Lisätty sekä Kiina että Etelä-Korea merkittäviksi sosiaaliturvamaiksi.
Yleistä sosiaaliturvasopimuksista
Voimassa 01.02.2017 - 31.01.2022
Soveltamisohje, Julkaisuaika 03.10.2017 Julkisuus: Julkinen
Sosiaaliturvasopimuksilla koordinoidaan sosiaaliturvaa
Suomen solmimat sosiaaliturvasopimukset
Suomi on solminut kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimuksia useiden valtioiden kanssa. Kahdenvälisillä sosiaaliturvasopimuksilla on tarkoitus varmistaa sopimusmaiden välillä liikkuvien henkilöiden kuuluminen sopimusmaan sosiaaliturvaan, etuuksien maksaminen rajojen yli sekä ehkäistä kahdenkertaista vakuuttamista. Nykyisin merkittävimmät Suomen solmimat kahdenväliset sopimukset on solmittu Yhdysvaltojen, Kanadan ja Quebecin, Australian, Chilen, Israelin, Intian, Kiinan ja Etelä-Korean kanssa.
Valtaosa EU/ETA-maiden kanssa tehdyistä kahdenvälisistä sosiaaliturvasopimuksista on menettänyt merkityksensä. Tämä johtuu siitä, että Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, jonka jälkeen Suomessa on sovellettu kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten sijasta EU:n sosiaaliturva-asetuksia 1408/71 ja 574/72 ja niitä 1.5.2010 lähtien korvanneita asetuksia 883/2004 ja 987/2009. Näillä kahdenvälisillä sosiaaliturvasopimuksilla voi kuitenkin olla vaikutusta poikkeuksellisissa tilanteissa.
EU/ETA-maiden sekä Sveitsin kanssa solmitut kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset voivat tulla sovellettavaksi tietyissä erityistapauksissa. Kahdenvälisillä sosiaaliturvasopimuksilla voi olla merkitystä esim. eläkehakemusvaiheessa tai erittäin pitkiä takautuvia vakuuttamisjaksoja selvitettäessä. Toisaalta osa nykyisistä EU-maista, kuten esim. Baltian maat, ovat liittyneet EU:hun vasta suhteellisen hiljattain ja EU-jäsenyyttä edeltävään aikaa sovelletaan ko. sosiaaliturvasopimusta.
Alla on lista Suomen solmimista kahdenvälisistä sosiaaliturvasopimuksista, jotka ovat suurimmaksi osaksi menettäneet merkityksensä EU:hun liittymisen myötä:
| Sopimusmaa | Sopimus tullut voimaan |
| (Suluissa kumotut sopimukset) | |
| Sveitsi | 1.10.1986 |
| Yhdistynyt kuningaskunta | 1.2.1984 |
| Itävalta | 1.7.1987 |
| Espanja | 1.8.1987 |
| Kreikka | 1.5.1991 |
| (Viro | 1.10.1997) |
| Saksa | 1.10.1981, muutos 1.8.1998 |
| Latvia | 1.6.2000 |
| (Liettua | 1.8.2001) |
| Luxemburg | 1.4.1991, muutos 1.2.2002 |
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
Kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten lisäksi Suomi on Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen osapuoli. Myös Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen merkitys on vähentynyt Suomen EU-jäsenyyden myötä. Uusin Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.5.2014.
Sosiaaliturvasopimusten periaatteita
Kaikki Suomen solmimat kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset sisältävät seuraavat periaatteet
- sopimuksen kattamien etuuksien turvaaminen sopimusmaasta toiseen siirryttäessä
- sopimusmaiden vakuutuskausien laskeminen tarvittaessa yhteen, jotta henkilölle syntyisi oikeus etuuteen
- henkilön vakuuttaminen lähtökohtaisesti vain yhdessä maassa kerrallaan
- henkilöiden yhdenvertainen kohtelu.
Sosiaaliturvan yhteensovittamisen ajatuksena on, että työntekijä ei menetä sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksiaan sen vuoksi, että hän liikkuu maasta toiseen.
Vakuuttaminen vain yhdessä maassa
Kun työntekijä liikkuu sopimusmaasta toiseen, henkilö kuluu lähtökohtaisesti vain yhden sopimusmaan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Tällä turvataan sopimusmaan sosiaaliturvaan kuuluminen, mutta ehkäistään kahdenkertaista vakuuttamista.
Yleensä henkilöt työntekijät vakuutetaan työskentelyvaltiossaan. Sosiaalivakuutusmaksut maksetaan vain tähän valtioon, ja etuudet myönnetään tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisina ja kustannuksella.
EU-maista poiketen sosiaaliturvasopimusmaatilanteissa henkilöt voivat erityistapauksissa kuulua molempien maiden sosiaaliturvaan.
Yhdenvertainen kohtelu
Henkilöllä, johon sosiaaliturvasopimusta sovelletaan, on oltava samat etuudet ja velvollisuudet kuin kyseisen valtion kansalaisilla.
Vakuutuskausien yhteenlaskeminen
Kun ratkaistaan, onko henkilö kuulunut sopimusmaan lainsäädännön piiriin riittävän kauan, jotta hänelle voisi syntyä oikeus etuuksiin sopimusmaan lain mukaan, otetaan tarvittaessa myös toisessa sopimusmaassa täyttyneet vakuutuskaudet huomioon.
Etuuksien maastavienti
Myönnettyä etuutta ei saa yleensä lakkauttaa, keskeyttää tai etuuden määrää vähentää pelkästään sen vuoksi, että etuuden saaja muuttaa sopimusmaasta toiseen.
Hyvän hallinnon periaate ja sopimusmaiden yhteistyö
Sosiaaliturvasopimukset sisältävät myös hyvän hallinnon periaatteen. Sopimusmaan on vastattava toisen sopimusmaan kyselyihin kohtuullisessa ajassa ja toimitettava asianosaisille henkilöille kaikki tarvittavat tiedot, jotta he voivat käyttää sopimuksen mukaisia oikeuksiaan. Sopimusmaiden apu toisilleen on pääsääntöisesti maksutonta.