Työuraeläke on vuoden 2017 eläkeuudistuksessa tullut uusi etuus työeläkejärjestelmässä. Työuraeläke lisää valinnan mahdollisuuksia työssä jatkamisen ja eläkkeelle jäämisen välillä.
Työuraeläkkeen tarkoitus on mahdollistaa eläkkeelle siirtyminen hieman ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää niille työntekijöille ja yrittäjille, jotka ovat tehneet vähintään 38 vuoden pituisen työuran rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa päätoimisessa työssä.
Työuraeläke mahdollistaa eläkkeelle siirtymisen niille, joiden mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet, mutta joilla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Työuraeläkkeen alaikäraja on 63 vuotta.
Työuraeläkkeen voi saada vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö. Ennen vuotta 1955 syntyneillä henkilöillä alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta.
Myöhemmin työuraeläkkeen ikärajaa tarkistetaan ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää vastaavasti siten, että työuraeläkkeen ikäraja on 2 vuotta alempi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä. Ikärajan tarkistaminen koskee ensimmäisen kerran vuonna 1965 syntyneitä.
Työuraeläke voi alkaa aikaisintaan 1.2.2018, koska työuraeläkettä ei voida myöntää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttäneelle.
Mitkä ovat työuraeläkkeen saamisen edellytykset?
Työntekijällä tai yrittäjällä on oikeus työuraeläkkeeseen 63 vuotta täytettyään, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Työntekijä tai yrittäjä on työskennellyt vähintään 38 vuoden ajan työeläkelakien mukaan vakuutettavassa päätoimisessa työssä, joka on ollut rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä.
- Työntekijän tai yrittäjän työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt, mutta kuitenkin vähemmän kuin täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää.
- Työntekijän tai yrittäjän mahdollisuudet jatkaa työssä ovat 1 ja 2 kohdassa mainituista syistä pysyvästi heikentyneet.
- Työuraeläkkeen alaikärajan täyttämishetkellä tai sen jälkeen eläkehakemuksen vireille tullessa 1 kohdassa tarkoitettu työ jatkuu tai sen päättymisestä on kulunut enintään 1 vuosi.
Työskentelyajaksi luetaan myös äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet enintään 3 vuoden ajalta. Lisäksi työskentelyaikaan luetaan vähäiset poissaolojaksot työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aikana sairauden tai lomautuksen vuoksi sekä tilapäinen työttömyys.
Arvioitaessa 38 vuoden työuraa koskevan edellytyksen täyttymistä, eläkelaitos käyttää pääsääntöisesti työeläkejärjestelmässä kerättyjä rekisteritietoja työntekijän tai yrittäjän työskentelystä ja vakuuttamisesta.
Työeläkelakien mukaan vakuutettavaan työhön rinnastetaan toisessa EU- tai ETA -maassa sekä Suomen kanssa sosiaaliturvasopimuksen solmineessa maassa vakuutettava rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ.
Millaista on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ?
Työn aiheuttamaa rasittuneisuutta ja kuluneisuutta arvioitaessa edellytetään, että työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä:
- suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä
- hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista
- kuormittavia ja hankalia työasentoja
- voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa
- työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä tai
- työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski taikka ilmeinen väkivallan uhka.
Arvioitaessa sisältääkö työ merkittävässä määrin yhtä tai useampaa edellä 1 - 6 kohdassa mainittua tekijää, rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon
- työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät
- kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö
- toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö
- toistuvat pitkät työvuorot.
Yrittäjillä ja maatalousyrittäjillä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavana lisäävänä tekijänä otetaan huomioon myös tuotantoeläinten hoidon aiheuttama sidonnaisuus.
Työn rasittuneisuutta ja kuluneisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaikkien tekijöiden yhteisvaikutus kokonaisuutena.
Miten työuraeläkettä haetaan?
Työuraeläkettä on haettava vahvistetulla hakemuksella.
Hakemus löytyy esimerkiksi Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta, työeläke.fi -verkkopalvelusta ja oman työeläkelaitoksen verkkosivuilta toukokuusta 2017 alkaen.
Työuraeläkehakemukseen on liitettävä
- työterveyshuollon lausunto, joka sisältää B-lääkärinlausunnon
- työnantajan kuvaus työntekijän työstä ja työolosuhteista (TAK-lomake)
- yrittäjältä yrittäjän oma selvitys yrittäjätyön sisällöstä
- erillinen B-lääkärinlausunto, jos työterveyshuollon lausuntoa ei ole saatavilla.
Työuraeläkkeestä voi saada ennakkopäätöksen
Työuraeläkkeestä voi saada ennakkopäätöksen.
Ennakkopäätös on voimassa 6 kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työuraeläkkeelle siirrytään myös 6 kuukautta pidemmän ajan kuluttua.
Työuraeläkkeen ennakkopäätös voi olla voimassa kuitenkin enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään asti.
Milloin työuraeläke alkaa?
Työuraeläke voi alkaa aikaisintaan hakemista seuraavan kuukauden alusta, jos työuraeläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät hakemista seuraavan kuukauden alusta.
Jos työuraeläkkeestä on annettu ennakkopäätös, työuraeläke voidaan myöntää takautuvasti ennakkopäätöksen hakemista seuraavan kuukauden alusta alkaen, jos kaikki eläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät.
Mikä on työuraeläkkeen määrä?
Työuraeläkkeen määrä on työuraeläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä ansaittu eläke.
Työuraeläkkeen määrä on pienempi kuin työkyvyttömyyseläkkeen määrä, koska työuraeläke ei sisällä tulevan ajan eläkeosaa.
Työuraeläkkeessä ei ole oikeutta yksityisen alan rekisteröityyn lisäeläketurvaan.