Valtioneuvosto antoi 13.6.2018 eduskunnalle hallituksen esityksen tulotietojärjestelmästä aiheutuvista muutoksista työeläkelainsäädäntöön sekä työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön (HE 87/2018 vp). Muutokset johtuvat vuoden 2019 alusta käyttöön otettavasta tulorekisteristä.
Laiminlyöntimaksun määräisi Valtiokonttori
Esityksessä ehdotetaan, että eläketurvan järjestämisen laiminlyönnistä nykyisin määrättävä laiminlyöntikorotus muuttuisi nimeltään laiminlyöntimaksuksi ja sen määräisi eläkelaitoksen sijasta Valtiokonttori. Valtiokonttori määräisi laiminlyöntimaksun eläkelaitoksen hakemuksesta ja se määrättäisiin täytäntöönpantavaksi ja maksettavaksi laiminlyöntimaksua koskevan hakemuksen tehneelle eläkelaitokselle.
Eläketurvan järjestämisen laiminlyönnistä voisi seurata laiminlyöntimaksu, jos työnantaja ei ole järjestänyt eläketurvaa viimeistän palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä. Laiminlyöntimaksu olisi korkeintaan saman suuruinen kuin laiminlyöntiajalta maksettava työeläkevakuutusmaksu ja huomioon otettaisiin mm. laiminlyöntiajan pituus, laiminlyönnin toistuvuus ja tahallisuus, laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksu ja työansiot. Laissa säädettäisiin erikseen myös laiminlyöntimaksun hakemista koskevista poikkeuksista.
Valtiokonttorin päätöksestä valtiolle aiheutuvat kustannukset korvattaisiin laiminlyöntimaksuhakemuksen tehneen eläkelaitoksen varoista valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti. Laiminlyöntimaksua koskevia säännöksiä alettaisiin soveltaa muita säännöksiä myöhemmin, jotta eläkelaitokset ja Valtiokonttori pystyisivät valmistautumaan uuteen tehtävään asianmukaisesti ennen hakemusten käsittelyn aloittamista.
Palkkatietoja koskevan työnantajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista säädettäisiin jatkossa laissa tulotietojärjestelmästä (53/2018) ja vastaavat säännökset ehdotetaan kumottavaksi työeläkelaeista.
Maksuperiaatetta vahvistetaan
Tulorekisterin käyttöönotosta johtuen maksuperiaatteen mukainen ansioiden kohdentaminen sen kalenterikuukauden ansioksi, jona se on maksettu, vahvistuisi nykyisestä. Tämän johdosta tarkennettaisiin muun muassa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen määrää koskevia säännöksiä.
Tietyissä tilanteissa sovellettaisiin kuitenkin jatkossakin ansaintaperiaatteen mukaista ansioiden kohdentamista kuten esimerkiksi työnantajan konkurssitilanteissa, työntekijän palkkaturvatilanteissa sekä edunjättäjän jälkeen myönnettävässä perhe-eläkkeessä. Myös jos työansion katsominen sen maksamiskuukauden ansioksi vääristää eläkkeen määrää, työansio voidaan katsoa nykyisen soveltamiskäytännön mukaisesti sen kalenterikuukauden ansioksi, jona se on ansaittu.
Loppupalkan kohdentaminen vanhuuseläkkeessä
Työntekijän ensimmäisen vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen vanhuuseläkkeen ensimmäisen kuukauden aikana maksetut esimerkiksi loppupalkkaan kuuluvat erät tulisi kuitenkin huomioida vanhuuseläkettä määrättäessä mahdollisimman pitkälle nykyistä vastaavalla tavalla myös tulorekisterin käyttöönoton jälkeen.
Muussa tapauksessa vanhuuseläkkeen aikana maksetuista työansioista karttunut eläke maksettaisiin pääsääntöisesti vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajalla.
Työansioiden huomioon ottaminen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa ansionmenetyskorvauksissa
Esityksessä ehdotetaan, että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista 28 päivän ajalta maksettavaa päivärahaa määritettäessä työansiota ei enää otettaisi huomioon päivän tarkkuudella vahinkotapahtumasta taaksepäin. Työansio ehdotetaan otettavaksi huomioon lähimmän vahinkopäivää edeltävän yhden tai useamman sellaisen täyden palkanmaksukauden mukaisesti, joiden kesto on yhteensä lähimpänä 28 päivää. Tällä tavoin tieto vahingoittuneen työansiosta saataisiin tulorekisteristä eikä sitä enää tarvitsisi kysyä työnantajalta. Vastaavasti muutettaisiin työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vuosityöansion määrittämisestä annettua valtioneuvoston asetusta niin, että vuosityöansion määrittämistä varten tarvittava tieto vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden työansiosta voitaisiin saada tulorekisteristä.
Voimaantulo
Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019.
Työeläkelakien laiminlyöntiä koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin 1.1.2020 ja sen jälkeen tapahtuneisiin laiminlyönteihin.
Työtapaturma- ja ammattitautilain tulorekisterin käyttöönotosta johtuvat muutokset ja maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain muutokset sekä ehdotettu rikoslain muutos ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.
Katso lisää: