestä

Työntekijä, yrittäjä ja työnantaja voivat valittaa päätöksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (TELK).

TELK:n päätöksestä voivat valittaa vakuutusoikeuteen (VaKO) työntekijä, yrittäjä, työnantaja sekä päätöksen antanut laitos, jos TELK:n päätös poikkeaa eläkelaitoksen antamasta päätöksestä.

Ylimääräisellä muutoksenhaulla haetaan muutosta lainvoimaisiin päätöksiin. Sito-päätökseen sovellettavia ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat

• päätösvirheen (asia-, kirjoitus- tai laskuvirhe) korjaaminen sekä
• lainvoimaisen päätöksen poistaminen.

Sito-päätös ei ole sellainen TyEL:n 139 §:ssä tarkoitettu päätös, joka voitaisiin oikaista TyEL:n 139 §:n perusteella.

Sito-päätöksen vaikutus

Sito-päätöksen tultua lainvoimaiseksi päätöksellä ilmoitettujen tietojen muuttaminen ansaintarekisteriin edellyttää

• lainvoimaisen päätöksen korjaamista asiavirheenä tai
• päätöksen poistamista.

Siltä osin, kun tiedot on jo sito-päätöksellä lainvoimaisesti ratkaistu, työntekijällä tai yrittäjällä ei ole enää eläkepäätöksen yhteydessä valitusoikeutta

• työsuhdeajoista
• palkattomien aikojen tiedoista tai
• lapsenhoito- tai opiskeluaikojen tiedoista.

Eläkelaitoksen on eläkepäätöksessä mainittava, että muutoksenhakuoikeutta ei ole siltä osin kuin asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.

Tietosuoja

Eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen on työsuhdeselvittelyasiaa käsiteltäessä otettava huomioon salassapitosäännökset.

Pääsääntöisesti kaikki työnantajaa, työntekijää, yrittäjää ja eläkelaitosta koskevat tiedot ovat työeläkejärjestelmän ulkopuolisilta salassa pidettäviä.

Asianosaisella on asian ollessa vireillä tai myöhemmin tietyin rajoituksin oikeus saada salassa pidettäviä tietoja, jos tieto voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Itseään koskevia tietoja asianosaisella on oikeus saada riippumatta tiedon merkityksestä asiansa käsittelylle.

Eläketurvakeskuksen ja eläkelaitoksen salassa pidettävien tietojen luovuttaminen perustuu suostumukseen tai lainsäännökseen. 

Sito-päätöksen ja neuvontavastauksen rekisteröinti

Työsuhteen vakuuttaneen eläkelaitoksen on heti päätöksen annettuaan merkittävä ansaintarekisteriin tieto annetusta sito-päätöksestä.

Eläketurvakeskuksen on vastaavasti merkittävä ansaintarekisteriin tieto palkattomia aikoja koskevasta päätöksestä heti saatuaan tiedon päätöksestä tai annettuaan päätöksen.

Tieto on merkittävä myös siinä tapauksessa, että alkuperäinen tieto ei muutu. Tämä merkintä on viitetieto, joka estää rekisteritiedon muuttamisen ilman erikoiskäsittelyä. Päätöksen yksityiskohtainen sisältö käy ilmi eläkelaitoksen asiakirjoista.

Jos sito-päätös muuttuu muutoksenhakuelimessä, vakuuttanut eläkelaitos sekä Eläketurvakeskus ilmoittavat muuttuneet tiedot ansaintarekisteriin päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Tiedon muuttuneesta päätöksestä Eläketurvakeskus saa sito-päätöksen antaneelta eläkelaitokselta.

Ilmoitusvelvollisuus rekisteröintitietojen muuttumisesta

Eläkelaitos saattaa muuttaa rekisteritietoja ilmoittamatta asiasta työntekijälle tai yrittäjälle, jos tiedot ovat osoittautuneet eläkelaitoksen käsityksen mukaan kiistatta virheellisiksi. Näin tapahtuu etenkin silloin, kun kysymys on selvästä virheestä, esim. atk-ajosta tai työnantajan erehdyksestä.

Jos rekisteritiedot on jo ehditty ilmoittaa työntekijälle tai yrittäjälle, eläkelaitoksen tulee ilmoittaa muutoksesta. Samassa yhteydessä ilmoitetaan mahdollisuudesta saada muutoksesta sito-päätös.

Työnantajan pyynnöstä annettu päätös vakuuttamisvelvollisuudesta

Edellä kuvattua menettelyä sovelletaan soveltuvin osin myös silloin, kun työnantaja pyytää päätöstä vakuuttamisvelvollisuudestaan.